Kirjoitussarja: psykologiset taipumukset osa 8. suhteellisuus/vertailu

Me vertaamme kaikkea kaikkeen kaiken aikaa. Suurin osa ihmisistä määrittää itsensä sen suhteen mitä ympäristössään näkee. Tämä tosiasia on hyväksyttävä. Kun sinulla on jotain niin joku muu vertaa sitä omaansa. Oli kyseessä auto, vaimo, poikaystävä tai ihan mikä tahansa muu asia. Raha-asioissa tämä tapahtuu ihmisten pitäessä elintasoaan samalla tasolla kuin ympäristönsä, läheiset ystävänsä tai perheensä. Kun joku hankkii uuden auton niin seurauksena aivokopassasi on heti tunne siitä millainen se on omaasi verrattuna. 

Me olemme erilaisia: Käytämme rahojamme eri tavoin, tienaamme eri määrät rahaa, taloudessamme saattaa olla eri määrä elätettäviä. Emme voi ylläpitää samanlaista elintasoa muiden ihmisten kanssa joilla on eri elämäntilanne. Emme myöskään tiedä totuutta siitä onko uuden auton hankkineella rahaa siihen. Ainut asia josta voimme olla varmoja on se mikä oma tilanteemme on. Sekin on tosin monille mysteeri, vaikka sen selvittämisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Oman tilanteen selvittäminen on jokaiselle numero yksi tärkeysjärjestyksessä, mutta monet jättävät sen väliin kokonaan. Vertailu muihin on tähän yksi syy.

Kun menemme ostamaan jotain niin suhteellisuus vaikuttaa. Vertailemme sitä mitä saa ostettua jollakin rahasummalla. Millaisia ominaisuuksia on Applen ja Samsungin puhelimella jotka ovat samanhintaisia. Löytyykö lähipiiristämme mahdollisesti niitä joilla on juuri vertaamamme puhelimet? Kuinka tyytyväisiä he ovat niihin? Näyttääkö vihreä takki paremmalta kuin punainen? Tämä on osa aivan normaalia ajatteluprosessia eikä siinä ole mitään vikaa. Prosessi on hyödyllinen kokonaisuuden kannalta eikä sitä kannata tukahduttaa. Tämä on osa aivan normaalia ostopäätöksen tekoa. Joskus päätöksentekoprosessi vain vääristyy suhteellisuuden mukaan, koska ihminen haluaa ja pyrkii sopeutumaan ympäristöön. Ilman tiettyä tuotetta voi joku tuntea itsensä ulkopuoliseksi. 

Yksi omakohtainen kokemus vertailusta tulee viime viikonlopulta. Kävin vierailemassa parin kaverin luona eräällä suhteellisen uudella asuinalueella. Kun katselin ympäristööni, huomasin kuinka samanlaisia eri ympäristöt olivat toistensa kanssa. Kun yksi henkilö rakennuttaa terassin rivi- tai omakotitaloon, tekee toinen saman asian perässä. Talot näyttävät myös samanlaisilta ulkoapäin. Jopa jotkin hieman yksilökohtaisemmat ja lisätyt elementitkin näyttävät lähes samanlaisilta. Jopa kaverini toteamus ”meidän näyttää paremmalta” särähti suoraan korvaan. Normaalisti en olisi varmastikaan kiinnittänyt asiaan minkäänlaista huomiota, mutta tällä kertaa ajoitus oli juuri sopiva. Kilpavarustelu on seurausta vertailusta muihin ihmisiin. Tätä ei voi pitää kovin terveenä kehityksenä. 

Jos haluamme myydä jotain niin meidän on tärkeää pystyä osoittamaan tuotteemme tai palvelumme paremmuus vastaavaan verrattuna tai ainakin onnistuttava luomaan sellainen mielikuva asiakkaalle. Mikäli haluamme saada myytyä tietyn tuotteen niin paras tapa hyödyntää suhteellisuutta on tarjota pari muutakin vaihtoehtoa joista tuote jonka haluamme myydä on houkuttelevin. Pitämällä jonkin tuotteen hinnan korkealla voi myydä halvempaa paremmin, koska ihminen vertaa tätä halvempaa tuotetta ja sen tuomaa arvoa kalliimpaan. Luksustuotteiden viehättävyys perustuu osittain tähän asiaan. 

Sopeutuminen kulloinkin vallitsevaan ympäristöön ja muiden vertailu itseensä on ensisijaisesti hyödyllinen taipumus. Sen merkitys nykypäivänä on selkeästi vähentynyt. Ihminen vertailee itseään lähiympäristöön ja suhteuttaa tekemisensä sen mukaan. Pahimmillaan se johtaa elämiseen omassa pienessä kuplassa. Reaktiot eduskuntavaalien tulokseen ovat malliesimerkki asiasta. En ota sen tarkemmin kantaa siihen missä kuplassa on parasta elää, mutta kaikilla meillä on jonkinlainen käsitys oikeasta ja väärästä. Mitä vähemmän vertaa itseään erilaisiin ihmisiin sitä enemmän uskoo omien käsitystensä elämästä olevan oikeita. Suosittelen jokaiselle tutustumista erilaisiin ihmisiin ja ympäristöihin, jotta on helpompi ymmärtää maailmaa. Näitä ihmisiä ja ympäristöjä voi vertailla toisiinsa ja muodostaa parempi käsitys ympärillämme olevasta maailmasta. 

Tähän loppuu kirjoitussarja psykologisista taipumuksistamme. Niitä on toki useampia kuin mitä kävin läpi, joten suosittelen niihin tutustumista mikäli kokee asian tärkeäksi. Oma näkemykseni on se, että näiden taipumusten ymmärtäminen on meille tärkeämpi asia kuin mitä kuvittelemme. Ne selittävät nimittäin suuren osan ihmisten käytöksestä. 

Eipä muuta kuin kaikille hyvää Wappua! 

-TT

Psykologiset taipumukset osa 7 niukkuus-periaate

Niukkuus-periaate tarkoittaa joidenkin asioiden olevan meille arvokkaampia silloin, kun niiden saaminen on rajoitettua. Niukkuuden voima perustuu ihmisten voimakkaaseen haluun selvitä ilman tappiota. Ihmiset on helpompi motivoida keskittymällä mahdolliseen tappioon enemmän kuin hyötyyn juuri tämän alitajuisen toiminnan vuoksi. Tuotteitaan kauppaavat yritykset käyttävät hyväkseen mielikuvaa jonkin tavaran saatavuuden vaikeudesta myydäkseen tuotteitaan parempaan hintaan. 

Niukkuuden voima tulee kahdesta eri lähteestä joista ensimmäinen on ihmisten taipumus kehittää oikoteitä. Haluttu tavara edustaa niitä meille siinä mielessä, että oletamme sen olevan huippulaadukas, koska oletamme sen olevan hankala tehdä. Toinen syy niukkuuden isolle vaikutukselle on vapaudenmenetyksen pelko. Koska tavaran loppuessa meiltä menee mahdollisuus vapaasti päättää kannattaako sitä ostaa vai ei. Tarve säilyttää vapautemme saa meidät haluamaan tuotetta enemmän ja tämä halu saattaa turmella päätöksentekokykymme myyjän haluamaan suuntaan.

Yksi tapa nostaa tuotteen hintaa on tehdä siitä harvinaisuus eli toisin sanoen teettää jostain tavanomaisesta asiasta erikoispainos jota myydään tietty määrä. Tämä saattaa nostaa mielikuvaa siitä, että tuote on parempi kuin normaalipainos. On tietysti totta, että harvinaisemmat asiat maksavat enemmän, mutta paremmaksi tuotteet eivät harvinaisuutensa vuoksi muutu muualla kuin ehkä aivoissamme. Tähän samaan kategoriaan kuuluu myös kauppiaiden tapa asettaa kaupanteolle takaraja. Tämä saattaa perustua siihen, että sinulle luodaan vain yksi mahdollisuus ostaa jotain ja sanotaan tavaran menevän jollekin muulle kaupaksi. 

Niukkuus-periaatekin on sen verran pahasti rakennettu sisällemme, että sitä on vaikea onnistua kokonaan välttelemään. Niukkuudesta johtuen aivotoimintamme kiihtyy ja meissä voi tapahtua myös fyysistä kiihtyneisyyttä. Nämä fyysiset reaktiot saattavat sekoittaa päämme ja antaa alitajunnalle suuremman vallan. Meidän täytyy jotenkin opetella tunnistamaan tämä tunnepohjainen reaktio ja luoda itsellemme varoitusjärjestelmä sen varalle.

Niukkuudesta kärsivän tavaran omistaminen on tärkeämpää kuin sen käyttäminen. Siitä me saamme suurimman ilomme. Meidän pitää miettiä miksi haluamme jonkin tietyn tavaran. Mikäli kyse on statuksesta joka tulee sen käytöstä on meidän syytä muistaa ettei tavaran harvinaisuus vaikuta sen meille tuomiin hyötyihin tai meille luotuun arvoon niiden rajoitetun saatavuuden vuoksi. Meidän kannattaa ensisijaisesti yrittää keskittyä näihin hyötyihin miettiessämme jonkin hintaa. 

Niukkuus-periaatetta voi kukin käyttää hyväkseen luomalla itselleen sellaista henkistä tai fyysistä pääomaa, jota muut eivät pysty tarjoamaan. Tällaisesta pääomasta voi pyytää myös enemmän rahaa kuin sellaisesta jota on yllin kyllin tarjolla. Jokaisen tulee muistaa se, että tällaisen pääoman hankkiminen ei auta mikäli sitä ei kukaan halua ostaa. Yksi hyvä tapa saada aikaan tällaista osaamista on yhdistää useampi haluttu taito ja myydä näiden yhdistelmää hyvällä hinnalla. Esimerkiksi tuotekehitysinsinöörit, jotka osaavat myydä asioita ovat haluttuja. Paras tapa hyödyntää niukkuutta on osata jotain sellaista, jota kukaan muu ei osaa.

Suuruuden ekonomia on hyvä tapa tarjota niukkuutta. Monopolit ja oligopolit tarjoavat niukkuutta alueilla, joilla on vähän kilpailua. Kun vaihtoehtoja asiakkaille ei juuri ole, voi pyytää kovempaa hintaa tuotteistaan tai palveluistaan. Tämä viimeinen asia saattaa tuntua hieman jo asiasta vieraantumiselta, joten eipä jatketa tästä asiasta enempää.

Ensi viikolla todennäköisesti loppuu tämä kirjoitussarja psykologisista taipumuksista. Viimeisenä käsittelen ihmisten tarvetta verrata kaikkea toisiinsa ja miten se vaikuttaa meihin.

Eipä muuta,

-TT

Psykologiset taipumukset osa 6 häviönpelko

Kuvittele tilanne, jossa sinulle tarjotaan vedonlyöntiä, jossa sinulla on 50%:in mahdollisuus voittaa 110€:a ja 50%:in mahdollisuus hävitä 100€:a. Ottaisitko vedon vastaan? Suurin osa ihmisistä ei tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä ei osallistuisi näillä mahdollisuuksilla vedonlyöntiin, vaikka vedon odotusarvo on positiivinen. Tämä johtuu ihmisten taipumuksista pelätä häviötä enemmän kuin arvostaa voittoa. 

Häviönpelko on seurausta siitä, että savannilla vuosisatoja sitten kirmatessa ihmiselle tappio tarkoitti todennäköistä kuolemaa ja sen välttämiseksi tuli tehtyä kaikkensa. Nykyään emme kärsi tappioista enää samalla tavalla, mutta aivomme on silti viritetty pelkäämään tappiota enemmän kuin mitään muuta. Hävitty euro tuntuu paljon pahemmalta kuin voitettu. Lisäksi jokaisen hävityn euron vaikutus pienenee ja suurin tuska tulee ensimmäisestä. Sama pätee myös toiseen suuntaan eli jokainen voitettu lisäeuro tuottaa hieman vähemmän nautintoa. Myös pelkkä ajatus jostakin tavarasta luopumisesta aiheuttaa meille jonkinlaisen tuskan. 

