tiistai 25. helmikuuta 2014

päätösten vihollisten nujertaminen osa 2

No niin. Suhteellisen rankan vatsataudin jälkeen alan taas päästä sorvin ääreen kirjoittamaan. Vaikka itse tauti ei niin hirveästi aivotoimintaa vaivaakaan niin veto kyllä lähti ihan täydellisesti pois. Nyt sitten pikkuhiljaa kohti normielämää.

Tällä kertaa jatketaan sedellistä kirjoitusta päätöksenteon vihollisten nujertamisesta ja kirjoituksessani käyn läpi kuinka pystymme vähentämään lyhytaikaisten tunnepurskeiden vaikutuksia päätöksiin. Lisäksi mietin kuinka pystymme pienentämään liian suuren itseluottamuksen vaikutusta päätöksien järkevyyteen.

Lyhytaikaisten tunnepurskausten vaikutuksen vähentäminen vaikeaa

Lyhytaikaiset tunnepurskaukset ovat meidän inhimillinen puolemme ja niitä emme jatkuvasti pysty hyljeksimään tehokkaasti. Tästä yhtenä esimerkkinä oli minulla tammikuun alennusmyynnit, kun sorruin kirjakauppaan eksyessäni ostamaan kirjoja, vaikka olin omasta mielestäni ostanut riittävästi niitä loppuvuonna. Tilaisuus tekee monesti varkaan ja tässä tapauksessa vahinko oli pieni. On olemassa ihmisiä jotka ovat erittäin hyviä haistamaan tällaiset ihmisten heikot hetket ja tällaisia ovat mm. varmasti monet menestyneet myyntimiehet.

Hanki etäisyyttä

Joskus on siis tärkeää vain välttää menemättä sellaisiin paikkoihin joiden houkutuksia on mahdoton vastustaa. Sen lisäksi voi käyttää päätöksenteossa 10/10/10-mallia joka tarkoittaa sitä, että miettii tuntuuko päätös itsestä järkevältä vielä 10 minuutin/kuukauden tai vuoden päästä. Tätä mallia voi käyttää erityisesti suurempia päätöksiä tehtäessä, mutta pienempienkin takia voi toki asiaa mallin avulla pohtia. Tällöin tulee katsottua asioita pidemmällä perspektiivillä mikä tuo etäisyyttä jo itsessään.

Tutussa ja turvallisessa pitäytyminen sekä häviönpelko ovat suurimmat tunnepurskeet jotka vaikuttavat. Nämä pitävät ihmiset usein paikoillaan emmekä uskalla tehdä päätöksiä jotka muuttaisivat nykytilannetta suuntaan tai toiseen. Monesti nykytilanne on kuitenkin erittäin vahingollinen ja silloin ainoa järkevä ratkaisu on muuttaa jotakin. Koska omaa asiantilaa on hankala huomata niin kannattaa miettiä mitä mieltä joku muu on asiasta. Mikäli kyse on henkilökohtaisesta asiasta on paras kysyä itseltään, että kuinka neuvoisi ystäväänsä joka on samanlaisessa tilanteessa.

Noudata perusarvojasi ja eliminoi vähemmän tärkeitä asioita jatkuvasti

Koska emme voi koskaan luopua kokonaan tunteistamme niin on tärkeää keskittyä niihin asioihin jotka ovat meille tärkeimpiä. Tämä ei ole niin yksinkertaisesti tehty kuin sanottu, koska erittäin monet erittäin hyvin pärjäävät ihmisetkin onnistuvat unohtamaan omat arvomaailmansa kiireessään. Silloin itselle vahingolliset päätökset lisääntyvät, vaikka ulkopuoliselle kaikki näyttäisikin erittäin hyvälle. Jotta näiden perusarvojen hyöty tulisi paremmin näkyviin tulisi meidän jatkuvasti keskittyä eliminoimaan vähemmän tärkeät arvot ja asiat. Tämän prosessin pitäisi olla jatkuva ja sitä myötä eliminoitujen asioiden määrän tulisi kasvaa jatkuvasti jolloin tärkeimpien rooli kasvaa sitämyöten.

Tulevaisuus ei ole yksi kiinteä piste

Ja nyt sitten liiallisen itseluottamuksen kimppuun. Tulevaisuus ei missään nimessä ole yksi kiinteä piste johon päästään tai yrittetään päästä vaan sillä on aina jonkinlainen vaihteluväli. Velallinen ei esimerkiksi voi olettaa hänen nettovelkansa vähenevän juuri tietyllä summalla vaan summalla joka on jossain summa x:n ja summa y:n välillä eli ei esimerkiksi juuri 2000€:lla vaan välillä 1000€-3000€:a. Tämä jo sen takia ettei voi tietää mitä esimerkiksi tapahtuu työrintamalla. Sama pätee sijoittamisessa, jossa ei voi olettaa omistamansa yrityksen tuottavan juuri 1€/osake vaan jotain sinne päin. Päätös myynnistä tai ostosta perustuu enemmän oletuksiin tietyistä rajoista kuin kiinteään pisteeseen.

Yritä varautua etukäteen sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen

On syytä yrittää kysyä itseltään etukäteen miten päätöksen osoittautuminen hyväksi vaikuttaa, koska hyvissäkin päätöksissä voi olla omat ongelmansa. Vastavuoroisesti on myös syytä olettaa epäonnistuvansa ja miettiä mikä on pahin mahdollinen tilanne. On siis toisin sanoen syytä miettiä seuraamuksia omille päätöksilleen jo ennen niiden tekemistä, koska ne parantavat mahdollisuuksia nähdä kokonaiskuva ja tietää jo etukäteen miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Hyppy täysin tuntemattomaan täynnä itseluottamusta on varma tapa ottaa turpiin pahasti. Hissien ja siltojen suunnittelijat käyttävät turvakertoimia laskiessaan sitä kuinka paljon painoa ne kestävät jo suunnitteluvaiheessa. Tämä turvakerroin on tarpeen siksi, että kyseessä on niin suuri vahinko ettei sitä kukaan ihminen halua ottaa omalletunnolleen. Näihin asioihin on olemassa myös viranomaisten määräyksiä, mutta todennäköisesti turvakertoimet olisivat ilman niitäkin käytössä. Voidaan siis olettaa hissin painorajan ollessa 550 kiloa sen kestävän vähintään 2000:n kilon kuorman. En ole hissiensuunnittelija, joten tarkkaa tietoa asiasta ei ole. Näitä turvakertoimia voi itsekin luoda omiin päätöksiinsä, joten siitä vaan sitten niitä tekemään.

Luo hälytysraja ja mieti maksimipanostusta etukäteen

Päätöksen jälkeen emme välttämättä tajua miettiä sitä milloin tiedämme epäonnistuneemme, mutta jossakin vaiheessa saatamme sen huomata. Se saattaa kuitenkin olla liian myöhäistä mikäli emme ole etukäteen päättäneet rajaa epäonnistumiselle. Varmasti tunnetuin blogini lukijoille on osakkeiden stop-loss-raja missä osake tietyn määrän tippuessa ostohinnasta laitetaan osake välittömästi myyntiin. Näitä hälytysrajoja voi käyttää ihan mihin tahansa muuhunkin asiaan kuten omaan yksityiselämäänsäkin. Monet myös käyttävätkin niitä ihan tiedostamattaankin kuten mikäli ”Pekka ei ole soittanut perjantaihin mennessä sopiakseen uusista treffeistä niin unohdan koko kaverin” Valitettavasti niitä käytämme usein vain silloin kun olemme epävarmoja asiastamme, vaikka niiden tärkeys ensisijaisesti tulee kun kyse on liiallisesta itseluottamuksesta.

Maksimipanostuksen miettiminen etukäteen on ihan järkevää, koska olemme taipuvaisia luottamaan niin paljon kykyihimme, että turpaan tullessa panostamme asiaan vielä entistä enemmän. Meidän tulisi esimerkiksi omaa yritystä perustaessamme miettiä jo etukäteen kuinka paljon olemme valmiita häviämään siihen rahaa ennen kuin toteamme hankkeen epäonnistuneeksi tai kuinka pitkään olemme varautuneet tekemään tappiota. Tämä tietty rahasumma ja aikamääre etukäteen mietittyinä auttaa rajoittamaan tappiomme sellaisiksi joista selviämme ilman suuria ongelmia.

