tiistai 29. syyskuuta 2015

Vähemmän on Enemmän kirja osa 7/xx

2.4.3 Ympäristö tai olosuhteet, joissa viestit leviävät

 
Meille vaikein asia on sisäistää ympäristön ja olosuhteiden merkitys viestin leviämisessä. Yksi syy on kykenemättömyytemme havaita abstrakteja asioita. Reagoimme enemmän toisten muutoksiin kuin ympäröivän kokonaisuuden muuttumiseen. Me uskomme päätöksentekokykymme olevan parempi kuin mitä se todellisuudessa on. Ympäristön ja sen olosuhteiden rooli epidemian pääsyssä yli kulminaatiopisteen on yhtä suuri kuin henkilöiden ja viestin tarttuvuuden. Epidemiat ovat herkkiä olosuhteiden vaihtumiselle, kun niiden on aika levitä. Epidemioiden synty ei vaadi suuria muutoksia. Pienetkin riittävät. Yleensä pinnan alla kuohuva muutoshalu purkautuu pienten muutosten avustamana.


Käytöstämme voi muokata luomalla olosuhteet epidemioiden levittämäiseen. Nollatoleranssi julkijuopottelua kohtaan voi vähentää alkoholin tuomia lieveilmiöitä. !980-luvulla kuljetusviranomaiset testasivat New Yorkin metrossa nollatoleranssia pummilla matkustamiseen ja muihin pikkurikkomuksiin. He onnistuivat sen avulla vähentämään metroissa isojakin rikoksia merkittävästi. Kaikki pienet muutokset eivät automaattisesti johda suuriin. Pienten ympäristön muutosten lisäksi epidemiat leviävät parhaiten pienten ja tiiviiden yhteisöjen avulla. Yhteisöjen näseninä olemme alttiita muiden ideoille ja sosiaaliselle paineelle. Tämä paine voi näytellä kriittistä osaa epidemian leviämisessä.



Voimme pikkuhiljaa muodostaa tiiviitä ryhmiä tietyn ideologian myötävaikuttamana. Niiden kautta epidemian leviäminen kiihtyy. Pienten tiiviiden ryhmien ideaalikoko on maksimissaan 150 henkilö antropologisti Robin Dunbarin mukaan. Hän on tutkinut muitakin kädellisiä. Meillä on suurin kapasiteetti ja se johtuu aivojemme otsalohkon koosta. Tämä on suurempi kuin lajitovereillamme. Dunbarin tutkimusten mukaan raja kulkee noin 150:n hengen ryhmäkoossa. Suuremmissa ryhmissä muodostuu kuppikuntia ja erimielisyyksiä. Tämän logiikan mukaan parhaimpia tuloksia yrityselämässä tulisi noin 150:n hengen yksiköissä.



Kulminaatiopisteen idean voi lyhykäisyydessään tiivistää yhteen kappaleeseen: Kun yritämme muuttaa käytöstämme ja aiheuttaa epidemian, on meidän tärkeää saada ne ihmiset levittämään viestiämme, jotka ovat hyviä saamaan muut puolellensa, tuntien paljon ihmisiä. Lisäksi meille on tärkeää saada tehtyä viestistä niin muistettava, että se tarttuu helposti ja saa meidät toimimaan. Lisäksi meille on tärkeää onnistua muokkaamaan ympristöämme pienin muutoksin, jotta epidemia saadaan ylittämään kulminaatiopiste, jonka jälkeen se lähtee kiihtyvään kasvuun.


2.5 Minimum effective dose (MED)


Termi tarkoittaa pienintä tarpeellista annosta. Voimme käyttää sitä lähestulkoon kaikessa. Meidän ei kannata keskittyä panostusten lisäämiseen vaan keskittyä huomioimaan tiettyjen määrien jälkeen kuluttavamme turhaan energiaa. Hyötyjen ja haittojen suhde pitää maksimoida parhaiden tulosten saamiseksi. Lääketieteessä termiä käytetään, jotta voidaan määrätä lääkettä mahdollisimman vähän, koska lääkkeet aiheuttavat sivuoireita, jotka voivat olla pahempia kuin vaivamme joihin lääkkeitä määrätään. Minimiannos ei ole vain yksilöille hyödyllinen termi. Se sopii suuremmillekin ihmisjoukoille. Meidän tulee esimerkiksi siivota vain sen verran, että se riittää sille henkilölle joka tarvitsee eniten siivousta. Mikäli siivous tehtäisiin jonkun muun määritelmän mukaan, kasvaisivat seuraukset liian suuriksi ja hyöty olemattomaksi. Voimme käyttää minimiannosta melkein kaikilla elämänaloilla. Sen hyväksikäyttöön kannattaa uhrata omaa ajatteluamme runsaasti.