Tuskan vahvuus riippuu jokaisesta tavarasta ja henkilöstä erikseen. Toiselle jostakin tavarasta on helppo luopua ja toiselle vaikea, vaikka tavara olisi lähtökohtaisesti sama. Yksi asia joka vaikuttaa paljon on panostus joka on laitettu tavaran hankkimisen eteen ja kokoamisen eteen. Muun muassa tästä syystä IKEAn huonekalut hankkivien ihmisten ja ne kokoavien ihmisten asiakastyytyväisyys on normaalia suurempi. Toinen syy on se kuinka rakas ihminen on mahdollisesti tavaran antanut. Luopumisen tuskan seurauksena monet asiat tuntuvat myös suuremmilta riskeiltä kuin mitä ne oikeasti ovat. Näitä ovat mm. yrityksen perustaminen ja sijoittaminen osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Monesti mahdollisuus menettää isoja rahasummia tuntuu suurelta riskiltä. Tämän takia mm. kasinot käyttävät pelimerkkejä ja pankit tarjoavat luottokortteja oikeiden rahojen sijaan. 

Kun alamme luopumaan jostakin tavarasta niin arvioimme sen lähes poikkeuksetta arvokkaammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Tämän takia monilla kirpputorilla myytävillä tavaroilla on lähes aina liian suuri hinta sen arvoon nähden. Koska ostajalla ei ole samanlaista tunnesidettä tavaraan, on hänellä taipumus arvostaa myyty tavara halvemmaksi kuin myyjällä.

Elämme maailmassa, jossa on vaikeampaa ajatella asioita pidemmällä aikavälillä ja tappioiden tullessa olemme entistä herkempiä toimimaan mahdollisimman nopeasti. Suuret voitot mm. rahankäytössä tulevat pidemmällä aikavälillä ja niiden hankkiminen jää helposti lyhyemmän aikavälin toimien varjoon. Kärsivällisyys on kilpailuetu jota tulee hyödyntää. Mikäli pystyy odottamaan riittävän pitkään hetkiä, jolloin todennäköisyydet menestyä jossain kasvavat saavuttaa todennäköisemmin jotain suurempaa. Pidemmän tähtäimen suunnittelu on vaikeampaa, koska tappiot syövät henkistä kapasiteettiamme jatkuvasti nopeammin. Seuraamme entistä tarkemmin sitäkin mihin suuntaan mm. sijoituksemme menevät, koska pystymme aiheuttamaan itsellemme häviöntunteita jatkuvasti. 

Tappionpelkoamme käytetään hyväksi tarjoamalla ”riskittömiä” tuottoja. Todellisuudessa riskittömät tuotot tarkoittavat todennäköisemmin mahdollisten tuottojen vähenemistä palkkioiden viedessä suhteellisesti suuremman osan. Tämä on luonnollinen asia, koska pääomanturvaaminen maksaa palveluntarjoajalle. Vaihtoehtoiskustannukset unohtuvat helposti, kun tappionpelko vähenee. Riskittömiä tuottoja ei ole olemassakaan. Kaikissa tuotteissa on omat riskinsä. Yksi näistä riskeistä on palveluntarjoajan konkurssi. Tätä riskiä ei voi unohtaa. Tällöin asiakas voi menettää kaikki rahansa. Meidän tulee aina etsiä mahdollisimman vakavaraisia palveluntarjoajia tästä syystä mikäli haluamme vähentää tappioiden riskiä. 

Me olemme tällä hetkellä ainutlaatuisessa tilanteessa, koska korkomarkkinoilla keskuspankit pitävät huolta likviditeetistä. Tämä on nostanut kaikkien korkotuotteiden hintoja mikä on tehnyt niin sanotuista vähäriskisistä rahamarkkinatuotteista kalliita. Toisin sanoen ”riskittömyyden” vaihtoehtoiskustannukset verrattuna mm. hajautettuun osakesalkkuun ovat korkeat tällä hetkellä. Tämän todellisten vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi myös osakkeiden hinnat ovat korkeammat kuin mitä ne korkomarkkinoiden toimiessa normaalisti olisivat. Tämä on johtanut siihen, että lyhyen aikavälin tuottoja hakevat tekevät tällä hetkellä paljon parempaa tulosta kuin pitkää aikaväliä ajattelevat. Tämä vääristymä ei tosin jatku ikuisesti, koska keskuspankit eivät pysty manipuloimaan korkomarkkinoitakaan vuodesta toiseen ilman ongelmia. Tähän asti ne ovat siinä tosin onnistuneet. Siihen kuinka kauan nykymeno vielä jatkuu, ei minulla ole vastausta. Onko sinulla?

-TT

Psykologiset taipumukset osa 5. sosiaaliset todisteet

Sosiaalisten paineiden vaikutusta ihmisiin ei pidä aliarvioida. Niidenkin vaikutus ihmisiin on periytynyt vuosituhansien saatossa. Silloin isompaan ryhmään kuuluminen oli edellytys selviytymiselle. Tämän seurauksena isompaan ryhmään kuuluminen on muodostunut psykologiseksi tarpeeksi nykyihmiselle, vaikka selviytymisen kannalta sillä ei suurta merkitystä olekaan. Kuluttaminen helpottuu, kun näemme miten muut ihmiset kuluttavat. Mitä suurempi väkijoukko, sitä suurempi paine on toimia samoin. Varsinkin suuren väkijoukon toimien näyttäessä onnistuvan, me seuraamme heitä. Me annamme tippiä helpommin mikäli tippikuppi on täynnä. Sen ollessa tyhjä oletamme ettei ole mitään syytä antaa sitä. Mitä suurempi lauma kerääntyy tiettyyn paikkaan sitä suuremmat odotukset meillä on siitä, että iso joukko ihmisiä tietää mitä tekee. 

Erityisen suuri vaikutus sosiaalisilla paineilla on silloin, kun pidämme itseämme samanlaisina kuin ihmiset joiden parissa vietämme aikaa. Ryhmädynamiikka muuttaa ihmistä salakavalasti ja pidempään yhdessä olevat ihmiset muuttuvat homogeenisemmaksi ryhmäksi. Tämän takia erityisesti työtoverimme, naapurimme ja läheiset ystävämme saattavat aiheuttaa meissä alitajuisen tarpeen ostaa samoja tavaroita, kokeilla samoja elämyksiä ja hankkia samanlaisia ystäviä. Tämä saa meidät sopeutumaan ryhmään, mutta johtaa monesti myös samanlaisiin kulutustottumuksiin, vaikka meillä ei niihin olisikaan varaa. 

Pidämme ympäristössämme tapahtuvaa käytöstä mallina, kun olemme epävarmoja siitä miten pitäisi toimia. Tällöin oletamme suuremman ryhmän ihmisiä tietävän jotain enemmän kuin mitä me tiedämme. Kuvittelemme heillä olevan jotain kriittistä tietoa asiasta enemmän kuin itsellämme. Tällainen väkijoukko on usein väärässä, koska suuri osa ihmisistä on tehnyt saman havainnointivirheen asiasta jo ennen meitä. Erittäin usein kaikista suosituimmat tavarat myyvät paljon jopa laadukkaampia tuotteita paremmin, koska ne ovat onnistuneet luomaan sosiaalisesti hyväksyttävän tuotteen. Tästä esimerkkeinä voidaan mainita mm. Iphone ja tietyn merkkiset vaatteet. Myös pitkät ravintolajonot johtuvat tästä samasta ilmiöstä.

Monesti yritykset käyttävät tarkoituksellisesti taipumustamme mennä lauman mukana hyväkseen ja luovat sosiaalisia todisteita omien tuotteiden ja palveluiden ylivertaisuuksista. Erittäin usein nämä todisteet ovat huonosti lavastettuja kuten televisiosarjojen aplodit. Nämä tekaistut todisteet on suhteellisen helppo havaita. On olemassa kampanjoita joissa tavalliset ihmiset kehuvat jonkin tuotteen maasta taivaaseen. Tällöin näytetään telkkarikuvaa sokkotestistä, josta näytetään ainoastaan ne testaajat, jotka pitävät tuotetta hyvinä ja leikataan huonot arviot pois. Oletko muuten koskaan törmännyt kirjankanteen, jossa olisi surkea arvio kirjasta?

Sosiaaliset todisteet eli joidenkin tuotteiden brändit saavat meidät helpommin ostoksille kuin vähemmän tunnetut merkit. Apple, Louis Voitton, Coca Cola ja monet muut tuotemerkit saavat ihmiset helpommin ostoksille. Näillä merkeillä varustetut tuotteet luovat ostajalleen paremman statuksen muiden ihmisten silmissä. Brändit luovat myös ostajalleen mielikuvan paremmasta laadusta, vaikka pelkkä brändi ei kerro siitä suoraan mitään. Ihmisille tulee parempi mieli hankkiessaan brändituotteen. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että brändituotteesta voi pyytää enemmän rahaa kuin vastaavasta tuotteesta ilman brändiä.

Suuren osan ajasta nämä ihmisjoukot ovat myös oikeassa, joten ei kannata suhtautua niihin pelkästään negatiivisesti. Sosiaalisen paineen tuomia ongelmia ei pidä välttää keskittymällä erakoitumaan vaan alkaa aktiivisesti opettamaan itseään tunnistamaan hetkiä jolloin väkijoukko on väärässä. Tällöin sinä pystyt hyötymään väkijoukkojen voimasta paljon enemmän kuin mitä kärsit siitä. Suurimman osan ajasta sinä voit ajelehtia väkijoukkojen mukana, mutta mitä suuremmasta kulutuspäätöksestä on kyse sitä vähemmän sinun kannattaa etsiä sosiaalisia todisteita jonkun tuotteen paremmuudesta.

Tällaista laumanseuraamista kannattaa käyttää hyväkseen kunnes huomaa olleensa väärässä laumasieluisuudessaan tai huomaa sosiaalisten todisteiden olevan väärennettyjä. On siis syytä pitää jatkuvasti mielessä se mahdollisuus, että lauma on väärässä ja todisteet ovat väärennettyjä. Tämä ajattelutapa vähentää huomattavan paljon laumojen seuraamisesta tapahtuvia ongelmia elämässäsi. Pitkät jonot johonkin tiettyyn kauppaan saattavat myös luoda meille mielikuvan siitä, että jokin asia on vähissä.

Sosiaaliset todisteet ovat enimmäkseen hyödyllisiä, joten niihin ei kannata suhtautua automaattisesti negatiivisesti. Me voimme myös käyttää niitä hyödyksi. Meidän jokaisen tulisi kerätä tekemisistämme muiden ihmisten tuottamia todisteita, joita voimme käyttää itsemme myymisessä. Työpaikkaa hakiessa kannattaa pyytää suosituksia edelliseltä pomolta. Myydessämme tuotetta kannattaa pyytää palautetta tyytyväisiltä asiakkailta. Sosiaaliset todisteet parantavat markkina-arvoamme eikä niiden voimaa kannata vähätellä. Kerää itsellesi sosiaalisten todisteiden ”pankki” ja hyödynnä sitä, kun sitä tarvitset.

Hyvää viikonjatkoa!

-TT

Psykologiset taipumukset osa 4. Auktoriteetit

Ihmisillä on taipumus uskoa auktoriteetteihin. Vanhempamme neuvovat meitä lapsesta lähtien, opettajamme kertovat meille lapsena kuinka tiettyihin asioihin pitää suhtautua ja pomomme kertovat mitä asioita pitää tehdä ja miten. Me alistumme tiettyjen hierarkioiden alle, kuten yrityselämässä pomo voi päättää asioista ilman, että uskallamme olla eri mieltä silloin, kun niin pitäisi tehdä. Meihin on vuosikymmenien saatossa luotu syvä usko auktoriteetteihin. Tästä uskosta on vaikea irtautua, koska se on seurausta aivopesustamme. Jossain määrin tämä aivopesu on varmasti ollut meille hyväksi, mutta mitä vanhemmaksi tulemme sitä enemmän meidän tulee keskittyä ajattelemaan omilla aivoillamme. Meidän tulee myös ottaa asioista itse selvää turvautumatta auktoriteetteihin. 

Auktoriteetit voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: titteleihin, ulkoiseen olemukseen ja esineisiin. Nämä kolme ryhmää voi olla yhdistettynä yhteen henkilöön ja näitä kaikkia voi käyttää hyödyksi, jotta haluttu viesti menee perille. Meillä on monenlaisia tutkintoja, niistä mahdollisesti saatuja arvonimiä, joita käytetään vahvistamaan käsitystämme jostakin ihmisestä. Me uskomme helpommin arvonimiin, esimerkiksi professori saattaa olla sellainen arvonimi ettemme uskalla kyseenalaistaa hänen näkemystään. Mikään arvonimi ei automaattisesti tarkoita tietämystä asioista. Ammattitaito on asia, jonka pitäisi ratkaista se uskommeko siihen asiaan tai mielipiteeseen, jota meille tarjotaan. 

