päätösten vihollisten nujertaminen osa 2

No niin. Suhteellisen rankan vatsataudin jälkeen alan taas päästä sorvin ääreen kirjoittamaan. Vaikka itse tauti ei niin hirveästi aivotoimintaa vaivaakaan niin veto kyllä lähti ihan täydellisesti pois. Nyt sitten pikkuhiljaa kohti normielämää.

Tällä kertaa jatketaan sedellistä kirjoitusta päätöksenteon vihollisten nujertamisesta ja kirjoituksessani käyn läpi kuinka pystymme vähentämään lyhytaikaisten tunnepurskeiden vaikutuksia päätöksiin. Lisäksi mietin kuinka pystymme pienentämään liian suuren itseluottamuksen vaikutusta päätöksien järkevyyteen.

Lyhytaikaisten tunnepurskausten vaikutuksen vähentäminen vaikeaa

Lyhytaikaiset tunnepurskaukset ovat meidän inhimillinen puolemme ja niitä emme jatkuvasti pysty hyljeksimään tehokkaasti. Tästä yhtenä esimerkkinä oli minulla tammikuun alennusmyynnit, kun sorruin kirjakauppaan eksyessäni ostamaan kirjoja, vaikka olin omasta mielestäni ostanut riittävästi niitä loppuvuonna. Tilaisuus tekee monesti varkaan ja tässä tapauksessa vahinko oli pieni. On olemassa ihmisiä jotka ovat erittäin hyviä haistamaan tällaiset ihmisten heikot hetket ja tällaisia ovat mm. varmasti monet menestyneet myyntimiehet.

Hanki etäisyyttä

Joskus on siis tärkeää vain välttää menemättä sellaisiin paikkoihin joiden houkutuksia on mahdoton vastustaa. Sen lisäksi voi käyttää päätöksenteossa 10/10/10-mallia joka tarkoittaa sitä, että miettii tuntuuko päätös itsestä järkevältä vielä 10 minuutin/kuukauden tai vuoden päästä. Tätä mallia voi käyttää erityisesti suurempia päätöksiä tehtäessä, mutta pienempienkin takia voi toki asiaa mallin avulla pohtia. Tällöin tulee katsottua asioita pidemmällä perspektiivillä mikä tuo etäisyyttä jo itsessään.

Tutussa ja turvallisessa pitäytyminen sekä häviönpelko ovat suurimmat tunnepurskeet jotka vaikuttavat. Nämä pitävät ihmiset usein paikoillaan emmekä uskalla tehdä päätöksiä jotka muuttaisivat nykytilannetta suuntaan tai toiseen. Monesti nykytilanne on kuitenkin erittäin vahingollinen ja silloin ainoa järkevä ratkaisu on muuttaa jotakin. Koska omaa asiantilaa on hankala huomata niin kannattaa miettiä mitä mieltä joku muu on asiasta. Mikäli kyse on henkilökohtaisesta asiasta on paras kysyä itseltään, että kuinka neuvoisi ystäväänsä joka on samanlaisessa tilanteessa.

Noudata perusarvojasi ja eliminoi vähemmän tärkeitä asioita jatkuvasti

Koska emme voi koskaan luopua kokonaan tunteistamme niin on tärkeää keskittyä niihin asioihin jotka ovat meille tärkeimpiä. Tämä ei ole niin yksinkertaisesti tehty kuin sanottu, koska erittäin monet erittäin hyvin pärjäävät ihmisetkin onnistuvat unohtamaan omat arvomaailmansa kiireessään. Silloin itselle vahingolliset päätökset lisääntyvät, vaikka ulkopuoliselle kaikki näyttäisikin erittäin hyvälle. Jotta näiden perusarvojen hyöty tulisi paremmin näkyviin tulisi meidän jatkuvasti keskittyä eliminoimaan vähemmän tärkeät arvot ja asiat. Tämän prosessin pitäisi olla jatkuva ja sitä myötä eliminoitujen asioiden määrän tulisi kasvaa jatkuvasti jolloin tärkeimpien rooli kasvaa sitämyöten.