Loppuyhteenveto

Teemme jatkuvasti päätöksiä, niin hyviä kuin huonojakin. Monesti erittäin vahvasti tunteisiin perustuen. On kuitenkin muistettava ettei tunteet ole mikään haitallinen asia, mutta ne saattavat joskus johdattaa meidät pahasti harhaan. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyväksyttävä tosiasiat ja huomata ovatko päätöksemme onnistuneet vai eivät. Silloin on sitten reagoitava parhaalla mahdollisella tavalla ja siinä tietyt etukäteen päätetyt rajat tulevat hyödyllisiksi. Näiden avulla selviämme virheistämme ilman todellisia katastrofeja. Ilman epäonnistumisia ei kukaan pärjää elämässään, joten niitä sattuessa ei pidä laittaa päätään perseeseen ja kaivautua syvälle epäonnistumisen poteroon vaan pistää pää pystyyn ja matkata kohti uusia pettymyksiä.

-TT

perjantai 21. helmikuuta 2014

Päätösten vihollisten nujertaminen osa 1.

Viime kirjoituksessa käsittelin neljää eri vihollista järkevässä päätöksenteossa. Lupasin silloin palaavani asiaan ja tällä kertaa keskityn kahteen asiaan eli siihen kuinka vältämme katsomasta asioita liian suppeasti ja kuinka vähennämme vahvistusharhasta kärsimistä.

Viime kirjoituksessa käytin esimerkkinä kuvitteellista henkilöä Pekkaa joka teki valintaa kauppakorkeakoulun ja lääkiksen välillä johtuen vanhempiensa ammateista. Tämä kahdesta eri vaihtoehdosta valitseminen on erittäin suppea valikoima ja näiden kahden opinahjon lisäksihän on tietysti kymmeniä muita vaihtoehtoja. Tämän jatko-opiskelumahdollisuuden lisäksihän on tietysti olemassa vielä sekin vaihtoehto, että Pekka joko menee töihin tai pitää välivuoden. Kuten jo tästäkin pohdiskelusta näkee niin meillä on olemassa paljon enemmän varteenotettavia vaihtoehtoja kuin mitä luulemme.

Yksi tapa muuttaa tällaista kapea-alaista ajattelua on muuttaa koko homman pelisäännöt eli kuvitella ettei itsellä ole käytettävissä aikaisempia vaihtoehtoja eli toisin sanoen hylätä ennalta-ajatellut kuviot kokonaan siksi aikaa kunnes on ehtinyt pähkäillä onko muita vaihtoehtoja edes olemassa. Pekan tapauksessa tulisi silloin miettiä, että mitä tekisin mikäli vaihtoehtona ei olisi kauppakorkeakoulua tai lääkistä ollenkaan. Tämän lisäksi Pekka voisi miettiä vaihtoehtoiskustannuksia eli kuinka paljon hän voisi ehtiä tienata sinä aikana töissä kun hän olisi opiskelemassa.

Kapean katsannan korjaamiseksi me voimme myös miettiä useampia vaihtoehtoja samalla kertaa. Tällä kertaa on ehkä viisaampaa ajatella asiaa yrityksen kannalta eli toisin sanoen laittaa kaksi toisistaan tietämätöntä työryhmää ratkaisemaan jotain tiettyä ongelmaa ja kerätä sitten ratkaisumallit yhteen. Tällöin pystytään tutkimaan samaa ongelmaa useammalta kantilta. Tämä vähentää myös oman erinomaisuuden yliarvioimista, koska aina on olemassa vaara oman egon kasvamisesta liian suureksi joka johtaa ainoastaan yhden mahdollisen ratkaisun hyväksymiseen. Tässä tavassa lähteä ratkaisemaan ongelmia on kuitenkin se vaara, että mahdollisten vaihtoehtojen määrä kasvaa yksinkertaisesti liian suureksi. Ihminen on eläin jonka aivotoiminta on kuitenkin sen verran rajoittunutta ettei liialliset vaihtoehdot ole hyväksi. Näiden seurauksena ihminen joko keskittyy epäolennaisuuksiin tai päätöksenteko menee liian vaikeaksi. Mikäli satut kuuntelemaan jonkun toisen ihmisen tarjoamia vaihtoehtoja niin varo sitä ettei hän tarjoa sinulle yhtä varteenotettavaa ehdokasta enempää.

Yksi tärkeä tapa löytää päätöksentekoon ratkaisumalleja on kääntyä niiden ihmisten puoleen jotka ovat tehneet saman päätöksen joskus sinua aiemmin. Näitä henkilöitä löytyy monelta helposti lähipiiristäkin ja heitä kannattaa tietysti jossain määrin kuunnella. Mikäli lähipiiristä ei tällaisia henkilöitä ei löydy niin jo pelkästään Internetin hakukoneilla on hyvin helppo löytyy joku henkilö joka on samanlaisessa tilanteessa tehnyt jonkinlaisen päätöksen jonka on sitten esimerkiksi blogissaan hyvin perustellut. Tätä kautta voit sitten itse muodostaa oman ajatteluprosessisi myötä oman mielipiteesi tai löydät joitakin neuvoja vastakkaisen mielipiteen luoneelta ihmiseltä. Esimerkkien voima on valtava tässäkin asiassa.

Tätä ongelmaa voi siis ratkaista hylkäämällä vallitsevat vaihtoehdot kokonaan ja etsiä uusia, nykyisten vaihtoehtojen kustannuksia eli sitä kuinka paljon aikaa tai resursseja palaa ja miettiä kannattaako ensin ajatellut vaihtoehdot ollenkaan ja viimeinen mahdollisuus on kysyä joltakin sellaiselta joka on aikaisemmin ollut saman valinnan edessä.

Testaa omat olettamuksesi todenmukaisesti ja käy vahvistusharhan kimppuun

Me emme ole läheskään aina oikeassa, vaikka uskommekin lähes aina olevamme. Näitä harhoja vahvistamme erityisesti itse. Joissakin tapauksessa tietysti myös ympäristömme vaikuttaa omiin mielikuviimme. Meidän on hyvin vaikea muuttaa omaa ajatteluamme itse tekemällä analyysia, mutta se on kuitenkin mahdollista.

Yritä löytää vastakkaisia mielipiteitä

Kun meillä on tietty mielipide jostain asiasta niin etsimme sitten sellaista informaatiota joka vahvistaa omaa näkemystämme. Tätä tapaa analysoida asioita voimme välttää mikäli otamme huomioon myös muita mielipiteitä. Meidän siis kannattaa myös etsiä tietoa joka perustelee täysin vastakkaista näkemystä. Itselleni tällainen täysin vastakkainen näkemys tarkoittaa mm. Vihreiden kantoja kantoja päivän politiikassa tai Eurouskovaisten näkemyksiä valuutan hyödyistä. Meidän täytyy siis kuunnella niitä ihmisiä joista me olemme täysin väärässä.

Kun tapaat jonkin ihmisen joka kehuu jotain asiaa maasta taivaaseen niin silloin kannattaa heti kysyä huonoista puolista ja tarkkailla sitä joutuuko toinen puolustuskannalle vai ei. Tällaisia hetkiä ovat monet myyntipuheet joita tietyt ammattiryhmät viljelevät.

Katso läheltä ja kaukaa

Meidän on erittäin helppo nähdä tilanne omin silmin läheltä ja tehdä päätöksemme sillä tavalla, että vahvistamme näkemystämme eikä siinä ole usein mitään vikaa. Se saattaa kuitenkin vahvistaa liikaa vahvistusharhaamme ja teemme sen seurauksena vääriä päätöksiä. Läheltä katsominen tarkoittaa sitä, että keskitymme siihen informaatioon joka meillä on helposti saatavilla eli meidän omiin vaikutelmiin ja oletuksiin.

