Tahdonvoiman rajallisuus

Meillä kaikilla on tietty määrä tahdonvoimaa. Toisilla sitä on enemmän ja toisilla sitä on vähemmän. Siitä huolimatta meidän on ymmärrettävä, että sillä on omat rajoituksensa. Ilman näiden rajoitusten ymmärtämistä elämänlaatumme huononee. Me emme voi luottaa siihen, että tahdonvoimamme riittää päivästä tai tunnista toiseen. Vaikka tahdonvoimaa voi kehittää, niin se loppuu kaikilta jossain vaiheessa. Se on onneksemme myös uusiutuva voimavara, joten antamalla tahdonvoiman levätä välillä voi sitä alkaa käyttämään taas uudestaan.

Käytä tahdonvoimaasi säästeliäästi

Koska tahdonvoimamme on rajallinen, tulee sitä myös käyttää säästeliäästi. Me emme voi tuhlata sitä jatkuvasti, koska sen käyttö turhiin asioihin hukkaa sitä ja se saattaa loppua ennen kuin ehdimme käyttää sitä tärkeisiin päätöksiin tai tekemisiin. Tahdonvoimaa me käytämme ennen kaikkea silloin, kun meidän tarvitsee tehdä jotain tietoisesti. Suurin osa päivästämme kuluu suorittaessamme asioita tiedostamattomasti. Tällöin aivomme säästävät energiaa, koska se on meille rajallinen voimavara. Tahdonvoimaamme voi verrata vesivoimalaan, jonka altaaseen ei tule lisää vettä. Kun meidän täytyy saada energiaa vesivoimalasta, käytämme osan vedestä ja loput jää altaaseen odottamaan käyttöä. Sama pätee tahdonvoimaamme. Ilman sen uusiutumista meille jää tietty määrä odottamaan seuraavaa käyttöä. Mikäli käyttää kaiken energian ei vesivoimalasta enää saa energiaa lisää. Tahdonvoiman loppuu samalla tavalla. Mitä enemmän tahdonvoimaa käyttää sitä nopeammin se loppuu.

Tahdonvoima on uusiutuva voimavara

Tahdonvoimamme uusiutuu parhaiten nukkuessa. Tämän lisäksi tahdonvoimaa voi lisätä pitämällä verensokeritasonsa sopivan korkealla. Verensokeri pysyy parhaiten sopivalla tasolla syötäessä hitaita hiilihydraatteja ja proteiineja. Väsyneenä ja nälkäisenä on vaikea käyttää tahdonvoimaansa. Kaikki tärkeimmät asiat tulisi hoitaa silloin, kun tahdonvoima on uusiutunut eli joko unten tai ruokailujen jälkeen. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse sitä enemmän tahdonvoimaa tarvitaan. Jos mietitään esimerkiksi tärkeitä taloudellisia päätöksiä, kuten sijoituksia, työpaikan hankkimista tai vaihtoa on syytä pitää huoli siitä, että on levännyt riittävästi ja uusinut omaa tahdonvoimaansa nostamalla verensokerinsa sopivalle tasolle. Näitä päätöksiä ei myöskään kannata tehdä enää myöhään illalla, koska silloin on todennäköisemmin ehtinyt tuhlata jo suurimman osan tahdonvoimastaan.

Rutiinien kehittäminen vähentää tahdonvoiman tarvetta

Rutiinien kehittäminen on tärkeätä tahdonvoiman rajallisuuden näkökulmasta. Aivomme käyttävät jopa viidesosan kaikesta ruumiimme kuluttamasta energiasta, vaikka painavat noin viideskymmeneosan kokonaismassastamme. Tietoiset, tahdonvoimaa tarvitsevat päätöksemme rasittavat paljon ruumistamme ja vaativat enemmän energiaa kuin rutiinimme. Mitä tehokkaammat ja mitä vähemmän tietoisuuttamme rutiinit omaamme, sitä enemmän meillä jää energiaa tärkeisiin asioihin jotka vaativat tietoista päätöksentekoa. Kun tahdonvoimamme loppuu päivän aikana, palaamme suorittamaan rutiinejamme, koska meillä ei energiaa enää riitä muuhun.

