tiistai 31. tammikuuta 2012

Erään myyntitapahtuman anatomia

Moro vaan kaikille taas.

Viime viikko oli taas vähän huono kirjoitusten suhteen, joten yritetään vähän saada vahinkoa takaisin. Tämä kirjoitus koskee erästä sijoituksiin liittyvää tapahtumaa jonka koin itseasiassa jo joulukuussa, mutta en ole sen jälkeen juurikaan motivoitunut siitä kirjoittamaan ennen erään blogin kirjoitusta tapaamisesta rahastomyyjän kanssa. Sijoitusmessuilla tuli täyteltyä kaikenlaisia lappuja ”pikavoittojen” perässä. Eli toisin sanoen osallistuin arvontoihin joissa oli mahdollista voittaa joko sijoitushenkistä kirjallisuutta, pieniä summia rahastoihin jne. Näiden turhien lappujen täyttelyn seuraksena sainkin sitten kutsun erääseen yritykseen jonka nimeä en jaksa mainita, mutta mainostaa kuitenkin itseään lauseella: Emme myy omia sijoitustuotteitamme. Mielestäni tämä lause on turha jo siinäkin mielessä, että kuitenkin tämä yritys ottaa provikat sen kautta tehdyistä sijoituksista.

Mitä nyt sitten taas tulee itse myyntitapahtumaan niin allekirjoittaneella se meni suunnilleen seuraavalla tavalla:

Ensiksi mut tietenkin haettiin ovelta ja vietiin sitten kyseisen myyntimiehen huoneeseen, tämän jälkeen sitten kysyttiinkin otanko kahvia tai teetä ja ehkä oli jotain muutakin tarjolla, mutta ei jäänyt mitenkään mieleen. Kahvit nautittuani pääsimmekin jo sitten asiaan ja tämä myyjä sitten kyselikin kaikenlaista: paljon on sijoituksiin käytettävissä rahaa? Mikä on tuottotavoite näille rahoille? Miten ja minne olen ajatellut sijoittavani jne. Tämän jälkeen sitten pääsimmekin niin sanotusti asiaan ainakin myyjän näkökannalta katsottuna ja miksi ei myös tavallaan jopa asiakkaankin kannalta. Ensimmäisenä myyntituotteena omalla kohdallani oli kyseessä niin sanotut strukturoidut tuotteet joiden tarkka sisältö jäi kuitenkin loppujen lopuksi ainakin itselleni hieman epäselväksi. Tämä myyntitapahtuma periaatteessa tarkoitti käppyröiden piirtämistä siitä mihin suuntaan esimerkiksi sijoittaja haluaa arvata pörssin menevän, jos ymmärsin asian oikein? Tietysti myös muita vaihtoehtoja on arvattaviksi kauppatavaroiksi. Tämä vedonlyönti on mielestäni aika helvetin tyhmää varsinkin lyhyemmällä ajanjaksolla. Tämän jälkeen sitten myyjä ehdottikin tradereiden palveluja joka käytännössä tarkoittaa niin sanotuiden spekulaattoreiden ja paljon kauppaa tekevien ihmisten palveluita sinun rahoillasi. Tähän ehdotukseen esitin niinkin typerän kysymyksen kuin eikös suurin osa näistä kavereista jää kuitenkin tappiolle pidemmällä aikavälillä? Vastaus olikin suurin piirtein seuraava: Ei jos tietää mitä tekee! Tämän ehdotuksen hylkäämisen jälkeen oli tietysti vielä jonkin verran taivuttelua ja ehdotuksia mm. sijoittamisesta hyödykkeisiin ja näillä treidaamiseen ja hyödykerahastoihin joiden konkretisoimiseen olikin sitten luotu kori eri tuotteista näitä kuvaamaan. Aika pitkälti kyseinen myyntitapahtuma olikin sitten siinä. Selkeästi myyjäkin huomasi etten ollut valmis antamaan rahojani hänen myymiinsä tuotteisiin.

Loppuyhteenvetona huomauttaisin ettei tietystikkään koko tapahtuman kuvaus ole lähelläkään täydellistä, mutta jonkinlaisen kuvan voi asiasta saada tämän kirjoituksen lukemalla ja miettimällä mitä ovat näiden tapahtuman pääideat. Loppujen lopuksi päätarkoitus on tietenkin saada lisää asiakkaita joille voidaan myydä sitten näitä sijoitustuotteita joista saadaan provikat firman/firmojen ja myyjän omille tileille. Täytyy kuitenkin huomauttaa etteivät nämä tapahtumat ole kuitenkaan vain pelkästää kusettamista varten vaan jotkut myyjät myös ajavat asiakkaidensa etua huolimatta näiden ottamista provikoista. Kuitenkin on otettava huomioon, että tavalliset kansalaiset ovat kuitenkin vain risuja muurahaiskeossa ison rahan rinnalla, joten juurikaan eivät nämä myyjät jaksa piensijoittajien etua ajaa tai miettiä. Kyllä tietysti provikat maistuu varmasti, sillä kertyyhän pienistä puroista aina isompi joki. En ole kuitenkaan sitä mieltä, että kaikkien ihmisten kannattaa viimeiseen saakka välttää näitä tapahtumia vaan menkää ihmeessä juttelemaan mikäli kutsu tulee! Aina tulee joltain ihmiseltä jotain asiallista suusta jota kannattaa itse miettiä ja harkita. Varsinkin sellaisille ihmisille jotka eivät itse jaksa panostaa tähän asiaan voi rahastoihinkin sijoittaminen olla parempi asia kuin se ettei sijoita mihinkään. Älä kuitenkaan pistä rahojasi mihinkään mitä et ymmärrä!! Tämä pätee myös osakkeisiin ja muihin sijoitustuotteisiin kuin rahastoihin. On myös hyvin tärkeää muistaa myös sijoittamisen hinta eli kuinka iso osa rahoista häipyy sijoitushetkellä myyjän taskuun, mutta tästä voi jokainen tehdä omat laskelmansa tarvittaessa.

Tässä turinointi tällä kertaa, Onnea kaikille vain osavuosikatsauksiin ja toivotaan yrityksille hyviä tuloksia.

- TT

sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Maanis-depressiivinen herra Markkina ja minä

Joskus allekirjoittaneesta vain tuntuu, että tämä niin sanottu fiktiivinen herra markkina ja minä vain tuntuvat omaavaan samanlaisia pelon, ahneuden ja jännityksen hetkiä. Kuitenkin syvällä sisimmässäni tiedän ettei hötkyily kannata vaan hätäilemällä tulee kuspäisiä mukuloista. Tästä äitini ehkä tietää enemmän kuin minä sillä en ole vielä ”onnistunut” lisääntymään enkä tiedä aionko tulevaisuudessakaan harkita kyseistä toimintaa, vaikka sen harjoittelu onkin kivaa. Mitä taas tulee markkinoiden heilumiseen niin ainakin vielä tällä hetkellä olen tuntenut huomattavasti paljon enemmän pelon hetkiä kuin ahneuden pulppuamista rintaan saakka. Jonkin verran itsestäni myös tuntuu siltä ettei järjellä ole aina hirveän paljon tekemistä mitä tulee pörssin liikkeisiin, joten pitäisi vain ajatella rationaalisesti ja antaa liikkeen tehdä tehtävänsä ja tehdä ostot silloin, kun on halpaa. Kuitenkin aina välillä sydän pomppaa kurkkuun saakka ja lähtöaskeleet hölmöilylle ovat saaneet alkunsa. Tällä hetkellä tunnun myös hieman elävän samankaltaisia aikoja jolloin toinen puoli itsestäni saa ajattelemaan PKC:n osakkeiden myymistä, jotka ovat muuten tällä hetkellä ainoat omistamani osakkeet. Näiden myymisvimma taitaa johtua lähinnä siitä, että ne ovat nousseet viimeisen kuukauden aikana hyvin paljon enemmän kuin olisin odottanut. Huolimatta siitä, että myös oma kotipörssimme on nähnyt hyviä aikoja varsinkin viimeiset kuukaudet niin nuo PKC:n osakkeet ovat nousseet selvästi vielä enemmän. Tällä hetkellä ne taitavat olla yli neljäntoista ja puolen Euron. Itse olin ostohetkellä ajatellut yrityksen olevan hyvä ostos vielä noin 13 Eurolla, joten siinä mielessä nämä eivät kuitenkaan ole vielä kovin kalliita. Täytyy myös kuitenkin muistaa ettei mikään ole ostohetkestäni yrityksen suhteen muuttunut, sillä edelleenkin näkymät ovat samat kuin aiemmin. Yrityksestä ei ole kuulunut ainuttakaan pörssitiedotetta josta ei olisi ollut aikaisemmin tietoa kuten optioiden lisäämä osakemäärä. Kuitenkin on myös tunnustettava, että monesti on kyllä allekirjoittaeen depressiivinen puoli pelastanut allekirjoittaneen isommilta tappioilta. Näistä esimerkkejä on mm. jo edesmennyt Elcoteq ja Ixonos jonka myyntihinta allekirjoittaneella oli keskimäärin 6 Euroa ja nykyään se taitaa olla hinnoiteltu alle yhden Erkin. Tosin varsinkin Elcoteqiä tuli myytyä silloin, kun iski negatiivinen tulosvaroitus ja selvisin kuivin jaloin ottamalla nopeasti tappiot.

