Vähemmän on Enemmän kirja osa 6/xx

2.4.3 Viestin tarttuvuus

Mies herää Tallinnassa hotellihuoneen kylpyammeesta yhden drinkin jälkeen, jäiden seasta. Hän löytää vierestään lapun, jossa sanotaan hänen toisen munuaisen ryöstetyn. Lapussa käsketään soittamaan heti lapusta löytyvään hätänumeroon. Tarina on tarttuva viesti. Tarttuvat viestit ovat yleismaailmallisia ja ne ovat kestäneet aikojen saatossa. Niillä on yhtäläisyyksiä. Seuraavissa kappaleissa kerron kuinka voimme viedä viestejämme paremmin eteenpäin. Tarttuva viesti on ymmärrettävä, muistettava ja muuttaa tehokkaasti mielipiteitä ja käytöstä. Tarttuvat viestit omaavat seuraavista ominaisuuksista useampia: yksinkertaisuus, odottamattomuus, konkreettisuus, uskottavuus, tunteellisuus ja ne ovat yleensä kerrottu tarinoina.


Yksinkertaisuus

Yksinkertainen viesti sisältää helposti ymmärrettävän kuningasajatuksen, jonka ympärille sanoma perustuu. Löydämme ytimen riisumalle viestimme sen perusolemukseen. Teemme riisumisen poistamalla monta ideaa viestistä ja antamalla tärkeimmän loistaa. Kyse on rajallisuudestamme ottaa tietoa vastaan. Mitä enemmän pystymme pakkaamaan tietoa tiiviiseen sanomaan sitä paremmin viestimme tarttuu. Sanomamme täytyy olla myös merkityksellinen. Yksi keino saada viesti tiiviiksi on käyttää apuna tietoja joka vastaanottajalta löytyy valmiiksi. On helppoa onnistua luomaan lyhyt ja tiivis viesti, mutta on vaikea luoda syvällinen tarkoitus samaan pakettiin.

Konkreettisuus

Mikäli pystymme aisteillamme havaitsemaan asiat, ne ovat konkreettisia. Konkreettinen kieli auttaa meitä ymmärtämään käsitteitä. Monien asiantuntijoiden käyttämä kieli on täynnä epäselviä käsitteitä, joita emme ymmärrä. Konkreettiset asiat ovat helpommin muistettavia ja siksi meidän olisi hyvä käyttää konkreettisia termejä. Yksi parhaimmista konkreettisista apuvälineistä on valokuva.

Uskottavuus

Saamme taistella viestiemme uskottavuuden osalta vastaanottajien uskomusten, ennakkoluulojen ja sosiaalisen paineen kanssa. Voimme käyttää viestiemme uskottavuuden parantamiseen useita keinoja. Hyvät ja huonot esimerkkitapaukset ovat eräät niistä. Myös tarkat yksityiskohdat toimivat uskottavuudemme lisäämisessä. Tästä esimerkki on aiemmin mainittu lappu jäisen kylpyammeen vieressä henkilön herätessä. Yksityiskohtien tarkoitus on tukea ideamme ydintä. Voimme käyttää myös tilastoja tukemaan viestiä. Niitä käyttäessä ne pitää tuoda esille vastaanottajille ymmärrettävällä tavalla.

Tunteet

Tunteisiimme vetoaminen on hyvä ratkaisu, koska se kannustaa meitä toimimaan. Meidän tulee vedota tunteisiin, joita viestimme vastaanottajilla jo on ja yhdistää ne viestiimme, josta he eivät vielä välitä. Loppujen lopuksi meille tärkein asia on persoonamme. Mikäli pystymme yhdistämään tunteiden luomisen omaan etuumme saamme aikaan parhaimman lopputuloksen. Jokainen kysyy yleensä itseltään ensimmäisenä: ”Kuinka minä hyödyn tästä” Tämä ei tosin ehkä ole tietoinen valinta. Persoonaamme yhdistetty viesti saa myös aikaan tulosta.