Meidän on helpompaa luopua tai vähentää asioita. Tämä tapa parantaa elämäämme vähentää henkistä taakkaamme. Luopuminen vähentää vääränlaista stressiä ja helpottaa asioiden tekemistä. Kaikesta luopuminen ei ole paras ratkaisu. Siksi minimiannos on paras vaihtoehto. Syy-seuraus-suhteet ovat tärkeitä ajatellessamme minimiannosta, koska jokaisella asialla on hyviä ja huonoja vaikutuksia. Siivoaminen parantaa siisteyttä ja vähentää bakteerien määrää. Negatiivinen vaikutus on siivoamiseen kulunut aika.


Termin käyttöönotto ei ole yksinkertainen asia. Olemme niin erilaisia etteivät samat säännöt päde jokaiseen. Meidän tulee selvitää oma sietokykymme. Voimme tehdä sen vain kokeilemalla, koska olemme kaikki yksilöitä. Kokeilemiseen voi kulua aikaa, mutta on ajankäytön arvoista. Me voimme käyttää joitakin nautintoaineita liikaa, kuten kahvia. Sopivan määrän testaaminen tapahtuu juomalla eri määrät kahvia päivässä tarkkaillen omia reaktioitaan. Itselleni optimimäärä on kaksi kuppia päivässä. Tällä määrällä virkeystasoni on parhaimmillaan. Suurempi määrä aiheuttaa lievää levottomuutta. Pienempi määrä vaikuttaa väsymyksen tuntemisella. Kaksi kuppia päivässä nauttimalla saan parhaat yöunet suhteessa päivän vireystasoon.



Tämän termin käyttöönotto ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi vaan ihmiset ovat niin erilaisia etteivät kaikki säännöt päde jokaiseen. Meillä ihmisillä on erilainen sietokyky ja sen selvittäminen on tärkeää. Tämä tapahtuu ainoastaan kokeilemalla, koska kaikki ovat yksilöitä. Kokeilemiseen kuluu aikaa, mutta se on pidemmän päälle kaiken ajankäytön arvoista. On tärkeää tehdä itse omat tutkimuksensa ja reagoida niiden tuloksiin. Monille vanhuksille syötetään liikaa lääkkeitä ja niiden vaikutuksesta seuraa ongelmia. Jotkut lääkkeet poisjättämällä suurin osa ongelmista katoaa. Itselläni esimerkistä käy kahvinjuonti, jonka optimimäärä on kaksi kuppia päivässä. Tällä määrällä virkeystasoni on parhaimmillaan, suurempi määrä aiheuttaa lievää levottomuutta. Kaksi kuppia juomalla olen huomannut saavani parhaat yöunet, suhteessa päivän vireystasoon.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Raha: Rengistä Isännäksi julki ensi viikolla, pysykää kuulolla!


maanantai 21. syyskuuta 2015

Vähemmän on Enemmän kirja osa 6/xx

2.4.3 Viestin tarttuvuus


Mies herää Tallinnassa hotellihuoneen kylpyammeesta yhden drinkin jälkeen, jäiden seasta. Hän löytää vierestään lapun, jossa sanotaan hänen toisen munuaisen ryöstetyn. Lapussa käsketään soittamaan heti lapusta löytyvään hätänumeroon. Tarina on tarttuva viesti. Tarttuvat viestit ovat yleismaailmallisia ja ne ovat kestäneet aikojen saatossa. Niillä on yhtäläisyyksiä. Seuraavissa kappaleissa kerron kuinka voimme viedä viestejämme paremmin eteenpäin. Tarttuva viesti on ymmärrettävä, muistettava ja muuttaa tehokkaasti mielipiteitä ja käytöstä. Tarttuvat viestit omaavat seuraavista ominaisuuksista useampia: yksinkertaisuus, odottamattomuus, konkreettisuus, uskottavuus, tunteellisuus ja ne ovat yleensä kerrottu tarinoina.


