Hyvät ja huonot neuvot

Lähestulkoon päivittäin saamme kuunnella ihmisiä tai lukea heidän kirjoituksiaan. He antavat meille suurimmaksi osaksi hyvää tarkoittaen neuvoja joita me sitten toteutamme enemmän tai vähemmän. Näiden neuvojen antamiseen itsekin sorrun usein blogissani ja välillä vinkit ovat hyviä ja välillä huonoja. Huonot neuvot tuottavat meille enemmän tuskaa kuin hyötyä ja niiden kuunteleminen ja lukeminen voivat viedä meiltä paljon kallista aikaamme. Seuraavassa joitakin kateogorioita hyödyttömille neuvoille:

Abstraktit:

Näitä huonojen neuvojen kategorioita on useita enkä varmasti tule niistä kaikkia tämän kirjoituksen aikana käsittelemään. Jostain kuitenkin on aloitettava ja mennään tällä kertaa niihin, joissa vastuu on kokonaan kuulijalla. Oletko usein dieetillä ja yrität laihduttaa? Neuvooko joku sinua tekemään seuraavaa: ”Lisää liikuntaa, syö terveellisemmin ja vähemmän kuin kulutat” Nämä neuvot ovat erittäin monisyisiä eivätkä kerro mitään uutta dieetillä olevalle tai sille ryhtyvälle henkilölle vaan ovat itsestäänselvyyksiä joita toistetaan. En ole mikään tämän alan asiantuntija, mutta kyllä neuvojen pitäisi olla konkreettisempia kuten ”Merkitse kalenteriin ajat liikunnalle, vähennä hiilihydraattien ja lisää proteiinien määrää ravinnossasi ostamalla vähemmän vaaleaa leipää ja syömällä kanaa.” Jälkimmäinen neuvo on parempi, mutta sekin vielä aika mitätön. Tarkoitus oli vaan esittää hieman konkreettisempi vaihtoehto.

Enemmän kärsimystä kuin hyötyä aiheuttavat neuvot:

Vähän aikaa sitten oli muistaakseni eräässä iltapäivälehdessä kitsasteluneuvoja joista yksi kuului seuraavasti: ”Hyödynnä työpaikkasi pahanmakuinen automaattikahvi ja säästä rahaa päivittäin.” Tämä neuvo pätee ainoastaan niille, jotka ovat luonteeltaan jo muutenkin kitsaita ja jotka eivät pidä kahvista. Neuvon seuraus on se, että pienen säästön takia ihminen hukkaa ison osan tahdonvoimastaan pahan kahvin juomiseen joka on sitten poissa jostain muusta tahdonvoimaa vaativasta tekemisestä. Pahimmillaan neuvo voi myös aiheuttaa koko päivän kestävän vitutuksen joka tulee heti pidemmällä aikavälillä kalliimmaksi. Tähän kategoriaan voidaan tunkea kaikki neuvot joissa ei oteta huomioon sitä mistä joutuu luopumaan, kun saa jotain lisää. Parempi tapa olisi esimerkiksi sanoa ”Mikäli jonotat jotain ilmaista niin kysy itseltäsi saatko siitä enemmän hyötyä kuin mitä siihen kuluvan ajan myötä menetät.”

Pienet kikat jotka tuovat hyvin mitättömiä hyötyjä suuremmassa kuvassa:

Tämä ryhmä on aika lähellä ensimmäistä, mutta pidän sitä erillisenä. Tämä jaottelu ei ole missään nimessä tiedettä, joten ei häiritä suurempaa kuvaa pohtimalla mahtuisiko tämä neuvo edelliseen. ”Säästä sähköä ottamalla puhelimenlaturi pois seinästä latausten välillä” Tämä saattaa säästää pari Euroa vuodessa, mutta se ei ole paljon kokonaiskuvassa. Näitä samoja vinkkejä pitäisi hyödyntää ainakin sata ennen kuin niillä on mitään vaikutusta taloustilanteeseen. Paljon parempi vinkki olisi ”Mieti harrastuksiasi tai mielenkiinnonkohteitasi ja kysy itseltäsi voisiko niistä saada lisätuloja”