Vaatteet ja yleisesti ottaenkin jonkin ihmisen ulkonäkö vaikuttaa siihen kuinka me suhtaudumme häneen. Me uskomme helpommin siististi pukeutuneeseen kauniiseen ihmiseen kuin resuisissa vaatteissa esiintyvään hieman suttuiseen persoonaan. Me uskomme myös univormuihin. Poliisien käskyt menevät paremmin läpi siinä vaiheessa, kun heillä on univormut. Miehet puvuissaan pystyvät helpommin myymään sijoituspalveluita, koska meillä on pinttynyt käsitys siitä, että kalliit puvut symboloivat menestyneitä sijoituksia.

Myös esineet helpottavat viestin perillemenoa. Kallis auto tuo uskottavuutta silloin, kun on tarkoitus myydä jotain kallista. Näistä kolmesta eri vaihtoehdosta esineet ovat varmasti vähiten käytetty vaihtoehto. Enemmän niillä korostetaan omaa sosiaalista statusta kuin yritetään vaikuttaa muihin heidän tehdessä jotain päätöksiä. On helpompaa uskoa sijoitusneuvojaa joka ajaa kalliilla autolla kuin karvalakkimallin Toyotalla suhaavaa kaveria, vaikka Toyotalla ajava kaveri voi tietää asioista enemmän.

Auktoriteettien lisäksi me voimme myös käyttää antiauktoriteetteja yrittäessämme levittää viestiämme eteenpäin. Meidän on helppo näyttää ihmisille joku laitapuolen kulkija ja kertoa kuinka ryyppääminen ei kannata ,koska silloin voi käydä niin ettei elämä parane viinaa juomalla. Antiauktoriteettien käyttö on suhteellisen harvinaista, mutta niillä voisi olla jopa suurempi vaikutus viestien läpimenoon. Varoittavia esimerkkejä käytetään lähinnä äärimmäisissä tapauksissa, mutta jokaisen kannattaa harkita niiden hyötyjä.

Tuhannen taalan kysymys on se kuinka tunnistaa väärät auktoriteetit. Se ei ole yksinkertaista, mutta ei missään nimessä myöskään mahdotonta. Väärillä auktoriteeteilla on jonkin verran yhtäläisyyksiä. Keskimäärin he keskittyvät enemmän ulkoiseen olemukseen kuin omaan asiantuntemukseen. Väärät auktoriteetit puhuvat yleensä lähinnä ympäripyöreitä asioita eivätkä ota kantaa suuntaan tai toiseen. Tämän lisäksi he yleensä käyttävät sellaisia termejä etteivät heidän kohteensa näitä ymmärrä. Näitä termejä he eivät joko osaa muuttaa ymmärrettävään muotoon tai he eivät halua sitä tehdä, koska asioiden yksinkertaisuus saattaa paljastaa sen etteivät he tiedä asioista muita enempää. 

Jokaisen puheisiin kannattaa suhtautua tietyllä skeptisyydellä. Myös ulkoisiin viitteisiin asiantuntijuudesta kannattaa suhtautua varauksella. Jos et ymmärrä jotain ihmistä ja hänen puheitaan niin silloin todennäköisesti sinun ei pidäkään välittää siitä mitä hän sanoo. Sinä voit toki kysyä mitä hän tarkoitti ja mikäli hän ei osaa selittää asioita niin, että sinäkin ymmärrät niin unohda hänen puheensa. Hän ei nimittäin silloin todennäköisesti tiedä itsekään mistä puhuu tai hän yrittää tarkoituksella manipuloida sinua. 

Ehkä parhaiten tämän asian voi kiteyttää seuraavalla tavalla: ”Typerys joka ajaa kalliilla autolla, pukeutuu hienoon pukuun ja käyttää hienoa pukua on silti ainoastaan typerys, jota ei kannata uskoa.” Valeauktoriteeteista ehkä nykyajan kuuluisin on Bernie Madoff, joka onnistui kavaltamaan useampia kymmeniä miljardeja, vaikka hän ei epävirallisen elämänkerran mukaan osannut kovin hyvin matematiikkaa. Silti hänen onnistui vakuuttaa ihmiset ”tehokkaasta” kaupankäyntialgoritmistaan, joka oli ”ulkopuolisille liian vaikea ymmärtää.” Tosiasiassa hän ei tehnyt kauppaa juuri ollenkaan vaan ainoastaan markkinoi palveluaan. Tarkempiin yksityiskohtiin ei kannata mennä, koska se veisi liikaa aikaa.

Tässä kaikki tällä kertaa,

-TT

Kirjoitussarja psykologiset taipumukset osa 3. johdonmukaisuus

Ihmisellä on taipumus johdonmukaisuuteen. Toimiminen johdonmukaisesti säästää energiaa. Me voimme ajatella johdonmukaisuutta myös fysiikan lakien mukaan. Kappale pysyy paikoillaan tai liikkuu tiettyyn suuntaan, kunnes siihen vaikuttaa voima joka joko liikuttaa paikoillaan olevaa kappaletta tai voima joka tuottaa riittävän vastavoiman, jotta liikkuva kappale joko pysähtyy tai muuttaa suuntaansa. Ihmiset muuttavat äärimmäisen harvoin tapojaan. Me olemme niiden orjia niin hyvässä kuin pahassa. Huonojen tapojen välttäminen on helpompaa kuin jo valmiiksi muodostuneiden tapojen muuttaminen.

Me muutamme harvoin tekemiämme johtopäätöksiä asioista tai muista ihmisistä, pidämme kiinni itsellemme luodusta identiteetistä, tehdyistä sitoutumuksista tai muutamme näkemystämme siitä missä olemme hyviä. Edellämainittujen asioiden lisäksi pidämme kiinni ensivaikutelmistamme. Johdonmukaisuus seuraa mukanamme huolimatta siitä millaisia todisteita sitä vastaan saamme. Me tunnistamme paljon helpommin muiden ihmisten taipumukset järjettömään johdonmukaisuuteen kuin omamme.

Johdonmukaisuus on usein hyödyllinen ominaisuus, mutta samalla se on monesti myös vaarallinen. Meidän on helppo unohtaa se ettei johdonmukaisuus aina vie meitä eteenpäin. Johdonmukaisuus on enimmäkseen alitajuntamme hallitsema sisäinen ominaisuutemme. Aivomme säästävät energiaa, koska meidän ei tarvitse tehdä tietoisia päätöksiä tai analysoida vastaanottamaamme informaatiota. Aivomme sopeuttavat toimintaansa tällä tavalla jatkuvasti monimutkaistuvaan maailmaan. Johdonmukaisuus saattaa joskus johtaa todellisuuden vääristymiseen omissa aivoissamme. Tästä yksi hyvä esimerkki on tappiollisten osakkeiden ostaminen yhä uudelleen, olettaen olleensa aikaisemmin oikeassa, vaikka tappiot puhuvat puolestaan.

Taipumustamme johdonmukaisuuteen voidaan käyttää hyväksi. Suuria sitoumuksia alustetaan monesti useilla pienillä pyynnöillä joihin meidän on helppo sanoa kyllä. Nämä pienet pyynnöt eivät ole läheskään niin tärkeitä kuin hieman myöhemmin tulevat isommat. Esimerkiksi yritykset voivat pyytää asiakkaitaan juttelemaan palveluistaan, kun kyseessä on todellisuudessa myyntitapahtuma, jossa tarjotaan yrityksen tuotteita. Tämän jälkeen asiakas on johdonmukaisuutensa takia alttiimpi hankkimaan tuotteita ja palveluita. Yleensä tällaista tapaa käytetään lähinnä kalliimpien tuotteiden tai palveluiden myynnissä, koska halvempien tuotteiden katteisiin sillä voi olla merkittävä negatiivinen vaikutus. Paras tapa välttää johdonmukaisuuden hyväksikäyttöä on miettiä tarkkaan jokaista pientäkin pyyntöä.

Erityisen vahvasti johdonmukaisuuden rooli ihmisen teoissa tulee näkyviin silloin, kun joku tekee julkisen lupauksen toimia tietyllä tavalla. Julkisen lupauksen antaminen vahvistaa ihmisen toimintaa johdonmukaisesti identiteettiään vaalien. Tätä julkista lupausta voi käyttää myös hyväkseen, kun haluaa saada itse jonkin tietyn asian tehtyä. Mitä useampi ihminen on ollut tätä julkista lupausta todistamassa sitä herkemmin se myös pidetään. Julkisia lupauksia vielä tehokkaampi tapa vahvistaa ihmisen johdonmukaisuutta, on hankkia tai tehdä lupaus kirjallisena. Kirjallinen lupaus vaatii enemmän vaivannäköä kuin suullinen. Paras tapa hoitaa asia on pyytää toista ihmistä tekemään lupaus julkisesti kirjallisena. Mitä enemmän näkee vaivaa sitä suurempi arvo lupauksella on tekijälle.

Johdonmukaisuuden yksi suurimmista vaaroista on se, että ihminen keskittyy niin vahvasti oppimiinsa asioihin ettei osaa ajatella kuin yhdestä näkökulmasta. Erityisen hyvin tämä näkyy jokaisen keskittyessä hyödyntämään koulutustaan ottamatta huomioon muita tieteitä, joita hyödyntämällä voisi saada aikaan ratkaisuja oman tieteenalan ongelmiin. Paras tapa välttää tällaista liiallista johdonmukaisuutta on kouluttaa itseään laaja-alaisesti keskittymättä pelkästään yhteen asiaan. Insinöörien tulee ymmärtää esimerkiksi humanistien näkemyksiä jonkin monimutkaisen teknisen tuotteen käyttöliittymästä, jotta he pystyvät suunnittelemaan käyttäjäystävällisen tuotteen. Toinen tärkeä tapa välttää liiallista johdonmukaisuutta on muodostaa itselleen tapa, jossa yrittää aina todistaa olevansa väärässä. Esimerkiksi Charles Darwin yritti jatkuvasti todistaa oman teoriansa lajien evoluutiosta vääräksi. Tätä myötä hän tosin todisti olleensa oikeassa. 

Eipä muuta,

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Kirjoitussarja psykologiset taipumukset osa 2 Tykkääminen/Vihaaminen

Me sanomme mieluummin niille ihmisille kyllä, joista pidämme ja jotka tunnemme. Me pidämme enemmän niistä ihmisistä, jotka tuovat meille hyviä uutisia ja vihaamme niitä, jotka kertovat meille asioita, joista emme pidä. Me myös uskomme enemmän niitä uutisia, joista pidämme kuin niitä joista emme pidä. Pitämiemme ihmisten vaikutus päätöksiimme toimii myös silloin, kun kyseinen ihminen ei ole läsnä. Pelkät suositukset aiheuttavat meille tarpeen hyödyntää niitä.

On tietysti selvää, että sanomme niille ihmisille kyllä joista pidämme. Se mikä ei ole ihan niin selvää on se millaisista ihmisistä pidämme. Heillä on joitakin yhtäläisyyksiä, kuten fyysinen viehättävyys, samankaltaisuus kanssamme, heidän kertomat kohteliaisuudet ja tämän lisäksi meillä on taipumus alkaa pitämään enemmän niistä ihmisistä joiden kanssa vietämme aikaa. Toki muitakin ominaisuuksia löytyy, mutta tässä tämän jutun kannalta olennaisimmat. 

Fyysisen viehättävyyden vaikutusta monesti aliarvioidaan, kun aletaan miettimään miksi joillakin ihmisillä on meihin suurempi vaikutus kuin muilla. Tämä pätee molempiin sukupuoliin yhtä paljon. Me yleensä onnistumme yhdistämään fyysisen viehättävyyden moniin muihin meille tärkeisiin ominaisuuksiin, kuten älykkyyteen, lahjakkuuteen, ystävällisyyteen ja rehellisyyteen. Fyysisellä viehättävyydellä ei kuitenkaan ole suoraa korrelaatiota minkään ominaisuuden kanssa. Viehättävät ihmiset saavat keskimäärin enemmän palkkaa ja heidät palkataan helpommin. Viehättävät ihmiset saavat myös viestinsä helpommin perille kuin muut. Viehättävä fyysinen olemus auttaa mm. myyntimiehiä ja poliitikkoja. 