Yksinkertaisuus


Yksinkertainen viesti sisältää helposti ymmärrettävän kuningasajatuksen, jonka ympärille sanoma perustuu. Löydämme ytimen riisumalle viestimme sen perusolemukseen. Teemme riisumisen poistamalla monta ideaa viestistä ja antamalla tärkeimmän loistaa. Kyse on rajallisuudestamme ottaa tietoa vastaan. Mitä enemmän pystymme pakkaamaan tietoa tiiviiseen sanomaan sitä paremmin viestimme tarttuu. Sanomamme täytyy olla myös merkityksellinen. Yksi keino saada viesti tiiviiksi on käyttää apuna tietoja joka vastaanottajalta löytyy valmiiksi. On helppoa onnistua luomaan lyhyt ja tiivis viesti, mutta on vaikea luoda syvällinen tarkoitus samaan pakettiin.


Konkreettisuus


Mikäli pystymme aisteillamme havaitsemaan asiat, ne ovat konkreettisia. Konkreettinen kieli auttaa meitä ymmärtämään käsitteitä. Monien asiantuntijoiden käyttämä kieli on täynnä epäselviä käsitteitä, joita emme ymmärrä. Konkreettiset asiat ovat helpommin muistettavia ja siksi meidän olisi hyvä käyttää konkreettisia termejä. Yksi parhaimmista konkreettisista apuvälineistä on valokuva.


Uskottavuus


Saamme taistella viestiemme uskottavuuden osalta vastaanottajien uskomusten, ennakkoluulojen ja sosiaalisen paineen kanssa. Voimme käyttää viestiemme uskottavuuden parantamiseen useita keinoja. Hyvät ja huonot esimerkkitapaukset ovat eräät niistä. Myös tarkat yksityiskohdat toimivat uskottavuudemme lisäämisessä. Tästä esimerkki on aiemmin mainittu lappu jäisen kylpyammeen vieressä henkilön herätessä. Yksityiskohtien tarkoitus on tukea ideamme ydintä. Voimme käyttää myös tilastoja tukemaan viestiä. Niitä käyttäessä ne pitää tuoda esille vastaanottajille ymmärrettävällä tavalla.


Tunteet


Tunteisiimme vetoaminen on hyvä ratkaisu, koska se kannustaa meitä toimimaan. Meidän tulee vedota tunteisiin, joita viestimme vastaanottajilla jo on ja yhdistää ne viestiimme, josta he eivät vielä välitä. Loppujen lopuksi meille tärkein asia on persoonamme. Mikäli pystymme yhdistämään tunteiden luomisen omaan etuumme saamme aikaan parhaimman lopputuloksen. Jokainen kysyy yleensä itseltään ensimmäisenä: ”Kuinka minä hyödyn tästä” Tämä ei tosin ehkä ole tietoinen valinta. Persoonaamme yhdistetty viesti saa myös aikaan tulosta.


Tarinat


Tarinat toimivat kaksitehoisesti. Ne jäljittelevät todellisuutta ja motivoivat meitä toimimaan. Nämä asiat luovat toimintaa. Henkinen simulaatio toimii, koska meitä ei ole luotu kuvittelemaan tapahtumia ilman niiden aivolohkojen toimintaa, jotka toimivat varsinaisessa tekemisessä. Henkiset simuloinnit auttavat tunteidenhallinnassa, ongelmanratkaisussa ja tulevaisuudenkuvien hahmottamisessa. Tarinat todenmukaistavat abstrakteja asioita. Ne inspiroivat meitä toteuttamaan ideoitamme. Ne avustavat usein meitä pääsemään yli vanhoista tottumuksista ja ennakko-oletuksista. Ne ovat konkreettisia ja niistä suurimmalla osalla oon sekä odottamattomia että uskottavia osatekijöitä.
Ideoidemme tarttuvuudella on monia vihollisia, kuten ytimen hukkaava liian suuri määrä tietoa, keskittymisemme enemmän ideamme esittämiseen kuin sisältöön, päätöksenteon halvaantuminen ja liian tiedon kirous eli ennakko-oletusten voima. Kun meillä on hyvä idea mielessämme, voimme käyttää perilleviemiseen tarkistuslistaa:


  1. Herättääkö se yleisön huomion? (yllätyksellisyys)
  2. Ymmärtääkö ja muistaako yleisö sen? (konkreettisuus)
  3. Pystyykö yleisö samaistumaan tai uskomaan ideaan (uskottavuus)
  4. Välittävätkö ihmiset ideasta?
  5. Voivatko ihmiset toimia sen perusteella? (tarinat)
  6. Tuleeko viestin ydin esiin? (yksinkertaisuus)


Tarkistuslistassa ei tarvitse olla kaikkia osia viestin teon jälkeen, mutta suurin osa siitä pitäisi löytyä, jotta viesti on tarttuva.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Vähemmän on Enemmän kirja osa 5/XX