Kaiken kaikkiaan on siis vain maltettava mielensä ja odottaa mitä vuoden 2011 tulos tuo tullessaan PKC-Groupille ja ihmetellä sitä sitten uudestaan. Kuitenkin varmasti tunteet pulppuavat taas pintaan ja sillon taas mitataan niin sanottuja perslihaksia. Tälläistä tämä sijoittaminen aina välillä allekirjoittaneella on. Mitä taas tulee noin yleiseen tilanteeseen markkinoilla niin mielestäni seuraamistani yhtiöistä mm. Nokian suoritus oli tasapaksu, Componentan hyvin huono, Nordean perusvarma, Baswaren kohtuullinen odotuksiin nähden, Wärtsilän myös odotuksiin osuva, mutta omasta mielestäni ehkä pörssin paras yhtiö Kone taas ylitti odotukset. Koneesta on kuitenkin sanottava, että vaikka se onkin mielestäni paras niin se ei ole niin halpa, että sitä näillä hinnoilla ostaisin vaan tyydyn edelleen vain seuraamaan sen taivalta. Tarkempaa ostohintaa en ole sille vielä määrittänyt, koska perstuntumalla siihen on vielä pitkä matka.

Tässä nämä tuntemukseni pörssistä tällä kertaa. Seuraavalla kerralla kirjoittelen varmasti ihan jostain muusta.

- TT

keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Opi mestareilta älä vain minulta.

Otsikko on tarkoitettu herättämään lukijan aivotoiminnan siihen tosiasiaan ettei blogin kirjoittaja olekaan joka alan asiantuntija, vaikka niin saattaa itse aina välillä luullakin. Kuitenkin uskallan väittää olevani lukenut suhteellisen paljon tietyiltä elämän eri osa-alueilta ja osaan jotenkin hahmottaa asiantuntijat joiden teksteistä kannattaa ottaa opiksi sen sijaan, että kuuntelisi televisiosta niin sanottujen puhuvien päiden paskanjauhantaa ja omien etujensa ajamista. Kuitenkin jokaisessa asiassa on parempi muodostaa oma mielipiteensä siitä kuinka asiantuntijoiden neuvot ja toimet sopivat omaan elämäänsä ja nykytilanteeseen parhaiten. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus lyhyesti antaa neuvoja niin sanotuista ”mestareista” joilta voi oppia hyvinkin paljon.

Warren Buffett ja Benjamin Graham

Warren Buffett on yksi kaikkien aikojen parhaimmista sijoittajista jonka sijoitus/vakuutusyhtiö on tuottanut useat vuosikymmenet selkeästi paremmin kuin ihan mikä tahansa pörssi-indeksi. Buffett ei varsinaisesti ole itse ikinä kirjoittanut kirjaa sijoittamisesta, mutta hänestä on kirjoitettu useita kymmeniä kirjoja joko hänen luvallaan tai ilman sitä. Käytännössä Buffett ostaa hyviä yhtiöitä halvalla verrattuna tämän niin sanottuun implisiittieen arvoon eli käytännössä hintaa verrattuna tulevien kassavirtojen arvoon. Tämä kuulostaa periaatteessa helpolta, mutta on äärimmäisen vaikeaa onnistua vuosikymmenet peräkkäin paremmin kuin keskimäärin. Jossain välissä kirjoittelen tästäkin herrasta lisää, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoista voi löytää hänestä kertovia kirjoja tai nettikirjakaupoista. Toinen henkilö joka jakaa Buffettin ajatukset on nyt jo edesmennyt Benjamin Graham joka oli Buffettin professori tämän opiskellessa Columbian yliopistossa. Myös hänestä löytyy monia kirjoja joista kuuluisin on tämän itsensä kirjoittama Intelligent Investor joka on myös Buffettin suosikki alan kirjoista. Olen itse lukenut kyseisen opuksen ja suosittelen sitä kaikille asiasta kiinnostuneille.

George Soros:

Hän on yksi kaikkien aikojen menestyneimmistä tradereista ja on saanut mainetta mm. hyökkäämällä Britannian Puntaa vastaan. Myös Soros on tehnyt käsittämättömän summan rahaa markkinoilla ja näiden heiluntaa hyödyntäen. Häntä on myös syytetty markkinamanipulaatiosta ja tämäkin varmaan pitää paikkansa. Soroksen kuuluisin hypoteesi on, että markkinat ovat aina väärässä eli aina voi tehdä rahaa. Soroksen filosofia rahan tekemiselle on aivan vastakkainen Buffettin kanssa, mutta vaikka olisikin eri mieltä markkinoiden tehokkuudesta tai siitä millä ajanjaksolla voi tehdä rahaa niin hänen kirjoittamansa kirjat ovat hyödyllisiä. Soros on myös kirjoittanut paljon tekstejä avoimesta yhteiskunnasta ja sen vaarantumisesta ja nämäkin ovat joillekin mielenkiintoisia kirjoja joita saattaa hyvällä tuurilla myös löytää julkisista kirjastoista.

Robert Kiyosaki
:

Rikas isä, köyhä isä kirjasarjan luoja. Tämä kirja kertoo Kiyosakista joka kasvoi kahden isän ohjauksessa: Toinen isä oli biologinen isä joka opiskeli hyvässä yliopistossa, hankki hyvän työpaikan julkisella sektorilla, mutta oli silti aina persaukinen, kun taas rikas isä oli kouluttamaton ”moukka” joka omisti oman yrityksensä ja teki sillä paljon rahaa. Tällä kirjoittajalla on myös monia muita kirjoja, mutta edellä mainittu on niistä kaikista kuuluisin ja yksi parhaista. Hän panostaa kirjoissaan lukijoiden kouluttamiseen talousasioissa ja tekee sen omalla tyylillään. Sisältää paljon rahan psykologiaa, budjetointia ja tapaa sijoittaa rahojaan. Pidän myös hänen kirjoistaan, vaikka osa näistä onkin tehty pelkästään rahantekoa varten. Rikas isä, köyhä isä on ehdoton klassikko ja tämä kannattaa lukea, vaikka ei kaikista asioista olisikaan samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Tästä kirjasarjasta en tiedä löytyykö hyvin varustetuista kirjastoista vai ei, mutta ainakin Lontoon murteella hänen kirjojaan saa alle kymmenen Euron nettikirjakaupoista.

Niall Ferguson:

Brittiläinen historioitsija joka on erikoistunut taloushistoriaan ja siirtomaavaltaan. Hänen tunnetuimmat kirjat ovat rahan historia ja sivilisaatio: länsi ja muut josta olenkin jo kirjoittanut kirja-arvostelun. Historia on monesti hyvin aliarvostettu tieteenalue, josta on helppo oppia paljonkin, vaikka mikään asia ei toistukaan täysin samanlaisena, vaikka samankaltaisuuksia kuitenkin löytyy. Hänen kirjojaan löytyy julkisista kirjastoista, joten näiden lukemiseen on kaikilla mahdollisuudet ilman rahallista panostusta.

Jared Diamond:

Evoluutiobiologi joka kirjoittaa poikkitieteellisiä kirjoja mm. biologiasta, tieteen kehityksestä ja sivilisaatioiden loistosta ja romahduksista. Hänen kuuluisimmat kirjansa ovat aseet, idut ja teräs ja romahdus. Näistä jälkimmäisen olen lukenut ja tämä kertoo siitä kuinka yhteiskunnat joko menestyvät tai romahtavat. Itse pidin sitä hyvin mielenkiintoisena lukemisena, vaikka kyseessä onkin ehkä hieman kyseenalainen näkemys eri menneisyyden yhteiskunnista ja näiden tuhosta. Häneltä löytyy myös ainakin pari kirjaa mm. simpansseista ja ihmisen kehityksestä. Suosittelen ihan yleislukemisena hänen kirjojaan ja samalla voi myös pohtia missä tilassa meidän nyky-yhteiskuntamme on edellisiin verrattuna. Hänenkin kirjansa löytyvät hyvin varustetuista kirjastoista.