Tulevaisuus ei ole yksi kiinteä piste

Ja nyt sitten liiallisen itseluottamuksen kimppuun. Tulevaisuus ei missään nimessä ole yksi kiinteä piste johon päästään tai yrittetään päästä vaan sillä on aina jonkinlainen vaihteluväli. Velallinen ei esimerkiksi voi olettaa hänen nettovelkansa vähenevän juuri tietyllä summalla vaan summalla joka on jossain summa x:n ja summa y:n välillä eli ei esimerkiksi juuri 2000€:lla vaan välillä 1000€-3000€:a. Tämä jo sen takia ettei voi tietää mitä esimerkiksi tapahtuu työrintamalla. Sama pätee sijoittamisessa, jossa ei voi olettaa omistamansa yrityksen tuottavan juuri 1€/osake vaan jotain sinne päin. Päätös myynnistä tai ostosta perustuu enemmän oletuksiin tietyistä rajoista kuin kiinteään pisteeseen.

Yritä varautua etukäteen sekä onnistumiseen että epäonnistumiseen

On syytä yrittää kysyä itseltään etukäteen miten päätöksen osoittautuminen hyväksi vaikuttaa, koska hyvissäkin päätöksissä voi olla omat ongelmansa. Vastavuoroisesti on myös syytä olettaa epäonnistuvansa ja miettiä mikä on pahin mahdollinen tilanne. On siis toisin sanoen syytä miettiä seuraamuksia omille päätöksilleen jo ennen niiden tekemistä, koska ne parantavat mahdollisuuksia nähdä kokonaiskuva ja tietää jo etukäteen miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Hyppy täysin tuntemattomaan täynnä itseluottamusta on varma tapa ottaa turpiin pahasti. Hissien ja siltojen suunnittelijat käyttävät turvakertoimia laskiessaan sitä kuinka paljon painoa ne kestävät jo suunnitteluvaiheessa. Tämä turvakerroin on tarpeen siksi, että kyseessä on niin suuri vahinko ettei sitä kukaan ihminen halua ottaa omalletunnolleen. Näihin asioihin on olemassa myös viranomaisten määräyksiä, mutta todennäköisesti turvakertoimet olisivat ilman niitäkin käytössä. Voidaan siis olettaa hissin painorajan ollessa 550 kiloa sen kestävän vähintään 2000:n kilon kuorman. En ole hissiensuunnittelija, joten tarkkaa tietoa asiasta ei ole. Näitä turvakertoimia voi itsekin luoda omiin päätöksiinsä, joten siitä vaan sitten niitä tekemään.

Luo hälytysraja ja mieti maksimipanostusta etukäteen

Päätöksen jälkeen emme välttämättä tajua miettiä sitä milloin tiedämme epäonnistuneemme, mutta jossakin vaiheessa saatamme sen huomata. Se saattaa kuitenkin olla liian myöhäistä mikäli emme ole etukäteen päättäneet rajaa epäonnistumiselle. Varmasti tunnetuin blogini lukijoille on osakkeiden stop-loss-raja missä osake tietyn määrän tippuessa ostohinnasta laitetaan osake välittömästi myyntiin. Näitä hälytysrajoja voi käyttää ihan mihin tahansa muuhunkin asiaan kuten omaan yksityiselämäänsäkin. Monet myös käyttävätkin niitä ihan tiedostamattaankin kuten mikäli ”Pekka ei ole soittanut perjantaihin mennessä sopiakseen uusista treffeistä niin unohdan koko kaverin” Valitettavasti niitä käytämme usein vain silloin kun olemme epävarmoja asiastamme, vaikka niiden tärkeys ensisijaisesti tulee kun kyse on liiallisesta itseluottamuksesta.