2.4 Kulminaatiopiste

Hetki, jonka jälkeen ei ole paluuta entiseen eli tilanne, jonka jälkeen muutosvauhti alkaa kiihtyä itsestään, on kulminaatiopiste. Piste on tuttu myös virusepidemioista. Virus leviää kulminaatiopisteen saavuttaessa sitä vauhtia ettei sitä pystytä rajaamaan maantieteellisesti. Se siirtyy vauhdilla eteenpäin niin nopeasti ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin huolehtia seurauksista. Tieteentekijät voivat käyttää kulminaatiopistettä kuvaillessaa mm. termiä kriittinen massa. Ennen pisteeseen pääsemistä asiat näyttävät lineaarisilta ja sen jälkeen muutosvauhti on nopea. Piste koskee myös kaupallisia trendejä, uuden tekniikan leviämistä ja mitä tahansa viruksenlailla nopeasti muuttuvaa asiaa. Konseptissa äkillinen muutos on ydinasia. Suuri osa ihmisten käytöksestä on tarttuvaa, oli kyse ostokäyttäytymisestä, äänestämisestä tai jostakin muusta. Pienetkin asiat voivat aiheuttaa epidemian. Epidemiat ovat kolmen asian yhtälö:



  1. Epidemiaa levittävät ihmiset
  2. Epidemia itsessään
  3. Ympäristö ja olosuhteet, joissa epidemiat leviävät

 

2.4.1 Harvojen vaikuttajien laki


Kautta maailmanhistorian on ollut ihmisiä, joilla on ollut enemmän vaikutusta muihin kuin toisilla. Joskus he ovat olleet näkyvämmissä rooleissa ja toisinaan he ovat vaikuttaneet pinnan alla. Näissä tapauksissa on paljon kiinni myös siitä, että onko tietty henkilö oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Oikeassa paikassa oikeaan aikaan oleminen ei riitä mikäli ihmisellä ei ole sosiaalisia lahjoja. Harvoja vaikuttajia yhdistävät sosiaaliset lahjat. He muodostavat epidemioita tehokkaasti. Mikäli haluatte myydä jotain tai vaikuttaa muihin niin suosittelisin taivuttelemaan heitä puolellenne. Toisten mielipiteisiin ja toimiin vaikuttavat ihmiset voidaan jakaa kolmeen eri tyyppiin:
  1. Yhdistäjiin
  2. Tietäjiin
  3. Myyntimiehiin

Yhdistäjien tärkein edellytys on tuntea paljon ihmisiä. He tuntevat kaikki. Tällä tyypillä on luontainen kyky tutustua toisiin. Yhdistäjät eivät ole tärkeitä vain siksi, että he tuntevat paljon ihmisiä vaan myös siksi kenet he tuntevat. Monet suusta suuhun leviävät epidemiat toteutuvat yhdistäjien viedessä viestä heille, jotka vaikuttavat toisten mielipiteisiin. Yhdistäjät eivät ole ainut ihmistyyppi joka vaikuttaa muihin. Heidän lisäkseen tarvitaan tiedonlähteitä, jotka eivät aina ole samoja henkilöitä kuin viestinviejät. Tietolähteitä kutsutaan asiantuntijoiksi. He tutustuvat luontaisesti uusiin asioihin ja välittävät tietoa eteenpäin. Tämän ihmistyypin edustajat ovat valveutuneita ja he ovat heti valmiita korjaamaan väärää tietoa. Tietäjät eivät vain kerää tietoa vaan jakavat sitä myös heti eteenpäin.


Myyntimiehet ovat kolmas epidemioiden käynnistäjistä. Moni on kuullut sanonnan ”pystyisi myymään jäitä eskimoillle”. Tämä kuvaa myyntimiehiä. Heistä löytyy se jokin ylimääräinen asia, jonka avulla he saavat toiset olemaan samaa mieltä heidän kanssaan. He ovat vakuuttavia siinä mitä he tekevät riippumatta asiasta. Myyntimiehet ovat taitavia perustelemaan asiansa. Karismaa ei voi ostaa kaupasta. Myyntimiehiltä löytyy sitä. Karisma voi syntyä ulkopuolisille huomaamattomista pienistä eleistä, kuten pään nyökkäämisestä. Pienet eleet ovat tärkeämpiä kuin sanallinen ulosanti. Suurin syy myyntimiesten vakuuttavuudelle ei ole nämä pienet eleet vaan niiden ajoittaminen sopivassa rytmissä vastapuolen kanssa. Eleidensä lisäksi he pystyvät säätelemään äänenvoimakkuuttaan ja puhenopeuttaan vastapuolen mukaan. Tämä on luontainen kyky. Yhdistäjät, asiantuntijat ja myyntimiehet ovat henkilöitä, jotka osaavat muuntaa halutut viestit muotoihin, jotka saavat ne leviämään. Viestejä ei tarvitse muuttaa paljon vaan pienet muutokset voivat saada aikaan halutut reaktiot. Joidenkin viestinviejien tapauksessa edellämainitut tyypit yhdistyvät ja heidän vaikutuksensa kasvaa.