Nassim Nicholas Taleb:

Tämä herrasmies on erityisesti pohtinut satunnaisuuden vaikutusta ihmisiin ja hänen kuuluisimmat kirjansa: musta joutsen ja satunnaisuuden huijaamat ovat alansa klassikkoja. Olen lukenut molemmat kirjat ja nämä sisältävät myös aika paljon asiaa taloudesta ja siitä kuinka ihmiset luulevat itsestään liikoja, vaikka heidän menestyksessään on enemmän kyse sattumasta kuin omista kyvyistä pärjätä muita ihmisiä paremmin esimerkiksi sijoittamisessa ja kuinka asiantuntijatkin menevät helposti vipuun luullessaan itsestään liikoja. Mielenkiintoisia kirjoja varsinkin niille joilla on pohjaton itseluottamus ilman järjellistä syytä. Näitä ei taida löytyä kirjastoista.

Myös muita mielenkiintoisia kirjailijoita löytyy ja heidänkin tekstejään kannattaa lukea, mutta tässä kirjoituksessa mainitut tulivat ensimmäisenä mieleen allekirjoittaneelle.

Mikäli teille tulee mieleen muita mielenkiintoisia kirjoittajia ja hyödyllistä luettavaa miltä aihealueelta tahansa niin muistakaa mainostaa, vaikka kommentoiden tätä postia.

- TT

perjantai 20. tammikuuta 2012

Kirjoittajasta

Suureksi ilokseni olen huomannut tämän nopeamman kirjoitustahdin lisänneen lukijoiden määrää, joten on sitten ehkä aika taas esitellä itsensä niille jotka eivät allekirjoittanutta tunne eikä välttämättä kirjoituksetkaan tuo selvästi ilmi kirjoittajan taustaa ja arvomaailmaa, vaikka tietysti jonkinlaisen mielikuvan voi kirjoituksista saadakin.

Kirjoittaja on neljännellä vuosikymmenellään ja sen paremmalla puolella. Joillekin tämä tarkoittaa yhtä asiaa ja toisille toista. Mielestäni tarkemman iän määrittäminen ei ole mitenkään oleellista, joten jätetään se mainitsematta. Asun pääkaupunkiseudulla ja olen myös täältä kotoisin. Syrjähyppyjä olen oikeastaan tehnyt muutaman, mutta pisin niistä on vietetty länsi-Siperiassa mikä tässä tapauksessa tarkoittaa kaakkois-Suomea. Tämän lisäksi olen asunut muutaman kerran lyhyitä aikoja parissa maassa Euroopassa, joten olen myös nähnyt miltä Suomi näyttää muualta katsottuna. Mielestäni lämpimän veden riittävyys suihkussa ollessa on parasta mitä rakkaassa kotimaassamme on tällä hetkellä tarjolla. Monille tämä tietysti tuntuu itsestään selvältä, mutta se ei sitä kuitenkaan ole kaikkialla. Myös muita hyvinvointiyhteiskunnan hyviä puolia osaavat ulkomailla asuneet kaivata kuten perusturvallista eloa jota täällä kuitenkin vielä saa viettää.

Olen ollut käytännössä koko ikäni yksinhuoltajan lapsi traagisen onnettomuuden myötä, joten pelkkää ruusuilla tanssimista elämäni ei ole ollut. Tämän onnettomuuden myötä on itselleni myös kertynyt puolikas omistusasuntoa mikä käytännössä auttaa pärjäämään kohtalaisen pienillä tuloilla ja tekemään sitä ”työkseen” mitä haluaa tällä hetkellä. Suureena toiveena olisi saada myös osa elantoa bloggaamisesta, mutta tällä hetkellä se ei ole realistinen vaihtoehto ja tuskin tulevaisuudessakaan. Tämä kirjoittaminen on kuitenkin hyvä tapa toteuttaa itseään, joten pakko tästä ei ole rahaa tienatakaan. Uskon myös olevan hyvin tärkeää tehdä tienatakseen rahaa juuri sitä mitä haluaa vaikka sitten pienemmällä palkalla.

Olen käytännössä opiskellut koko aikuisikäni ja varmaan jatkan sitä koko loppuelämäni jossakin muodossa. Tämäkin on myös tapa toteuttaa itseään. Olen virallisisssa opinnoissani keskittynyt lähinnä insinööritieteisiin, mutta talousasioissa olen lähinnä itseoppinut, vaikka olen jonkin verran opiskellutkin niitä myös opinnoissani. Vaikka olenkin opiskellut hyvin pitkään ensin ammattikorkeakoulussa ja sen jälkeen yliopistossa niin uskon silti itsenäiseen ajatteluun enkä apinoi kaikkea suoraan omaan elämääni mitä ”asiantuntijat” luennoivat. Insinööritieteet ovat myös opettaneet hyvin pitkälti sen etteivät numerot valehtele samalla tavalla kuin ihmiset. Ihmiset eivät nähdäkseni valehtele kuitenkaan sen enempää muille kuin itsellekään. Olen myös viime vuosina alkanut olemaan huomattavan kiinnostunut myös ”humanistipaskasta” mitä suurin osa insinööreistä pitää aivan turhana. Kuitenkin on huomioitava, että mielenkiintoni kohde on lähinnä psykologia enkä pidä esimerkiksi valtiotieteiden maistereita muuna kuin haittana nyky-yhteiskunnalle. Humanistisena tieteenlajina pidän myös taloustiedettä, vaikka kaikille siitä ei se tulekaan mieleen.

Poliittinen ajatusmaailmani on varmasti aika lähellä ahdasmielistä liberaalia. En usko kovin monen pystyvän käyttämään itsestään samaa määritelmää, mutta kuvailisin sitä ehkä seuraavalla tavalla: Ihmiset ovat vapaita tekemään itselleen mitä haluavat kunhan eivät aiheuta muille harmia. He voivat myös olla seksuaaliselta suuntaukseltaan mitä tahansa ja saavat syödä mitä tahansa, mutta en kuitenkaan olisi valmis äänestämään ei-heteroseksuaalista miestä tai naista tai viherstalinisteja vaan äänestän ainoastaan heteroseksuaalista, lihaasyövää, miestä tai naista joka kannattaa mahdollisimman laajoja yksilönvapauksia. Valitettavasti varsinkin Suomessa näitä mahdollisia vaihtoehtoja on valitettavan vähän, joten jostain on pakko tingittävä mikäli haluan äänestää yhtään ketään. Olen myös niin sanottu liikkuva äänestäjä enkä varsinaisesti äänestä yhtään puoluetta vaan lähinnä henkilöä jonka uskon tuovan itselleni ja kotimaalleni mahdollisimman paljon hyötyä.

Suhteeni rahaan on loppujen lopuksi aika yksinkertainen eli uskon rahan tuovan huomattavan määrän vapautta elää ja toteuttaa itseään niin kuin itse haluaa, sillä jokaisella on meistä vain yksi elämä ja se pitää viettää niin kuin haluaa. Sijoittamisen tuoma passiivinen tulo ja säästäväisesti eläminen on mielestäni paras tapa toteuttaa tämä vapauden saavuttaminen. Kuitenkin on myös pakko välillä vähän tuhlata ja palkita itseään jotta tämä riippumattomuus saavutetaan. Olen tällä taipaleella vasta alussa ja ainakin parin vuosikymmenen päässä siitä hetkestä jolloin on vapaa tekemään ihan mitä haluaa eli olen taloudellisesti riippumaton. Olen myös niitä ihmisiä jotka ovat aiemmin pistäneet kaikki rahat haisemaan ja hukannut muutaman kymppitonnin perintörahat ennen tätä ”heräämistä” joten sijoittaminen ja säästäminen ei ole mikään helppo prosessi allekirjoittaneelle.

Blogissa siis seurataan allekirjoittaneen matkaa taloudelliseen riippumattomuuteen. En tosin ole varma tulenko siinä ikinä onnistumaan. Toivotan uusille lukijoille tervetuloa tälle matkalle. Mikäli tulee lisää kysyttävää itse kirjoittajasta niin voitte kommentoida tätä postia tai lähettää mailia osoitteeseen lessismorefinland@gmail.com

- TT

torstai 19. tammikuuta 2012

Budjetoinnista ja kulujen seurannasta

Pahoitteluni siitä etten ole saanut julkaistuksi kirjoitusta viikkoon, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Yksi syy tähän on se, että kirjoittelin kyllä yhtä mutta lopputulos oli täysin järjetön sekasikiö josta en oikein itsekään saanut selvää mitä kaikkea halusin sanoa, joten aloitin sitten uudestaan puhtaalta pöydältä ja vaihdoin kokonaan aihetta pienen ajatusprosessin jälkeen. Toiset voisi sanoa ettei ajattelu sovi kaikille, mutta katsotaan mikä on lopputulos tällä kertaa :)

KISS-periaate toimii näissäkin tosi hyvin eli Keep it simple stupid. Tämä siis tarkoittaa pääpiirteissään asioiden yksinkertaistamista eli kun seuraat kulujasi ja budjetoit niin liian hankalan ja monia eri osia sisältävän järjestelmän ylläpito käy liian raskaaksi ja jätät koko roskan muutaman kuukauden päästä aloittamisesta. Mielestäni kannattaa pitää maksimissaan kymmentä eri kategoriaa mitä tulee kuluihin ja käytännössähän tulot ovat suurimmalle osalle ihmisistä helposti seurattavissa. On tietysti olemassa hyvin harvoja ihmisiä joilla on monia eri tulonlähteitä joiden tuloja ja menoja on liian hankala seurata, mutta nämä ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin rikkaita ja heillä on yleensä muita ihmisiä hoitamassa näiden seurannan ja kirjanpidon.