Maksimipanostuksen miettiminen etukäteen on ihan järkevää, koska olemme taipuvaisia luottamaan niin paljon kykyihimme, että turpaan tullessa panostamme asiaan vielä entistä enemmän. Meidän tulisi esimerkiksi omaa yritystä perustaessamme miettiä jo etukäteen kuinka paljon olemme valmiita häviämään siihen rahaa ennen kuin toteamme hankkeen epäonnistuneeksi tai kuinka pitkään olemme varautuneet tekemään tappiota. Tämä tietty rahasumma ja aikamääre etukäteen mietittyinä auttaa rajoittamaan tappiomme sellaisiksi joista selviämme ilman suuria ongelmia.

Loppuyhteenveto

Teemme jatkuvasti päätöksiä, niin hyviä kuin huonojakin. Monesti erittäin vahvasti tunteisiin perustuen. On kuitenkin muistettava ettei tunteet ole mikään haitallinen asia, mutta ne saattavat joskus johdattaa meidät pahasti harhaan. Jossain vaiheessa on kuitenkin hyväksyttävä tosiasiat ja huomata ovatko päätöksemme onnistuneet vai eivät. Silloin on sitten reagoitava parhaalla mahdollisella tavalla ja siinä tietyt etukäteen päätetyt rajat tulevat hyödyllisiksi. Näiden avulla selviämme virheistämme ilman todellisia katastrofeja. Ilman epäonnistumisia ei kukaan pärjää elämässään, joten niitä sattuessa ei pidä laittaa päätään perseeseen ja kaivautua syvälle epäonnistumisen poteroon vaan pistää pää pystyyn ja matkata kohti uusia pettymyksiä.

-TT

Päätösten vihollisten nujertaminen osa 1.

Viime kirjoituksessa käsittelin neljää eri vihollista järkevässä päätöksenteossa. Lupasin silloin palaavani asiaan ja tällä kertaa keskityn kahteen asiaan eli siihen kuinka vältämme katsomasta asioita liian suppeasti ja kuinka vähennämme vahvistusharhasta kärsimistä.

Viime kirjoituksessa käytin esimerkkinä kuvitteellista henkilöä Pekkaa joka teki valintaa kauppakorkeakoulun ja lääkiksen välillä johtuen vanhempiensa ammateista. Tämä kahdesta eri vaihtoehdosta valitseminen on erittäin suppea valikoima ja näiden kahden opinahjon lisäksihän on tietysti kymmeniä muita vaihtoehtoja. Tämän jatko-opiskelumahdollisuuden lisäksihän on tietysti olemassa vielä sekin vaihtoehto, että Pekka joko menee töihin tai pitää välivuoden. Kuten jo tästäkin pohdiskelusta näkee niin meillä on olemassa paljon enemmän varteenotettavia vaihtoehtoja kuin mitä luulemme.

Yksi tapa muuttaa tällaista kapea-alaista ajattelua on muuttaa koko homman pelisäännöt eli kuvitella ettei itsellä ole käytettävissä aikaisempia vaihtoehtoja eli toisin sanoen hylätä ennalta-ajatellut kuviot kokonaan siksi aikaa kunnes on ehtinyt pähkäillä onko muita vaihtoehtoja edes olemassa. Pekan tapauksessa tulisi silloin miettiä, että mitä tekisin mikäli vaihtoehtona ei olisi kauppakorkeakoulua tai lääkistä ollenkaan. Tämän lisäksi Pekka voisi miettiä vaihtoehtoiskustannuksia eli kuinka paljon hän voisi ehtiä tienata sinä aikana töissä kun hän olisi opiskelemassa.

