Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tulevaisuus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 25. helmikuuta 2014

päätösten vihollisten nujertaminen osa 2

No niin. Suhteellisen rankan vatsataudin jälkeen alan taas päästä sorvin ääreen kirjoittamaan. Vaikka itse tauti ei niin hirveästi aivotoimintaa vaivaakaan niin veto kyllä lähti ihan täydellisesti pois. Nyt sitten pikkuhiljaa kohti normielämää.

Tällä kertaa jatketaan sedellistä kirjoitusta päätöksenteon vihollisten nujertamisesta ja kirjoituksessani käyn läpi kuinka pystymme vähentämään lyhytaikaisten tunnepurskeiden vaikutuksia päätöksiin. Lisäksi mietin kuinka pystymme pienentämään liian suuren itseluottamuksen vaikutusta päätöksien järkevyyteen.

Lyhytaikaisten tunnepurskausten vaikutuksen vähentäminen vaikeaa

Lyhytaikaiset tunnepurskaukset ovat meidän inhimillinen puolemme ja niitä emme jatkuvasti pysty hyljeksimään tehokkaasti. Tästä yhtenä esimerkkinä oli minulla tammikuun alennusmyynnit, kun sorruin kirjakauppaan eksyessäni ostamaan kirjoja, vaikka olin omasta mielestäni ostanut riittävästi niitä loppuvuonna. Tilaisuus tekee monesti varkaan ja tässä tapauksessa vahinko oli pieni. On olemassa ihmisiä jotka ovat erittäin hyviä haistamaan tällaiset ihmisten heikot hetket ja tällaisia ovat mm. varmasti monet menestyneet myyntimiehet.

Hanki etäisyyttä

Joskus on siis tärkeää vain välttää menemättä sellaisiin paikkoihin joiden houkutuksia on mahdoton vastustaa. Sen lisäksi voi käyttää päätöksenteossa 10/10/10-mallia joka tarkoittaa sitä, että miettii tuntuuko päätös itsestä järkevältä vielä 10 minuutin/kuukauden tai vuoden päästä. Tätä mallia voi käyttää erityisesti suurempia päätöksiä tehtäessä, mutta pienempienkin takia voi toki asiaa mallin avulla pohtia. Tällöin tulee katsottua asioita pidemmällä perspektiivillä mikä tuo etäisyyttä jo itsessään.

Tutussa ja turvallisessa pitäytyminen sekä häviönpelko ovat suurimmat tunnepurskeet jotka vaikuttavat. Nämä pitävät ihmiset usein paikoillaan emmekä uskalla tehdä päätöksiä jotka muuttaisivat nykytilannetta suuntaan tai toiseen. Monesti nykytilanne on kuitenkin erittäin vahingollinen ja silloin ainoa järkevä ratkaisu on muuttaa jotakin. Koska omaa asiantilaa on hankala huomata niin kannattaa miettiä mitä mieltä joku muu on asiasta. Mikäli kyse on henkilökohtaisesta asiasta on paras kysyä itseltään, että kuinka neuvoisi ystäväänsä joka on samanlaisessa tilanteessa.

Noudata perusarvojasi ja eliminoi vähemmän tärkeitä asioita jatkuvasti

Koska emme voi koskaan luopua kokonaan tunteistamme niin on tärkeää keskittyä niihin asioihin jotka ovat meille tärkeimpiä. Tämä ei ole niin yksinkertaisesti tehty kuin sanottu, koska erittäin monet erittäin hyvin pärjäävät ihmisetkin onnistuvat unohtamaan omat arvomaailmansa kiireessään. Silloin itselle vahingolliset päätökset lisääntyvät, vaikka ulkopuoliselle kaikki näyttäisikin erittäin hyvälle. Jotta näiden perusarvojen hyöty tulisi paremmin näkyviin tulisi meidän jatkuvasti keskittyä eliminoimaan vähemmän tärkeät arvot ja asiat. Tämän prosessin pitäisi olla jatkuva ja sitä myötä eliminoitujen asioiden määrän tulisi kasvaa jatkuvasti jolloin tärkeimpien rooli kasvaa sitämyöten.