Jos nyt sitten mennään ihan perusperiaatteisiin niin budjetointihan tarkoittaa käytännössä tulojen ja menojen suunnittelua. Joku voi tietysti tehdä vielä ehkä tarkemmankin määritelmän, mutta itse en tähän aio ryhtyä. Budjetin voi myös tehdä useammalle ajanjaksolle riippuen vähän käyttötarkoituksesta. Mielestäni yksityishenkilölle riittää budjetointi joka kuukaudelle ja pidempänä ajanjaksona käyttäisin vuotta. Itse käytän näitä kahta ajanjaksoa, mutta on varmasti olemassa muitakin mahdollisuuksia. Mikäli lukijat budjetoivat niin kommentoisitteko vaikka lyhyesti käyttämiänne ajanjaksoja? Tähänkään ei ole olemassa yhtä ainutta vaihtoehtoa ja kannattaa suunnitella niiden ajanjaksojen mukaan, jotka sopii sopivimmiksi itselleen.

Mikäli yleensä haluaa aloittaa budjetoinnin on parempi ruveta seuraamaan ensin omia menojaan, vaikka excel-taulukkoon tai voi tietysti käyttää jotain toistakin vaihtoehtoa kuten openofficea tai vaikkapa ihan tavallista vihkoa. Aloittaessani budjetoinnin seurasin muutaman kuukauden kulujani, jotta pystyisin tekemään budjetin. Alkuun tämä tietysti tuntui vaivalloisemmalta kuin nykyään yli vuoden seuraamisen jälkeen. Itse suunnittelen loppukuusta joka kuulle oman budjettini, jotta tiedän suunnilleen omat menoni ja pitäydyn budjetoinnissa kymmenien Eurojen tarkkuudella eri kategorioissa. Käytännössä tuloni vaihtelevat joillakin sadoilla Euroilla kuukausittain, joten tarkkaa tulobudjettia en yleensä tee vaan huolehdin siitä etteivät menoni ylitä tulojani juuri minään kuukautena. Vuositulojen budjetointi on käytännössä mahdollista aika pitkälti samalla tarkkuudella kuin kuukausitulotkin, mutta en pidä tulojen tarkempaa budjetointia läheskään yhtä tärkeänä asiana omalta kannaltani kuin huolehtiminen selkeästä vuosittaisesta ylijäämästä. Mitä taas tulee menobudjettiiin niin yritän pitää sen ylijäämäisenä käytännössä kaikkina muina kuukausina paitsi heinäkuussa jolloin olen yleensä suurimman osan kuukaudesta lomilla. Joskus myös alijäämäisyys seuraa, kun lähtee matkustelemaan, mutta tämä tapahtuu monesti juuri heinäkuussa, joten silloin alijäämä onkin sitten aika selkeä.

Mitä taas tulee eri budjetin jakamiseen eri kategorioihin niin näitä ei kyllä kannata pitää yli kymmentä, jos ei tykkää varsinaisesti harrastaa pilkun nussimista, sillä liian tarkka seuraaminen pistää pidemmän päälle v-i-t-uttamaan ja homma kariutuu siihen. Itse käytän seuraavia kategorioita:

Asuminen sisältää yhtiövastikkeet ja mikäli on asuntolainan lyhennyksiä niin ne menee samaan.
Pakolliset henkilökohtaiset menot: sähkö, tietoliikenne ja vakuutukset.
Ruoka ja vaatteet: sisältävät myös kengät ja hygieniatuotteet jne.
Verot
Urheilu
Huvit: Tähän menee kaikki mahdollinen jonka pitäisi tuottaa ilon hetkiä
Matkustus
Matkakortti

Näillä kategorioilla pärjää jo ihan riittävän hyvin eikä mielestäni enempiä tarvita yksityishenkilön budjetissa. Tietysti kaikki on yksilöllistä, joten se mikä pätee yhteen ihmiseen ei välttämättä päde toiseen. ”toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä ja harvalla lykästäisikään molempien kanssa!” Mitä taas tulee budjetoinnin tarkkuuteen niin mielestäni 10:n Euron tarkkuus on ihan hyvä kuukausibudjettiin ja 50:n Euron tarkkuus vuosibudjettiin eri kategorioille. Mitä taas tulee kulujen seurantaan niin esimerkiksi ruokakuluja voi seurata Euron tarkkuudella tehdessä ostokset ja päivän päätyttyä merkata ne taulukkoonsa. On tietysti selvää, että esimerkiksi sähkön hinta muuttuu vuoden aikana, mutta harvoin sekään muuttuu yli kymmenen prosenttia suuntaansa. Mitä taas tulee yhtiövastikkeeseen niin nehän vaihtelevat myös kerran vuodessa. Nyrkkisäääntönä voi sanoa ettei sekään vaihtele yli kymmentä prosenttia ilman suuria remontteja. Muut kulut ovat mielestäni helpommin ennustettavissa eikä niistä kannata sen enempää stressiä ottaa.

Lyhyesti ylijäämistä:

Mielestäni ylijäämiä kannattaa käyttää osittain omiiin unelmiinsa ja itsensä palkitsemiseen. Itselläni on tapana pistää osa ylijäämää niin sanottuun unelmakassaan joka allekirjoittaneen tapauksessa sisältää erään pidemmän matkan josta en ole vielä suurempia suunnitelmia tehnyt. Itse pistän myös vuosittaisen huvi- ja matkustusbudjettini pienet ylijäämät tähän samaan kassaan, mutta kyseessä on pieni summa joka vuosi. Muiden kategorioiden ylijäämät pistän sijoituksiin seuraavana vuonna. Itsensä palkitseminen on mielestäni tärkeää oman henkisen hyvinvoinnin kannalta ja se myös motivoi parantamaan tapojaan. Mitä unelmia teillä on jotka haluaisitte toteuttaa ylijäämillä ja miten itse käytätte ”ylimääräiset” rahat?

Tästä tuli hieman pitkä kirjoitus, joten toivottavasti jaksoitte lukea loppuun saakka.

- TT

torstai 12. tammikuuta 2012

Maksa ekaksi itsellesi kahdesti ja kuinka monta eri tiliä olisi hyvä pitää

Moi.

Suurimmalla osalla meistä tavallisista pulliaisista on vaikeuksia saada rahaa säästöön ja sijoittamiseen. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää heti palkkatulonsa saatua laittaa siitä automaattisesti osa säästöön ja sen takia on hyvä olla toinen tili jolta ei pysty ilman lisämaksua siirtämään rahaa omalle käyttötililleen. Maksa ensiksi itselle tarkoittaa siis sitä, että päätät minkä osan palkastasi siirrät sille tilillesi jota et saa ilman ylimääräisiä toimenpiteitä. On tärkeämpää saada tämä prosessi automatisoitua omassa mielessäsi niin sen jälkeen pistät itseäsi varten säästöön aina edes jonkin verran rahaa. Tämä itsellesi maksaminen tarkoittaa myös sitä, että hoidat prosessin joka kerta ennen muille maksamista. Eli siis toisin sanoen ennen vuokranmaksua, puhelinta, jne. Jos saat palkkasi kahdessa osassa joka kuukausi niin voit jakaa maksusi kahteen eri osaan kunhan vaan pidät huolen siitä, että heti palkkapäivänäsi pistät rahat säilöön.

Mitä tarkoittaa sitten maksa itsellesi kahdesti? Itse maksan osan palkastani suoraan säästötilille ja sen lisäksi maksan korkoa itselleni tästä summasta. Jos haluaa yksinkertaistaa niin voi esimerkiksi maksaa 100 Euroa ja sitten vielä toisen kerran 10 Euroa korkoa lisää joka kuukausi. Tätä summaa ja korkoa voi sitten nostaa sen mukaan miten palkkakehitys nousee. Jos palkkasi nousee vaikka 10% niin sen jälkeen voi vaikka nostaa summan 110 Euroon ja sen jälkeen maksaa korkoa itselleen 11 Euroa joka on samainen 10%:n korotus mikä on myös ollut palkkakehitys tässä tapauksessa. Itse olen hieman muuttanut tätä systeemiä ja lisännyt koron osuutta aina neljännesvuosittain. Jätän nyt mainitsematta miten paljon itse pistän, mutta yksinkertaisella esimerkillä vuoden 1. neljänneksellä menee 110 Euroa, toisella 120, kolmannella 140 ja neljännellä 180 Euroa. Ja toisena vuotena ekalla neljänneksellä 121, toisella 132 Euroa, jne. Ottaen huomioon sen tosiasian, että kaikki ihmiset eivät saa tuloja tasaisesti joka kuukausi niin jokainen voi itse miettiä mikä on oma paras vaihtoehto aloittaa summan nosto. Itse käytän huhtikuuta aloittamisessa ihan sen takia, että kesäisin tuloni ovat pienemmät kuin talvella. Tähän mennessä olen noudattanut tätä tapaa viime huhtikuusta lähtien ja olen onnistunut saamaan säästötilille ihan kivan summan tulevia sijoituksia varten ja itseasiassa jo sijoittanutkin aikaisemmin blogissani mainitulla tavalla. Säästötililtä sitten siirrän rahat arvo-osuustilille kunhan saan riittävän summan kerättyä seuraavia osakeostoja varten.