Fyysisen viehättävyyden lisäksi me pidämme enemmän niistä ihmisistä, jotka ovat kaltaisiamme Tämä samankaltaisuus voi olla myös fyysisten ominaisuuksien yhdistelmä tai tapa pukeutua samanlaisiin vaatteisiin. Me pidämme niistä ihmisistä enemmän, jotka omaavat samanlaiset elämänarvot, asuvat samassa ympäristössä tai omaavat samat harrastukset kanssamme. Me hakeudumme myös jatkuvasti samankaltaisten ihmisten seuraan. 

Myyntimiehet yrittävät löytää kanssamme yhteisen puheenaiheen ja saattavat esittää omaavansa kanssamme samanlaisen taustan. Tämän lisäksi monet menestyvät myyntimiehet osaavat mukauttaa eleensä vastapuolen mukaan. Kannattaa aina muistaa, että samankaltaisuus voi olla pelkkää esitystä. Samankaltaisuus voi toimia myös negatiivisesti mikäli yhdistämme joidenkin ihmisten samankaltaiset piirteet joihinkin ihmisiin, joista emme pidä. 

Me pidämme myös enemmän niistä ihmisistä, jotka osaavat kehua meitä. Me kaikki haluamme tuntea itsemme älykkäiksi, komeiksi tai muuten vain merkittäviksi. Jokainen haluaa olla erityinen. Me kaikki pidämme kehuista, vaikka ne eivät olisi edes totta. Jokainen varmasti muistaa ainakin kerran elämässään tunteneen itsensä erityiseksi, kun on saanut jostakin asiasta kehuja. Toisen ihmisen kehuminen nostaa todennäköisyyttä saada myytyä jotain hänelle. Joskus liialliset kehut voivat saada mittamme täyttymään eikä ylenmäärinen kehuminen johda mihinkään. Kehumista kannattaa harrastaa säästeliäästi. Silloin kehuilla on positiivisempi vaikutus. 

Me emme pidä niistä ihmisistä, jotka tuovat meille huonoja uutisia tai sanovat meille sellaisia asioita, joista emme pidä. Näiden ihmisten ei tarvitse edes olla syypäitä näihin asioihin. Me emme pidä niistä ihmisistä, jotka sanovat meille ettei meillä ole varaa ostaa jotakin asiaa tai muuten vain kertovat ettemme osaa hoitaa raha-asioitamme. Me emme pidä niistä poliitikoista, jotka ilmoittavat ettei valtion kassassa ole rahaa antaa meille niitä tulonsiirtoja, joita olemme ennen saaneet. Me emme pidä myöskään niistä ihmisistä, jotka kertovat meille järkevien suorien osakesijoitusten vaativan työtä. Me emme pidä myöskään niistä ihmisistä, jotka kertovat meidän olevan huonompia sijoittajia tai olemme tehneet huonompia sijoituksia kuin luulemme. 

Me emme pysty täysin välttämään vääriä johtopäätöksiä, joita olemme tehneet, koska pidämme toisista ihmisistä. Fyysinen viehättävyys voi vaikuttaa meihin niin voimakkaasti ettemme näe metsää puilta, vaikka yrittäisimme, Välttääksemme vääriä vaikutuksia sen takia, että pidämme viestin tuojasta tai itse viestistä, on keskityttävä tunteisiin joita ne/he herättävät meissä. Kun huomaamme innostuvamme joistakin viesteistä voimakkaasti, tulee meidän miettiä sitä miksi pidämme tästä viestistä niin paljon. Tai mahdollisesti mikäli pidämme viestintuojasta vain hetken tuttavuuden jälkeen, tulee meidän miettiä mitä tällä hetkellä tapahtuu. Meidän tulee kysyä itseltämme olemmeko innostuneet liikaa sen takia, että olemme kuulleet tai nähneet sen minkä haluamme miettimättä itse asiaa, jota olemme tekemässä.

Poliitikot ovat ammattiryhmä joka on parhaiten sisäistänyt ihmisten taipumuksen pitää eniten niistä henkilöistä, jotka eivät kerro huonoja uutisia tai lupaavat kaikkea hyvää. Joka kerta ennen vaaleja tehdään lupauksia, joita ei ole koskaan edes aiottu pitää, jotta saataisiin ääniä kalasteltua. Tähän retkuun me äänestäjät aina lampaina suostumme. Tämä ei mielestäni ole suomalaisten erityisominaisuus vaan pätee ympäri maailmaa. Turhien lupausten lisäksi totuuden piilottelu on poliitikoidemme standardipuuhaa. Tämä johtuu siitä, että totuuden kertominen laskee satavarmasti äänisaalista. 

Tässä lyhyt katsaus tähän ihmisten psykologiseen taipumukseen. 

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

PS. Rahasta kertovan kirjani koelukijaksi voi hakea vielä viikon verran. Lisäohjeita löytyy mm. täältä.

Kirjoitussarja: psykologiset taipumukset osa 1. Vastavuoroisuus-periaate

Vastavuoroisuus-periaate sanoo, että meidän tulee yrittää vastata meille tehtyyn myönnytykseen, palvelukseen, lahjaan, kutsuun tai muihin vastaaviin tekoihin samanlaisella teolla tulevaisuudessa. Ilman vastapalvelusta me rikomme tätä periaatetta ja se saattaa johtaa siihen, että palveluksen tehnyt henkilö alkaa hyljeksimään meitä. Vastavuoroisuus on hyödyttänyt ihmiskunnan kehitystä siten, että olemme voineet luopua jostain meille tärkeästä, kuten ruoasta, suojasta tai energiasta ilman pelkoa ponnistelujemme tai meille tärkeiden resurssien menetyksistä. Ihmisyhteisöt tuskin olisivat kehittyneet tälle tasolle ilman vastavuoroisuus-periaatetta. Tämän säännön rikkominen on aiemmin johtanut yksilön hylkäämiseen omasta yhteistöstään ja niin käy joskus vielä nykypäivänäkin.

Mikään ei ole ilmaista. Kun jollekin tarjotaan jotain ilmaiseksi niin yleensä takana on jokin motiivi joka ei ole pelkkä hyväntekeväisyys, vaikka sellaisena asia monesti halutaankin esittää. Ilmaisnäytteet ovat tästä hyvä esimerkki. Kun kaupassa tarjotaan maistiaisia niin silloin yleensä toivotaan, että ihminen vastavuoroisesti ostaa ilmaiseksi tarjottua tuotetta. Tämän lisäksi monet yhteiskunnalliset toimijat, kuten poliitikot, tarjoavat vähemmän arvokkaita pikkupalveluksia, kuten kahvi- tai ruokatarjoilua halutessaan saada ihmisten ääniä vaaleissa. Tämä pikkupalvelus tuottaa vastavuoroisuus-periaatteen mukaan ihmiselle tarpeen tehdä vastapalvelus äänen muodossa. On selvää ettei pelkkä kahvitarjoilu vielä riitä kääntämään äänestäjän päätä, mutta se voi vahvistaa äänestäjän mielipidettä jostain poliitikosta tai puolueesta myönteisempään suuntaan.

Vastavuoroisuus-periaate on tehokas tapa saada ihminen tekemään jotain sellaista jota hän ei muuten tekisi. Ihmisille muodostuva henkinen kiitollisuudenvelka saattaa saada toisen ihmisen myöntymään sellaisen ihmisen pyyntöön, josta hän ei edes pidä. Tämä ei tarkoita automaattisesti sitä, että toinen ihminen tekisi aina vastapalveluksen, mutta lisää sen todennäköisyyttä. Ilmaisnäytteiden ja -palveluiden saaminen ja tekemisen menestys ei johdu pelkästään siitä, että on helppo tuottaa vastapalvelus vaan myös siitä, että on hyvin vaikea kieltäytyä ilmaisista lahjoista. Kun ilmaisnäytteet ovat sellaisia etteivät vastaanottajat niitä missään nimessä halua, kumoutuvat vastavuoroisuuden vaikutukset. 

Vastavuoroisuus-periaatetta käytetään usein ihmisten muiden psykologisten taipumusten kanssa. Yksi tehokkaimmista tavoista hyödyntää tätä periaatetta on hyödyntää ihmisten taipumusta reagoida kontrasteihin vastavuoroisuuden kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyritään tekemään kaksi toisistaan poikkeavaa pyyntöä, joista vasta jälkimmäiseen pyritään saamaan myönteinen vastaus. Otetaan esimerkiksi jokin hyväntekeväisyysjärjestö jonka edustaja pyytää ensin yritykseltä kymmenentuhannen euron lahjoitusta. On tietysti selvää, että aika harva yritys tähän myöntyy, joten ensin tulee kielteinen vastaus. Tämän jälkeen pyydettävää summaa lasketaan esimerkiksi tuhanteen euroon. Tällöin pyynnön vastaanottaja on saanut pyytäjältä myönnytyksen joka lisää tuhannen euron lahjoituksen saamisen todennäköisyyttä huomattavasti.

Tämä niin sanottu hanki ensin kieltäytyminen ja tee sen jälkeen myönnytys tekniikka toimii, koska se vihjaa hienovaraisesti pyynnön vastaanottajalle, että on hänen vuoronsa tehdä vastaava myönnytys. Toinen syy siihen miksi tämä tekniikka toimii on ihmisten taipumus kontrastien tuottamaan vertailuun. Kun jälkimmäinen pyyntö on pienempi kuin ensimmäinen, toimii kahden pyynnön välinen kontrasti pyyntöjen tekijän hyväksi. Kontrastin toimimisen yksi syy on se, että myönnytyksen saaja tulee tyytyväiseksi saadessaan toisen osapuolen myöntymään omaan näkemykseensä. Tämä on siinäkin mielessä nerokas tapa toimia, että mikäli ensimmäiseen pyyntöön vastataan kyllä, tulee siitä parempi lopputulos kuin mihin on pyritty.

Vastavuoroisuuden negatiivisten vaikutusten välttäminen ei onnistu aina, koska tämä periaate on syvällä ihmisten selviytymisvaistoissa. Suurimman osan ajasta vastavuoroisuus toimii myös ihmisten ja yhteisöjen hyväksi, joten sitä ei pidä nähdä pelkästään pahana asiana. Tuhannen euron kysymys tässä asiassa on kuinka välttää vastavuoroisuuden negatiiviset vaikutukset omien asioiden hoidossa? Oman ympäristönsä hallinta on paras tapa. Jokaisen kannattaa välttää paikkoja, jossa joutuu tekemisiin mm. myyntimiesten kanssa. Toinen tapa on se, että tekee jo etukäteen toimintasuunnitelman, kun tietää joutuvansa toimimaan vastavuoroisuutta hyväksikäyttävien ihmisten kanssa. Esimerkiksi myyntimiehille voi sanoa suoraan etsivänsä tuotetta x.

Ilmaisnäytteiden tai -palveluiden ollessa kyseessä, kannattaa niistä kieltäytyä mikäli kyse oon jostain itselle todella tärkeästä asiasta. Asuntolainaa tai muuta isompaa talousasiaa hoitaessa voi kieltäytyä ”ilmaisesta” kahvista, pullasta tai vastaavista tarjoiluista ja keskittyä myyjän kanssa heti asiaan. Tämä saattaa tuntua hyvin mitättömältä asialta, mutta se ei sitä ole isoja päätöksiä tehdessä. Kontrastin käytöltä suojautuminen ei ole helppoa, mutta jokaista pyyntöä tulisi aina yrittää miettiä erikseen riittävän pitkään ennen myöntymistä. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta siihen pitää pyrkiä. Pomminvarmoja tapoja ei ole olemassa, eikä kaikesta kannatakaan kieltäytyä. Meidän täytyy myös muistaa, että suurin osa ihmisistä ei käytä vastavuoroisuutta hyväkseen saadakseen siitä itsellensä hyötyä vaan he pitävät tällaista toimintaa ihan normaalina kanssakäymisenä. 

Eipä mulla muuta,

-TT

PS. Rahasta kertovan kirjani koelukijaksi voi hakea vielä seuraavat kaksi viikkoa

Uusi kirjoitussarja: ihmisten psykologiset taipumukset toimia omien etujensa vastaisesti

Keskimäärin ihminen on enemmän oikeassa kuin väärässä. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä etteikö ihminen tekisi virheitä. Meitä pidetään monesti täysin rationaalisina päätöksentekijöinä, mutta tämä on suuri väärinkäsitys. Meillä on kaksi puolta: rationaalinen ja tunteellinen. Näistä kahdesta tunteellinen puoli on suurimman osan ajasta käytössä ja rationaalinen puoli harvemmin. Tästä monet ovat varmasti eri mieltä, mutta faktat puhuvat puolestaan. Jos haluaa vaikuttaa toisen ihmisen käytökseen, tulee keskittyä tuottamaan toiselle tunteita, jotka saavat hänet toimimaan. Järjelliseen puoleen vetoaminen toimii paljon harvemmin kuin luulemme. On tärkeää ymmärtää, että tunteellinen puolemme on useimmiten oikeassa ja järjellinen puolemme on välillä väärässä.