Ympäristöä on helpompi muokata kuin itseään

Me emme ole pelkästään riippuvaisia siitä mitä itse päätämme tehdä. Me toimimme myös ympäristömme meille luomien viitekehysten perusteella. Mitä enemmän ympäristömme luo houkutuksia joita torjumme tahdonvoimallamme sitä vähemmän meillä riittää voimia tärkeiden asioiden tekemiseen. Jos noudatat jotain tiettyä ruokavaliota, on turhaa jättää sen vastaisia houkutuksia näkyville. Kahden hengen taloudessa toisen osapuolen syödessä ruokavaliosi vastaisesti on sinun helpompi sortua samojen ruokien syöntiin. Keskimäärin on helpompaa muokata ympäristöään kuin yrittää selvitä asioista pelkän tahdonvoiman avulla. Kenelläkään ei tahdonvoimaa ole jatkuvasti niin paljon kuin mitä tarvitaan. Tällöin ympäristön vaikutus näkyy välittömästi.

Muun muassa seuraavat asiat kuluttavat meidän jokaisen tahdonvoimaa:

• Uudet käyttäytymismallit
• Häiriöiden suodattaminen
• Houkutusten vastustaminen
• Tunteiden tukahduttaminen
• Pelonhallinta
• Pitkän aikavälin palkintojen valitseminen lyhyen sijaan
• Niiden asioiden tekeminen joista ei pidä

Lyhyesti voidaan todeta tahdonvoiman olevan yksi tärkeimmistä voimavaroistamme, mutta jokaisen tulee muistaa, että sillä on rajoituksensa. Me tarvitsemme tahdonvoimaamme erityisesti silloin, kun meidän täytyy tehdä tärkeitä tehtäviä tai päätöksiä. Niitä tehtäessä tahdonvoimamme tulisi olla korkeimmillaan. Tahdonvoiman tulisi antaa uusiutua, joten verensokerin pitäminen sopivalla tasolla on tärkeää ja lisäksi tahdonvoimaa käyttäessä tulee pitää riittäviä taukoja.

Miten te säätelette tahdonvoimanne rajallisuutta?

-TT

Hyvät ja huonot neuvot

Lähestulkoon päivittäin saamme kuunnella ihmisiä tai lukea heidän kirjoituksiaan. He antavat meille suurimmaksi osaksi hyvää tarkoittaen neuvoja joita me sitten toteutamme enemmän tai vähemmän. Näiden neuvojen antamiseen itsekin sorrun usein blogissani ja välillä vinkit ovat hyviä ja välillä huonoja. Huonot neuvot tuottavat meille enemmän tuskaa kuin hyötyä ja niiden kuunteleminen ja lukeminen voivat viedä meiltä paljon kallista aikaamme. Seuraavassa joitakin kateogorioita hyödyttömille neuvoille:

Abstraktit:

Näitä huonojen neuvojen kategorioita on useita enkä varmasti tule niistä kaikkia tämän kirjoituksen aikana käsittelemään. Jostain kuitenkin on aloitettava ja mennään tällä kertaa niihin, joissa vastuu on kokonaan kuulijalla. Oletko usein dieetillä ja yrität laihduttaa? Neuvooko joku sinua tekemään seuraavaa: ”Lisää liikuntaa, syö terveellisemmin ja vähemmän kuin kulutat” Nämä neuvot ovat erittäin monisyisiä eivätkä kerro mitään uutta dieetillä olevalle tai sille ryhtyvälle henkilölle vaan ovat itsestäänselvyyksiä joita toistetaan. En ole mikään tämän alan asiantuntija, mutta kyllä neuvojen pitäisi olla konkreettisempia kuten ”Merkitse kalenteriin ajat liikunnalle, vähennä hiilihydraattien ja lisää proteiinien määrää ravinnossasi ostamalla vähemmän vaaleaa leipää ja syömällä kanaa.” Jälkimmäinen neuvo on parempi, mutta sekin vielä aika mitätön. Tarkoitus oli vaan esittää hieman konkreettisempi vaihtoehto.