Tarinat

Tarinat toimivat kaksitehoisesti. Ne jäljittelevät todellisuutta ja motivoivat meitä toimimaan. Nämä asiat luovat toimintaa. Henkinen simulaatio toimii, koska meitä ei ole luotu kuvittelemaan tapahtumia ilman niiden aivolohkojen toimintaa, jotka toimivat varsinaisessa tekemisessä. Henkiset simuloinnit auttavat tunteidenhallinnassa, ongelmanratkaisussa ja tulevaisuudenkuvien hahmottamisessa. Tarinat todenmukaistavat abstrakteja asioita. Ne inspiroivat meitä toteuttamaan ideoitamme. Ne avustavat usein meitä pääsemään yli vanhoista tottumuksista ja ennakko-oletuksista. Ne ovat konkreettisia ja niistä suurimmalla osalla oon sekä odottamattomia että uskottavia osatekijöitä.

Ideoidemme tarttuvuudella on monia vihollisia, kuten ytimen hukkaava liian suuri määrä tietoa, keskittymisemme enemmän ideamme esittämiseen kuin sisältöön, päätöksenteon halvaantuminen ja liian tiedon kirous eli ennakko-oletusten voima. Kun meillä on hyvä idea mielessämme, voimme käyttää perilleviemiseen tarkistuslistaa:

1. Herättääkö se yleisön huomion? (yllätyksellisyys)
2. Ymmärtääkö ja muistaako yleisö sen? (konkreettisuus)
3. Pystyykö yleisö samaistumaan tai uskomaan ideaan (uskottavuus)
4. Välittävätkö ihmiset ideasta?
5. Voivatko ihmiset toimia sen perusteella? (tarinat)
6. Tuleeko viestin ydin esiin? (yksinkertaisuus)

Tarkistuslistassa ei tarvitse olla kaikkia osia viestin teon jälkeen, mutta suurin osa siitä pitäisi löytyä, jotta viesti on tarttuva.

Vähemmän on enemmän ja kaaosteoria

Vaikka kaaosteoria ei ole suoraan yhteneväinen vähemmän on enemmän filosofian kanssa niin niillä on kuitenkin huomattavasti yhtäläisyyksiä. Molemmat kuvaavat kuitenkin hyvin kuinka maailmankaikkeus ei varsinaisesti kuitenkaan ole tasapainossa, vaikka näin on pitkään oletettukin. Edellisten vuosisatojen aikana ihmiskunta on alkanut hieman enemmän sisäistämään sitä ettei kaikki asiat välttämättä olekaan niin lineaarisia eli toisin sanoen syy-seuraus-suhteet eivät ole täysin tasapainossa toistensa kanssa vaan näiden syiden riippuvuussuhteet seurausten kanssa ovatkin huomattavan paljon monimutkaisempia. Tästä maailmankuvan muutoksesta hyvä esimerkki on fyysikkojen alkuräjähdysteoria joka käytännössä tarkoittaa maailmankaikkeuden laajenemisen alkaneen yhdestä pisteestä jonkin tietyn tapahtuman seurauksena. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kokonaisuus saattaakin olla suurempi kuin sen osien summa. Kuitenkaan kaaosteoria ei kuvaa pelkästään yhtä suurta sotkua vaan sen pohjalla on aina joku järjellinen ajatus joka kaaoksen aiheuttaa. Kaaosteoria sisältää kuitenkin tiettyjä huomattavia muotoja, mutta ne ovat hyvin vaihtelevia. Yhtenä esimerkkinä tästä alkupisteestä voi olla, vaikka yrityksen toimitusjohtajavaihdos joka on pieni henkilömuutos joka saattaa parhaimmassa tapauksessa saada aikaan kokko yrityskulttuurin muutoksen ja muuttaa kannattavuuden huomattavasti paremmaksi ja sen kerrannaisvaikutukset sitten myötävaikuttavat menestykseen sitä kiihdyttävästi.

Vähemmän on enemmän logiikan yhteinen tila kaaosteorian kanssa on epätasapainon periaate. Molemmat tunnustavat maailmankaikkeuden olevan epätasapainossa eli syyt ja seuraukset eivät lineaarisesti vastaa toisiaan. Laittamalla lisäEuro hyväntekeväisyyteen ei se tuota yhtä suurta hyötyä avun vastaanottajalle vaan nälkäiselle se voi esimerkiksi olla kaikki kaikessa. Tämän ilmiön seurauksena jotkut voimat pyrkivät aina hankkimaan enemmän vaikutusvaltaa kuin toiset ja ne tässä myös voimakkaampina onnistuvat. Näiden erilaisten vaikuttavien voimien johdosta monia tapahtumia ei tarvitse ollenkaan huomioida vaan ne voi jättää huomioimatta. Toisia voimia taas on syytä vartioida tarkemmin, sillä ne saattavat luoda epätasapainon. Erityisesti näiden tapahtumien vaikutusta on tärkeää vahtia hyvin tarkkaan, sillä niiden seuraukset voivat olla joko hyvin pahoja tai hyviä. Hyvien vaikutusten hyöty on tietysti maksimoitava ja huonojen minimoitava mikä ei kuitenkaan välttämättä ole kovin helppoa.