maanantai 14. syyskuuta 2015

Raha: Rengistä Isännäksi ilmestyy viimeistään 21.10

Uusi kirjani:

Raha: Rengistä Isännäksi tulee myyntiin viimeistään 21.10. Miksi viimeistään 21.10? Ymmärrän miksi tätä mahdollisesti tullaan kysymään. Syy siihen on se, että en löytänyt tapaa saada kirja julkaistua tiettynä päivänä Amazonin kautta näin paljon etukäteen. En tiedä onko syy kirjakaupan softassa vai allekirjoittaneessa. Jokatapauksessa uskon ja tiedän, että suuria ihmeitä pitäisi tapahtua mikäli kirja ei olisi tuolloin julkaisuvalmis. Tulen myymään kirjaa myös itse. Kirja tulee olemaan pehmeäkantinen.

Jos haluat ostaa kirjan minun kauttani, tulee hinta olemaan postimaksuineen ja arvonlisäveroineen 25€:a. Tulen myymään Amazonin kirjakaupassa kirjaa viidentoista ja kahdenkymmenen euron välillä. Tarkka summa on hieman hakusessa, koska en tiedä tarkkaan minkä maan verot kirjaan tulevat. Se miksi myyn kirjaa halvemmalla Amazonin kautta johtuu yksinkertaisesti siitä, että se tuottaa minulle vähemmän vaivaa ja kustannuksia. Amazonin kautta ostamalla tulee vielä postimaksut päälle. En tiedä paljon ne ovat.

Tiedustelut kirjasta sähköpostilla osoitteeseen rahapeli@yahoo.com

Kirjan esipuheen voit lukea ilmaiseksi täältä

Huomenna tiistaina julkaisen blogissani seuraavan osan kirjastani Vähemmän on Enemmän.

Hyvää viikonjatkoa!

-TT

tiistai 8. syyskuuta 2015

Vähemmän on enemmän kirja osa 4/XX

2 Tärkeimmät käsitteet


2.1 Vapausasteet 


Vapausasteet tarkoittavat mm. luonnontieteissä muuttujia, jotka eivät ole suoraan riippuvaisia. Jos mietimme kulkuneuvoja niin kiskoilla olevalla junalla on yksi vapausaste. Se ei pääse kuin eteen ja taaksepäin. Autoilla on kaksi vapausastetta. Ne liikkuvat edellisten suuntien lisäksi myös myös ympyrää myötä- ja vastapäivään. Lentokoneilla vapausasteita on kolme, koska ne liikkuvat edellisten suuntien lisäksi myös ylös ja alas. Joillakin teollisuusroboteilla on jopa kuusi vapausastetta. Työntekijä, joka saa tulonsa yhdeltä työnantajalta omaa yhden vapausasteen. Voimme lisätä taloudellisia vapausasteita monin eri tavoin. Vapausasteiden määrä ei koske vain liikkumista tai taloudellisia asioita vaan myös monia muitakin. Mikäli hallitsemme useampia asioita, voimme lisätä liikkumanvaraamme. Vapausasteiden määrän lisäämisen hyödyllisyys ei tarkoita suoraan sitä, että enemmän on enemmän. Usein yksi vapausaste on liian vähän ja neljä liian paljon. Mitä enemmän on vapausasteita sitä enemmän tarvitaan tekoja, aikaa ja rahaa niiden hyödyntämiseen. Järjestelmämme myös monimutkaistuvat lisätessämme vapausasteita.