Enemmän kärsimystä kuin hyötyä aiheuttavat neuvot:

Vähän aikaa sitten oli muistaakseni eräässä iltapäivälehdessä kitsasteluneuvoja joista yksi kuului seuraavasti: ”Hyödynnä työpaikkasi pahanmakuinen automaattikahvi ja säästä rahaa päivittäin.” Tämä neuvo pätee ainoastaan niille, jotka ovat luonteeltaan jo muutenkin kitsaita ja jotka eivät pidä kahvista. Neuvon seuraus on se, että pienen säästön takia ihminen hukkaa ison osan tahdonvoimastaan pahan kahvin juomiseen joka on sitten poissa jostain muusta tahdonvoimaa vaativasta tekemisestä. Pahimmillaan neuvo voi myös aiheuttaa koko päivän kestävän vitutuksen joka tulee heti pidemmällä aikavälillä kalliimmaksi. Tähän kategoriaan voidaan tunkea kaikki neuvot joissa ei oteta huomioon sitä mistä joutuu luopumaan, kun saa jotain lisää. Parempi tapa olisi esimerkiksi sanoa ”Mikäli jonotat jotain ilmaista niin kysy itseltäsi saatko siitä enemmän hyötyä kuin mitä siihen kuluvan ajan myötä menetät.”

Pienet kikat jotka tuovat hyvin mitättömiä hyötyjä suuremmassa kuvassa:

Tämä ryhmä on aika lähellä ensimmäistä, mutta pidän sitä erillisenä. Tämä jaottelu ei ole missään nimessä tiedettä, joten ei häiritä suurempaa kuvaa pohtimalla mahtuisiko tämä neuvo edelliseen. ”Säästä sähköä ottamalla puhelimenlaturi pois seinästä latausten välillä” Tämä saattaa säästää pari Euroa vuodessa, mutta se ei ole paljon kokonaiskuvassa. Näitä samoja vinkkejä pitäisi hyödyntää ainakin sata ennen kuin niillä on mitään vaikutusta taloustilanteeseen. Paljon parempi vinkki olisi ”Mieti harrastuksiasi tai mielenkiinnonkohteitasi ja kysy itseltäsi voisiko niistä saada lisätuloja”

Neuvot jotka eivät sovi kaikille ihmisille

”Sijoitan joka kuukausi palkastani tuhat Euroa osakkeisiin, kaikkien kannattaisi laittaa xxx Euroa.” Tämä neuvo on siitä huono ettei se toinen kaveri välttämättä seuraa markkinoita tai ymmärrä niistä yhtään mitään ja silloin se voi tietää merkittävää rahanmenoa. Parempi tapa olisi sanoa: ”Mikäli sinulla on ylimääräistä rahaa niin kannattaa miettiä voisiko sitä sijoittaa johonkin tuottavampaan kuin pitää niitä pankkitilillä.” Me olemme erilaisia persoonia ja silloin on aina muistettava ettei kaikkia asioita voi jokainen toteuttaa toisten ihmisten neuvojen mukaan. Tämän takia toista neuvoessa pitäisi aina yrittää ottaa huomioon toisen persoona ja yrittää auttaa sen mukaan. Itse taidan sortua tähän asiaan blogissani vähän turhankin usein, mutta toisaalta en lukijoitteni persoonia tunne juurikaan. Tämän takia jokaista kirjoitustani tulisi aina arvioida ensisijaisesti omasta näkökulmastaan ja persoonastaan riippuen. Älkää siis missään nimessä toimiko suoraan siten kuin kirjoitan tai neuvon ilman tarkkaa harkintaa.

Näitä neuvomiskategorioita on paljon enemmänkin kuin mitä näin äkkiseltään minulle tuli mieleen. Niitä voi ja saa ehdottomasti laittaa kommentteihin lisää tai olla muutenkin eri mieltä tästä kirjoituksesta. Ottakaa aina oma tilanteenne huomioon älkääkä kuunnelko neuvoja, jotka eivät ole konkreettisia, eivät tuota suurempaa hyötyä kuin haittaa tai tuottavat pilkunnussintaa ilman suurempia hyötyjä ja eivät sovi teille henkilökohtaisesti.

Ei muuta kuin sitten tsemppiä viikonjatkolle!

-TT