Tilien määrä on tietysti varsin yksilöllinen juttu, mutta ihan pääsääntöisesti olisi hyvä olla vähintään kolme tiliä, kun laskee arvo-osuustilin mukaan. Tietysti Suomessa on niin vähän pankkeja, että näiden kilpailu ei ole mitenkään itsestäänselvää. Tämän vuoksi jotkut pankit pystyvätkin keräämään pieniä summia kuukaudessa rahaa asiakkailtaan joilla ei ole esimerkiksi asuntolainaa ollenkaan. Itseltäni menee muutama Euro kuukaudessa rahaa luottokortista, pankkikortista, käyttötilistä ja säästötilistä. Olen kyllä harkinnut pankin vaihtoa, mutta en sitä ole vielä tehnyt. Kyse on sen verran pienistä rahoista etten ole tätä vaihdosta vielä saanut tehtyä. Kuitenkin pienistä pisaroista kasvaa lätäkkö, joten tässä asiassa ei kannattaisi olla niin välinpitämätön.

Mihin sitten eri tilejä tarvitaan niin suurin asia ehkä on kuitenkin se, että niin pystyy kontrolloimaan parhaiten omia rahojaan ja näiden käyttöä. Liian monimutkaiseksi ei kuitenkaan kannata asioitaan tehdä, mutta sijoituksiin on tietysti pakko varata oma tilinsä. Myös säästötili on ihan hyvä olla olemassa. Tälle säästötilille jolta saa rahat hätätapauksessa nostettua hyvin kannattaa myös pistää se kuuluisa pahojen päivien varoille sijoitettu hätäkassa. Itselläni löytyy tältä tililtä myös niin sanottu unelmarahasto johon on tarkoitus pistää rahaa säilöön erästä hyvin pitkää matkaa varten. En tosin ole ihan varma kannattaisiko kuitenkin olla erityinen tili tätä varten tai mahdollisesti korvamerkitä sijoituksista osa siihen. Mitä mieltä te lukijat olette tästä asiasta? Tämän lisäksi voi tietysti avata muitakin tilejä mikäli haluaa saada esimerkiksi erotettua huvituksiin käytettävät rahat. Monet ihmisethän selviävät tietysti pelkällä käyttötililläkin, mutta sen hallitseminen ja laskuissa pysyminen ei ole ihan niin yksinkertainen asia kuin miltä se kuulostaa?

Kaikkien käyttö- ja säästötilien ongelmina on toisaalta inflaatio varsinkin Suomessa. Näiden tilien korot ovat liian pienet tähän verrattuna, joten tappiota tulee hitaasti mutta varmasti vuosien varrella tällä tavalla. En toisaalta tiedä onko nykypäivänä kovin järkevää sijoittaa myöskään lyhyen koron rahastoihin tai määräaikaisiin talletuksiin ottaen huomioon riskit joita nykyisessä tilanteessa mahdollisesti on. Mitä mieltä te olette asiasta?

Mikäli teillä on mielipiteitä siitä mihin tarkoituksiin eri tilejä on hyvä pitää niin kommentoikaa ihmeessä tätä tekstiä. Mikäli tekin maksatte itsellenne ensin niin kertoisitteko onko teillä erillinen säästötili sitä varten vai pistättekö rahanne suoraan arvo-osuustilille?

Tässä kaikki tällä kertaa. Mikäli teillä on huolia, murheita tai turhia toiveita tästä blogista niin antakaa ihmeessä palautetta niin katsotaan mitä asialle voi tehdä.

- TT

keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Rakasta naapuriasi, vaikka ajaisit ikivanhalla rotiskolla ja hän uudenkarhealla bemarilla

Moi.

Miksi siis rakastaa naapuria jolla menee paremmin kuin itsellä? Kyseessähän voi siis kuitenkin olla kaveri joka vain laittaa rahansa haisemaan ja saa ulkoiset puitteensa näyttämään hyviltä, vaikka tosiassa alkaa ollakin persaukinen. Naapurillasi saattaa myös olla nuori hyvännäköinen nainen tai vaikka toyboy riippuen tietysti naapurisi sukupuolessa. Mistäs tiedät vaikka se 30 vuotta mukanasi roikkunut puolisosi on kuitenkin loppujen lopuksi huomattavasti parempi vaihtoehto vaikka välillä hieman murisee ja panee vastaan perheen asioista päätettäessä. Loppujen lopuksi tässä tekstissä ei ole kyse siitä kasvaako naapurisi puolella aitaa ruoho vihreämpänä vai näyttääkö se vaan siltä vaan meidän suomalaisten ikiomasta perisynnistä kateudesta. Mikäli tämä maamme loppumaton energiavara saataisiin jotenkin valjastettua ei meidän tarvitsisi rakentaa ainuttakaan ydinvoimalaa vaan voisimme jopa myydä tätä muillekin.

Itselleni tämän kansantaudin alkuperä on hyvin vieras ja saatan kyllä silloin tällöin tunnistaa itsenikin tästä kärsiväksi, mutta en kuitenkaan siitä mitään suuria tunteita saa aikaan. Tämä kansansairaus on selkeästi aikamoinen vitsaus kuitenkin täällä rakkaassa kotimaassa ja jonkinlainen rahantekotapakin ainakin iltapäivälehdille joiden oksettavat paljon kukin on tienannut lehdet myyvät varmasti irtokappaleinakin selkeästi enemmän kuin normipäivinä. Tämä roska vaan nyt sattuu tuhlaamaan ihan helvetisti voimavarojamme ja monesti jopa vaikuttaa siltä, että ihanaiset poliitikkommekin ratsastavat tällä kaunakortilla tehdessään päätöksiään jotka vaikuttavat kansantalouteemme sitä selkeästi heikentäen.

Jos nyt esimerkiksi mietitään erästä tavallisten duunareiden kateuden lempilasta eli yrittäjien verottomia osinkoja esimerkiksi puhtaan matematiikan avulla niin mikäli haluat nostaa verotonta osinkoa niin lakipykälien mukaan voit maksimissaan ottaa ulos verottomina osinkoina 9 prosenttia voitonjakokelpoisista varoista. Eli toisin sanoen mikäli haluat saada nostettua, vaikka 10 000 Euroa niin käytännössä voitonjakokelpoisia varoja täytyy siis olla noin 110 000 Euroa. Kyse on siis liikevoitosta!! Jos sitten miettii kuinka paljon esimerkiksi liikevaihtoa tarvitsee olla 110 000 Euron voiton tekemiseksi niin puhutaan useista sadoista tuhansista Euroista ja tämä taas merkitsee hyvinkin suurta riskiä yrittäjälle sillä mikäli yritys ei ole kannattava niin puhutaan 15 vuoden velkavankeudesta, kun taas mikäli tavallinen työntekijä menettää työpaikkansa niin häneltä ei ulosmitata omaisuutta ollenkaan. Useiden satojen tuhansien liikevaihto tarkoittaa myös käytännössä ainakin muutamien ihmisten työllistämisen mikä taas parantaa kansantaloutemme edellytyksiä hoitaa välttämättömät julkiset palvelumme kuten sairaanhoidon, koulutuksen, jne.

Se mikä itseäni oikeastaan eniten ihmetyttää on se, että myös naapurikateus on niin vahvaa Suomessa ja varsinkin jos näyttää siltä, että toisella on enemmän rahaa niin siitähän nousee heti viha päälle. Ihan kuin sun rahasi olisi mennyt naapurilles?? Tai ehkä siinä tapauksessa, että käyt tiputtamassa palkkapäivänä liksasi naapurin postiluukusta. Itse olen tältä vitsaukselta toisaalta säästynyt kokonaan, mutta kuten tästä blogistani näkee niin toisaalta ei varmastikaan ole ihme ettei kateutta ole, sillä tulonikin on sen verran pienet. Toisaalta joku voi tietysti olla kateellinen siitä etten voi sanoa pyörittäväni oravanpyörääkään kovinkaan ahkerasti ja teen ”työkseni” siitä mistä pidän.