Voimme päättää lähteä lomalle jonnekin kauemmas ja kohdetta miettiessämme katsomme matkaopasta ja näemme kuinka hienolta kaikki näyttää. Tällöin olemme keskittyneet ainoastaan läheltä katsomiseen. Tämän lisäksi meidän tulisi myös etsiä jostain internjetin syövereistä matkakertomuksia ja arvosteluita siitä millainen todellisuus vallitsee paikan päällä. Matkaoppaistahan me yleensä näemme siloitellun kuvan ja todellinen tilanne jää näkemättä.

Myös oma ammattitaito, huono henkilökohtainen tilanne ja mahdolliset tittelit saattavat estää meitä ratkaisevasti katsomaan asioita uusista näkökulmista. Tällöin kuvittelemme tietävämme kaiken emmekä välttämättä pysty näkemään jollekin amatöörille ihan itsestäänselvää tapaa ratkaista ongelma tekemällä tietty päätös. Itselleni tästä liian läheltä katsomisesta tulee ensimmäisenä mieleen poliitikkomme, jotka eivät uskalla tehdä tarvittavia päätöksiä saada kansantaloutemme oikealle uralle, koska pelkäävät omien äänestäjien katoavan.

On hyvin tärkeää katsoa tilannetta sekä läheltä että kaukaa jotta järkevin päätös tulee tehtyä mikäli keskittyy vain jompaan kumpaan on vaara katsoa asioita liian suppeasti. Liika informaatiokaan ei kuitenkaan ole hyväksi päätöksenteolle, joten ei pidä liioitella ja katsoa liian montaa eri näkökulmaa.

Tee pieniä kokeiluja ennen päätöksentekoa

Kun menet ensimmäisen kerran keväällä tai kesällä järveen uimaan laiturista niin saunan jälkeen seisot siinä laiturin reunalla ja laitat jalkaasi hyvin varovasti veteen ennen sinne menemistä. Tämän jälkeen sitten alat pikkuhiljaa kastamaan itseäsi syvemmälle tai huomaatkin veden olevan liian kylmää. Tämä pieni kokeilu voi ratkaista päätöksesi suuntaan tai toiseen, mutta ilman sitä saattaisit olla jääkylmässä vedessä palelemassa.

Tällaiset pienet testit ovat tärkeitä siksi, jotta meidän ei tarvitse arvailla ja olettaa mitä tuleman pitää. Varsinkin päätöksiä joiden vaikutukset tulevat näkymään erityisesti pidemmällä aikavälillä on syytä testata. Näitä ovat mm. päätökset opiskelu- tai työpaikasta tai jonkin erityisalan valinta.

Vahvistusharhan välttämiseksi meidän pitää yrittää löytää mahdollisimman paljon eriäviä mielipiteitä, tarkastella asiaa sekä läheltä että kaukaa ja mahdollisesti testattava olettamuksiamme tehden pieniä kokeiluja.

Aika pitkä kirjoitus tästä tuli, joten toivottavasti jaksatte lukea loppuun saakka. Seuraavalla kerralla käymme lyhytaikaisten tunnepurskausten ja yliluottamukseen mitä tulee omien päätöstemme järkevyyteen.

Viikonloppuja,

-TT

tiistai 18. helmikuuta 2014

Päätöksenteon viholliset

Elämme valintojen maailmassa, jossa teemme päätöksiä jatkuvasti. Toiset ovat suurempia ja toiset pienempiä. Pienemmät päätökset kuten yksittäiset valinnat siitä mitä haluamme syödä esimerkiksi tänään eivät ratkaise kokonaisuuden kannalta oikeastaan yhtään mitään. Sen sijaan suurempi päätös siitä minkälaista ruokavaliota haluaa jatkuvasti noudattaa onkin jo sitten paljon tärkeämpi. Tässä ja mahdollisesti myös tulevissa kirjoituksissa on tarkoitus käydä läpi suurempien päätösten tärkeimmät viholliset ja kuinka näitten vaikutusta omassa päätöksenteossa voi vähentää. Me emme koskaan tule tekemään pelkästään oikeita päätöksiä, koska olemme inhimillisiä olioita. Täten vähentäminen on realistisempi olettamus kuin jatkuva täydellinen päätöksentekoprosessi.

Jos sitten jaamme päätöksenteon yksittäisiin komponentteihin niin ne ovat seuraavat:

  • Kohtaamme valinnan
  • Analysoimme vaihtoehdot
  • Teemme valinnan
  • Elämme tekemämme valinnan mukaan

Tämä näyttää siis hyvin selkeältä prosessilta joka ei voi mennä pieleen eikö totta? Kuitenkin jokainen kohta noista sisältää vaaroja joiden seurauksena teemme prosessissa virheet.

Otetaan esimerkiksi kuvitteellinen henkilö Pekka joka on juuri päättämässä lukiota ja hän alkaa sitten miettimään mitä hän haluaa sen jälkeen tehdä. Hän on pärjännyt hyvin koulussa ja vanhempiensa esimerkistä rohkaistuneena hän haluaa joko lääkäriksi tai pankkiiriksi. Vanhemmat ovat suitsuttaneet Pekan elämän alkuvuodet omia vaihtoehtojaan toivoen hänen jatkavan heidän ammateissaan. Tämän seurauksena Pekka sitten keskittyy ainoastaan näihin kahteen vaihtoehtoon. Tällöin Pekka tekee ensimmäisen virheensä tässä päätöksentekoprosessissaan eli hän on supistanut vaihtoehtonsa hyvin pieneen määrään eli kahteen. Koska Pekka oli pärjännyt hyvin koulussa hänellä oli myös muita vaihtoehtoja. Tätä ensimmäistä päätöksenteon vihollista voi kutsua vaihtoehtojen liialliseksi kaventamiseksi. En ole varma parhaasta Suomennoksesta, mutta Lontoon murteella tätä kutsutaan nimellä Narrow framing.

Kun Pekka on kaventanut vaihtoehtonsa kahteen eli lääkäriin ja pankkiiriin on hänellä vuorossa näiden kahden vaihtoehdon analysointi. Pekka on jo nuoresta pitäen ihannoinut pankkiiri-isäänsä ja tämän seurauksena hän alkaa analysoimaan näitä kahta vaihtoehtoa ja jossain sielunsa syövereissä olevan vaistonsa takia hän sitten alkaa löytämään enemmän hyötyjä mennä kauppakorkeaan kuin lääkikseen jonka kautta hän sitten voi halutessaan ja hyvin asiansa hoitaessaan päästä pankkiiriksi. Tämä prosessi on päätöksenteon toinen vihollinen eli vahvistusharha joka tarkoittaa ihmisen olevan taipuvainen tukemaan omia ennakkokäsityksiään. Tämän seurauksena henkilöt vahvistavat tätä näkemystään keräämällä todisteita ennakkokäsityksensä mukaan.

Näiden kahden prosessin seurauksena Pekka saa päähänsä yhtenä iltana laittaa hakupaperinsa ainoastaan kauppakorkeakouluun jättäen hakematta lääkikseen. Valinnan teko on sitten tapahtunut tämän illan aikana ihan tunneperäisistä syistä. Lyhytkestoiset tunnepuuskat ovat yksi järkevien päätösten suurin vihollinen.

Tämän päätöksenteon jälkeen Pekka on sitten erittäin luottavainen tulevaisuutensa suhteen ja on varma, että parin vuosikymmenen päästä hän elää kuin isänsä: tekee paljon rahaa ja töitä joista pitää, käy pidemmillä työreissuilla nauttien matkustelusta ja omistaa hienon talon ja kalliin auton. Tämän ylipursuvan luottamuksen seurauksena Pekka elää seuraavat vuodet menestyen opinnoissaan, saaden erittäin hyvän työpaikan josta saa erittäin hyvää palkkaa. Tämän seurauksena myös hänen elinkustannuksensa nousevat samaa vauhtia eikä ylimääräistä rahaa jää yhtään vaan hänellä onkin yhtäkkiä helvetillinen asuntolaina ja hän sairastuu masennukseen huomatessaan ettei hänen työllään ole muuta merkitystä kuin pankin osakkeenomistajien ja johtajien omaisuuden kartuttaminen. Tällöin hän yhtäkkiä huomaakin haluavansa tehdä jotain ihan muuta, mutta siihen ei olekaan enää mahdollisuutta ilman suurta katastrofia joka on varmasti tulossa muutenkin. Tämä on päätöksenteon neljäs vihollinen jota kutsutaan yliluottamusharhaksi.