Tulevaisuus ei ole yksi kiinteä piste

Ja nyt sitten liiallisen itseluottamuksen kimppuun. Tulevaisuus ei missään nimessä ole yksi kiinteä piste johon päästään tai yrittetään päästä vaan sillä on aina jonkinlainen vaihteluväli. Velallinen ei esimerkiksi voi olettaa hänen nettovelkansa vähenevän juuri tietyllä summalla vaan summalla joka on jossain summa x:n ja summa y:n välillä eli ei esimerkiksi juuri 2000€:lla vaan välillä 1000€-3000€:a. Tämä jo sen takia ettei voi tietää mitä esimerkiksi tapahtuu työrintamalla. Sama pätee sijoittamisessa, jossa ei voi olettaa omistamansa yrityksen tuottavan juuri 1€/osake vaan jotain sinne päin. Päätös myynnistä tai ostosta perustuu enemmän oletuksiin tietyistä rajoista kuin kiinteään pisteeseen.

Yritä varautua etukäteen sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen

On syytä yrittää kysyä itseltään etukäteen miten päätöksen osoittautuminen hyväksi vaikuttaa, koska hyvissäkin päätöksissä voi olla omat ongelmansa. Vastavuoroisesti on myös syytä olettaa epäonnistuvansa ja miettiä mikä on pahin mahdollinen tilanne. On siis toisin sanoen syytä miettiä seuraamuksia omille päätöksilleen jo ennen niiden tekemistä, koska ne parantavat mahdollisuuksia nähdä kokonaiskuva ja tietää jo etukäteen miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Hyppy täysin tuntemattomaan täynnä itseluottamusta on varma tapa ottaa turpiin pahasti. Hissien ja siltojen suunnittelijat käyttävät turvakertoimia laskiessaan sitä kuinka paljon painoa ne kestävät jo suunnitteluvaiheessa. Tämä turvakerroin on tarpeen siksi, että kyseessä on niin suuri vahinko ettei sitä kukaan ihminen halua ottaa omalletunnolleen. Näihin asioihin on olemassa myös viranomaisten määräyksiä, mutta todennäköisesti turvakertoimet olisivat ilman niitäkin käytössä. Voidaan siis olettaa hissin painorajan ollessa 550 kiloa sen kestävän vähintään 2000:n kilon kuorman. En ole hissiensuunnittelija, joten tarkkaa tietoa asiasta ei ole. Näitä turvakertoimia voi itsekin luoda omiin päätöksiinsä, joten siitä vaan sitten niitä tekemään.

Luo hälytysraja ja mieti maksimipanostusta etukäteen

Päätöksen jälkeen emme välttämättä tajua miettiä sitä milloin tiedämme epäonnistuneemme, mutta jossakin vaiheessa saatamme sen huomata. Se saattaa kuitenkin olla liian myöhäistä mikäli emme ole etukäteen päättäneet rajaa epäonnistumiselle. Varmasti tunnetuin blogini lukijoille on osakkeiden stop-loss-raja missä osake tietyn määrän tippuessa ostohinnasta laitetaan osake välittömästi myyntiin. Näitä hälytysrajoja voi käyttää ihan mihin tahansa muuhunkin asiaan kuten omaan yksityiselämäänsäkin. Monet myös käyttävätkin niitä ihan tiedostamattaankin kuten mikäli ”Pekka ei ole soittanut perjantaihin mennessä sopiakseen uusista treffeistä niin unohdan koko kaverin” Valitettavasti niitä käytämme usein vain silloin kun olemme epävarmoja asiastamme, vaikka niiden tärkeys ensisijaisesti tulee kun kyse on liiallisesta itseluottamuksesta.