Valitettavasti on myönnettävä, että monissa muissa maissa naapurin menestys saa vaan ihmiset motivoitumaan entistä enemmän, kun taas Suomessa se alkaa vaikuttamaan negatiivisesti omiin mahdollisuuksiinsa. Tämän hukkaan heitetyn energian kun voisi hyvin suunnata siihen, että hoitaa omat asiansa vaan entistä paremmin. Hyvin menestynyt naapuri myös saattaa ihan mielellään auttaa sitä toista kaveria vaurastumisessa mikäli toinen on vain valmis kuuntelemaan neuvoja. Myös pelkkä mielipiteidenvaihto saattaa olla hyödyksi molemmille, joten sekin on ihan hyvä idea vaikka ei mitään suurempaa yhteistyötä naapurin kanssa harjoittaisikaan. Hyvinä aikoina kannattaa laittaa naapurille hyvä kiertämään, sillä vaikeiden aikojen tullessa saa varmasti helpommin apua sitä tarvitessa. Pelkkä tervehtiminenkin on monissa tapauksissa riittävästi ja sekin saa toisen ihmisen suhtautumaan sinuun paljon positiivisemmin kuin pelkkä murina ja valitus siitä naapurin mersusta tai jostain pienemmästä asiasta.

Kaiken kaikkiaan jokaisen tulisi muistaa rakastaa niitä vaurastuneita, jotka hyödyttävät tätä yhteiskuntaa monilla eri tavoin eikä turhaan katkeroitua heidän takiaan vaan keskittyä omaan hyvinvointiinsa ja vaurastumiseensa. Se on tässä maassa vielä tällä hetkellä kaikille mahdollista, mutta vaatii tietysti uhrauksia ja riskien ottamista. Tietysti tämä tulee vain koko ajan vaikeammaksi, sillä ylipöhöttynyt koneistomme tarvitsee koko ajan lisää verovaroja ja tämä verorasitus iskee aina eniten keskiluokkaan. Lähimmäisenrakkaus on muutenkin hyvästä, joten suhtautukaa lämpimästi muihin ihmisiin niin se hyvä tulee joskus takaisin sitten vastapalveluksina.

Tässä kaikki mitä tästä aiheesta on tällä kertaa sanottavaa? Onko joillakin teistä kokemuksia tästä kateudesta tai muuten vaan kommenttia aiheesta? Itse näin köyhänä pienituloisena en voi sanoa siitä ikinä kärsineeni.

- TT

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Vuoden parhaat 2011

Hei taas.

Ja taas on jälleen kerran puolueellinen ja surkea raati valinnut vuoden 2011 parhaat suoritukset. Palkintona kaikkien kategorioiden ”voittajille” mainetta ja kunnia tai pikemminkin kunnia on jo mennyt, mutta maine vaan kasvaa. Mainittakoon nyt aiemmista vuosista poiketen ei ole löytynyt vuoden känniä eikä darraa vaan jotain ihan muuta. Pitemmittä paskanjauhamisilta siirrytään asiaan:

Vuoden Urpå: Tämä titteli menee niille kaikille, jotka ostivat Paavo Väyrysen vaalimukin itselleen.

Vuoden vittuilija: Tämä titteli taas menee kaikile jotka ostivat ”Paven” mukin kavereilleen.

Vuoden jäynä: Tämä menee eräälle blogin vakilukijoista. Kyseessä on ”Etelä-Hellsinkiläisessä” hotellissa tapahtunut puhelu jossa vakilukija soittaa toiseen huoneeseen kavereilleen ja sanoo, että olis tyttöjä tarjolla. Jostain syystä juuri tämän puhelun aikana on iföönin videokamera päällä ja toiseessa huoneessa olevien kavereiden reaktio olikin sitten helvetin hauska, kun mentiin toiseen huoneeseen niin jätkät ihan liekeissä sanoo tosissaan meille kun tullaan sisään, että nyt olis mahdollisuus tilata naisia :) Ei kuulosta niin hauskalta jäynältä, mutta paikallolleille toimi kyl jumalattoman hyvin.

Vuoden demonstraatio: Opetettiin jussina Belgialaisvieraille kuinka pelataan pesäpalloa harjan varrella ja tyhjällä mehutölkillä.

Vuoden testioperaatio: Oli samana jussina, kun testattiin toimiiko promillemittari kunnolla niin pistettiin allekirjoittanut juomaan bisseä yli vuorokauden tauon jälkeen. Mii laikii!!

Vuoden mamis: Osku-sedälle menee tämä titteli, kun ei suostunut uno-korttipelissä juoksemaan alasti talon ympäri kuten rangaistus kuuluu jäädessä kiinni kusettamisesta.

Vuoden junailija: Tämä menee Figolle joka pohjanmaalla ei erottanut pohjoista etelästä vai miten se ny meni? ”Voittaja” voi itse kertoa saavutuksestaan omin sanoin näin tahtoessaan.

Vuoden paskin naapuri: Titteli menee sille naapurille Riihimäessä joka kehtasi salata oman wlaninsa. Suorastaan sikamaista käytöstä josta eräs vuoden parkkipirkon saaneen tittelin omistaja on kärsinyt.

Tässä surkean ja puolueellisen raadin päätökset tällä kertaa!! Jos jollakin teistä on suurempia saavutuksia viime vuodelta niin saa vapaasti kommentoida tätä kirjoitusta!!

- TT

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Civilization The west and the rest Niall Ferguson. ”Sivilisaatio – länsi ja muut”

”Historiasta opimme ettemme opi historiasta mitään” En muista kuka tämän viimeisen lauseen on keksinyt, mutta se kyllä kuvaa aika hyvin entisiä menestystarinoita ja katastrofeja menneiltä ajoilta. Yleensä ne samat virheet toistuvat joissain muodoissa yhä uudelleen hieman erilaisilla mausteilla höystettynä. Kyseinen kirja tuo mielestäni esille hyvinkin selkeästi mistä länsimainen menestystarina johtuu. Ferguson on kirjassaan maininnut 6 niin sanottua ”tappajasovellusta” jotka ovat johtaneet läntisen maailman ykkösasemaan viime vuosisatojen aikana ja ne ovat:

1. Kilpailu
2. Tiede
3. Kiinteistöoikeudet
4. lääketiede
5. kulutus
6. työmoraali

Tässä kirjassa Ferguson käy esimerkein läpi millä tavalla nämä sovellukset ovat vaikuttaneet eri kansakuntiin ja käyn tässä kirjoituksessa niitä vain hyvin pintapuolisesti läpi ja yritän miettiä mitä tämä nykypäivänä tarkoittaa länsimaailman kannalta. Kuitenkin täytyy ottaa huomioon maailman muuttuminen ja todeta esimerkiksi ettei nykypäivänä kulutus mielestäni enää kuulu noihin huippusovelluksiin.

Jos nyt lähdetään ensimmäisenä kilpailusta niin tällä on ollut heti löytöretkistä lähtien suuri vaikutus länsimaiden menestykseen. Jo Kolumbuksesta lähtien ovat eurooppalaiset kilpailleet keskenään muun muassa siirtomaiden valtaamisessa ja uusien kauppareittien löytämisessä, kun taas mm. kiinalaiset ovat käytännössä pysyneet omissa oloissaan ennen viime vuosisataa eivätkä ole juurikaan joutuneet kilpailemaan muiden kansakuntien kanssa. Myös valtioiden sisäinen kilpailu on ollut hyvinkin kovaa eri sukujen taistellessa vallasta. Myös kaupunkien välinen kilpailu läntisessä Euroopassa ja pohjois-Amerikassa. Nykypäivänä tälläistä kilpailuetua läntisen maailman ja Aasian välillä ei ole vaan kaupungistuminen on kiihtynyt ja varsinkin Kiina kilpailee tosissaan länsimaiden kanssa kaikilla aloilla mikä tuo heidät selkeästi länsimaiden tasolle, jos ei jopa ohikin jo nykypäivänä.