Neuvot jotka eivät sovi kaikille ihmisille

”Sijoitan joka kuukausi palkastani tuhat Euroa osakkeisiin, kaikkien kannattaisi laittaa xxx Euroa.” Tämä neuvo on siitä huono ettei se toinen kaveri välttämättä seuraa markkinoita tai ymmärrä niistä yhtään mitään ja silloin se voi tietää merkittävää rahanmenoa. Parempi tapa olisi sanoa: ”Mikäli sinulla on ylimääräistä rahaa niin kannattaa miettiä voisiko sitä sijoittaa johonkin tuottavampaan kuin pitää niitä pankkitilillä.” Me olemme erilaisia persoonia ja silloin on aina muistettava ettei kaikkia asioita voi jokainen toteuttaa toisten ihmisten neuvojen mukaan. Tämän takia toista neuvoessa pitäisi aina yrittää ottaa huomioon toisen persoona ja yrittää auttaa sen mukaan. Itse taidan sortua tähän asiaan blogissani vähän turhankin usein, mutta toisaalta en lukijoitteni persoonia tunne juurikaan. Tämän takia jokaista kirjoitustani tulisi aina arvioida ensisijaisesti omasta näkökulmastaan ja persoonastaan riippuen. Älkää siis missään nimessä toimiko suoraan siten kuin kirjoitan tai neuvon ilman tarkkaa harkintaa.

Näitä neuvomiskategorioita on paljon enemmänkin kuin mitä näin äkkiseltään minulle tuli mieleen. Niitä voi ja saa ehdottomasti laittaa kommentteihin lisää tai olla muutenkin eri mieltä tästä kirjoituksesta. Ottakaa aina oma tilanteenne huomioon älkääkä kuunnelko neuvoja, jotka eivät ole konkreettisia, eivät tuota suurempaa hyötyä kuin haittaa tai tuottavat pilkunnussintaa ilman suurempia hyötyjä ja eivät sovi teille henkilökohtaisesti.

Ei muuta kuin sitten tsemppiä viikonjatkolle!

-TT

Vale, Emävale, Tilasto

Hyvin usein käytetään tilastoja, jotta saataisiin tutkimuksien tuloksista vakuuttavampia kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämän tilastoilluusion tavoite on saada omat viestit paremmin läpi yleisölle joka ei välttämättä ole juurikaan perillä asioiden todellisista tiloista. Otetaan esimerkiksi Suomen työttömyystilastot joissa työttömyysprosentti taitaa huidella jossain kahdeksan ja yhdeksän välissä, vaikka todellinen työttömyysprosentti on yli viidentoista, kun lasketaan työttömiksi ne tempputyöllistetyt jotka saavat joko mitätöntä tai olematonta palkkaa työharjoittelustaan työkkärin järjestämästä koulutuksestaan. Tämä tapa piilottaa todellisuus tilastojen taakse on tarkoituksenmukaista ja sillä on vaikutusta mm. Suomen luottoluokitukseen ja kansalaisten mielikuviin siitä kuinka hyvin poliitikkomme ovat asiansa hoitaneet.

Kaikkia näiden tutkimusten tuloksia pystyy tilastojen avulla muuntelemaan haluamaansa suuntaan, joten on hyvin vaikea tietää mitkä tutkimukset ovat tehty aivan puolueettomasti. Näiden tilastojen vääristelyllä on mahdollista tienata parhaimmillaan monia miljardeja dollareita tai Euroja ja sen vuoksi on erittäin tärkeää tietää pystyykö näihin tuloksiin luottamaan. Vaikka akateemista tutkimusta monesti pidetään puolueettomana niin senkään lopputuloksia ei voi aina pitää luotettavana. Mikäli saadaan tuloksia joita ei haluta niin pahimmillaan se aiheuttaa rahoituksen loppumisen. Akateemista tutkimusta tehdään myös usein jonkin yrityksen sponsoroimana ja yhteistyössä heidän kanssaan mikä ei nyt jo ihan pelkän insinöörilogiikan perusteella voi olla vaikuttamatta saatuihin tuloksiin. Kaikki rahoittajat ja heidän mahdolliset kytkentänsä rahaan tai muuhun vallankäyttöön olisi hyvä olla tiedossa luotettavuutta arvioidessa. Tavallinen pulliainen ei sitten pystykään ottamaan selvää näistä kaikista luotettavuuteen riippuvista asioista ja sen takia on hyvä olla erittäin skeptinen.