Kapean katsannan korjaamiseksi me voimme myös miettiä useampia vaihtoehtoja samalla kertaa. Tällä kertaa on ehkä viisaampaa ajatella asiaa yrityksen kannalta eli toisin sanoen laittaa kaksi toisistaan tietämätöntä työryhmää ratkaisemaan jotain tiettyä ongelmaa ja kerätä sitten ratkaisumallit yhteen. Tällöin pystytään tutkimaan samaa ongelmaa useammalta kantilta. Tämä vähentää myös oman erinomaisuuden yliarvioimista, koska aina on olemassa vaara oman egon kasvamisesta liian suureksi joka johtaa ainoastaan yhden mahdollisen ratkaisun hyväksymiseen. Tässä tavassa lähteä ratkaisemaan ongelmia on kuitenkin se vaara, että mahdollisten vaihtoehtojen määrä kasvaa yksinkertaisesti liian suureksi. Ihminen on eläin jonka aivotoiminta on kuitenkin sen verran rajoittunutta ettei liialliset vaihtoehdot ole hyväksi. Näiden seurauksena ihminen joko keskittyy epäolennaisuuksiin tai päätöksenteko menee liian vaikeaksi. Mikäli satut kuuntelemaan jonkun toisen ihmisen tarjoamia vaihtoehtoja niin varo sitä ettei hän tarjoa sinulle yhtä varteenotettavaa ehdokasta enempää.

Yksi tärkeä tapa löytää päätöksentekoon ratkaisumalleja on kääntyä niiden ihmisten puoleen jotka ovat tehneet saman päätöksen joskus sinua aiemmin. Näitä henkilöitä löytyy monelta helposti lähipiiristäkin ja heitä kannattaa tietysti jossain määrin kuunnella. Mikäli lähipiiristä ei tällaisia henkilöitä ei löydy niin jo pelkästään Internetin hakukoneilla on hyvin helppo löytyy joku henkilö joka on samanlaisessa tilanteessa tehnyt jonkinlaisen päätöksen jonka on sitten esimerkiksi blogissaan hyvin perustellut. Tätä kautta voit sitten itse muodostaa oman ajatteluprosessisi myötä oman mielipiteesi tai löydät joitakin neuvoja vastakkaisen mielipiteen luoneelta ihmiseltä. Esimerkkien voima on valtava tässäkin asiassa.

Tätä ongelmaa voi siis ratkaista hylkäämällä vallitsevat vaihtoehdot kokonaan ja etsiä uusia, nykyisten vaihtoehtojen kustannuksia eli sitä kuinka paljon aikaa tai resursseja palaa ja miettiä kannattaako ensin ajatellut vaihtoehdot ollenkaan ja viimeinen mahdollisuus on kysyä joltakin sellaiselta joka on aikaisemmin ollut saman valinnan edessä.

Testaa omat olettamuksesi todenmukaisesti ja käy vahvistusharhan kimppuun

Me emme ole läheskään aina oikeassa, vaikka uskommekin lähes aina olevamme. Näitä harhoja vahvistamme erityisesti itse. Joissakin tapauksessa tietysti myös ympäristömme vaikuttaa omiin mielikuviimme. Meidän on hyvin vaikea muuttaa omaa ajatteluamme itse tekemällä analyysia, mutta se on kuitenkin mahdollista.

Yritä löytää vastakkaisia mielipiteitä

Kun meillä on tietty mielipide jostain asiasta niin etsimme sitten sellaista informaatiota joka vahvistaa omaa näkemystämme. Tätä tapaa analysoida asioita voimme välttää mikäli otamme huomioon myös muita mielipiteitä. Meidän siis kannattaa myös etsiä tietoa joka perustelee täysin vastakkaista näkemystä. Itselleni tällainen täysin vastakkainen näkemys tarkoittaa mm. Vihreiden kantoja kantoja päivän politiikassa tai Eurouskovaisten näkemyksiä valuutan hyödyistä. Meidän täytyy siis kuunnella niitä ihmisiä joista me olemme täysin väärässä.

Kun tapaat jonkin ihmisen joka kehuu jotain asiaa maasta taivaaseen niin silloin kannattaa heti kysyä huonoista puolista ja tarkkailla sitä joutuuko toinen puolustuskannalle vai ei. Tällaisia hetkiä ovat monet myyntipuheet joita tietyt ammattiryhmät viljelevät.