Maksimipanostuksen miettiminen etukäteen on ihan järkevää, koska olemme taipuvaisia luottamaan niin paljon kykyihimme, että turpaan tullessa panostamme asiaan vielä entistä enemmän. Meidän tulisi esimerkiksi omaa yritystä perustaessamme miettiä jo etukäteen kuinka paljon olemme valmiita häviämään siihen rahaa ennen kuin toteamme hankkeen epäonnistuneeksi tai kuinka pitkään olemme varautuneet tekemään tappiota. Tämä tietty rahasumma ja aikamääre etukäteen mietittyinä auttaa rajoittamaan tappiomme sellaisiksi joista selviämme ilman suuria ongelmia.

Loppuyhteenveto

Teemme jatkuvasti päätöksiä, niin hyviä kuin huonojakin. Monesti erittäin vahvasti tunteisiin perustuen. On kuitenkin muistettava ettei tunteet ole mikään haitallinen asia, mutta ne saattavat joskus johdattaa meidät pahasti harhaan. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyväksyttävä tosiasiat ja huomata ovatko päätöksemme onnistuneet vai eivät. Silloin on sitten reagoitava parhaalla mahdollisella tavalla ja siinä tietyt etukäteen päätetyt rajat tulevat hyödyllisiksi. Näiden avulla selviämme virheistämme ilman todellisia katastrofeja. Ilman epäonnistumisia ei kukaan pärjää elämässään, joten niitä sattuessa ei pidä laittaa päätään perseeseen ja kaivautua syvälle epäonnistumisen poteroon vaan pistää pää pystyyn ja matkata kohti uusia pettymyksiä.

-TT

maanantai 19. elokuuta 2013

Mennään eteenpäin!

Hyvin usein humalaisen ja lapsen suusta tulee niitä suurimpia elämäntotuuksia ja tällä kertaa kyse on Timo Jutilan lanseeraamasta mennään eteenpäin sloganista. Tämän voi katsella utuubista hakusanoilla jutila eteenpäin.

Tiedän joidenkin kyllästyneen turinoihini Puolan reissusta, mutta tätä kirjoitusta varten on syytä palata vielä hieman siihen, koska motivaatio tähän on tullut Krakovassa käynnistä. Suurimmalle osalle on mysteeri mistä puhun, joten mainittakoon minun viettäneen yhden kesän siellä töissä ja sinne eksyin erään järjestön kautta joka auttaa tekniikan opiskelijoita löytämään töitä ulkomailta ja vastavuoroisesti järjestää ulkomaisille opiskelijoille työpaikkoja Suomesta. Olin siellä fiilistelemässä tuttuja paikkoja ja silloin tuli yksinkertaisesti sellainen fiilis, että vaikka menneisyystä olisi kuinka helvetin hienot muistot niin tämä päivä on kuitenkin se hetki jota elämme ja aikaisempia huippuhetkiä voi toki muistella mutta ne ovat takana eikä niihin ole paluuta. Näitä paikkoja kiertäessäni tuli sekä haikea että iloinen fiilis. Silloin aikanaan asuimme kaikki harjoittelijat samassa kerroksessa eräässä betonihelvetissä ja nautimme siitä erittäin paljon. Kuitenkin kaikki ne vanhat tututkin ovat menneet eteenpäin ja niin on syytä minunkin tehdä. En toki ole hirttäytynyt vanhaan enkä siihen jäänyt kuten blogistanikin voi aika pitkälti nähdä, mutta jossain määrin pidän tätä Krakovan kiertelyä sinä hetkenä jolloin tajusin olevani oikealla tiellä ja jatkavani sitä kunnes toisin päätän tai olen päättämättä.