Ihmisen käyttäytymistä ohjaavat hermosoluista löytyvät käyttäytymisalgoritmit eli yksinkertaisiset ohjeet, joiden avulla tehtävät suoritetaan. Ihmisen toiminta perustuu joko hermosoluihin valmiiksi ohjelmoituihin toimintoihin, jotka johtuvat geeneistä tai aikaisempien kokemusten opettamiin toimintoihin tai molempien edellämainittujen yhdistelmiin. Nämä hermosoluihin ohjelmoidut yksinkertaiset toimintaohjeet toimivat suurimman osan ajasta hyvin, mutta ihmistä voi ohjata haluttuun suuntaan suhteellisen helposti mikäli käyttäytymisalgoritmejamme käytetään tietoisesti hyväksi.

Joskus meitä manipuloidaan tietoisesti käyttäytymään halutulla tavalla ja silloin hyväksikäytetään meihin ohjelmoituja algoritmeja. Toinen mahdollisuus on manipuloida meitä hitaasti siten etteivät aistimme juuri sitä huomaa. Tällaista aivopesua ovat käyttäneet mm. monet valtiot. Manipuloinnin lisäksi jotkin yllättävät tapahtumat voivat muuttaa hermosolujemme algoritmeja. Ympäristömme myös vaikuttaa hermosoluihimme pidemmällä aikavälillä. Ainoastaan äkillisten tapahtumien vaikutukset ovat helposti huomattavissa. Muuten ne jäävät yleensä huomaamatta. 

Näitä psykologisia taipumuksia on ihmiseläimellä lukuisia ja käyn tässä sarjassa niistä mielestäni tärkeimmät läpi. Suurin osa näistä taipumuksista voidaan jäljittää suoraan evoluutioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa näistä psykologisista taipumuksistamme ovat olleet meille hyödyllisiä aiemmin ja ovat sitä myös tänä päivänä. Maailma on kuitenkin muuttunut jonkin verran niistä ajoista, kun nämä taipumukset ovat ohjelmoituneet aivoihimme eivätkä aivomme ole onnistuneet sopeuttamaan näitä vaistoja nykypäivän maailmaan. Näitä taipumuksia voi kukin ihminen käyttää joko omaksi hyödykseen tai suojautumiseen niiden käyttämiseltä jonkun muun hyödyksi. En missään nimessä halua kenenkään manipuloivan toista ihmistä omaksi hyödykseen näitä taipumuksia käyttämällä. En voi siitä huolimatta olla varma siitä etteikö näin käy.

Vaikka käynkin taipumukset yksi kerrallaan läpi niin on ymmärrettävä, että äärimmäisen harvoin psykologiset taipumuksemme vaikuttavat meihin yksittäisinä ilmiöinä. Lähes aina kyseessä on useamman psykologisen taipumuksen summa. Mitä useampi taipumus vaikuttaa meihin samanaikaisesti sitä suurempi vaikutus näillä meihin on. Joskus vaikutukset kumoavat toisiaan, joten ihan yksinkertaisista asioista ei ole kyse. Tällöin vahvemmat taipumukset jyräävät heikommat. Ihmiset ovat myös erilaisia, joten me reagoimme eri tavoin kokemiimme asioihin. Toisille tappionpelko on suurempi asia kuin toisille. Myös erilaisissa tilanteissa voivat eri taipumukset vaikuttaa meihin voimakkaammin kuin toiset. 

Tässä kirjoitussarjassa tulee olemaan ainakin seuraavat osat:

1. Vastavuoroisuus-periaate
2. Tappionpelko
3. Auktoriteetit
4. Pitäminen/vihaaminen/samaistuminen
5. Suhteellisuus
6. Sosiaaliset paineet
7. Johdonmukaisuus

Edellämainitut eivät kuitenkaan ole julkaisujärjestyksessä. Tämän kirjoitussarjan osat julkaisen keskimäärin kerran viikossa. Todennäköisesti julkaisupäivät ovat alkuviikosta, mutta joitakin poikkeuksia saattaa olla. Kirjoitussarja alkaa vastavuoroisuus-periaatteella joko ensi sunnuntaina tai maanantaina. Tämä kirjoitussarja loppuu mitä todennäköisimmin ennen vappua. Kaikki väärinkäsitykseni saa vapaasti korjata tämän kirjoitussarjan aikana. Olisin yllättynyt mikäli niitä ei yhtään tule, koska kaikki materiaalini sarjan suhteen on julkaistu Lontooksi. Tämän kirjoitussarjan lisäksi minun on tarkoitus julkaista kirjoituksia muista aiheista säännöllisen epäsäännöllisesti. 

-TT

Talous ja poikkitieteellisyys

Kun olen seurannut kirjoitusteni lukijamääriä niin olen selkeästi huomannut, että rahaa ja taloutta suoraan käsittelevät kirjoitukseni saavat eniten lukijoita. Ilmeisesti blogini imago on enemmän talouspainotteinen kuin mitä olen halunnut. Kun puhumme rahasta ja taloudesta niin suurimmalle osalle ihmisistä se tarkoittaa nimenomaan rahankäyttöä ja kuinka sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti tai kuinka sitä saadaan lisää. Tämä on aivan liian suppea näkemys mikäli joku niin ajattelee. Voin toki olla tässä väärässäkin, joten korjatkaa minun oletukseni ihmeessä. Putkinäköistä rahan ja talouden tuijottamista ja vain niiden ymmärtämistä voi verrata hyvän startin omaavaan sadanmetrin juoksijaan joka osaa kyllä lähteä telineistä, mutta parin ekan metrin jälkeen jää jo selkeästi muista.

Rahan ja talouden ymmärtämisen lisäksi pitää olla myös ymmärrystä muista asioista, jotka liittyvät enemmän tai vähemmän ihmisen suorituskykyyn ja sen rajoituksiin. Talouden lisäksi ihmisen tulisi ymmärtää monen muunkin tieteen lajin perustotuudet ja onnistua liittämään ne kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa talousasioilla on oma roolinsa. Näitä muita tieteenlajeja on mm. matematiikka, fysiikka, historia, biologia ja psykologia. Kaikkea ei tietystikään tarvitse ymmärtää, mutta tietyt ajattelumallit tulisi sisäistää mikäli haluaa ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Eri tieteenlajien tärkeimmmät perustotuudet eli niinsanotut ”isot ideat” ja kuinka ne liittyvät toisiinsa tulisi ymmärtää mikäli haluaa saavuttaa myös taloudellista menestystä elämässään. Toiset ihmiset osaavat käyttää monia eri asioita täysin intuitiivisesti ja toisten ihmisten taas täytyy pysähtyä miettimään tarkkaan. Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi niitä eri tieteenlajien isoja ideoita, joita ihmisten pitäisi ymmärtää. Niitä on useita kymmeniä, joten tämä kirjoitus on vain lyhyt katsaus perusteisiin.

Matematiikka

Matematiikasta pitäisi pystyä jossain määrin ymmärtämään todennäköisyyksiä. Todennäköisyyksiä pitää jossain määrin pystyä arvioivamaan, kun tekee päätöksiä. Niitä ei tarvitse kuitenkaan osata laskea tarkalleen, koska jossain vaiheessa voi tehdä karkean virheen. On parempi olla niissä kutakuinkin oikeassa kuin täysin väärässä. Todennäköisyyksien lisäksi pitää ymmärtää jonkin verran mm. joukko-oppia, permutaatioita ja korkoa korolle -ilmiötä, jne.

Fysiikka

Fysiikasta on tärkeää ymmärtää ainakin voima ja vastavoima, kriittinen massa ja liikkeen jatkuvuuden laki. Jos esimerkiksi mietitään voimaa ja vastavoimaa niin pitää ymmärtää, että taloudellisessa päätöksenteossa järki ja tunteet voivat muodostaa voiman ja vastavoiman, kuten fysiikassa esimerkiksi painovoima ja ilmanvastus tippuvalla esineellä.

Historia

Historiasta opimme sen ettemme opi historiasta mitään. Vaikka historia ei toistakaan koskaan itseään täydellisesti niin entisillä ajoilla, nykyisyydellä ja tulevaisuudella tulee aina olemaan yhtäläisiä piirteitä. Ilman historiantuntemusta ihmiset tulevat toistamaan virheensä yhä uudelleen.

Biologia

Biologiasta pitää jokaisen ymmärtää ainakin evoluutio ja sen asettamat rajoitukset ihmisten suorituskykyyn. Nämä rajoitukset vaikuttavat mm. ihmisten suorituskykyyn työelämässä. Lisäksi tulisi ymmärtää levon ja ravinnon merkitykset.

Psykologia

Ihmisten psykologiaakin pitää jossain määrin pystyä ajattelemaan myös evoluution kannalta, mutta sillä on tietysti muitakin vaikutuksia. On jossain määrin makuasia pitäisikö psykologiaa miettiä erikseen vai osana biologiaa, mutta selvyyden vuoksi on parempi erotella ne. Kannustimet ovat ehkä tärkein termi joka jokaisen tulee psykologiasta ymmärtää. On parempi vedota ihmisten hyötyyn kuin heidän järkevyyteensä.

Esimerkki siitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kuvittele seuraava tilanne: on aikakausi, jossa sinulla on salkussasi osake joka edustaa liiketoiminta-alaa joka on kuplassa. Tällöin mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös hinta verrattuna osakkeidesi arvoon on revennyt mahdottomaksi. Tällöin käytetään matematiikkaa toteamaan esimerkiksi siten, että kuinka monta prosenttia tuloksen pitäisi kasvaa vuodessa tietyllä aikavälillä ja todetaan luku erittäin suureksi tai jopa täysin mahdottomaksi. Tämän jälkeen meidän täytyy ymmärtää, että seurauksena Fysiikan voima ja vastavoima eli järki joka sanoo myynnin olevan viisasta ja tunteet, jotka sanovat ettei kannata myydä käyvät taisteluaan. Mistä nämä tunteet ilmestyvät? Tunteisiin vaikuttaa montakin eri psykologista ilmiötä, mutta mennään nyt yhteen eli sosiaalisiin todisteisiin, jotka sanovat osakkeen olevan hirveän haluttuja ja niitä ostaessa hinta nousee jatkuvasti ihmisten rynnätessä kaupankäyntiin sosiaalisten todisteiden uskotellessa ettei niitä muuten saa sopivalla hinnalla. Jos taas mietitään mistä nämä tunteet tulevat niin puhutaan biologiasta. Ihminen on aikoinaan elänyt niukkuudessa ja monesti ravinto oli vähissä. Tästä johtuen aivomme reagoivat niukkuuteen haluamalla sitä asiaa jota ei ole paljoa saatavilla mikä johti yrityksen pörssikurssin nousuun tässä tapauksessa. Historiasta taas tiedämme sen, että kaikki kuplat puhkeavat jossain vaiheessa, joten tämänkin yrityksen pörssikurssi tulee jossain vaiheessa tippumaan. On siis parempi myydä, ennen kuin kupla puhkeaa. Koska emme osaa ajoittaa myyntiä on parempi tehdä se jo silloin, kun todennäköisyydet ovat selkeästi myymisen puolella.

Meidän tulee ymmärtää perustotuudet eri tieteenlajeista, jotta saamme elämästämme enemmän irti. Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman ajattelunsa kehittämistä siten, että oppii ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. Siihen ei esimerkiksi pelkkä taloustieteen osaaminen riitä. Paras opas mihin olen itse törmännyt on Warren Buffettin aisaparin Charlie Mungerin Poor Charlie´s Almanack. Tätä ei saa mistään halvalla ostettua, mutta se on jokaisen Euron arvoinen mitä siitä maksat. Omassa kirjassani on näitä asioita käyty jonkin verran läpi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin tuossa Mungerin tekemässä. Itse yritän kehittää ajatteluani ja tekemistäni koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi, mutta siihen vaaditaan vuosikymmeniä eikä siinä tule koskaan valmiiksi.

-TT

Lue Nämä!