2.2 Kytkökset 


Kytkökset tarkoittavat asioiden riippuvuutta toisiinsa. Maailma ei ole kovin riippuvainen yhdestä ihmisestä paitsi ehkä ydinasemahtien valtionpäämiehistä. Voimme kuvat kytköksiä sekä tiukkoina että löysinä. Useimmiten totuus löytyy jostain näiden kahden käsitteen välimaastosta. Tiukka kytkös löytyy ratin ja eturenkaiden väliltä. Niiden välinen kytkös on tarpeellinen. Etupyörät voivat liikkua eteen tai taakse myös laittamalla pakin päälle ja painamalla kaasua tai eteenpäin ilman peruutusvaihdetta. Tiukat kytkökset hajoavat helpommin kuin löysät. Niiden hajotessa koko järjestelmä hajoaa. Kun järjestelmän koko kasvaa ja kytkökset tiukkenevat, johtaa se ongelmiin ennemmin tai myöhemmin. Koko järjestelmän hajoamisen todennäköisyys kasvaa samalla. Järjestelmän hajotessa on vaikeampi saada pidettyä vahingot pieninä ja niiden rajaaminen vaikeutuu. Joidenkin osien korjaaminen johtaa pidemmällä aikavälillä suurempiin vahinkoihin ja pahempaan romahdukseen. Pikkukorjaukset voivat nopeuttaa järjestelmän romahtamista ratkaisevasti.


Esimerkkeinä tiukoista kytköksistä voidaan mainita suurpankit, jotka ovat liian suuria kaatumaan, koska se johtaisi nykyisen velkapohjaisen järjestelmän romahtamiseen. Löysästä kytköksestä esimerkki on ihminen, jonka menot ovat paljon pienemmät kuin tulot, koska tulojen katoaminen ei silloin johda heti katastrofiin. Löysien kytkösten ongelmana on se, että joudumme tinkimään tehokkuudesta, koska kaikkia resursseja ei tule käytettyä. Nykymaailman yksi suurimmista ongelmista on asioiden liian tiukat kytkökset. Varsinkin internetin kautta suurin osa asioista on kytköksissä toisiinsa. Nykypäivänä suurin osa sijoittajista voi olla toisiinsa kytkettyinä, olivat he millä puolella maailmaa tahansa. Melkein kaikki voivat ostaa samojen yritysten osakkeita osakevälittäjiensä kautta. Kytkeytyvyys pätee lähes kaikkiin asioihin.

2.3 Lineaarisuus


Lineaarinen järjestelmä on sellainen, jossa syötetty impulssi vaikuttaa lopputulokseen ilman palautetta. Lopputulos ei vaikuta mitenkään seuraavan impulssin tulokseen. Tällainen järjestelmä on hyvin ennustettava, mutta ei mitenkään erityisen tehokas. Kiinteäkorkoinen pankkitilion lineaarinen järjestelmä, koska sinulla on muuttumaton ja ennustettava korko joka ei muutu. Kiinteäkorkoinen pankkitili ei ole kovin tehokas, koska se on riippumaton korkojen muutoksista säästöaikana. Epälineaarisessa järjestelmässä syötetty impulssi vaikuttaa myös seuraavan syötetyn impulssin lopputulokseen, muuttamalla järjestelmää. Tällaisten järjestelmien lopputuloksia on vaikea ennustaa. Tämä johtuu siitä ettei panosten ja tuotosten riippuvuussuhteita ole helppo arvioida järjestelmän muuttuessa koko ajan. Maailma ja sen tapahtumat ovat enimmäkseen epälineaarisia. Tämä on syy siihen miksi vähemmän on enemmän periaate toimii suurimmassa osassa kohtaamiamme asioita.

Kiitoksia mikäli luit tänne asti.

Uuden kirjan nimiehdotuskilpailu on päättynyt ja olen ilmoittanut siitä voittajalle tänään. Sain monia hyviä ehdotuksia ja kiitos siitä kaikille osallistujille. Tulen julkaisemaan kirjan nimen ensi viikolla. Samalla kerron kirjan julkaisupäivän.

- TT

tiistai 1. syyskuuta 2015

Vähemmän on Enemmän kirja osa 3/XX

Liike-elämä
 
Vähemmän on enemmän filosofia näkyy myös liike-elämässä, jossa pieni osa asiakkaista tuottaa suuren osan voitoista tai liikevaihdosta. Myös tappiosta suuri osa tulee pienestä määrästä asiakkaita. Pieni osa tuotteista tuottaa yritykselle suuren osan voitoista. Tämän ideologian suurin hyötykäyttäjä on ollut Apple. Se ei laita montaa eri tuotetta markkinoille. Silti se tekee suurimman osan mm. älypuhelimien myynnillä tehdyistä voitoista. Asiat tosin voivat muuttua nopeasti. Pieni osa yrityksen työntekijöistä tuottaa suurimman osan asiakkaille luodusta lisäarvosta. Sen takia olisi parempi pitää hyvää huolta avainhenkilöistään. Tämä voi aiheuttaa kateutta muissa työntekijöissä, vaikka pidemmässä juoksussa avainhenkilöt parantavat myös muiden mahdollisuuksia menestyä. Pieni osa työntekijöistä saa enemmän irti myös muista, joten muutkin hyötyvät. 