Hyvin monet aina muistavat kysyä minulta milloin menen ”oikeisiin” töihin ja tällä hetkellä vastaus on todennäköisesti ei koskaan. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sossun luukulle menoa vaan harrastusten muuttamista rahaksi vielä nykypäivääkin enemmän. Tämä prosessi on tietysti vielä kesken kuten arvata saattaa, mutta hommat kuitenkin menevät koko ajan eteenpäin ja niistä tulee sitten varmasti tässä blogissa vielä jatkossakin informaatiota. Hyvin monella ihmisellä on kumma vimma ajatella asioita menneisyyteen katsomalla ja silloin jää näkemättä helposti nykytilannekin. Se kuinka joku ihminen on aikaisemmin pärjännyt ei missään nimessä ole ratkaisevaa nykyhetkeä eläessä, koska liikoja luulemalla ei välttämättä edes tajua olleensa vain onnekas. Menneissä menestyksissä paistatellessa ei välttämättä huomaa olevansa hauraimmillaan ja virheherkimmillään. Tämä koskee myös niitä hetkiä jolloin joku saattaa ottaa toisesta ihmisestä esimerkkiä ja tämän toisen henkilön suurimmat mokat ovat juuri tulossa. Tämän vuoksi olisikin syytä keskittyä enemmän sisältöön kuin vanhoihin meriitteihin.

Otetaan tässä käytännön esimerkiksi vaikka sijoittaminen, jossa joku saattaa tehdä hyviä päätöksiä vuosikymmenen verran jolloin tulee sitten erittäin hyviä voittoja ja paljon rahaa. Näiden vuosien seurauksena sitten alkaa itseluottamus ja riskinotto alkaa pikkuhiljaa kasvamaan kunnes sitten eräänä kauniina päivänä tämä sama kaveri joka on saanut kymmenen vuoden aikana koottua sijoittamalla merkittävän summan rahaa ottaakin velkaa, jotta voisi tienata vielä enemmän. Kuitenkin sitten eräänä päivänä, viikkona tai kuukautena iskeekin laskukausi ja tämä sama ihminen joka on aiemmin onnistunut ei sitten myykään omistuksiaan riittävän nopeasti ja sitten alkavat marginaalit paukkumaan ja tämä sama henkilö häviää kaikki rahansa.

Toisena esimerkkinä voidaan ottaa vaikka lauantainen keihäskisa, jossa monilla heittäjillä oli huomattavan hyvä tilastotulos takana ja silti he jäivät reilusti omista kauden parhaista tuloksistaan. Osallistumassa oli myös muuan Thorkildsen joka oli voittanut monta kultamitalia ennen Moskovaa ja hän jäi kauas mitaleista. Hänenkään vanhoilla tuloksilla ja saavutuksilla ei ollut mitään väliä enää tätä kisaa ajatellen. Myönnettäköön vanhojen voittojen hieman helpottaneen varmasti valmistautumista, mutta ei sitä keihästä silti vanhoilla tuloksilla saa nykyisyydessä yhtään kauemmas. Tämä tosiasia koskee myös sitä, että vaikka Pitkämäki olikin ollut leikkauksessa kahdeksan viikkoa ennen kisaa oli hänellä erittäin hyvät mahdollisuudet ottaa se mestaruus mikä jäi kymmenen sentin päähän. Jeesustella voi aina menneillä asioilla, mutta niillä ei kuitenkaan ole sitten suurempaa merkitystä enää nykyhetkessä.