Luen hyvin paljon kirjoja olivat ne sitten fiktiota tai faktaa tai niiden sekoitusta. Olen varmasti viiden viime vuoden aikana lukenut parisenkymmentä kirjaa vuodessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän liittyneet itsensä kehittämiseen, sijoittamiseen tai raha-asioiden hoitoon. Näistä kirjoista kuitenkin harvat ovat olleet selkeästi muita parempia. Tämän vuoksi ajattelin nyt sitten lyhyesti esitellä viisi parasta kirjaa näistä eri aihealueista. Suosittelen erittäin paljon lukemaan nimenomaan juuri nämä viisi kirjaa, vaikka ne ovatkin suurin osa luettavissa ainoastaan Lontoon murteella. Nämä kirjat ovat erittäin järkeviä investointeja ja ne voivat tuottaa teille monikymmenkertaisia hyötyjä hintoihin verrattuna. En hyödy tästä mainostamisesta yhtään mitään enkä laita linkkejä näiden ostamista varten. Googlella varmasti löytyy tarvittaessa nettikirjakauppa josta voitte ostaa kirjat niin halutessanne. Pelkkä lukeminenkin hyödyttää, mutta suurin ilo näistä kirjoista on saatavissa lukemalla niitä säännöllisin väliajoin. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kirjoista:

Personal MBA, Josh Kaufman

Tämä kirja opettaa tiettyjä ajatusmalleja joita tarvitaan ymmärtämään kuinka nykyajan liiketoiminta pyörii, kuinka nostaa omaa työtehoaan ja parantaa sitä myötä sekä elämänlaatuaan että elintasoaan. Kaikki asiat on selitetty niin selkeästi, että jopa tällainen typeryskin ne ymmärtää. Ei sisällä matemaattisia kaavoja tai muuta erityisen vaikeasti ymmärrettävää materiaalia.

One up on Wall Street, Peter Lynch

Yksittäisen piensijoittajan kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto mikäli haluaa pärjätä sijoittamisessa paremmin kuin niin sanotut ”ammattilaiset” joita sitovat monenlaiset erilaiset henkiset, sosiaaliset ja muunlaiset rajoitukset. Selittää hyvin kuinka hyvinkin yksinkertaisella matematiikalla voi onnistua valitsemaan sijoituskohteita menestyksekkäästi, vaikka ei olisikaan perillä kassavirtamalleista tai muista ammattisijoittajien käyttämistä työvälineistä.

Psychology of Persuasion (Suostuttelun Psykologia), Roberto Cialdini

Tämä kirja selvittää hyvin kuinka ihmisiä on helppo saada tekemään niitä asioita joita itse haluaa ja kuinka meitä erinäköisten suostuttelun ammattilaisten tahoilta manipuloidaan. Me ihmiset olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vielä aivotoimintamme suhteen kivikaudelta mikä sitten vaikuttaa siihen kuinka näemme ja koemme eri asiat. Aivotoimintamme kun ei ole vielä päivittynyt tälle vuosituhannelle vaan niiden evoluutio on äärimmäisen hidas tapahtuma.

Richard Koch 80/20 Less is more Richard Koch

”Vähemmän on enemmän” ajattelun yksi pioneereista Richard Koch selittää mainiossa kirjassaan miten tämä ilmiö vaikuttaa meihin paljon enemmän kuin luulemme, mistä asiassa on kyse ja kuinka siitä voi saada paljon irti omassa elämässään. Tämä kirja sisältää mielestäni enemmän tarvittavia ajatusmalleja kuin yksityiskohtia siitä kuinka periaatetta pitäisi hyödyntää. Jossakin määrin on kyse myös liike-elämän käyttöön tehdystä kirjasta ja hyvä johdatus piensijoittajille siihen kuinka pienempi määrä asiakkaita, tuotteita ja tekijöitä voi saada enemmän hyötyä aikaan kuin omien panostusten hajauttaminen.

4-hour-work week Tim Ferris

Neljän tunnin työviikko on enemmän tehty yksilöitä varten kuin isompaa bisnestä pyörittäville. Kirjan tarkoitus on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta ihmisessä. Kirja neuvoo kuinka vähentää työtunteja siirtymällä etätöihin, vähentämällä turhaa kuormaa, häiriöitä, altistumista turhalle tiedolle ja kuinka vapauttaa sitä myötä aikaa itselle tärkeämpiin asioihin. Itse neljän tunnin työviikko on ainakin käsittääkseni mahdotonta jopa Ferrisin kaltaiselle ”Gurulle”. Kymmenen tunnin työviikko sen sijaan onkin jo omien arvioideni mukaan mahdollinen, mutta sekin tuottaa varmasti ongelmia ylimääräisen vapaa-ajan myötä.

Hyviä kirjoja samoista aihepiireistä löytyy tietysti muitakin, mutta viisi mainitsemaani on mielestäni parhaat. Mielestäni viidellä jo mainitulla pääsee lähestulkoon kuuhun asti, joten ei muuta kuin antoisia lukuhetkiä. Valitettavasti suomalaiset vastaavat kirjat eivät pääse lähellekään noita mainittuja, joten niistä en suosittele ainuttakaan. Hyviä nekin tosin ovat, mutta eivät erinomaisia.

Koska mielipiteet ovat elämänsuola niin toivoisin teidän kertovan mitkä muutamat kirjat ovat teidän mielestä parhaat ja miksi. Ei tarvitse tietystikään valita yhtä enempää mikäli se on paljon muita parempi.

Hyviä lukuhetkiä!

-TT

Kirja-arvostelu: totuus taloudestasi, Terhi Majasalmi

Mennään sitten kirja-arvosteluun ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Olen toki jatkuvasti lukenut alan kirjallisuutta ja olisin voinut kirjoittaa niitä jo aikaisemminkin, mutta vähemmän on enemmän on parempi tässäkin tapauksessa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että hyvin monet kirjat joita tulee luettua eivät ole kovin helposti saatavilla ja silloin niiden arvosteleminen on enemmän tai vähemmän hukkaan heitettyä aikaa. Tämä Majasalmen kirja on taas suhteellisen helppo Suomessa löytää ja silloin tästä arvostelusta voi olla useammallekin hyötyä. Syy siihen, että miksi vasta nyt kun tämä ei ihan suurin uutuus enää ole johtuu siitä etten halunnut maksaa tästä sitä 39€:a jota kirjakaupassa on pyydetty. Tämän vuoksi odottelin sen aikaa kunnes sain itseni varaamaan tämän luettavaksi paikallisesta kirjastosta.

Totuus taloudestasi on tietääkseni ensimmäinen kotimaisella kielellä kirjoitettu teos joka käsittelee henkilökohtaisia raha-asioita laaja-alaisesti. Mikäli muita kirjoja löytyy niin minulle ainakin voi niistä kertoa. Yleensä tällaiset suomalaiset kirjat käsittelevät hyvin yksipuolisesti lähinnä jotain henkilökohtaisen talouden osa-aluetta ja silloin ei saada luotua riittävää käsitystä kokonaiskuvasta ja kaikki joutuvatkin sitten enemmän tai vähemmän kokoamaan palaset yhteen. Myönnettäköön kuitenkin sen verran, että mikäli haluaisi käsitellä syvällisesti eri asioita kuten säästämistä, sijoittamista, budjetointia, raha-asioiden psykologiaa, jne., saisi kirjoittaa tiiliskiven kokoisen opuksen ja sitä ei sitten kukaan jaksaisi lukeakaan. Pyörää ei voi keksiä uudestaan pätee erittäin hyvin tähänkin kirjaan, koska yksinkertaiset asiat kuten henkilökohtainen talous ei vaadi kovin monimutkaisia esimerkkejä ja tällöin on vaikea kirjoittaa uutta materiaalia jota ei olisi jo aikaisemmin kirjoitettu.

Suomeksi tällaista ei tietystikään juuri löydy johtuen olemattomista markkinoista, mutta Lontoon murteella löytyykin sitten satoja ellei tuhansia vastaavia kirjoja joista parhaimmat sitten erottuvat edukseen. Näitä parhaimpia on sitten Majasalmenkin kirjassa huoletta lainattu kuten Kiyosakin Rich Dad Poor Dadia ja käytetty samoja konsepteja. Tämä on tehty todennäköisesti tiedostamatta asiaa. En pidä tätä kovin negatiivisena asiana johtuen edellämainitusta seikasta ettei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. On hyvä, että nämä asiat on kirjoitettu selvällä Suomen kielellä ja siinä tämä kirja pääsee oikeuksiinsa. Kirja käsittelee paljon säästämistä, sijoittamista, yrittämistä ja näiden psykologiaa. Ongelmana on se, että noin parisataa sivua ei oikein riitä kovin hyvin näihin kaikkiin ja silloin homma jää vähän puolitiehen.

Ehdottomasti parhaimpana osana pidän asuntosijoittamisesta kertovaa osiota ja siitä näkee Majasalmen kokemus nimenomaan tämän alan yrittäjänä. Tämä on myös se osa jossa oli itselleni selkeästi eniten uutta tietoa. En ole itse ikinä ajatellut tätä sijoittamisen muotoa enkä usko siihen ryhtyväni. Tämä taas johtuu omasta persoonastani eikä sillä ole mitään tekemistä sen suhteen etten uskoisi sen olevan joillekin hyvä muoto huolehtia omasta vaurastumisestaan. Sen sijaan olen sitä mieltä, että osakesijoittamisesta kertova osuus on turhin palanen tätä kirjaa ja sitä on käsitelty hyvin pintapuolisesti. Kirjan kirjoittaja on varmasti tästä eri mieltä, mutta sillä ei ole minulle väliä. Osakesijoittaminen on myös se sijoittamisen muoto joka ei oikeastaan sovi suurimmalle osalle ihmisistä, koska se on muutoksineen hyvin stressaavaa ja ihminen niin helposti muuttaa mieltään koko ajan. Säästämisestä oli kirjoitettu selkeästi ja erityisesti kirjassa mainittu kiinteiden kulujen minimoiminen on hyvin tärkeää.

On aina muistettava ettei raha-asiat ole monimutkaista tähtitiedettä tai muuta maailmankaikkeuden alkuperää tutkivaa hyvin matemaattisesti vaikeaa tieteenalaa vaan yksinkertaiset asiat pitävät henkilökohtaisen talouden hyvässä hapessa. Siksi on turha odottaa tällaisilta kirjoilta mitään ratkaisua tai yksinkertaista kikkaa jolla rikastua. Tämä kirja on hyvä Suomeksi kirjoitettu opus ja siten suosittelen sen lukemista niille jotka eivät ole esimerkiksi Lontoon murteella ikinä muuta lukeneet. Myös asuntosijoittamista harkitsevalle tämä on hyvä tietolähde ja siten heille erityisen hyvää materiaalia luettavaksi. Osakesijoittajille tässä ei taas ole tarjolla mitään uutta, joten suosittelen heille enemmän Benjamin Grahamin tai Peter Lynchin kirjoja. Toivottavasti Majasalmella riittää joskus aikaa kirjoittaa asuntosijoittamisesta kirja, koska suomalaisille ei kunnon opusta siitä asiasta ole kotimaisella kielellä saatavissa ainakaan omien tietojeni mukaan. Saa korjata mikäli olen väärässä.

Lukeminen kannattaa aina! Tämä lause on taidettu lainata Jörn Donnerilta ja siihen on hyvä lopettaa tämä posti.

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Mungerin sijoitusviisauksia osa 1

Eli tällä kertaa tarkoitus olisi käydä hieman läpi harvemmin kuullun Warren Buffettin oikean käden Charlien Mungerin sijoitusviisauksia, sillä vaikka Buffett on se tunnetumpi Berkshiren menestyksen takana olevista henkilöistä voi myös mitä todennäköisimmin sanoa ettei Berkshirestä olisi tullut maailman suurinta sijoitusyritystä ilman Mungerin läsnäoloa. Jos ette tunne Mungeria niin wikipediasta saa varmaan riittävästi tietoa tai vastavuoroisesti suosittelisin googlaamaan Charlien Munger the art of stock picking. Mungerin perusteesit ovat suhteellisen selvät: Pitää hallita matematiikkaa hyvin. Tähän tosin riittää lukion matematiikan taso. Pitää ymmärtää ihmisen psykologiaa eli sitä miten ihminen ajattelee ja suurimman osan ajasta on parempi olla tekemättä yhtään mitään ja pitää ymmärtää myös kirjanpitoa. Näillä teeseillä pääsee jo hyvin pitkälle, vaikka on syytä muistaa etteivät nämä asiat sitten olekaan kovin yksinkertaisia. Ensimmäinen osa käsittelee näitä perusteesejä ja toinen sitten itse niin sanottua osakepoimintaa.