Historia


Maailmanhistorian tapahtumat ovat epälineaarisia. Monilla niistä on ollut suurempi osuus ihmiskunnan muutoksissa kuin voisi luulla. Itselleni nopeasti mieleen tulee ensimmäisen maailmansodan synty. Se alkoi ketjureaktiosta, jonka synnytti bosnianserbialainen anarkisti Gavrilo Princip murhaamalla Itävallan arkkiherttua Ferdinandin ja tämän vaimon Sarajevossa 1914. Monen eri tieteenalan kehityst on lähtenyt pienestä tapahtumasta tai sattumasta. Yksi nykyaikaisen lääketieteen suurimmista tapahtumista oli Alexander Flemingin bakteeriviljelymaljaan tiputtama homepesäke, jonka ympärillä oli kehä, jossa maljassa viljellyt stafilokokkibakteerit eivät kasvaneet. Vahingon seurauksena keksittiin penisiliini.


Vähemmän on enemmän ajattelu
Ajattelutavan tarkoitus on saada ihmiset luomaan toimintaa joka parantaa huomattavasti elämää erottamallla harvat tärkeät asiat turhista. Oman toiminnan tietoinen tarkastelu on tärkeää, mutta se ei valitettavasti ole myöskään helppoa. Ajattelutapa ei ole lineaarista tai nopeaa vaan hidasta ja harkitsevaa verrattuna ”kaikki mulle heti” ajatteluun. Perinteinen ajattelu eroaa tästä tavasta eikä sitä voi käyttää samoin. Ennen kaikkea tämä ajattelutapa saa ihmisen toimimaan eri tavalla kuin mitä yhteiskuntamme pitää viisaana. Sen yksi tarkoituksista on nauttia elämästä ja jättää ne asiat pois, joista ihmiset eivät nauti. Jokaisen elämä on tehty nautittavaksi. Vähemmän on enemmän filosofian on tarkoitus maksimoida nautinto vähentämällä aikaa niiden asioiden teosta, joista ei itse nauti.
Parhaiten nyky-yhteiskunnan tapa ajatella on muotoiltu elokuvassa Fight Club, jossa Brad Pittin näyttelemä hahmo Tyler Durden kuvaa seuraavalla tavalla nykymaailmaa: ”Kokonainen sukupolvi tankkaamassa bensaa, tarjoilemassa pöytiin, orjia valkokauluksissa. Mainonta saa meidät jahtaamaan autoja ja vaatteita, tekemään töitä joita vihaamme, jotta voisimme ostaa roskaa, jota emme tarvitse. Voidaksemme tehdä vaikutuksen niihin ihmisiin, joista emme pidä.” Meillä on niin hirveä määrä turhaa kuormaa sekä tavaran että ajankäytön muodossa ettei sitä edes tajuta. 


Tekemällä vähemmän saa enemmän


Pieni osa tekemisestä tuottaa suuren osan tuloksista ja pienin osa tekemisestä tuottaa suurimman osan ongelmista. Nämä periaatteet toimivat niin yksityiselämässä kuin yrityksissäkin. Ihmisillä ei ole kykyä olla hyvä kaikessa. Jokaisen lahjakkuudet eroavat toisistaan. Keskittymällä muutamiin ydinosa-alueisiin saa paljon enemmän aikaiseksi kuin yrittämällä tehdä kaikkea mahdollista. Ihmisillä on kymmeniä asioita tehtävänän kerralla, ja suurin hyöty tulee keskittymällä muutamiin tehtäviin, joissa on tehokkaimmillaan. Ihminen pystyy harvoihin asioihin kerralla sataprosenttisesti mikä tarkoittaa sitä, että monet teot eivät tuota mitään vaan hukkaavat työpanosta. 