Päätöksenteon vihollisia on paljon muitakin, mutta tällä kertaa en niihin puutu. Yksi suurimmista muista vihollisista on ympäristöstä tuleva paine joka koskee näitä kaikkia prosessin osia. Käydään vielä kerran koko prosessi läpi, jotta lukijoille jää parempi kuva

  • Kohtaamme valinnan, mutta rajoitamme vaihtoehtomme liian suppeiksi
  • Analysoimme vaihtoehdot, mutta vahvistusharha saa meidät keräämään harhaa vahvistavaa informaatiota hyläten muut vaihtoehdot
  • Teemme valinnan, mutta se tapahtuu hetkellä jolloin meillä on tunteet pinnassa jostain syystä
  • Elämme valintamme mukaan, mutta olemme liian luottavaisia tulevaisuuteen jonka olemme itsellemme mielikuvissamme luoneet.

Mitä todennäköisimmin tämän kirjoituksen jälkeen tulen jollain aikataululla julkaisemaan tekstejä joissa yritän selvittää miten voimme vähentää tai välttää edellämainittujen vihollisten rooleja tehdessämme päätöksiä.

- TT

PS. Jos joku lukijoista sattui huomaamaan mikä vahvistusharha itselläni tässä kirjoituksessa on niin saa sen mainita kommenteissa. Mikäli itse teki saman erheen niin kertokaa ihmeessä niin huomaamme kuinka helppoa on erehtyä tekstissä mainitulla tavalla.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Tavaroiden todelliset kustannukset

Maksettu summa vain osa kustannuksista

Monet ihmiset ajattelevat tavaroiden kustannusten loppuvan ostohetkellä, mutta monissa tapauksissa ostohinta ei ole lähelläkään kokonaiskustannusta. Hinnan lisäksi kustannuksiin kuuluvat säilytyskustannukset eli tila jonka esine vie, niiden huolto ja ylläpito, mahdollinen tarve hankkia kalliimpi tavara vanhan tilalle, mahdolliset tavaroiden varkaudet ja hajoamiset ja vaikeus päästä niistä eroon.
Tavaroiden hinta voi vaihdella muutamista kymmenistä senteistä äärettömyyksiin. Vain taivas on rajana. Mitä kalliimpaa tavaraa ostaa sitä suuremman menetyksen ihminen keskimäärin tuntee. Tämä menetys kuitenkin pienenee jokaisen Euron lisääntyessä. Hinta ei kuitenkaan suoraan tarkoita ihmisen tavaralle laittaman arvon kasvamista vaan erittäin kallis tavara voi olla vain erittäin kallis jäte ihmiselle. Ostopäätöstä tehtäessä tulisi ihmisen joka kerta miettiä onko esine hintaansa arvokkaampi sen koko käyttöajan vai meneekö ainakin osa maksetusta summasta hukkaan. Hintaa ei myöskään pidä mitata pelkästään rahassa, koska omistaminen kuluttaa myös psykologisia voimavarojamme. Näiden voimavarojen rajallisuus on yksi suurimmista syistä omistaa vähemmän turhaa.

Varastointitila tulee erityisen kalliiksi

Tavaran viemän tilan kustannus on myös varsinkin Suomessa suuri, koska jokainen lisäneliö jonka tarvii on hinnaltaan kallis. Mitä suurempi tavara on kyseessä sitä kalliimmaksi sille varattu tila tulee. Mietitään esimerkiksi keittiön pöytää : Jokainen lisäneliö jonka hankkii varmuuden vuoksi maksaa tuhansia Euroja varsinkin pääkaupunkiseudulla. Tällöin on syytä myös sitten käyttää sitä lisäneliötä jatkuvasti, koska käyttämättömyys maksaa hunajaa. Kyse ei ole pelkästään tavaran koosta vaan myös siitä tilasta jota jokin tavara vaatii käytettäväksi. Keittiön pöytää esimerkkinä käyttäen voi olettaa tarvittavan tilan olevan noin puolitoistakertainen mikäli kyse on pöydästä jonka ympärille ihmiset kerääntyvät. Tilanviemisen lisäksi on syytä miettiä esineen massaa, koska monesti tavaraa tulee siirrettyä paikasta toiseen. Pieneen tilaan mahtuva ja kevyt tavara on helppo siirtää.

Ylläpito ja huolto muodostavat osan kustannuksista

Tavaroiden ylläpito ja huolto voivat tulla hyvinkin kalliiksi koko tuotteen elinaikana. Tästä paras esimerkki on auto jonka käyttöön tarvitaan polttoainetta, maksettu vakuutus, kaikki huollot, jne. Auton ostohinnan lisäksi nerokkaat virkamiehemme ovat laskeneet keskimääräisiksi käyttökustannuksiksi 45 senttiä per kilometri jota käytetään kilometrikorvauksissa. Auton käyttökustannuksiksi tulee vuosittaisella 10000 kilometrillä 4500 Euroa joka tarkoittaa sitä, että kymmenessä vuodessa on rahaa mennyt pelkästään käyttökustannuksiin 45000€:a joka on helvetin iso summa rahaa. Käyttökustannuksia voi pienentää valitsemalla tavaroita joiden ylläpito ja huolto eivät maksa paljoa.

Nyt on ihan pakko saada uusin malli”

Portti ”vahvempiin” huumeisiin eli jotkut ihmiset voivat potea myös tarvetta kalliin älypuhelimen hankkiessaan pysyä viimeisen tekniikan kehityksen perässä eli luoda itselleen tarpeen ostaa aina uusi viimeisimmän huippumallin ilmestyessä markkinoille. Tämä tarve vahvistaa itse itseään jokaisen puhelimenvaihdon myötä.

Tavarat hajoavat ja niitä varastetaan

Tavaran voi myös joku toinen ihminen varastaa tai se voi myös hajota. Niitä varastetaan Suomessa onneksi harvoin, mutta monissa muissa maissa se on paljon yleisempää. Lisäksi kallein ja laadukkain tavarakin voi hajota käytössä. Tämä kustannus on enemmän kuin oletus kuin fakta, mutta sekin on otettava huomioon. Psykologinen taakka voi olla itse hintaa suurempi tässäkin hommassa.

Tavaroista on vaikea päästä eroon kohtuuhintaan

Monista tavaroista on vaikea päästä eroon. Tämä koskee erityisesti henkistä tunnesidettä tavaraan. Meillä jokaisella on kaapit ja hyllyt täynnä tavaraa joita emme tunne tarvitsevamme juuri tällä hetkellä. Silti niistä luopumista miettiessämme takaraivoissamme monesti käy: ”entäs jos mä joskus vielä tarvitsen tätä?” Mitä kalliimpi ja suurempi tavara on kyseessä sitä vaikeampi siitä on päästä eroon saaden siitä jotakin maksua takaisin. Kaikestahan pääsee eroon, mutta kyse on sitten siitä kuinka kalliiksi se tulee.
Kustannukset tulisi siis laskea tavaran koko käyttöiän myötä, jotta osaa antaa hankinnalle oikean arvon. Tällöin pitää ottaa kaikki mahdolliset kustannukset mukaan. Piilokustannukset ovat monissa tapauksissa merkittävät ja itseasiassa ostohintaa selkeästi suuremmat. Muista siis varoa niitä. Näitä asioita ei kuluttaessa tule juuri koskaan mietittyä, mutta ne tulevat kyllä vastaan säännöllisesti. Tavaran elinikä on yksi suurimmista huomioon otettavista asioista. Kymmenen vuotta kestävä kallis tavara voi tulla suhteellisesti halvemmaksi kuin halvempi ja nopeammin hajoava tavara. Köyhällä ei siis ole välttämättä varaa ostaa halpaa!
Suosittelen jokaisen miettivän ostopäätöstä tehtäessä todellisia kustannuksia hinnan lisäksi.
-TT

torstai 13. helmikuuta 2014

Rytmitä elämäsi

Lähes kaikessa on oma rytminsä

Jos mietitään maailmaa, luonnonihmeitä ja ihmisten elintoimintoja niin on helppo huomata kaikella olevan oma rytminsä joka on jonkinlaisessa aaltoliikkeessä jossa on huippuja, pohjia ja aika niiden välillä. Hengitämme sisään ja ulos aika lailla samalla rytmillä, sydämemme pumppaa verta, jne. Myös luonnossa vuodenajat vaihtelevat, aallot lyövät rantaan, vesi nousee ylös ja alas, vuodenajat vaihtelevat, jne. Tästä huolimatta suurin osa meistä yrittää tehdä asioita koko ajan täysillä lepäämällä mahdollisimman vähän. Kuitenkin fysiologiamme ja henkiset voimavaramme tarvitsevat myös lepoa ja taukoa asioista.