Matematiikan tärkeimmät peruskäsitteet Mungerin mielestä ovat korolle-korkoa-ilmiö, erilaisten jakaumien kuten normaalijakauman ymmärtäminen ja todennäköisyyksien ymmärtäminen. Varsinkin korolle korkoa ilmiö on tärkeä ymmärtää, koska myymällä osakkeitaan jatkuvasti joutuu maksamaan voitoistaan verot hyvin nopeasti mikä muuttaa sitten mahdollisia tuottoja hyvin paljon. Esimerkiksi purkkalan 35%:n myyntivoittoverolla 15%:n vuotuisella tuotolla kolmenkymmenen vuoden päästä ostosta kokonainen vuotuinen tuotto on 13.3%, kun taas joka vuosi vuotuiseksi tuotoksi tulee vain 9.975% verojen jälkeen. Esimerkiksi 1000$:n sijoitussumman tuotto on kolmessakymmenessä vuodessa kerran verot maksamalla noin 42350$ ja joka vuosi maksetuilla veroilla noin 15300$. Tämä laskutoimitus kertoo aika radilaalisti mitä tapahtuu korkoa korolle ilmiön myötä mikäli verot maksetaan joka vuosi. Kuitenkin on syytä muistaa ettei verojen välttelystä kannata tehdä itsetarkoitusta, sillä silloin tulee menettämään myös suuren kasan tuottoja. Tällaisia asioita on mahdoton hahmottaa ilman minkäänlaista matemaattista ymmärrystä ja sen takia se on niin tärkeää.

On myös tärkeää ymmärtää ihmisen ajattelua, jotta pystyy käsittämään sekä omien että muiden ihmisten päätöksentekoa. Ihmisille pitää pystyä kertomaan seuraavat asiat: kuka, mitä, missä, miksi ja milloin. Tämä varsinkin toimii hyvin ihmisten johtamisessa. Mitä taas tulee ihmisen ajattelukykyyn niin on huomioitava sen rajallisuus. Toisin sanoen ne jotka osaavat hyödyntää ihmisen päässä olevat oikopolut ajattelussa voivat huijata muita näkemään sellaista mitä ei ole tapahtunut. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat taikurit. Näitä oikopolkuja voi myös käyttää motivoimaan ihmisiä. Mungerin mielestä on myös selvää etteivät markkinat ole täysin tehokkaat vaan tehokkaiden markkinoiden teorian ovat luoneet ihmiset jotka itseasiassa ovat omalla mukavuusalueellaan nimenomaan juuri matemaattisten mallien luomisessa. Näillä mukavuusalueilla pysymisen seurauksena tämä epätäydellinen teoria on saanut laajan hyväksynnän mm. rahoitusteorian professoreiden keskuudessa johtuen juuri heidän matemaattisesta kyvykkyydestään. Käytännössä pitäisi pystyä ymmärtämään mitkä ovat asiat jotka todella pitävät yllä mielenkiintoa järkevästi ajateltuna ja mitkä ovat niitä malleja joita ihmiset eivät tiedosta ollenkaan.

Suuruuden ekonomia on myös tärkeä ymmärtää ja tämäkin on tavallaan psykologiaa. Talouden voi käsittää myös ekosysteeminä. Suuruus luo yritykselle monia etuja: materiaalien hankinta on keskimäärin halvempaa, markkinointi on myös mahdollista laajemmalle yleisölle. Kuluttajatuotteissa on hyvin tärkeää sosiaalisen hyväksynnän hakeminen eli ihminen on aika harvoin eri mieltä kuin suuri yleisö. Tämä taas johtaa brändien tärkeyteen josta parhaan esimerkkinä Berkshirellä on Coca Cola. Suurten yritysten suurin ongelma on byrokratian kasvu. Tämä johtaa yrityksen muutoksen tyhmäksi ja korruptoituneeksi linnakkeeksi joka ei saa mitään aikaan. Parhaimmillaan suuren yrityksen johtoon tulee itseään täynnä oleva korruptoitunut turhake joka ei kestä totuuden kuulemista jonka seurauksena alaiset nuolevat tämän persettä mikä johtaa sitten tämän pomon typeriin toimiin. Nämä seikat ovat suuri ongelma isoille yrityksille.

Teknologia on ollut aina Mungerille ja Buffettille parhaimmillaan hyvin vaikea ymmärtää, mutta loppujen lopuksi sekin asia on suhteellisen yksinkertainen. Hyvin monet tekevät hänen mielestään virheen siinä etteivät he ymmärrä ajatella sitä kaksivaiheisella mallilla vaan suurin osa lähinnä miettii kuinka paljon yritys säästää jonkin uuden teknologian myötä. Kuitenkaan tämä ei riitä, sillä täytyy myös miettiä sitä jääkö tästä uudesta teknologiasta viivan alle mitään? Pahimmassa tapauksessa hyöty menee ainoastaan asiakkaalle. Näin kävi itse Berkshiren tekstiilitehtaalle joka olisi halunnut tehdä investointeja uusiin teknologioihin, mutta Buffett tajusi ettei niistä olisi jäänyt viivan alle mitään. Teknologia on siitä haastava ala, että on hyvin vaikeaa ymmärtää sitä mitkä yritykset tuottavat tuota tulosta viivan alle vuosikymmenien ajan kuten esimerkiksi Intel ja Microsoft ovat tehneet. Tämän takia Berkshire on välttänyt sijoituksia uusiin teknologioihin.

Tässä ensimmäinen osa ja toinen tulee myös tämän viikon aikana.

-TT

Suostuttelun psykologia

Suostuttelun ammattilaiset eli myyntimiehet, poliitikot, jne käyttävät erilaisia psykologisia kikkoja tai tapoja joko tietoisesti tai tiedostamatta saadakseen aikaiseksi haluamansa lopputuloksen irti kohteestaan. Nämä kikat toimivat hyvin sen takia, että niihin tarttuminen on ihmisluonteelle hyvin tavallista. Nykypäivän nopeassa maailmassa nämä ovat monesti kaikille täysin huomaamattomia ja niitä on entistä helpompi käyttää hyväksi juuri siitä syystä, että ihmisaivot eivät ole kehittyneet yhtä hyvin kuin tiedon määrä on lisääntynyt. Aion käydä näistä muutaman lyhyesti läpi tässä kirjoituksessa. Nämä löytyvät kyllä monista eri kirjoista, mutta lähteenäni on aika pitkälti Roberto Cialdinin: Influence, The psychology of persuasion. Oma havaintoni näistä tavoista suostulella ihmisiä on se ettei Suomessa tämä ole niin yleistä.

Nämä taktiikat ovat jaettu kuuteen eri perusryhmään joita ovat:

1. Johdonmukaisuus
2. Vastavuoroisuus
3. Toimiminen muiden ihmisten mukaan
4. Auktoriteetti
5. Tykkääminen
6. Niukkuus

Jos jollakin kirjan lukeneella on paremmat suomennokset niin saa korjata. Näitä voi myös yhfistää ja monet myyntimiehet ja yritykset myös siinä onnistuvat. Mennään sitten nämä kaikki erikseen läpi.

Johdonmukaisuus on rakennettu sisään jokaiseen ihmiseen ja se tarkoittaa meidän sisäistä halua olla johdonmukainen sen mukaan mitä olemme jo aikaisemmin tehneet. Tämä monesti johtaa meidän käyttäytyvän omien etujemme vastaisesti hyvinkin pitkään, sillä olemme hyvin huonoja myöntämään olevamme väärässä. Tämä tapahtuu yleensä automaattisesti emmekä sitä itse huomaa. Tästä erittäin hyvänä esimerkkinä on tappiollisten sijoitusten pitäminen salkussa hamaan tappiin saakka. Toinen hyvä esimerkki on kuinka yritykset käyttävät hyväkseen tätä on leluliikkeiden kampanjat joulua varten jolloin tiettyjä leluja markkinoidaan ahkerasti, vaikka niitä ei olekaan kuin rahallinen määrä. Tämän seurauksena ne halutut lelut loppuvat nopeasti vanhempien luvatessa hankkia lapsilleen sellaisen. Tämän vuoksi nämä lelut menevät äkkiä ja vanhemmat joutuvat ostamaan jotain muuta lapsilleen etteivät nämä pettyisi. Tämän jälkeen vuoden alussa onkin taas uusi mainoskampanja näille leluille ja vanhemmat joutuvat taas menemään lelukauppaan etteivät pettäisi lupauksiaan jotka antoivat lapsille.

Vastavuoroisuus tarkoittaa meidän sisäistä tarvettamme tehdä vastapalvelus meitä hyvin kohdelleille ihmisille. Tämä sisäinen tarve on tullut ihmisen sosiaalisen kehityksen seurauksena. Mikäli joku rikkoo tätä vastavuoroisuuden periaatetta joutuu hän helposti hyljeksityksi yhteisössä. Itseasiassa tämä on ollut ammoisina aikoina yksi suuri syy sille miksi ihmiseläin on yleensä kehittynyt näinkään pitkälle. Hyvä tapa saada vastavuoroisuudesta hyötyä on tehdä jokin pyytämätön palvelus jollekin ihmiselle. Myyntimiehet käyttävät tätä monesti antamalla vaikka ilmaista ruokaa tai jotain muuta tapaa mikä aiheuttaa kohteelle tarpeen tehdä vastapalvelus vaikka ostamalla myyntimieheltä jotain. Myös poliitikot käyttävät monesti rahoittajien ja äänestäjien kosiskeluun tätä kikkaa jakamalla esimerkiksi kahvia ennen vaaleja.

Toimiminen muiden ihmisten mukaan tarkoittaa periaatteessa lauman seuraamista tehdessä päätöksiä omasta elämästään tai ostoksia tehdessään ihmiset menevät monesti juuri sellaiseen kauppaan jossa on jo valmiiksi paljon asiakkaita. Tätä markkinoijat monesti käyttävät hyväkseen viljellessään sellaisia sanoja kuin nopeimmin kasvava tai markkinaykkönen mainostaessaan tuotteitaan. Tämä pätee aika pitkälti lähestulkoon kaikessa mitä ihminen tekee tiedostamattaan ja hyvin monesti tämä myös johtaa oikeaan lopputulokseen, vaikka parhaimmillaan seurauksena voi myös olla henkilökohtainen katastrofi.

Auktoriteetti saa ihmiset uskomaan helpommin kuulemaansa. Lähestulkoon jokaisella ihmisellä meistä on hyvin syvä sisäänluotu tapa uskoa auktoriteetteihin. Tämä taas johtuu siitä, että ihmiset ovat opetettu jo pienestä pitäen uskomaan tiettyjä auktoriteetteja kuten vanhempia, opettajia, jne. Periaatteessa nämä auktoriteetit jotka vaikuttavat ihmisiin voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään, titteleihin, vaatteisiin ja esineisiin jotka kuvaavat ihmisen statusta kuten kalliit autot tai puvut. Tittelit saavat helposti ihmiset luulemaan näiden omistajat asiantuntevammiksi ja jopa arvioimaan titteleiden haltijat pidemmiksi kuin mitä he oikeasti ovat. Vaatteista varsinkin univormut lisäävät kantajansa auktoriteettia ja varsinkin suuressa maailmassa huijarit monesti panostavatkin vaatteisiinsa huomattavasti. Tämän vuoksi myös mitä ilmeisemmin monet johtajat korostavat omaa auktoriteettiaan pitämällä kallista pukua.

Pidettävyys saa ihmiset suostumaan helpommin pyyntöihin. Me siis toisin sanoen suostumme helpommin pyyntöihin jotka tulevat niiltä joista pidämme. Tämä pitää myös monesti silloin paikkansa, kun joku ihminen josta pidämme suosittelee meitä jonkin yrityksen asiakkaaksi, vaikka ei itse olisikaan paikalla itse myyntitapahtumassa. Me pidämme yleisesti ottaen fyysisesti viehättävistä ihmisistä joihin pystymme itse samaistumaan.Myyntimiehet monesti pystyvätkin jo pelkästään fyysisen ulkomuotomme perusteella samaistumaan ja muodostamaan meille mielikuvan joka saa meidät tuntemaan itsemme samanlaisiksi kuin he ovat. Ihmiset myös reagoivat hyvin usein kohteliaisuuksiin positiivisella vastaanotolla mikä parantaa ihmisen miellyttävyyttä.

