Psykologiset taipumukset osa 6 häviönpelko

Kuvittele tilanne, jossa sinulle tarjotaan vedonlyöntiä, jossa sinulla on 50%:in mahdollisuus voittaa 110€:a ja 50%:in mahdollisuus hävitä 100€:a. Ottaisitko vedon vastaan? Suurin osa ihmisistä ei tutkimusten mukaan suurin osa ihmisistä ei osallistuisi näillä mahdollisuuksilla vedonlyöntiin, vaikka vedon odotusarvo on positiivinen. Tämä johtuu ihmisten taipumuksista pelätä häviötä enemmän kuin arvostaa voittoa. 

Häviönpelko on seurausta siitä, että savannilla vuosisatoja sitten kirmatessa ihmiselle tappio tarkoitti todennäköistä kuolemaa ja sen välttämiseksi tuli tehtyä kaikkensa. Nykyään emme kärsi tappioista enää samalla tavalla, mutta aivomme on silti viritetty pelkäämään tappiota enemmän kuin mitään muuta. Hävitty euro tuntuu paljon pahemmalta kuin voitettu. Lisäksi jokaisen hävityn euron vaikutus pienenee ja suurin tuska tulee ensimmäisestä. Sama pätee myös toiseen suuntaan eli jokainen voitettu lisäeuro tuottaa hieman vähemmän nautintoa. Myös pelkkä ajatus jostakin tavarasta luopumisesta aiheuttaa meille jonkinlaisen tuskan. 

Tuskan vahvuus riippuu jokaisesta tavarasta ja henkilöstä erikseen. Toiselle jostakin tavarasta on helppo luopua ja toiselle vaikea, vaikka tavara olisi lähtökohtaisesti sama. Yksi asia joka vaikuttaa paljon on panostus joka on laitettu tavaran hankkimisen eteen ja kokoamisen eteen. Muun muassa tästä syystä IKEAn huonekalut hankkivien ihmisten ja ne kokoavien ihmisten asiakastyytyväisyys on normaalia suurempi. Toinen syy on se kuinka rakas ihminen on mahdollisesti tavaran antanut. Luopumisen tuskan seurauksena monet asiat tuntuvat myös suuremmilta riskeiltä kuin mitä ne oikeasti ovat. Näitä ovat mm. yrityksen perustaminen ja sijoittaminen osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Monesti mahdollisuus menettää isoja rahasummia tuntuu suurelta riskiltä. Tämän takia mm. kasinot käyttävät pelimerkkejä ja pankit tarjoavat luottokortteja oikeiden rahojen sijaan. 

Kun alamme luopumaan jostakin tavarasta niin arvioimme sen lähes poikkeuksetta arvokkaammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Tämän takia monilla kirpputorilla myytävillä tavaroilla on lähes aina liian suuri hinta sen arvoon nähden. Koska ostajalla ei ole samanlaista tunnesidettä tavaraan, on hänellä taipumus arvostaa myyty tavara halvemmaksi kuin myyjällä.

Elämme maailmassa, jossa on vaikeampaa ajatella asioita pidemmällä aikavälillä ja tappioiden tullessa olemme entistä herkempiä toimimaan mahdollisimman nopeasti. Suuret voitot mm. rahankäytössä tulevat pidemmällä aikavälillä ja niiden hankkiminen jää helposti lyhyemmän aikavälin toimien varjoon. Kärsivällisyys on kilpailuetu jota tulee hyödyntää. Mikäli pystyy odottamaan riittävän pitkään hetkiä, jolloin todennäköisyydet menestyä jossain kasvavat saavuttaa todennäköisemmin jotain suurempaa. Pidemmän tähtäimen suunnittelu on vaikeampaa, koska tappiot syövät henkistä kapasiteettiamme jatkuvasti nopeammin. Seuraamme entistä tarkemmin sitäkin mihin suuntaan mm. sijoituksemme menevät, koska pystymme aiheuttamaan itsellemme häviöntunteita jatkuvasti. 

Tappionpelkoamme käytetään hyväksi tarjoamalla ”riskittömiä” tuottoja. Todellisuudessa riskittömät tuotot tarkoittavat todennäköisemmin mahdollisten tuottojen vähenemistä palkkioiden viedessä suhteellisesti suuremman osan. Tämä on luonnollinen asia, koska pääomanturvaaminen maksaa palveluntarjoajalle. Vaihtoehtoiskustannukset unohtuvat helposti, kun tappionpelko vähenee. Riskittömiä tuottoja ei ole olemassakaan. Kaikissa tuotteissa on omat riskinsä. Yksi näistä riskeistä on palveluntarjoajan konkurssi. Tätä riskiä ei voi unohtaa. Tällöin asiakas voi menettää kaikki rahansa. Meidän tulee aina etsiä mahdollisimman vakavaraisia palveluntarjoajia tästä syystä mikäli haluamme vähentää tappioiden riskiä. 

Me olemme tällä hetkellä ainutlaatuisessa tilanteessa, koska korkomarkkinoilla keskuspankit pitävät huolta likviditeetistä. Tämä on nostanut kaikkien korkotuotteiden hintoja mikä on tehnyt niin sanotuista vähäriskisistä rahamarkkinatuotteista kalliita. Toisin sanoen ”riskittömyyden” vaihtoehtoiskustannukset verrattuna mm. hajautettuun osakesalkkuun ovat korkeat tällä hetkellä. Tämän todellisten vaihtoehtojen puuttumisen vuoksi myös osakkeiden hinnat ovat korkeammat kuin mitä ne korkomarkkinoiden toimiessa normaalisti olisivat. Tämä on johtanut siihen, että lyhyen aikavälin tuottoja hakevat tekevät tällä hetkellä paljon parempaa tulosta kuin pitkää aikaväliä ajattelevat. Tämä vääristymä ei tosin jatku ikuisesti, koska keskuspankit eivät pysty manipuloimaan korkomarkkinoitakaan vuodesta toiseen ilman ongelmia. Tähän asti ne ovat siinä tosin onnistuneet. Siihen kuinka kauan nykymeno vielä jatkuu, ei minulla ole vastausta. Onko sinulla?

-TT