Fysiologia ja aivotoimintamme toimivat eri rytmissä kuin maailma.

Rytmittämällä elämäämme meidän on mahdollista saada paljon enemmän siitä irti. Tämä silti unohtuu lähes meiltä kaikilta, koska koemme olevamme niin kiireisiä ettei meillä ole aikaa levätä. Tämä jatkuvan tekemisen tuoma hyöty on kuitenkin meidän itsellemme luoma illuusio joka ei perustu missään nimessä mihinkään tieteellisiin tosiasioihin vaan pikemminkin maailman nopeutumiseen. En ole perehtynyt niin tarkasti syihin, jotta alkaisin niitä sen tarkemmin analysoimaan. Ainut asia mikä on tässä selvä on se etteivät aivomme ole pysyneet vauhdissa mukana. Niiden kehitys on tuhansia vuosia perässä tai ainakin niiden kapasiteetin hyödyntäminen. Myös ihmisen fysiologia on aika lailla nykymaailmaa perässä. Meidän ruumiimme ja aivomme tarvitsevat taukoja paljon enemmän kuin mitä pidämme mikä johtaa tehottomuuteen pidemmällä aikavälillä. Ihmiset voivat puskea töitä useita päiviä, kuukausia tai vuosia putkeen, mutta silloin seurauksena on ylirasitus joka vähentää kokonaistulosta huomattavasti. Rajansa kaikella, jopa työnteolla. Tämä ei tietystikään koske ainoastaan työntekoa vaan muitakin tekemiämme asioita.

Rytmittäminen hankaloituu muiden ihmisten ollessa mukana kuvioissa

Elämän jaksottaminen eri rytmien mukaan ei ole se yksinkertaisin asia johtuen ainakin siitä, että aika harva ihminen päättää itse täysin omasta elämästään. Muiden huomioonottaminen tekee asioista paljon vaikeampia. Jos nyt sitten mietitään missä ajanjaksoissa elämää tulisi rytmittää niin jokaisen tulisi luoda oma päivä- viikko- ja vuosirytminsä. Kuukausittaista rytmiä ei mielestäni tarvitse luoda, koska kyseinen ajanjakso ei muodosta suurempia muutoksia luonnonluomissa olosuhteissa.

Päivärytmi

Päivärytmi tulisi luoda siten, että riittävä unensaanti on tärkeysjärjestyksessä ensimmäinen asia. Pidemmän päälle unenpuute luo suurimmat ongelmat ja vähentää eniten tehokkuutta eri elämän osa-alueilla. Nukkumisen lisäksi päivärytmissä olennainen asia on riittävä taukojen pito. Joissakin tutkimuksissa on todettu ihmisen olevan tehokkaimmillaan maksimissaan puolitoista tuntia putkeen ilman taukoa. Tämä on todettu mm. Anders Ericssonin tutkimuksessa, jossa hän tutki kuinka hyvin huippuviulistit pystyivät harjoittelemaan maksimaalisella suorituskyvyllä ja miten he oppivat eniten. Tutkimuksen johtopäätöksistä yksi oli se, että tunti harjoittelua levänneenä ja keskittyneenä tuotti parempia tuloksia kuin neljä tuntia väsyneenä ja ajatukset harhailevana. Nämä olivat ammattilaisviulisteja ja se tarkoittaa sitä, että lisäämällä työaikaa ilman riittävää lepoa itseasiassa heikentää työntekijän kokonaissuoritusta. Pitämällä taukoja ja lepäämällä sopivin väliajoin työaikanasi pystyt siis toisin sanoen nostamaan tuottavuuttasi vaikka tuntimääräsi laskisivatkin. Voit lukea lisää asiasta mm.täältä


Viikkorytmi

Viikkorytmiä suunnitellessa on myös muistettava riittävä lepo. Vaativimmat hommat tulisi suorittaa ensimmäisten kolmen työpäivän aikana joista suorituskyky on suurimmillaan toisena. Ensimmäisestä päivästä, kun menee osa käynnistysvaiheeseen. Jos oletamme normaalin viikkorytmin sisältävän maanantaista perjantaihin työpäivät niin torstaina ja perjantaina tulisi tehdä hommia jotka eivät vaadi samanlaista panostusta ja keskittymistä työntekoon kuin maanantaista keskiviikkoon. Viikonloput tulisi sitten pyhittää levolle. Valitettavasti hyvin useat ihmiset väsyvät viikonloppuriennoissa vielä enemmän kuin työviikolla. Tämä näkyy pidemmällä aikavälillä uupumisena. Jos jollakin on mahdollista valita työpäivänsä niin kolme päivää töitä ja kaksi päivää lepoa työrytmi olisi paras vaihtoehto. Tämä ei ole kuitenkaan monille vaihtoehto, joten kannattaa miettiä henkilökohtaisesti mikä on itselle parasta.

Vuosirytmi

Vuosirytmi on Suomessa varsin ongelmallinen, koska meillä on suuret vaihtelut vuodenaikojen suhteen. Talvella on pimeää ja kylmää ja kesällä valoisaa ja hyvällä tuurilla priimasää. Näiden välimallit myös näkyvät hyvin selvästi toisin kuin monissa muissa maailmankolkissa. Kesällä olemme fysiologisesti parhaimmillamme, mutta silloin on myös normaalisti eniten lomaa. Silloin kun pitäisi saada nukuttua talven univelkoja pois on luontoäiti järjestänyt meille vaikeuksia nukkua valoisuuden vuoksi. Mikäli on mahdollista niin kannattaa pimeimpänä aikana lähteä edes vähäksi aikaa valoisaan ja lämpimään ja muistaa levätä siellä riittävästi. Pimeimpinä vuodenaikoina on myös nukuttava enemmän. Tämä tapahtuu jokseenkin automaattisesti, mutta on pidettävä erityisen hyvää huolta unenlaadustaan. Paras vaihtoehto sen vahtimiseen on päihteiden kuten alkoholin käyttöä. Myös kahvinjuontia tulisi vähentää.

Oman elämänrytmin suunnittelu on yksilöllinen asia ja se mikä sopii minulle ei sovi välttämättä minulle. Kuitenkin tietyt periaatteet kuten riittävä lepo ja elämänrytmin syklisyys eivät ole pelkästään yksilöstä kiinni vaan faktaa joka koskee niin huippuunsa viritettyjä yksilöitä kuin meitä tavallisia pulliaisiakin. Jos haluat saada itsestäsi enemmän irti niin nämä asiat kannattaa ottaa tarkasti huomioon rytmittäessään elämäänsä omien mieltymysten, tarpeiden ja suorituskykynsä mukaan. Suosittelen kokeilemaan mm. tuota riittävien taukojen pitämistä, jotta elämänlaatu paranee ja sen myötä voi jopa jollakin myös elintaso parantua, mutta ennen kaikkea kysymys on elämänlaadun nostamisesta.

Tässä nopea katsaus elämän rytmittämiseen. Palaan asiaan vielä todennäköisesti ensi viikolla.

-TT

maanantai 10. helmikuuta 2014

Lassila & Tikanoja analyysi

L&T on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä,

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2003 lähtien. (Milj. €)

2003, 306
2004, 337
2005, 377
2006, 436
2007, 555
2008, 606
2009, 582
2010, 598
2011, 652
2012, 674
2013, 668

Yrityksen liiketoiminta on kasvanut hieman yli kaksinkertaiseksi viimeisen kymmenen vuoden aikana ja keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut noin 8.1%. Tämä on kohtuullisen hyvä määrä, mutta mitä ilmeisimmin kasvu alkaa pikkuhiljaa kutistumaan tulevina vuosina.