Se mikä itseäni on alkanut myös hieman nykypäivänä v-i-tuttamaan on tämä meidän valtiojohdonkin lanseeraama synkistely kaikkien typerien toimittajien vielä lietsoessa tätä joukkohysteriaa hyvinvointivaltion alasajosta. Itse kun olen nyt saanut palttiarallaa maistaa ikääntyvien terveydenhuollon tarkastelua jo vajaan parin vuosikymmenen verran huomaten ihmisen tullessa ”koneistolle” ”riittävän” vanhaksi keskitytään lähinnä elämän ylläpitämiseen sen sijaan, että yritettäisiin hoitaa vanhuksia ja parantaa heidän elämänsä viimeisiä vuosia. Koska tätä asiaa ei mitä ilmeisesti pystytä tämän järjestelmän avulla hoitamaan on jokaisen syytä ruveta pitämään itse parempaa huolta läheisistään ja itsestään eikä luottaa enää siihen hyvinvointivaltiomantraan. Koneiston alasajo taloudellisten realiteettien vuoksi tulee ennen pitkää johtamaan uuteen ja parempaan järjestelmään ja siksi on turha haikailla enää menneiden perään. Kaikki ”miten meidän käy” itkijät ja vollottajat voisivat valituksen sijaan ruveta luomaan omaa tulevaisuuttaan, koska siihen on suurimmalla osalla vielä aikaa. Löysässä hirressä roikkuminen vuodesta toiseen on vaan niin helvetin typerää kun on paljon aikaa parantaa tilannettaan. Niukoissa ajoissa kun sattuu olemaan omat mahdollisuutensa jokaisella joka uskoo itseensä ja viitsii tehdä asioille jotain. Luovuttamalla tulee turpiin sataprosenttisen varmasti, joten siinä ei ole mitään järkeä.

Aika paljonhan tämä kirjoitus näyttää olevan saman hokeman toistoa, mutta näin tällä kertaa. Kertaushan on tunnetusti opintojen äiti ja näitä asioita on syytä itselleen aina muistuttaa säännöllisin väliajoin. Tietty nöyryys omaan tekemiseen ja omiin saavutuksiin on aina syytä pitää, jotta pystyy tekemään tarvittavia päätöksiä ja antamaan kaikkensa tarpeen niin vaatiessa hirttäytymättä siihen mitä on aiemmin saanut aikaan.

-TT

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Tilinpäätös 2012 salkku 15.4% käteinen +4735€

Up&Down. Kuten ne jotka ovat touhujani pidemmän aikaa seuranneet ovat varmasti huomanneet ettei elämäni ole hirveän tasaista puurtamista vaan lähinnä ylämäkien ja alamäkien tarpomista. Tämä on myös pätenyt osakesalkkuni liikkeisiin sekä siihen miten kuukausien varrella on tullut kerättyä uutta pääomaa. Kuitenkin voin pitää vuotta 2012 suhteellisen onnistuneena, vaikka tuloni loppujen lopuksi muodostautuivat pienemmiksi kuin olin odottanut. Onneksi myös menoni olivat selkeästi pienemmät, joten ei kaikki mennyt ihan päin helvettiä. Tässä kirjoituksessani käyn pääpiirteittäin läpi omat fiilikseni tapahtumista edelliseltä vuodelta sekä odotukseni juuri nyt alkaneelta vuodelta. Saldoni vuodelle 2012 oli hyvä mitä tulee ylijäämään ja blogin kirjoittamiseen. Kuitenkin edellinen vuosi olisi voinut olla vielä parempi, joten erinomainen se ei ollut.

Tulopuolella minulla oli yksi selkeä suvantovaihe toukokuussa. Tämä kuukausi on yleensäkin ollut yksi selkeästi huonoimmista kuukausista, joten se ei sinänsä ole mikään yllätys. Toukokuu meni kuitenkin aika pitkälti pilalle ”kuningas” alkoholin sekä kissanristiäisten takia. Tämän lisäksi elokuu oli suuri pettymys ja syy oli aika pitkälti sama, kun pistin jalkani hajalle kaverini hääjuhlassa. Tämä vamma varjosti sitten hieman loppuvuottani, mutta sen seurauksena en voi kuitenkaan sanoa menettäneeni hirveän suurta summaa vielä vuoden 2012 puolella. Se taas saattaa tulla hyvinkin kalliiksi seuraavana vuonna, mutta sitä käsittelen hieman myöhemmin tässä kirjoituksessa. Viime vuonna normaalin tulolähteen lisäksi tienasin tosiaan Saksassa kalahommissa, mutta se summa ei ollut hirveän paljon suurempi kuin mitä olisi normihommissa ollut. Toisaalta olisin varmaan ollut telakalla ”työstäni”, joten kaikki mikä Saksasta tuli kotiinpäin oli plussaa.