Kaaosteorian takaisinkytkennät liittyvät kyseiseen filosofiaan niiden voimistaessa seurauksia alkaen tasapainotilasta aiheuttaen hyvin odottamattomia tuloksia. Niin negatiiviset kuin positiiviset takaisinkytkennät ovat suurin syy siihen miksi pienempienkin panostusten erot voivat kasvaa kohtuuttoman suuriksi. Kuitenkin suuremmat takaisinkytkentäsolmut voivat vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan syötetyistä voimista. Nämä takaisinkytkennät näkyvät hyvin usein kaikissa suuremmissa järjestelmissä jollain tavalla. Tämän vuoksi raha kerääntyy rahan seuraan, vaikka sitä ei tietoisesti ohjaisikaan siihen. Tietyillä markkinoilla voi hieman suurempi yritys juuri näiden takaisinkytkentöjen vuoksi saada hyvin paljon suuremmat voitot kuin pienempi, vaikka näiden kokoero olisikin hyvin pieni. Eläinkunnassa myös hieman isommat tai nopeammat tai paremmin ympäristöönsä sopeutuvat eläimet saattavat juuri sen takia saada enemmän saalista ”suljetuissa” ympäristöissä kuten kalat järvissä mikä taas lisää epätasapainoa.

Kaaosteorian ”Kulminaatiopiste” on tietty tilanne tai raja jonka ohitettua tiettyjen olosuhteiden ylitettyä kehitys alkaa takaisinkytkentöjen voimasta kiihtyä ja tämän seurauksena takaisinkytkennät vain lisäävät vettä myllyyn. Tästä esimerkkinä on joidenkin tiettyjen tartuntasairauksien leviämisen kiihtyminen aiheuttaen suuren epidemian. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. lintuinfluenssa. On myös olemassa monia eri tapoja hyödyntää tätä ilmiötä ja mm. kiinalaiset käyttävät tätä ilmiötä tukiessaan joitakin teollisuuden aloja jonkin aikaa kunnes ne saavat vallattua niin suuren osan markkinoilta ettei tätä tukea enää tarvita. Kaaosteoria myös sisältää hyvin herkän riippuvuuden alkuperäisistä olosuhteista. Hyvinkin mitätön muutos saattaa aiheuttaa käsittämättömät seuraukset. Tämän seurauksena hyvin pieni etumatka esimerkiksi jonkin tuotteen saamisessa markkinoille voi tuottaa hyvinkin suuren hyödyn. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat Applen kosketusnäyttöpuhelimet ja Ipadit jotka yritys sai ensimmäisenä markkinoille. Vaikka tällä hetkellä alkaakin näyttää siltä, että Iphonen etumatka alkaa olla jo mennyttä ei Ipadille ole minkäänlaista vastusta muista taulutietokoneista vielä tällä hetkellä.

Kaaosteorian ero näkyy kuitenkin siinä että se kuvaa muutosta ajan kanssa ja vähemmän on enemmän filosofia jakaa palaset kohdalleen juuri tiettynä ajanjaksona. Kaaosteoriassa siirrytään alkuperäisestä tilasta toiseen, kun taas vähemmän on enemmän filosofian viesti on se, että tietyt vähemmistövoimat ovat hallitsevia juuri tiettynä ajanjaksona eikä tämä tila jää välttämättä ole pysyvä. Kaiken kaikkiaan maailmankaikkeus on hyvin monimutkainen ja niin ovat myös ihmisten tekosetkin, joten kaiken kaikkiaan kaaos ehkä kuvaa maailman tapahtumia ja ilmiöitä kuitenkin parhaiten. Tässä lyhyt katsaus siitä kuinka sitä voi käyttää apuna hahmottaessa myös vähemmän on enemmän filosofiaa.

Seuraava kirjoitus ei sisällä mitään insinööri logiikkaa ja tulee varmasti joko tiistaina tai keskiviikkona riippuen vähän kiireistä.

- TT