Konsernin liiketoiminta jakautui vuonna 2012 (2011) seuraavalla tavalla:

Ympäristöpalvelut 38% (39%)
Teollisuuspalvelut 11% (10%)
Kiinteistöpalvelut 43% (44%)
Uusiutuvat energialähteet 8% (8%)

Eri liiketoimintojen liikevaihtojen muutokset olivat erittäin vähäisiä. Toisin sanoen mikään liiketoiminta-ala ei ole juurikaan kokenut suuria muutoksia vaan kyseessä on ollut pikkuriikkisen laskeva bisnes. Ympäristöpalvelut ovat kannattavin osa liiketoiminta-aloista. Niiden marginaalit ovat olleet vuosina 2013 ja 2012 yli kymmenen prosenttia. Muut alat tulevat kaukana takana.

Tuloksesta ja sen mahdollisesta kehityksestä:

Odotettavissa ei ole suurta kasvua ja tulos on pikemminkin laskemassa kuin menossa koilliseen.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2003, 1.00€
2004, 1.40€
2005, 0.70€
2006, 0.90€
2007, 0.83€
2008, 1.03€
2009, 0.85€
2010, 0.68€
2011, 0.44€
2012, 0.89€
2013, 0.57€

AVG, 0.84€

Osinkohistoria:

2003, 0.60€
2004, 0.25€
2005, 0.40€
2006, 0.55€
2007, 0.55€
2008, 0.55€
2009, 0.55€
2010, 0.55€
2011, 0.00€ + pääomanpalautus 0.60€
2012, 0.60€ + pääomanpalautus 0.15€
2013*0.50€
AVG, 0.53€* (Ei sisällä vuoden 2013 osinkoa, josta ei yhtiökokouksen päätöstä.

Yrityksen osingot eivät ole kasvaneet mikäli otamme vertailuun vuoden 2003-2012 kehityksen. Vuodelta 2013 yrityksen hallitus on ehdottanut jaettavaksi 0.50€:n osingon. Tämä tarkoittaa lähestulkoon koko tuloksen jakamista osinkoina ja en pidä sitä hyvänä enteenä tulevalle kehitykselle. Tämä tarkoittaa sitä ettei yrityksen johto keksi järkevää sijoituskohdetta rahoille.

Lyhyt SWOT-analyysi Lassila & Tikanojasta

Strengths:

Liiketoiminta-alat ovat sellaiset joiden voi odottaa pysyvän ainakin nykytasolla hamaan tulevaisuuteen saakka. Voidaan olettaa liiketoiminnan koon ainakin pysyvän mikä ei ole itsestäänselvyys kaikissa tapauksissa. Taloudellinen tilanne on yrityksellä hyvä, mutta ei erinomainen.

Weaknesses:

Liiketoiminta-ala on varsin tarkkaan säädelty ja rajoituksia toiminnassa on paljon. Käsittääkseni jäte- ja kiinteistöhuolto ovat suurien volyymien liiketoimintaa ja ainoastaan Venäjä on maa, jossa tätä massaa on lyhyiden etäisyyksien välillä. Ainoastaan hallituksen puheenjohtajalla on merkittävä omistusosuus joka tarkoittaa sitä ettei johto välttämättä aja omistajien etua kovin vahvasti.

Opportunities:

Venäjän ja erityisesti Pietarin alueen suuret jäte- ja kiinteistömassat mahdollistavat isommatkin volyymit liiketoiminnalle. Sieltä voi yritys hakea vahvaa kasvua. En tosin tiedä kuinka realistinen tämä kasvunäkymä on. Bio- ja kierrätyspolttoaineiden kasvu voi sataa yrityksen laariin tulevaisuudessa.

Threats:

Yrityksen johtoryhmän vihreys tällä toimialalla voi olla uhka. Toisaalta se on myös mahdollisuus. Liiallinen tuloksen maksaminen ulos omistajille voi olla vaarallista hieman pidemmällä tähtäimellä. Uusiutuvien polltoaineiden tuen vieminen valtion toimesta on myös jonkinlainen uhka yritykselle. Kuitenkin sitä voi pitää suhteellisen pienenä.

Johtoporras:

Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää on ollut virassaan vuodesta 2011 lähtien. Siis verrattain lyhyen ajan. Tänä aikana toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puolet johtoryhmästä on nimetty vasta viime vuonna, joten näyttöjä ei ole heidän osalta juuri voinutkaan tulla. Johtoryhmä ei omista kovin suurta määrää osakkeita, joten joko niitä ei olla ehditty ostamaan tai luottoa yritykseen ei ole.

Loppusanat:

Tällä hetkellä yritys on tilassa, jossa suunta joko muuttuu ylöspäin tai sitten se taantuu huonompaan suuntaan. Oma arvioni on suunnan muuttuminen huonompaan, mutta en perstuntumaa paremmin sitä osaa määritellä. Viime vuodet ovat olleet aika tuskaisia eikä kovin suurta usko tulevaisuuteen ole näkyvissä. Yritystä voi pitää arvoyhtiönä, mutta siksi se taitaa tällä hetkellä olla liian kallis. Arvioni lähivuosien tuloksista on keskiarvoltaan maksimissaan 0.70€:a. Osingot tulevat olemaan laskusuunnassa seuraavat vuodet. Yrityksen arvon konservattivinen arvio olisi noin 7€:a, joten turvavälin huomioonottaen en juuri yli viittä ja puolta Euroa maksaisi ilman merkittäviä tulosparannuksia. Ei kuulu missään nimessä laatuyrityksiin tällä hetkellä.

Kiitoksia mielenkiinnosta. Muistakaa ettei kyseinen analyysi edusta absoluuttista totuutta eikä sen takia kannata sijoittaa vaan tehdä omat johtopäätökset ja analysoida itse uudelleen. Kuitenkin näistäkin riveistä varmasti löytyy totuuden siementä ja se pitää osata sieltä suodattaa. Jos ei tämä vastuunvapautuslauseke jostain syystä vielä mennyt perille niin mainittakoon, että ainoastaan idiootti tai muuten vain hullu uskoo tähän analyysiin sokeasti. Jokainen voi sitten arvata itse kumpi minä olen :D

- TT

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Hyvät ja huonot neuvot

Lähestulkoon päivittäin saamme kuunnella ihmisiä tai lukea heidän kirjoituksiaan. He antavat meille suurimmaksi osaksi hyvää tarkoittaen neuvoja joita me sitten toteutamme enemmän tai vähemmän. Näiden neuvojen antamiseen itsekin sorrun usein blogissani ja välillä vinkit ovat hyviä ja välillä huonoja. Huonot neuvot tuottavat meille enemmän tuskaa kuin hyötyä ja niiden kuunteleminen ja lukeminen voivat viedä meiltä paljon kallista aikaamme. Seuraavassa joitakin kateogorioita hyödyttömille neuvoille:

Abstraktit:

Näitä huonojen neuvojen kategorioita on useita enkä varmasti tule niistä kaikkia tämän kirjoituksen aikana käsittelemään. Jostain kuitenkin on aloitettava ja mennään tällä kertaa niihin, joissa vastuu on kokonaan kuulijalla. Oletko usein dieetillä ja yrität laihduttaa? Neuvooko joku sinua tekemään seuraavaa: ”Lisää liikuntaa, syö terveellisemmin ja vähemmän kuin kulutat” Nämä neuvot ovat erittäin monisyisiä eivätkä kerro mitään uutta dieetillä olevalle tai sille ryhtyvälle henkilölle vaan ovat itsestäänselvyyksiä joita toistetaan. En ole mikään tämän alan asiantuntija, mutta kyllä neuvojen pitäisi olla konkreettisempia kuten ”Merkitse kalenteriin ajat liikunnalle, vähennä hiilihydraattien ja lisää proteiinien määrää ravinnossasi ostamalla vähemmän vaaleaa leipää ja syömällä kanaa.” Jälkimmäinen neuvo on parempi, mutta sekin vielä aika mitätön. Tarkoitus oli vaan esittää hieman konkreettisempi vaihtoehto.