Katso läheltä ja kaukaa

Meidän on erittäin helppo nähdä tilanne omin silmin läheltä ja tehdä päätöksemme sillä tavalla, että vahvistamme näkemystämme eikä siinä ole usein mitään vikaa. Se saattaa kuitenkin vahvistaa liikaa vahvistusharhaamme ja teemme sen seurauksena vääriä päätöksiä. Läheltä katsominen tarkoittaa sitä, että keskitymme siihen informaatioon joka meillä on helposti saatavilla eli meidän omiin vaikutelmiin ja oletuksiin.

Voimme päättää lähteä lomalle jonnekin kauemmas ja kohdetta miettiessämme katsomme matkaopasta ja näemme kuinka hienolta kaikki näyttää. Tällöin olemme keskittyneet ainoastaan läheltä katsomiseen. Tämän lisäksi meidän tulisi myös etsiä jostain internjetin syövereistä matkakertomuksia ja arvosteluita siitä millainen todellisuus vallitsee paikan päällä. Matkaoppaistahan me yleensä näemme siloitellun kuvan ja todellinen tilanne jää näkemättä.

Myös oma ammattitaito, huono henkilökohtainen tilanne ja mahdolliset tittelit saattavat estää meitä ratkaisevasti katsomaan asioita uusista näkökulmista. Tällöin kuvittelemme tietävämme kaiken emmekä välttämättä pysty näkemään jollekin amatöörille ihan itsestäänselvää tapaa ratkaista ongelma tekemällä tietty päätös. Itselleni tästä liian läheltä katsomisesta tulee ensimmäisenä mieleen poliitikkomme, jotka eivät uskalla tehdä tarvittavia päätöksiä saada kansantaloutemme oikealle uralle, koska pelkäävät omien äänestäjien katoavan.

On hyvin tärkeää katsoa tilannetta sekä läheltä että kaukaa jotta järkevin päätös tulee tehtyä mikäli keskittyy vain jompaan kumpaan on vaara katsoa asioita liian suppeasti. Liika informaatiokaan ei kuitenkaan ole hyväksi päätöksenteolle, joten ei pidä liioitella ja katsoa liian montaa eri näkökulmaa.

Tee pieniä kokeiluja ennen päätöksentekoa

Kun menet ensimmäisen kerran keväällä tai kesällä järveen uimaan laiturista niin saunan jälkeen seisot siinä laiturin reunalla ja laitat jalkaasi hyvin varovasti veteen ennen sinne menemistä. Tämän jälkeen sitten alat pikkuhiljaa kastamaan itseäsi syvemmälle tai huomaatkin veden olevan liian kylmää. Tämä pieni kokeilu voi ratkaista päätöksesi suuntaan tai toiseen, mutta ilman sitä saattaisit olla jääkylmässä vedessä palelemassa.

Tällaiset pienet testit ovat tärkeitä siksi, jotta meidän ei tarvitse arvailla ja olettaa mitä tuleman pitää. Varsinkin päätöksiä joiden vaikutukset tulevat näkymään erityisesti pidemmällä aikavälillä on syytä testata. Näitä ovat mm. päätökset opiskelu- tai työpaikasta tai jonkin erityisalan valinta.

Vahvistusharhan välttämiseksi meidän pitää yrittää löytää mahdollisimman paljon eriäviä mielipiteitä, tarkastella asiaa sekä läheltä että kaukaa ja mahdollisesti testattava olettamuksiamme tehden pieniä kokeiluja.

Aika pitkä kirjoitus tästä tuli, joten toivottavasti jaksatte lukea loppuun saakka. Seuraavalla kerralla käymme lyhytaikaisten tunnepurskausten ja yliluottamukseen mitä tulee omien päätöstemme järkevyyteen.

Viikonloppuja,

-TT