Aika on arvokkain hyödykkeesi


Länsimainen aikakäsitys on vääristynyt ja jhtaa siihen harhaan ettei aika riitä mihinkään. Tämä on suurilta osin illuusio eikä se perustu todellisuuteen. Vähemmän on enemmän ajattelu kyseenalaistaa tämän käsityksen ja parantaa ajankäytön tehokkuutta huomattavasti. Tämä vaatii avointa mieltä ja halukkuutta kyseenalaistaa omat mielikuvansa ajankäytöstään. Time Management, eli ajanhallinta on isoa liiketoimintaa ja se perustuu pienten asioiden tekemiseen hieman nopeammin ja järjestelmälllisemmin, eli säästäen kalliita minuutteja tai pienempiä aikoja jatkuvasti päivän aikana. Tämä johtuu osin protestanttisesta työetiikasta joka painottaa pitkiä työpäiviä ja uupumatonta raatamista. Vapauttamalla itsensä turhasta ajanhaaskauksesta vähentää myös stressiään. Vähemmän on enemmän filosofia keskittyy parantamaan elämää panostaen lyhyempiin työpäiviin, tekemällä vain asioita, joita on oikeasti tarve saada tehtyä eikä kasvattaa työmäärää.


Raha on hyvä renki, mutta huono isäntä


Raha-asioiden hoito kuuluu jokaisen elämään olennaisena osana, vaikka ei sitä haluaisikaan. Nykypäivänä rahalla on liian suuri rooli hyvinvoinnissa. Tämän vuoksi myös tämä kirja käsittelee rahaa suurelta oosaltaan. Oma mielipide tähän asiaan on se, että raha on hyvä renki, mutta huono isäntä eikä sen keräämiseen ole tarvetta riittävän määrän keräämisen jälkeen. Riittävyys on yksilöllinen asia. Tietyn määrän jälkeen jokainen euro tuo vähemmän lisäarvoa elämään.


Tärkeiden ihmissuhteiden määrä on rajallinen


Valitettavasti pystymme luomaan ja ylläpitämään rajattua määrää merkitseviä ihmissuhteita, koska aikamme ja keskittymiskykymme eivät yksinkertaisesti riitä rajattomaan määrään ihmissuhteita. Ongelmaksi muodostuu myös se, että kaikki merkitykselliset suhteet eivät aina ole meille hyväksi. Ne voivat tuoda enemmän ongelmia kuin mitä haluamme tai tarvitsemme. Tämän vuoksi meidän olisi tasaisin väliajoin määrä arvioida suhteitamme. Negatiivisten ihmissuhteiden määrä on syytä minimoida, koska nämä tuottavat suurimman osan onnettomuudestamme, jos emme laske mukaan itseämme.


Hyvinvointi ei vaadi suuria tekoja tai suurta omaisuutta


Hyvinvointimme ei ole kiinni suurista asioista. Meidän on huomioitava, että voidakseen hyvin, tulee ajatella aikoja, jolloin asiat ovat olleet erittäin hyvin tai huonosti. Voidaksemme paremmin, tulisi meidän lisätä hyvien aikojen määrää ja vähentää huonojen. Meidän on tehtävä enemmän asioita, joista nautimme ja vähentää niitä, jotka tunnemme epämiellyttäviksi. Mikäli näitä asioita tulee eteen, kannattaa ajatella kuinka miellyttävyyttä voi lisätä. Meillä on hyvät mahdollisuudet nykypäivänä muokata elämäämme onnellisempaan suuntaan ja meidän tulee käyttää mahdollisuutemme hyväksemme.


Hyvin suunniteltu on puoliksi pilattu


Voimme suunnitella elämämme valmiiksi nuorempina ja toteuttaa suunnitelmaamme pitkään. Tosiasia on se ettei se onnistu hautaan asti. Jossain vaiheessa meille tapahtuu jotain odottamatonta, joka johtaa katastrofiin mikäli suunnitelmamme on luotu vaihtoehdottomaksi. Toinen huomioitava asia on se ettei mikään suunnitelmamme yksinään luo tuloksia ilman tekojamme. Parhaiten opimme tekemällä eikä virheitä kannata pelätä, koska niitä tulee kaikille. Tekemättömyytemme on myös virhe mikäli tarve tehdä on olemassa. Kirjasta löytyy tekemistä, jonka voi hoitaa heti lukemisen jälkeen. Suosittelen niiden tekemistä. Enemmistö vinkeistä voi vaatia enemmän aikaa, vaikka kirjan tavoite on vähentää turhia töitä. Vinkit vähentävät henkistä kuormaa ja turhiin asioihin käytettyä aikaa. Siten meille jää paremmat mahdollisuudet nauttia niistä asioista, jotka ovat meille tärkeimpiä.