Enemmän kärsimystä kuin hyötyä aiheuttavat neuvot:

Vähän aikaa sitten oli muistaakseni eräässä iltapäivälehdessä kitsasteluneuvoja joista yksi kuului seuraavasti: ”Hyödynnä työpaikkasi pahanmakuinen automaattikahvi ja säästä rahaa päivittäin.” Tämä neuvo pätee ainoastaan niille, jotka ovat luonteeltaan jo muutenkin kitsaita ja jotka eivät pidä kahvista. Neuvon seuraus on se, että pienen säästön takia ihminen hukkaa ison osan tahdonvoimastaan pahan kahvin juomiseen joka on sitten poissa jostain muusta tahdonvoimaa vaativasta tekemisestä. Pahimmillaan neuvo voi myös aiheuttaa koko päivän kestävän vitutuksen joka tulee heti pidemmällä aikavälillä kalliimmaksi. Tähän kategoriaan voidaan tunkea kaikki neuvot joissa ei oteta huomioon sitä mistä joutuu luopumaan, kun saa jotain lisää. Parempi tapa olisi esimerkiksi sanoa ”Mikäli jonotat jotain ilmaista niin kysy itseltäsi saatko siitä enemmän hyötyä kuin mitä siihen kuluvan ajan myötä menetät.”

Pienet kikat jotka tuovat hyvin mitättömiä hyötyjä suuremmassa kuvassa:

Tämä ryhmä on aika lähellä ensimmäistä, mutta pidän sitä erillisenä. Tämä jaottelu ei ole missään nimessä tiedettä, joten ei häiritä suurempaa kuvaa pohtimalla mahtuisiko tämä neuvo edelliseen. ”Säästä sähköä ottamalla puhelimenlaturi pois seinästä latausten välillä” Tämä saattaa säästää pari Euroa vuodessa, mutta se ei ole paljon kokonaiskuvassa. Näitä samoja vinkkejä pitäisi hyödyntää ainakin sata ennen kuin niillä on mitään vaikutusta taloustilanteeseen. Paljon parempi vinkki olisi ”Mieti harrastuksiasi tai mielenkiinnonkohteitasi ja kysy itseltäsi voisiko niistä saada lisätuloja”

Neuvot jotka eivät sovi kaikille ihmisille

”Sijoitan joka kuukausi palkastani tuhat Euroa osakkeisiin, kaikkien kannattaisi laittaa xxx Euroa.” Tämä neuvo on siitä huono ettei se toinen kaveri välttämättä seuraa markkinoita tai ymmärrä niistä yhtään mitään ja silloin se voi tietää merkittävää rahanmenoa. Parempi tapa olisi sanoa: ”Mikäli sinulla on ylimääräistä rahaa niin kannattaa miettiä voisiko sitä sijoittaa johonkin tuottavampaan kuin pitää niitä pankkitilillä.” Me olemme erilaisia persoonia ja silloin on aina muistettava ettei kaikkia asioita voi jokainen toteuttaa toisten ihmisten neuvojen mukaan. Tämän takia toista neuvoessa pitäisi aina yrittää ottaa huomioon toisen persoona ja yrittää auttaa sen mukaan. Itse taidan sortua tähän asiaan blogissani vähän turhankin usein, mutta toisaalta en lukijoitteni persoonia tunne juurikaan. Tämän takia jokaista kirjoitustani tulisi aina arvioida ensisijaisesti omasta näkökulmastaan ja persoonastaan riippuen. Älkää siis missään nimessä toimiko suoraan siten kuin kirjoitan tai neuvon ilman tarkkaa harkintaa.

Näitä neuvomiskategorioita on paljon enemmänkin kuin mitä näin äkkiseltään minulle tuli mieleen. Niitä voi ja saa ehdottomasti laittaa kommentteihin lisää tai olla muutenkin eri mieltä tästä kirjoituksesta. Ottakaa aina oma tilanteenne huomioon älkääkä kuunnelko neuvoja, jotka eivät ole konkreettisia, eivät tuota suurempaa hyötyä kuin haittaa tai tuottavat pilkunnussintaa ilman suurempia hyötyjä ja eivät sovi teille henkilökohtaisesti.

Ei muuta kuin sitten tsemppiä viikonjatkolle!

-TT

maanantai 3. helmikuuta 2014

Lue Nämä!

Luen hyvin paljon kirjoja olivat ne sitten fiktiota tai faktaa tai niiden sekoitusta. Olen varmasti viiden viime vuoden aikana lukenut parisenkymmentä kirjaa vuodessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän liittyneet itsensä kehittämiseen, sijoittamiseen tai raha-asioiden hoitoon. Näistä kirjoista kuitenkin harvat ovat olleet selkeästi muita parempia. Tämän vuoksi ajattelin nyt sitten lyhyesti esitellä viisi parasta kirjaa näistä eri aihealueista. Suosittelen erittäin paljon lukemaan nimenomaan juuri nämä viisi kirjaa, vaikka ne ovatkin suurin osa luettavissa ainoastaan Lontoon murteella. Nämä kirjat ovat erittäin järkeviä investointeja ja ne voivat tuottaa teille monikymmenkertaisia hyötyjä hintoihin verrattuna. En hyödy tästä mainostamisesta yhtään mitään enkä laita linkkejä näiden ostamista varten. Googlella varmasti löytyy tarvittaessa nettikirjakauppa josta voitte ostaa kirjat niin halutessanne. Pelkkä lukeminenkin hyödyttää, mutta suurin ilo näistä kirjoista on saatavissa lukemalla niitä säännöllisin väliajoin. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kirjoista:

Personal MBA, Josh Kaufman

Tämä kirja opettaa tiettyjä ajatusmalleja joita tarvitaan ymmärtämään kuinka nykyajan liiketoiminta pyörii, kuinka nostaa omaa työtehoaan ja parantaa sitä myötä sekä elämänlaatuaan että elintasoaan. Kaikki asiat on selitetty niin selkeästi, että jopa tällainen typeryskin ne ymmärtää. Ei sisällä matemaattisia kaavoja tai muuta erityisen vaikeasti ymmärrettävää materiaalia.

One up on Wall Street, Peter Lynch

Yksittäisen piensijoittajan kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto mikäli haluaa pärjätä sijoittamisessa paremmin kuin niin sanotut ”ammattilaiset” joita sitovat monenlaiset erilaiset henkiset, sosiaaliset ja muunlaiset rajoitukset. Selittää hyvin kuinka hyvinkin yksinkertaisella matematiikalla voi onnistua valitsemaan sijoituskohteita menestyksekkäästi, vaikka ei olisikaan perillä kassavirtamalleista tai muista ammattisijoittajien käyttämistä työvälineistä.

Psychology of Persuasion (Suostuttelun Psykologia), Roberto Cialdini

Tämä kirja selvittää hyvin kuinka ihmisiä on helppo saada tekemään niitä asioita joita itse haluaa ja kuinka meitä erinäköisten suostuttelun ammattilaisten tahoilta manipuloidaan. Me ihmiset olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vielä aivotoimintamme suhteen kivikaudelta mikä sitten vaikuttaa siihen kuinka näemme ja koemme eri asiat. Aivotoimintamme kun ei ole vielä päivittynyt tälle vuosituhannelle vaan niiden evoluutio on äärimmäisen hidas tapahtuma.

Richard Koch 80/20 Less is more Richard Koch

”Vähemmän on enemmän” ajattelun yksi pioneereista Richard Koch selittää mainiossa kirjassaan miten tämä ilmiö vaikuttaa meihin paljon enemmän kuin luulemme, mistä asiassa on kyse ja kuinka siitä voi saada paljon irti omassa elämässään. Tämä kirja sisältää mielestäni enemmän tarvittavia ajatusmalleja kuin yksityiskohtia siitä kuinka periaatetta pitäisi hyödyntää. Jossakin määrin on kyse myös liike-elämän käyttöön tehdystä kirjasta ja hyvä johdatus piensijoittajille siihen kuinka pienempi määrä asiakkaita, tuotteita ja tekijöitä voi saada enemmän hyötyä aikaan kuin omien panostusten hajauttaminen.