Menopuolella budjettini piti kaikilla sen osa-alueilla paitsi huvibudjettini meni Euron yli mitä voi vielä pitää hyväksyttävänä saldona. Olisin tietysti voinut senkin kääntää johonkin toiseen kategoriaan, mutta en näe sitä kovin ihmeellisenä ylityksenä, sillä Euro on vain promillen verran huvibudjetistani. Muista osa-alueista voisi mainita pakolliset menot, jotka ovat hieman laajemmat ehkä allekirjoittaneella kuin monilla muilla. Niistä jäi satanen ylimääräistä käteen, mutta olisi voinut jäädä enemmänkin mikäli olisin huolehtinut hampaistani riittävän hyvin aikaisemmin. Leegoistani tuli parinsadan ylimääräinen meno jota ei pitäisi enää tulla uutena vuotena, mutta aika näyttäköön miten käy. Myös matkailubudjettini käyttö jäi hieman vajaaksi mitä voi pitää hienoisena yllätyksenä, mutta tämä johtui lähinnä siitä etten käyttänyt Espanjan reissulla niin paljon rahaa kuin siihen olin varannut.

Osakemarkkinoilla arvonnousu oli ihan kohtalainen ja aika lailla markkinoiden mukainen mitä tulee Helsingin pörssiin. Viitisentoista prosenttia ei ole mikään huono onnistuminen, vaikka edellytykset oli myös parempaan. Myyntivoittoja tuli parisensataa ja osinkoja aika tasan tarkkaan yhdeksänkymppiä. Myyntivoittojen en usko ainakaan kasvavan ensi vuonna, sillä en ole ajatellut myydä mitään vaan pikemminkin käyttää ostomahdollisuuksia hyväksi. En tosin ajatellut viime vuonnakaan myydä osakkeitani, mutta mitä ilmeisemmin muutaman kymmenen Euron verohyöty siitä on seurauksena tai sitten ei, sillä pitäähän ne samat osakkeet ostaa vielä takaisinkin. En usko kovin suureen osakekurssien nousuun, sillä purkkalan markkinat ovat aika lailla mielestäni menossa ainakin hienoisesti alaspäin johtuen siitä etteivät yritysten tulokset enää nouse samaan malliin kuin aiemmin vaan tulevat pikemminkin alaspäin. Tästä ei sen enempää, sillä olen jo arvannut miltä maailma näyttää ensi vuonna edellisissä kirjoituksissani. Saamieni osinkojen uskon vähintäänkin tuplaantuvan viime vuodesta, sillä tarkoitukseni on myös mahdollisesti alkuvuonna sijoittaa lisää varojani osakkeisiin tai ainakin ostavani verohyödyn vuoksi myydyt osakkeeni takaisin.

Mitä tulee vuoden 2013 tuloihin niin odotan niiden mahdollisesti laskevan vuodesta 2012, sillä ainakin alkuvuosi tulee mitä ilmeisimmin menemään jalan kuntoutuksessa mikä taas vähentää tuloja. Kuitenkin alkuvuosi on tarkoitus käyttää muiden tulovirtojen muodostamiseen, joten saa nähdä miten nämä tulot kasvavat. En kuitenkaan laske niiden varaan vaan kaikki mikä tulee on plussaa. Olen varautunut ainakin parintuhannen Euron tulojen laskuun, mutta olen huomattavan paljon viisaampi mitä tähän asiaan viimeistään tammikuun lopussa. Tulojenmenetys voi yhtä hyvin olla joko pienempi tai suurempi riippuen monesta eri asiasta. Aion todennäköisesti tänä vuonna lisätä hieman blogini kaupallisuutta mikä tulee lähinnä tapahtumaan parin lisäbannerin laittoa blogiini. Tarkoitus on kuitenkin löytää sellaiset bannerit jotka tukevat blogin tarkoitusta mikä ei ole ihan yksinkertaista.