Tiede on myös selkeästi mennyt huomattavasti eteenpäin ensin Euroopassa sitten yhdysvalloissa ja vasta viimeisen vuosisadan aikana myös muilla mantereilla ja etenkin viimeisten vuosikymmenten aikana Kiinassa. Täytyy ottaa huomioon sen verran, että kirja kertoo viimeisten vuosisatojen tapahtumista ja Kiinahan tunnetusti oli maailmanvalta tieteessä jo hyvinkin varhain, mutta silloin he eivät olleet juuri tekemisissä muun maailman kanssa. Ehkä tärkein sovellus tieteessä oli kirjapaino joka sai aikaan tiedon siirtämisen Euroopassa ennen näkemättömällä vauhdilla. Mitä taas tulee Fergusonin esimerkkeihin niin kirjassa mainittu sotateknologian kehitys oli yksi syy ottomaanien pysäyttämiselle ennen Euroopan valtaamista. Muslimeita hallitsi liikaa uskonto mikä rajoitti heidän kilpailukykyään tieteen tekemisessä. Myöskin tieteessä alkaa kohta olla länsimaiden etuasema syöty, sillä varsinkin myönnettyjen patenttien määrässä Kiina alkaa ottaa kovaa vauhtia kiinni jopa Yhdysvaltoja. Kiinalla on kuitenkin vielä hyvin paljon matkaa Yhdysvaltojenkin kiinniottamiseen, mutta kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Kiinteistöoikeuksilla tarkoitetaan tavallisten kansalaisten oikeus omistaa maata ja tässä kirjassa mainittu esimerkki on siirtolaisten siirtäminen Euroopasta Amerikan mantereelle. Kirjassa verrataan Meksikon kehitystä Yhdysvaltoihin ja kuten varmasti olemme huomanneet niin pohjoisemmassa menee huomattavasti paremmin kuin etelässä. Vaikka espanjalaiset saapuivatkin huomattavasti aiemmin niin he keskittyivät lähinnä ryöväämiseen, kun taas Englannista siirtyneet siirtolaiset saivat palkinnoksi oikeuden omistaa maata jota he sitten saivat viljellä ja kehittää oman tahtonsa mukaan. Kyse ei siis ollut käytännössä pelkästään oikeudesta maahan vaan myös paremmista yksilöllisistä oikeuksista luoda itselleen vaurautta omalla tavallaan. Nykypäivänä länsimaat ovat mielestäni vielä selkeästi edellä näissä asioissa varsinkin Kiinaa, sillä siellä valtio taitaa vielä nykypäivänäkin hallita aika pitkälti sitä tuottoa mikä oman maan omistamisesta tulee länsimaissa. Muista Aasian maista en osaa kyllä sanoa mitään.

Lääketieteen kehitys on tietysti ollut myös yksi suuri menestystarina länsimaissa ja sen myötä ihmisten elinaika on kasvanut täällä niin pitkälle verrattuna mm. Afrikkaan. Myös Intia on pysynyt taantumuksellisena aiemmin tämän suhteen, sillä mm. Gandhi piti lääketiedettä aivan turhana länsimaisena keksintönä ja tämä on myös näkynyt maan kehityksessä hyvin pitkään. Käytännössä lääketiede on myös yksi suuri syy sille miksi länsimaat pystyivät ryöstämään Afrikkaa viimeisten vuosisatojen aikana, sillä länsimaalaiset pysyivät paremmin terveinä Afrikan tautien riivaamana. Itse pidän länsimaiden etuna vielä nykyaikana länsimaisen lääketieteen etumatkaa mm. Aasialaiseen lääketieteeseen verrattuna, mutta tämäkin ala on sellainen, että varsinkin Kiina ottaa kiinni kovaa vauhtia meitä.

Kulutus on mielestäni ehkä nykyaikana kaikista kiistanalaisin näistä killerisovelluksista, mutta mitä taas tulee selkeisiin esimerkkeihin historiasta niin tämäkin sovellus on kyllä varmasti ansainnut paikkansa. Kulutushan on käytännössä johtanut viime vuosisatojen teolliseen vallankumoukseen ja massatuotannon etuihin. Alunperin massatuotanto taisi alkaa tekstiilituotannosta. Itse pidän turhaa kulutusta nykypäivänä aikamoisena rasitteena mikäli se tapahtuu ilman riittäviä resursseja, sillä nykypäivänä maapallon luonnonvarat alkavat olla vähenemään päin tai siis käytännössä niitten hyödyntäminen maksaa koko ajan enemmän niiden ollessa vaikeammin hyödynnettävissä. Myös velaksi kuluttaminen joka on hyvin nähtävissä varsinkin länsimaissa saattaa johtaa kansantalouksien tuhoon näiden kilpailukyvyn heikentyessä. Itse pitäisin kohtuullista kulutusta ihan hyvänä asiana Suomessakin, mutta liika on aina liikaa.

Työmoraali on mielenkiintoinen käsite nykyaikana. Uskaltaisin väittää sen olevan rapautumassa länsimaissa ja varsinkin Euroopassa. Fergusonin kirjan mukaan uskonto on suurin syy työmoraalin kehittymiselle länsimaissa ja kyse on nimenomaan uskontoon perustuvasta seikasta. Fergusonin mukaan tämä selittää myös osittain syyn sille miksi länsimaiden kehityksellä on selkeitä eroja latinalaisten maiden ja muiden välillä. Kyse on siis katolisen ja protestanttisen kristinuskon painotuseroista. Protestantithan ovat tehneet viimeisten vuosisatojen aikana varsinkin Euroopassa huomattavasti pidempää päivää ja tehokkaammin. Mitä taas tulee länsimaihin ja aasialaisiin niin nykypäivänä olemme aivan liikaa jäljessä tehdyissä työtunneissa, jotta voisimme pitää yllä kilpailukykyämme ja sitä myötä kansantalouksiemme menestystä muuttamatta tapojamme. Itse tulen ennustamaan rajua romahdusta suhteellisessa elintasossamme verrattuna aasialaisiin.

Johtopäätöksenä voisi vielä tiivistää, että länsimaat ovat menettämässä kilpailukykyään edellämainittujen asioiden takia. Kylmä fakta on se, että länsimaiden kilpailukyky paranee ainoastaan työmäärää tai tuottavuutta lisäämällä ja tuottavuus ei nouse enää riittävästi resurssien hyödyntämistä parantamalla tarpeeksi nopeasti. Vertaa esimerkiksi öljyn, metallien ja ruoan hinnannousua tuottavuuden nousuun. Jos ei halua nostaa työmääriään on pakko nostaa tuottavuuttaan ja parhaiten se tapahtuu investoimalla säästämänsä rahat tuottoisasti ja blogissani on nimenomaan kyse siitä kuinka saada säästettyä, pidettyä kulutuksensa kohtuullisena ja kuinka laittaa rahat tekemään työtä itsensä sijaan.

Kaiken kaikkiaan kirja oli omasta mielestäni hyvin mielenkiintoinen ja hyödyllinen, vaikka se onkin suhteellisen pitkä ja välillä myös raskaslukuinen. Suosittelen kaikille jotka ovat vähääkään kiinnostuneet aihepiiristä. Kirja löytyy myös aivan varmasti jostain pääkaupunkiseudun kirjastosta, joten pienellä vaivalla sen saa haettua luettavakseen. Itse en halua arvostella kirjoja numeroasteikolla, joten en sitä tee nyt enkä jatkossakaan. Seuraava kirja-arvostelu tulee varmaan vasta helmikuussa, mutta mikäli ihmisillä riittää enemmänkin mielenkiintoa makuani kirjojen suhteen niin voin kyllä suositella luettavaksi eri aihepiireistä mielenkiintoisia kirjoja.

Tässä tämä arvostelu tällä kertaa.

- TT

tiistai 3. tammikuuta 2012

Joulukuu 2011 +640€ Yhteensä +4990€ Salkku -1.55%

Joulukuu olikin sitten tällä kertaa aikamoista pimeyden aikaa, mutta hyvin siitä selvisin. Toisaalta joulukuussa on yleensä se toinen ajanjakso vuodessa jolloin ehtii lomailla hieman pidempään. Se tietysti näkyy tuloissa, sillä kun lomailee melkein pari viikkoa niin ei sitä paljoa ehdi ylimääräistä tienaamaan. Tämän joulukuun saldo on plussalla huomattavissa määrin, mutta se on kuitenkin vain harhaa suurien veronpalautuksieni vuoksi jotka tippuivat tililleni juuri sopivasti kuun alussa. En pidä sitä kuitenkaan hyvänä asiana, että veronpalautukseni olivat suuret verrattuna edellisiin vuosiin. Tyhmä se on lainata ilmatteeksi rahaa valtiolle. Kuitenkin myös kulut olivat joulukuulle hieman pienemmät ottaen huomioon sen, että sai taas hankittua lisää miehen mittoja äitini ostamalla joulukinkulla, kun meidän perheessämme ei ole kuin kaksi jolle se maistuu veljeni kun syö sitä vain jouluaattona perheen yhteisellä aterialla. Viikon jälkeen onkin sitten valmis odottamaan seuraavaa joulua ennen saman herkun nauttimista. Joulukuussa sainkin tehtyä ensimmäiset osakekauppani kuten olin vähän suunnitellutkin.