4-hour-work week Tim Ferris

Neljän tunnin työviikko on enemmän tehty yksilöitä varten kuin isompaa bisnestä pyörittäville. Kirjan tarkoitus on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta ihmisessä. Kirja neuvoo kuinka vähentää työtunteja siirtymällä etätöihin, vähentämällä turhaa kuormaa, häiriöitä, altistumista turhalle tiedolle ja kuinka vapauttaa sitä myötä aikaa itselle tärkeämpiin asioihin. Itse neljän tunnin työviikko on ainakin käsittääkseni mahdotonta jopa Ferrisin kaltaiselle ”Gurulle”. Kymmenen tunnin työviikko sen sijaan onkin jo omien arvioideni mukaan mahdollinen, mutta sekin tuottaa varmasti ongelmia ylimääräisen vapaa-ajan myötä.

Hyviä kirjoja samoista aihepiireistä löytyy tietysti muitakin, mutta viisi mainitsemaani on mielestäni parhaat. Mielestäni viidellä jo mainitulla pääsee lähestulkoon kuuhun asti, joten ei muuta kuin antoisia lukuhetkiä. Valitettavasti suomalaiset vastaavat kirjat eivät pääse lähellekään noita mainittuja, joten niistä en suosittele ainuttakaan. Hyviä nekin tosin ovat, mutta eivät erinomaisia.

Koska mielipiteet ovat elämänsuola niin toivoisin teidän kertovan mitkä muutamat kirjat ovat teidän mielestä parhaat ja miksi. Ei tarvitse tietystikään valita yhtä enempää mikäli se on paljon muita parempi.

Hyviä lukuhetkiä!

-TT

lauantai 1. helmikuuta 2014

Tammikuu2014 Cash +335€ Salkku -2.5% Yhteensä 11715€

Tammikuu oli monilta osin vaihteleva kuukausi. Jotkin asiat eivät menneet suunnitelmien mukaan ja toiset menivät taas paremmin. Tämä oli nähtävissä myös pörssin osalta heilahteluina. Henkilökohtaisten asioiden suhteen ei juuri tapahtunut radikaaleja muutoksia.

Menot jossakin määrin arvaamattomia

Jos nyt sitten mennään menopuoleen niin ns. pakolliset menot kuten ruokakulut olivat jopa ennakoitua pienemmät, mutta huvibudjetiin tuli parikin yllätystä. Toinen ja suurempi oli tiettyjen kulujen siirtyminen helmikuulle. Myös opiskelijakavereideni mukana Tallinnassa meni hieman enemmän rahaa kuin mitä olin odottanut. Tämän lisäksi erehdyin kirja-aleen vielä hyvin pienellä rahasummalla, mutta psykologinen vaikutus oli suurempi. Muut menot olivat sitten kutakuinkin odotetut. Helmikuulle siirtyi satasen verran menoja tammikuulta, joten ne tulevat sitten aivan varmasti silloin maksuun. Tämä kuukausi on sellainen ettei kovin suuria menoeriä ole normaalisti tiedossa, mutta tänä vuonna saatan ostaa lenkkarit tai sitten se meno siirtyy vasta maaliskuulle.

Tulopuolen suhteen harvinaisen tylsä kuukausi

Tulopuoli oli harvinaisen yllätyksetön ja odotukset olivat muutamaa kymmentä Euroa korkeammat kuin saavutettu tulos. Helmikuussa on odotettavissa monta sataa Euroa pienemmät tulot kuin tammikuussa. Tämä on normaalitilanne ja tulee jatkumaan siihen asti kunnes nykyhommat vaihtuvat joihinkin toisiin merkittäviin tulonlähteisiin. Tämä on tietysti blogini lukijoille hyvä asia, koska se tarkoittaa sitä, että tulen kirjoittamaan taas enemmän. Tenavien hiihtolomien aikaan pidän myös lomaa, joten siihen tulee hyvä levähdystauko, jonka aion osittain todennäköisesti käyttää kirjoittamiseen. Ylijäämäksi helmikuulle arvioin 100-300 Euroa riippuen mahdollisten hankintojen tekemisestä. Ilman suurempia yllätyksiä tämä tulee pitämään paikkansa.

Pörssissä eka ylös ja sitten alas, liiketoimintojen muutokset piilossa

Tammikuu pörssissä oli ainakin allekirjoittaneelle kaksijakoinen: Ensin mentiin selkeästi ylös ja sitten lähdettiin toiseen suuntaan. Kyseessä on ainakin tähän asti ollut ihan normaali heilahtelu. Allekirjoittaneen omistamien yritysten liiketoiminnoissa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia joita ei voisi laittaa ajankohdan piikkiin. Fortumin voimalaitokset pyörivät taas talvitehoilla ja sen myötä menee paremmin. Outotecin liiketoiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia kuten ei myöskään PKC:n. Helmikuussa tapahtuukin paljon enemmän. Heti ensimmäisellä viikolla ilmoittavat ainakin Fortum ja Outotec tilinpäätöstietonsa ja niistä voidaan vetää sitten ensimmäiset suuremmat johtopäätökset myös alkuvuoden tilanteesta. PKC taitaa olla hieman myöhemmin vuorossa.

Salkku 


Tilinpäätöskausi käyntiin ensi viikolla

Erityisesti Fortumin osinkoehdotus tulee kiinnostamaan markkinoita ja tiistaina näemme mitä yritys aikoo tehdä ainakin osalle Suomen sähköverkkoliiketoiminnan myyntivoitoista. Ylisuuri osinkoehdotus joka voi seurata valtion persaukisuudesta on varmasti se huonoin mahdollisestis ensi viikolla tulevista ilmoituksista. Sen tapahtuessa ainakin allekirjoittanut aikoo miettiä hyvin tarkkaan seuraavan siirtonsa yrityksen suhteen. Mahdollinen velkojen poismaksu ei taas aiheuta minkäänlaisia toimenpiteitä, vaikka osa rahoista olisi hyvä sijoittaa tuottavaan liiketoimintaan. Näille sijoituksille paras vaihtoehto on varmasti EONin ydinvoimaosuudet Ruotsissa mikäli niitä saa kohtuuhintaan. Outotecin ja PKC:n suhteen en olisi yllättynyt osinkojen laskusta, koska molemmat taitavat jäädä osakekohtaisen tuloksen suhteen pakkaselle viime vuoteen verrattuna. Tämä koskee erityisesti PKC:ta joka on pärjännyt vertailuvuotta paljon huonommin ainakin kolmen ensimmäisen kvartaalin osalta. Pörssikurssien suunnasta ei ole juurikaan tietoa, mutta arvaan niiden olevan menossa uusiin huippuihin vielä ennen suurempaa alamäkeä.

Pieniä muutoksia vapaa-ajalla

Henkilökohtaisen elämän suhteen ei ole hirveän suuria muutoksia tapahtunut. Aloitin kuun puolivälissä Pilatesissa käymisen joka on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Koska kyseessä ei ole mikään himotreenaajien ryhmä niin olen huomannut sen olevan jopa jossain määrin rentouttava kokemus. Rymyviikonloppu laivalla taas ei sitä ollut, vaikka hauskaa kyllä olikin. Asiat olisi allekirjoittanut hoitaa toisinkin, mutta turha enää valittaa ja rypistää kun on jo housuissa.. Seuraavat ”rallit” menee varmaan jonnekin huhtikuulle tai myöhemmälle ajalle. Myös kokkikurssit alkoivat ja ensimmäisen kerran elämässäni fileoin itse kalan. Kyseinen taito vaatii reenaamista ja helmikuussa yritänkin varmaan ostella enemmän kokonaisia fisuja, jotta hommat alkavat luistaa paremmin. Helmikuussa on siis viikon loma. Täytyy yrittää kehitellä jotain muutakin mielenkiintoista sille ajalle kuin kirjoittaminen, vaikka sitäkin tulen varmasti tekemään.

Näillä mennään helmikuussa,

-TT