Ja sitten esimerkkeihin siitä kuinka tilastoja manipuloidaan esimerkiksi lääketutkimuksessa, jotta saataisiin haluttuja tuloksia.

• Heittämällä hirveä määrä dataa tilasto-ohjelmaan ja olettamalla minkä tahansa korrelaation todistavan syy-seuraus-suhteen. Tästä seurauksena voi olla jo hyvällä tuurillakin itselle suotuisat tulokset.
• Oikean lääkkeen ja placebon paremmuutta voi säädellä muuttamalla parametreja mikäli placebo alkaa tuottamaan parempia tuloksia kuin testattu lääke.
• Hylkäämällä tulokset niiden ihmisten kokeista jotka ovat jättäneet leikin kesken syystä tai toisesta. Yleensä kesken jättäneet ovat todennäköisemmin lopettaneet sivuvaikutusten takia ja nämä poistamalla tilastoista saadaan parempia tuloksia.
• Puhdistamalla kaikki itselle hyödytön data tutimuksesta kuten graafit jotka eivät näytä hyviltä.
• Pidentämällä tai lyhentämällä aikaa jolla kerätään tilastoja placebon ja testatun lääkeaineen vaikutuksesta.
• Datan vääristely on mahdollista ottamalla tietty potilasryhmä ja julkaisemalla sen positiiviset tulokset ja julkaisemalla ne parhaimmat datat.

Monet noista vääristelyistä paistavat suoraan asiantuntijoiden kaaliin surkeina yrityksinä väärentää tuloksia, mutta meidän tavallisten pulliaisten on siitä mahdotonta juurikaan ymmärtää. Esimerkit otettu Ben Goldagren kirjoituksesta Tim Ferrisin 4-hour bodysta. Pointti ei ole se, että kaikki tutkimustulokset olisi väärennettyjä vaan se ettei ainakaan allekirjoittaneella riitä ymmärrys tuloksien todenmukaisuuteen. Tämän takia en blogissani yleensä viittaa mihinkään erinäköiseen tutkimukseen vaan kaikki kirjoitukset ovat enemmän tai vähemmän vain omia mielipiteitä eri asioihin. Yritän kuitenkin suhtautua kriittisesti niihin lähteisiin joita käytän silloin tällöin blogissani. Paras tapa saada todenmukaisia tuloksia on testata itse kuinka hyvin erilaiset tutkimustulokset vaikuttavat. Ongelmana onkin monesti se ettei tulosten näkyminen välttämättä tapahdu sinä aikana, kun niitä jaksaa tehdä. Tämä omien tutkimusten tekeminen vie myös paljon aikaa ja siksi olisi harkittava hyvin tarkkaan niiden kannattavuutta. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse sitä enemmän on syytä omia resurssejaan laittaa. Ehkä kaikista yleisimpiä tavallisten pulliaisten uskomia tutkimuksia ovat dieettitulokset joita erilaisista ruokavalioista saadaan. Hyvin usein sitten monet ihmettelevätkin, kun noudattamalla tiettyä ruokavaliota ei laihdukaan. Tämä johtuu kahdesta syystä: joko ohjeita ei ole noudatettu tarkasti tai tutkimustulokset ovat selkeätä roskaa. Tämän toteaminen voi tapahtua ainoastaan kirjaamalla kaikki ruoat ylös mitä on syönyt riippuen tietysti salliiko dieetti jonakin päivänä ylensyönnin. Lyhyesti ja ytimekkäästi viesti on: Tee Itse omat tutkimuksesi!

-TT