Keskimäärin menot pysyivät aika tarkasti budjetoidussa summassa ja siihen olen ihan tyytyväinen. Huvit liittyivät kyllä tällä kertaa yhteen suurimpaan heikkouteeni eli kirjoihin. Näitä tuli tilattua kahteen otteeseen ulkomailta jo ihan sen takia, että se vaan tulee paljon halvemmaksi kuin niiden hankkiminen kotimaasta. Yksi odottamaton kulujen siirtyminen tuli joulukuussa mikä vähensi kuluja noin 60 Euroa sählyn maksujen siirtyessä vuodelle 2012. Mahtui joulukuuhun yksi kutsumaton vieraskin hampaan vihloessa välillä pahemminkin. Hammaslääkäri sitten kutsuukin heti vuoden alussa. Vittumainen vieras, mutta pakko se on hoitaa, kun ei mikään hirveä masokistikaan ole. En tosin tähän painajaiseen olekaan tutustunut ainakaan viiteentoista vuoteen eikä toivottavasti tarvitse kyseisessä laitoksessa kovin usein käydä tämän jälkeen. Tällä kertaa joulu ei syönytkään miestä niin paljon kuin yleensä. Tekemisen puutetta ei ollut keskittyessäni kirjojen lukemiseen. Yleensä allekirjoittaneella on vain yksi luettavana, mutta nyt oli monia. Muuten joukukuu ei sitten herättänytkään mitään suurempia tunteita vaan aika perussettiä kaikin puolin.

Mitä taas tulee tammikuun menoihin niin tarkoitus on taas maksaa seutulippu pidemmäksi aikaa mikä tietysti tulee näkymään ylijäämässä. Myös hammaslääkärilasku on vielä hieman arvailujen varassa, sillä jos kyseessä ei olekaan pelkkä paikkausoperaatio niin sitten se tulee kalliimmaksi. Mitä taas tulee muihin menoihin niin saatan investoida rahojani jo tammikuussa kuoritakkiin ja siihenkin voi mennä hieman enemmän rahaa. Vuosibudjettiin nämä investoinnit eivät juurikaan vaikuta, muuta yksittäisinä kuukausina saattaa tapahtua heittelyä menoissa kuten nyt tammikuussa. Tammikuun lopussa olisi tarkoitus lähteä käymään Tukholman risteilyllä ja siihen kuukauden huvibudjetti taitaakin mennä. Tulopuolesta sen verran, että ainakin ensimmäiset pari viikkoa tuppaavat kulumaan varmasti aika pitkälti ”sorvin ääressä”, mutta sitä pidemmälle ei vielä tällä viikolla näe tulevaisuuteen tulopuolen suhteen. Ylijäämän laskeskelisin olevan parista sadasta Eurosta neljään sataan Euroon, jos ei tule hirveitä yllätyksiä tulo- tai menopuolella. Mitä tulee osakekauppoihin niin uskoisin ainakin tammikuun olevan hiljainen sillä rintamalla, mutta toisaalta hyvän ostopaikan tullen saatan omistuksiani kasvattaa, sillä ylimääräistä käteistä on kuitenkin jäljellä kyseistä tarkoitusta varten.

Vielä lyhyesti vuodesta 2011 ja sen tapahtumista:

Kaiken kaikkiaan vuosi meni ihan hyvin ilman mitään suurempia kommelluksia. Kohokohdat liittyivät vahvasti pariin viikonloppureissuun kavereiden seurassa. Ensimmäinen oli juhannuksena varsinais-Suomessa. Se oli laatuaikaa kavereiden seurassa. Toinen kohokohta oli Savonlinnassa vietetty risteilyviikonloppu, jossa viritettiin tunnelmaa ”Kirkan” johdolla. Mitä taas tulee budjettiin niin mitään suurempia ihmeellisyyksiä ei ollut. Käytännössä kaikissa eri osa-alueissa pysyttiin joko muutaman kymmenen Euron miinuksella tai hieman plussalla. Parhaiten selvisin ruokabudjetin suhteen selvitessä siinä noin 150 Euroa vähemmällä kuin suunnittelin. Tämä ei kyllä tosin johdu siitä, että olisin syönyt vähemmän, sillä jostain syystä kiloja tuli melkein kymmenen lisää viime vuonna. Selkein muutos painossa alkoi heti juostuani puolimaratonin. Tulopuolella ei ollut mitään yllätyksiä vaan onnistuin tienaamaan aika pitkälti sen verran mitä ajattelinkin. Mitä nyt missasin pienet pörssipaniikit käteisvarojen ollessa hieman vähissä. Nyt ei kuitenkaan ole enää sitä ongelmaa vaan ajattelin hyvän tilaisuuden tullessa taas sijoittaa rahojani. Vuoden 2012 suunnitelmia käsittelen ehkä hieman myöhemmin erillisessä kirjoituksessa.

- TT

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Uusi vuosi, uudet kujeet

Ensimmäinen kokonainen vuosi takana ja säästämisessä, työnteossa, lomailussa ja muissa haasteissa ollaan välillä menty vuoristoradan huipulla, juostu tasaista maastoa loputtomiin ja sukellettu pinnan alle. Toisin sanoen normisettiä vois joku todeta. En kyllä itse ole mikään tasaisen maaston ystävä paitsi, kun kyse on oikeasta juoksusta niin tasanen tulee heti alamäen jälkeen hyvänä kakkosena :)
Kyse ei kuitenkaan ole juoksusta vaan lähinnä rahankäytön muutoksista ja psyykkisesti muutos ei ole ikinä helppo prosessi. Kuitenkin väittäisin tehneeni kuluvana vuonna aikamoisen parannuksen verratuna edellisiin vuosiin. Yhden vuoden aikaväli on kuitenkin sen verran pieni, että ei sen jälkeen voida puhua vielä mistään jatkuvasta parannuksesta vaan hyvästä alusta. Aloittaminen on tietysti aina kaikkein vaikeinta ja nyt on jopa ihan tyytyväinen olo tähän muutokseen, vaikka välillä tuleekin aina vaikeita hetkiä. Se mihin olen tällä hetkellä suhteellisen tyytymätön on blogini kirjoitusten määrään ja tarkoitus on saada siihen parannus. Tämä muutos ei tietysti voi lähteä kuin allekirjoittaneesta ja olen miettinyt joitakin ideoita kirjoitusten lisäämiseksi.

Vuodelle 2012 tähtään vähintään 62 kirjoitukseen ja porkkanaa ajattelin jaella itselleni mikäli saan 100 kirjoitusta tehtyä. Jos ihmettelette minkä takia 62 niin kuukausia on 12 jolloin teen aina joka tapauksessa jonkinlaisen henkisen tilinpäätöksen ja kerron paljon olen säästänyt/tuhlannut. Loput 50 olisi tarkoitus sitten kirjottaa asiaa tai sen vierestä riippuen tietysti lukijan näkökulmasta :) Toinen tavoite jonka asetan vuodelle 2012 on kerätä 5000 Euroa ylijäämää mikä on hieman yli 1000 Erkkiä enemmän kuin mitä tänä vuonna tulee kerättyä. Mikäli saan molemmat tavoitteeni täytettyä ensi vuonna niin aion lisätä 500 Euroa pidempää reppureissua varten tuosta ylijäämästä. Näiden tavoitteiden lisäksi minulla on minimitavoitteet jotka pitää saavuttaa ensi vuonna: 50 blogipäivitystä ja 4000:n erkin ylijäämä. Jos nämä eivät onnistu niin otan vuoden 2013 matkabudjetista tuon 500 Euroa pois. Itse kyllä uskon huomattavasti enemmän porkkanaan, mutta on se kyllä hyvä olla vielä kepinkin mahdollisuus olemassa. Jos tietysti iskee joku pidempi sairaus niin sitten on tietysti harkittava mitä tehdä, mutta niin negatiivinen ei pidä olla, että ottais sen mahdollisuuden huomioon.

Mitä tulee taas tuon säästötavoitteen toteuttamiseen niin tarkoitus olisi keskittyä laatuun määrän sijaan mitä tulee tavaroiden, ruuan, jne ostamiseen. Ensi vuonna ei olisi tarkoitus tehdä mitään suurempia hankintoja, mutta hyvä kuoritakki joka kestää tuulta, vettä ja jonkin verran pakkasta olisi tarkoitus hankkia. Tämän lisäksi myös aion ostaa uudet Gore Tex-lenkkarit ja joitakin muita pienempiä hankintoja. Otan vastaan neuvoja varsinkin tuon kuoritakin hankkimiseen. Mikäli teillä on omakohtaista kokemusta joistakin merkeistä niin saa ihmeessä kommentoida asiaa vaikka heti sillä nyt taitaa olla jonkinlaiset alennusmyynnit menossa. Hinta ei ole se kaikista olennaisin osa tätä ostosta vaan käyttömukavuus ja kestävyys. Mitä taas tulee huvituksiin niin huomasin viime vuonna, että on parempi käyttää huvibudjettia tasaisesti ympäri vuoden kuin pistää haisemaan kerralla puolet ja kituuttaa taas sitten pari kuukautta. Aion myös käyttää kaikki huvibudjettiin varatut rahat, koska esimerkiksi viikonloppureissut ovat monesti henkireikiä ja niiden jälkeen jaksaa taas paremmin kunhan muistaa levätä riittävästi.

Näillä periaatteilla mennään vuosi 2012. Piakkoin tulee sitten viimeinen tilinpäätös vuodelta 2011.

- TT