Niukkuus-periaate kuvaa mahdollisuuksien, palveluiden ja tuotteiden mieltämistä paremmiksi mikäli saatavuus on rajoitettu. Monesti yritykset käyttävätkin tätä faktaa hyväkseen ja väittävät joidenkin tuotteiden saannin rajoitetuksi mikä lisää mahdollisten asiakkaiden silmissä tuotteiden arvoa. Myös rajoitettu aika tuotteiden hankkimiseksi toimii saman periaatteen takia. Tämän saman niukkuus-periaatteen vuoksi myös tiettyjen haitallisten asioiden tai aineiden kieltäminen ei kovin hyvin toimi, sillä ihmisluonnon vuoksi me haluamme yleensä kiellettyä enemmän kuin sitä mikä on meille sallittu. Huutokauppojen harvinaiset tavarat maksavatkin juuri tämän ilmiön takia hyvin paljon, sillä mikäli tähän niukasti tarjolla tulevaan tavaraan on muita halukkaita niin silloin se on vielä halutumpaa.

Koska kaikki nämä periaatteet ovat hyvin pitkälti ihmisen luonteeseen sisäänrakennettu on niiltä suojautuminen hyvin vaikeaa ja nekin ihmiset jotka ovat näistä tietoisia varmasti sortuvat siitä huolimatta näiden hyväksikäyttöön. Erityisesti myyntimiehet ja muut ihmisten kanssa toimivat ihmiset ovat hyviä käyttämään hyväkseen näitä heikkouksia. Näiden tapojen tiedostaminen tietysti hieman avittaa jokaista välttymään hyväksikäytöltä, mutta ei sitä kuitenkaan kokonaan ehkäise. Nykyajan hyvin nopeassa maailmassa näiltä tavoilta on vaan entistä vaikeampaa pystyä tietoisesti reagoimaan näihin tilanteisiin, mutta ottamalla selvää näistä omaa paremmat mahdollisuudet näitä tilanteita tunnistaa. On myös huomattava etteivät nämä kaikki syvälle sisimpään taotut periaatteet ole vain vahingollisia vaan itseasiassa hyvin hyödyllisiä monissa eri tilanteissa joista selviytyminen vaatii kykyä toimia yhteistyössä muiden ihmisten kanssa kuten sodissa. Tällä kertaa tuli käytyä näitä aika pinnallisesti, mutta en usko kovin monen jaksavan lukea pidempää tarinaa tästä asiasta tällaiselta amatööriltä. Cialdinin kirja varmasti löytyy ainakin nettikirjakaupoista, joten mikäli kiinnostusta on enemmänkin niin suosittelen sen hankkimista.

Ensi kerralla uusi aihe ja uudet kujeet.

- TT

Budjetoinnin sietämätön vaikeus ja vaihtoehtoratkaisu

Kuten monet teistä varmasti välillä huomaavatkin niin monesti blogikirjoitukseni pyörittävät välillä samoja aiheita, mutta se alkaa näin ensimmäisen vuoden tullessa täyteen olla jo normaali asia ottaen huomioon kirjoitusten määrän. Tämän vuoksi onkin tarkoitus tällä kertaa yrittää ottaa uusi näkökulma asiaan ja miettiä sekä psykologisia tekijöitä että toista vaihtoehtoa raha-asioiden hoidolle joka on automatisointi, mutta ensin tässä kirjoituksessa olisi taas tarkoitus käydä hieman läpi budjetoinnin vaikeutta.

On hyvin selvää, että kuten monissa muissakin asioissa niin budjetoinnissa on myös vaara vetää överit tai luovuttaa heti alkuunsa ensimmäisen vastoinkäymisen tullessa. Kuitenkin kultainen keskitie on monesti paras ratkaisu riippuen tietysti ihmisestä eikä yhtään ainutta oikeata vaihtoehtoa ole. Monet ihmisethän tekevät budjetin jopa kahdesti kuukaudessa, mutta itse en tässä näe järkeä, sillä mitä lyhyemmällä tähtäimellä mennään sitä vaikeampaa on itseasiassa pysyä siinä, sillä yhtäkkiä voikin tulla hyvin yllättävä meno kuten, vaikka auton hajoaminen tielle mikä käytännössä raiskaa varmasti budjetin mikäli se on hyvin lyhyeksi aikaa tehty. Tämä voi tuottaa ihmiselle epäonnistumisen tunteen, vaikka tilanne saattaa olla hyvinkin itsestä riippumaton. Myös liian yksityiskohtainen budjetti saattaa lisätä ihmisen henkistä kuormaa sen verran ettei budjettia pystytä noudattamaan. Myös tämä on hyvin yksilöllinen asia eikä oikeata ratkaisua voi antaa. On tietysti olemassa pilkunviilaajia jotka saavat taas kiksejä näistä pienistä yksityiskohdista. Itse teen kuukausi- ja vuosibudjetin, mutta pidän kuukausittaista menosuunnitelmaa vain suuntaa antavana ja pidän huolen siitä ettei vuosibudjetti ylity.

Budjetoinnissa onnistuminen ei ole missään nimessä helppoa, sillä muuttujia tuppaa olemaan suhteellisen paljon ja ihminen on monessakin mielessä heikko. Ensimmäinen tehtävä budjettia tehtäessä on päättää menot tulevalle ajanjaksolle riippuen tietysti omista tuloista. Se voi olla ihan mikä tahansa summa. Tärkeää on kuitenkin valita sellainen menoarvio joka on pienempi kuin käytettävissä olevat tulot. Tämän jälkeen onkin tarkoitus jakaa budjetti eri osioiden suhteen joita ei saisi olla liikaa. Yksinkertaisuus on tässäkin asiassa kaunista. Uskallan väittää kymmenen osion olevan suurelle osalle riittävä määrä. Tämän jälkeen voikin sitten jakaa kokonaisbudjetin jokaiselle osiolle määrätyksi summaksi. Tämän jälkeen voikin sitten miettiä eri osioiden riippuvuutta toisistaan, jotta on joustonvaraa. Itselläni esimerkiksi matkailu- ja huvittelubudjetit voivat ottaa toisiltaan tarvittaessa ylijäämää toisen alijäämää varten. Tärkeintä tässä on kuitenkin muistaa ettei näihin kahteen varattu kokonaissumma saa ylittyä missään tapauksessa. Tämä joustonvara lisää ainakin itselläni selkeästi mahdollisuuksia pysyä lasketussa menoarviossa. Tämä joustaminen eri osioiden kesken ei kyllä taida ihan kaikille ihmisille sopia, joten muistakaa aina ajatella omilla aivoilla sitä mikä on teille sopivin vaihtoehto. Mitä taas tulee ihmisen heikkouteen niin pelkkä menojen vahtiminen ilman minkäänlaista palkitsevuutta aiheuttaa vähänkin pidemmällä tähtäimellä vaikeuksia budjetissa pysymisessä. Tämän takia pitää myös asettaa itselle palkinto mikäli menobudjetti alittuu. Tähän palkitsemiseen voi olla monia eri vaihtoehtoja, mutta mielestäni paras palkinto on sijoittaa ylijäämäraha omien unelmien mahdolliseen toteuttamiseen. Toisilla tämä voi olla maailmanympärimatka ja toisilla vaikka unelmien auto tai muu vastaava leikkikalu. Itselläni se on tuo matkavaihtoehto.

Johtuen ihmisen henkisestä heikkoudesta budjetointi on hyvin osalle ihmisistä hyvinkin vaikeaa, joten mielestäni on järkevää harkita jotain toista vaihtoehtoa joka tässä tapauksessa on raha-asioiden automatisointi mikä voi tietysti olla myös osa budjetointia. Automaatiokin vaatii kuitenkin jonkin verran töitä, sillä ilman pakollisia töitä ja alkupanostusta sekään ei onnistu. Automaatiolla tarkoitan käytännössä laskujen suoraveloitusta ja muutaman eri tilin käyttöä. Käytännössä perusta on pankin tarjoama käyttötili josta sitten hoidetaan rahansiirrot laskuihin sekä eri käyttöä varten oleville tileille. Käytännössähän suurimmalle osalle työläisistä maksetaan palkka joko kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Joillakin ihmisillä se voi olla kolmekin kuten allekirjoittaneella pari kertaa vuodessa.

Automatisointi tapahtuu seuraavalla tavalla:

1. Selvitä palkkapäiväsi, jos et ole niistä varma.
2. Soita laskuttajillesi ja sovi eräpäivien siirroista lähelle noin viisi päivää palkkapäivän tai -päivien jälkeen. Pidä huoli siitä, että nämä laskutuspäivät ovat eri laskuille kuitenkin samat. Muista laittaa kaikki laskut suoraveloitukseen käyttötililtäsi verkkopankissa.
3. Päätä kuukausittaiset summasi, jotka laitat säästämiseen, sijoittamiseen tai unelmiesi toteuttamiseen ja avaa näille jokaiselle eri tili, jos et niitä vielä omaa.
4. Tämän jälkeen laita sitten verkkopankkisi kautta nämä summat jokaiselle kuukaudelle suoraveloitukseen suoraan palkkapäiväksesi, sillä silloin olet ensin pitänyt huolta omasta itsestäsi ennen laskuttajiasi.
5. Älä ota näiltä omilta tileiltäsi enää rahaa ilman TODELLISTA hätätilannetta.
6. Nauti lopuista käyttötililläsi olevista rahoista ilman tunnontuskia, mutta älä missään tapauksessa käytä luottokorttiasi vaan ainoastaan jäljelle jääneitä rahojasi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki perustarpeet pitää myös rahoittaa, joten vapauden tullessa pitää myös ottaa vastuuta itsestään.

Käytännössä automatisointi ei ole tuon monimutkaisempaa, mutta sekin vaatii kyllä hieman itsekuria ja viitseliäisyyttä hoitaa jossain välissä raha-asioitaan. Mitä taas tulee laskujen maksamiseen niin suuremmat summat kuten kämpän vuokra maksetaan yleensä kuukauden alussa. Jos taas saa kahtena päivänä kuukaudessa palkkaa niin silloin niitä pienempiä laskuja voi siirtää sen noin viisi päivää kuun puolivälin jälkeen. Säästämiseen ja sijoittamiseen on kuitenkin tärkeää siirtää rahaa heti palkkapäivänä, jotta saa maksettua itselleen ensin. Mikäli kyseessä on kaksi palkkapäivää kuukaudessa niin säästämiseen ja sijoittamiseen siirrettävät rahat voi automatisoida maksettavaksi kaksi kertaa kuussa aina puolet ja puolet kumpanakin päivänä. Myös muita tilejä voi käyttää ihan sen mukaan mitä tuntee tarvitsevansa, mutta kannattaa muistaa Suomessa pankkien aika hyvin vievän ylläpitomaksuja näiltä ylimääräisiltä tileiltä. Itselläni on Sampo pankissa kaksi tiliä ja kaksi eri tiliä Nordnetissä joille menee joka kuukauden viimeinen päivä tietyt summat.

Itse käytän budjetointia automatisoinnin sijaan. Tässä tapauksessa tärkeintä allekirjoittaneelle on pitää vuosibudjettinsa koossa kaikkien osioiden suhteen ja tähän asti olen siinä onnistunut. Automatisointia käytän lähinnä siinä, että maksan itselleni aina ensin ja sen jälkeen keskityn vasta muihin laskuihin joita tosin taitaa olla vähemmän kuin monilla muilla. Tämä on tietysti osittain tulojen määrän sanelema juttu, mutta toisaalta yksinkertaiset järjestelyt ovat myös yksinkertaiselle ihmiselle kuten minulle niitä parhaita. Tarkempiakin yksityiskohtia olisin voinut antaa, mutta sitten kirjoitus olisi tullut liian pitkäksi.

Tässä kirjoitukseni tällä kertaa. Ensi viikolla tulee vielä ainoastaan yksi kirjoitus, mutta sen jälkeen olisi tarkoitus palata normaaliin päiväjärjestykseen ja kirjoitella tiuhempaa tahtia. Itseasiassa kirjoituksia on jo muitakin tehtynä, mutta kävijämäärät ovat kyllä hieman pienentyneet mikä johtuu varmaan monestakin asiasta. Tarkoitus olisi kuitenkin palvella lukijoita mahdollisimman hyvin eikä mielestäni kesälomia kannata hukata päätteen ääressä ellei saa siitä jotain kiksejä kuten allekirjoittanut välillä saa näistä kirjoitushommista.

-TT