Vuoden 2013 menot tulevat olemaan suuremmat kuin vuonna 2012 ja tämä tulee mitä ilmeisimmin johtumaan yhdestä yksittäisestä tekijästä eli jalkani hoidosta. Muuten en usko menojeni olevan kovin paljon poikkeavat vuodesta 2012 mitä nyt yle-vero iskee mitä ilmeisimmin myös allekirjoittaneen rahatilanteeseen. Kovin monet budjettini osa-alueista eivät ole juurikaan muuttuneet. Mitä nyt yritän laittaa kirjoihin vähemmän rahaa. Muista suuremmista menoeristä tulee ensimmäisenä mieleen Puolan reissu kesällä johon olisi tarkoitus laittaa pari viikkoa heinäkuusta. Tämä reissuni sisältää kymmenisen päivää Krakovassa, jossa pitäisi olla kavereitani kesältä 2008. Tämän lisäksi ajattelin hieman matkustella muuallakin maassa, mutta sen tarkempaa suunnitelmaa minulla ei reissulle ole. Mitään suurempia hankintoja minulla ei ensi vuodeksi ole eikä toivottavasti tule tarvetta niitä tehdäkään.

Mitä blogiini tulee niin olen hyvin tyytyväinen kehitykseen, sillä arvioisin lukijamääräni noin kaksinkertaistuneen edellisen vuoden aikana ja myös viimeinen viikko Saksan reissuni jälkeen on näyttänyt hyvälle lukijamäärien kehityksen suhteen. Tarkoitukseni on myös vähintään kaksinkertaistaa lukijamääräni myös tänä vuonna mikä tarkoittaa entistä paremman sisällön luomista ja teille lukijoille. Tarkoitukseni on myös lisätä kirjoitusten määrää ja julkaista uutta sisältöä noin joka toinen päivä. Tämä tosin saattaa lisätä myös ajankohtaisten asioiden käsittelyä entistä useammin, sillä pelkkää uutta sisältöä ei ole kyllä aivan helpointa kirjoittaa joka toinen päivä. Kaiken kaikkiaan uskon pystyväni vielä parantamaan sekä blogin sisältöä että kirjoitustaitojani, joten toivottavasti te lukijatkin olette siitä samaa mieltä. Palautetta ja kommentteja blogiini toivon lisää. Olen tosin huono sitä vastaanottamaan, mutta yritän parantaa tämän sulattelua jatkuvasti, joten varsinkin kritiikkiä toivoisin lisää.

En ole varsinaisia uudenvuodenlupauksia ikinä tehnyt enkä niitä ole tehnyt täksikään vuodeksi. Olen kuitenkin viime vuoden elokuusta lähtien viettänyt elämäni täysin selvinpäin Suomessa, mutta Saksassa olin kyllä humalassa. Pidän ulkomailla muutaman ottamista ihan sosiaalisestikin järkevänä, joten en usko olevani tätäkään vuotta siellä selvänä. Mitä taas tulee kotimaamme Suomeen johon lasken myös sekä etelä-Helsingin että pääkaupungin läntisessä naapurissamme niin tarkoitus on viettää alkoholitta kokonainen vuosi. Mainittakoon etten käy ulkomailla kuin ehkä kerran vuodessa joten alkoholin käyttö jää vähiin. Olen tässä loppuvuonna jo onnistunut aivopesemään suuren osan kavereistani ymmärtämään etten tarvitse viinaa nauttiakseni elämästäni tai kavereideni seurasta. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen omaan valintaani tämän nautintoaineen suhteen. Tämä on oma henkilökohtainen valintani ja johtuu lähinnä siitä ettei ryyppääminen anna mitään positiivista. Pidän suurinta osaa muista ihmisistä viisaampina alkoholinkäyttäjinä, joten tämänkin vuoksi on syytä keskittyä muuhun hauskanpitoon.

Näillä eväillä mennään eteenpäin vuotta 2013. Onkos jotkut tehneet lupauksia tulevalle vuodelle?

Tehkää alkaneesta vuodesta edellistä parempi!

-TT