Ihmiskoe-eläin

Sen lisäksi, että aion saada ensimmäisen kirjani valmiiksi on myös syytä ruveta ihmiskoe-eläimeksi. En aio pelkästään kirjoittaa asioista vaan aion myös tällä samalla reissulla myös todistaa ne ainakin omalta kohtaltani oikeiksi. Se, että onnistunko siinä vai en on tietysti vielä tässä vaiheessa hämärän peitossa ja siksi voin vain omalta kohdaltani todeta alkupisteeni ja jatkaa siitä matkaani.

Mitä tämä ihmiskoe-eläimeksi sitten käytännössä tarkoittaa? Kyseessä ei ole juurikaan siitä kuinka raha-asioita hoidetaan vaan siitä kuinka vähällä ajalla on mahdollisuus saada erinomaisia tuloksia aikaan. Tämä koskee ennen kaikkea omaa fyysistä ja henkistä kapasiteettiani ja siitä kuinka asioita voi oppia hyvin nopeasti kunhan tekee ne eri tavalla kuin meille suurimmalle osalle opetetaan. Näiden asioiden hyväksyminen on sen verran vaikeata, että ilman näyttämättä konkreettisia tuloksia ei suurin osa ihmisistä tule uskomaan pelkkiä kirjoituksia. En mene tässä kirjoituksessa vielä tarkasti yksityiskohtiin, koska minulla on vielä viimeinen suhteellisen lyhyt siirtymä vielä edessä. Tulen jatkamaan blogiani  kertomalla yksityiskohtaisemmin mitä olen tehnyt ja se tulee muistuttamaan enemmän päiväkirjaa kuin aiemmin. Tulevaisuus näyttäköön kuinka ahkerasti tulen tätä ja Lontoon murteella tehtyä blogiani päivittämään tämän reissun aikana. Mikäli asiat menevät putkeen niin päivitystahti kiihtyy molemmissa.

Koska Suomessa minulla on vielä tällä hetkellä liian paljon häiriötekijöitä oli syytä ottaa niistä välimatkaa, jotta suurempi muutos on mahdollinen. Ymmärrän hyvin, että se ei tietystikään ole sama asia laittaa asioita kuntoon ilman niitä ulkoisia häiriötekijöitä ja palata niiden keskuuteen sitten myöhemmin. Rehellisesti sanottuna olen varma siitä, että olisin epäonnistunut pahasti mikäli olisi jäänyt Suomeen. Yksi syy siihen on se, että uusien tapojen muodostamiseen kuluu tutkimusten mukaan ihan helvetin kauan aikaa ja mitä vaikeammista asioista on kyse sitä kauemmin niihin menee. Ulkoisia häiriötekijöitä olisi ollut tapojen luomiseen yksinkertaisesti liikaa. Nämä eivät ole niin helppoja asioita kuin voisi luulla.

Epäonnistumiseen on suuri mahdollisuus ja olen sen ottanut huomioon. Joudun varmasti taistelemaan ennen kaikkea oman pääkoppani kanssa eikä minulle muiden mielipiteet juurkaan mitään merkitse. Pahimmassa tapauksessa palaan takaisin kotimaahan entistä läskimpänä ja laiskempana sekä muutamaa tuhatta Euroa köyhempänä. Tämän lisäksi olen tietysti hukannut muutaman kuukauden elämästäni turhaan kokeiluun. Parhaimmassa tapauksessa voin niin fyysisesti kuin henkisestikin paljon lähtöäni paremmin ja saan näiden parannusten seurauksena tulevaisuudessa huomattavan paljon enemmän aikaan. Jokainen voi sitten itse muodostaa mielipiteensä siitä, että ovatko kertoimet puolellani vai vastaan. Koska emme voi tulevaisuutta tietää on sitä turha sen enempää spekuloida ja keskittykäämme siis seuraamaan miten käy.

Eipä tässä muuta,

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Lue Nämä!

Luen hyvin paljon kirjoja olivat ne sitten fiktiota tai faktaa tai niiden sekoitusta. Olen varmasti viiden viime vuoden aikana lukenut parisenkymmentä kirjaa vuodessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän liittyneet itsensä kehittämiseen, sijoittamiseen tai raha-asioiden hoitoon. Näistä kirjoista kuitenkin harvat ovat olleet selkeästi muita parempia. Tämän vuoksi ajattelin nyt sitten lyhyesti esitellä viisi parasta kirjaa näistä eri aihealueista. Suosittelen erittäin paljon lukemaan nimenomaan juuri nämä viisi kirjaa, vaikka ne ovatkin suurin osa luettavissa ainoastaan Lontoon murteella. Nämä kirjat ovat erittäin järkeviä investointeja ja ne voivat tuottaa teille monikymmenkertaisia hyötyjä hintoihin verrattuna. En hyödy tästä mainostamisesta yhtään mitään enkä laita linkkejä näiden ostamista varten. Googlella varmasti löytyy tarvittaessa nettikirjakauppa josta voitte ostaa kirjat niin halutessanne. Pelkkä lukeminenkin hyödyttää, mutta suurin ilo näistä kirjoista on saatavissa lukemalla niitä säännöllisin väliajoin. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kirjoista:

Personal MBA, Josh Kaufman

Tämä kirja opettaa tiettyjä ajatusmalleja joita tarvitaan ymmärtämään kuinka nykyajan liiketoiminta pyörii, kuinka nostaa omaa työtehoaan ja parantaa sitä myötä sekä elämänlaatuaan että elintasoaan. Kaikki asiat on selitetty niin selkeästi, että jopa tällainen typeryskin ne ymmärtää. Ei sisällä matemaattisia kaavoja tai muuta erityisen vaikeasti ymmärrettävää materiaalia.

One up on Wall Street, Peter Lynch

Yksittäisen piensijoittajan kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto mikäli haluaa pärjätä sijoittamisessa paremmin kuin niin sanotut ”ammattilaiset” joita sitovat monenlaiset erilaiset henkiset, sosiaaliset ja muunlaiset rajoitukset. Selittää hyvin kuinka hyvinkin yksinkertaisella matematiikalla voi onnistua valitsemaan sijoituskohteita menestyksekkäästi, vaikka ei olisikaan perillä kassavirtamalleista tai muista ammattisijoittajien käyttämistä työvälineistä.

Psychology of Persuasion (Suostuttelun Psykologia), Roberto Cialdini

Tämä kirja selvittää hyvin kuinka ihmisiä on helppo saada tekemään niitä asioita joita itse haluaa ja kuinka meitä erinäköisten suostuttelun ammattilaisten tahoilta manipuloidaan. Me ihmiset olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vielä aivotoimintamme suhteen kivikaudelta mikä sitten vaikuttaa siihen kuinka näemme ja koemme eri asiat. Aivotoimintamme kun ei ole vielä päivittynyt tälle vuosituhannelle vaan niiden evoluutio on äärimmäisen hidas tapahtuma.

Richard Koch 80/20 Less is more Richard Koch

”Vähemmän on enemmän” ajattelun yksi pioneereista Richard Koch selittää mainiossa kirjassaan miten tämä ilmiö vaikuttaa meihin paljon enemmän kuin luulemme, mistä asiassa on kyse ja kuinka siitä voi saada paljon irti omassa elämässään. Tämä kirja sisältää mielestäni enemmän tarvittavia ajatusmalleja kuin yksityiskohtia siitä kuinka periaatetta pitäisi hyödyntää. Jossakin määrin on kyse myös liike-elämän käyttöön tehdystä kirjasta ja hyvä johdatus piensijoittajille siihen kuinka pienempi määrä asiakkaita, tuotteita ja tekijöitä voi saada enemmän hyötyä aikaan kuin omien panostusten hajauttaminen.

4-hour-work week Tim Ferris

Neljän tunnin työviikko on enemmän tehty yksilöitä varten kuin isompaa bisnestä pyörittäville. Kirjan tarkoitus on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta ihmisessä. Kirja neuvoo kuinka vähentää työtunteja siirtymällä etätöihin, vähentämällä turhaa kuormaa, häiriöitä, altistumista turhalle tiedolle ja kuinka vapauttaa sitä myötä aikaa itselle tärkeämpiin asioihin. Itse neljän tunnin työviikko on ainakin käsittääkseni mahdotonta jopa Ferrisin kaltaiselle ”Gurulle”. Kymmenen tunnin työviikko sen sijaan onkin jo omien arvioideni mukaan mahdollinen, mutta sekin tuottaa varmasti ongelmia ylimääräisen vapaa-ajan myötä.

Hyviä kirjoja samoista aihepiireistä löytyy tietysti muitakin, mutta viisi mainitsemaani on mielestäni parhaat. Mielestäni viidellä jo mainitulla pääsee lähestulkoon kuuhun asti, joten ei muuta kuin antoisia lukuhetkiä. Valitettavasti suomalaiset vastaavat kirjat eivät pääse lähellekään noita mainittuja, joten niistä en suosittele ainuttakaan. Hyviä nekin tosin ovat, mutta eivät erinomaisia.

Koska mielipiteet ovat elämänsuola niin toivoisin teidän kertovan mitkä muutamat kirjat ovat teidän mielestä parhaat ja miksi. Ei tarvitse tietystikään valita yhtä enempää mikäli se on paljon muita parempi.

Hyviä lukuhetkiä!

-TT

Tapojemme "Uhrit"

Tuntuuko joskus siltä, että teet joitakin asioita niitä itse huomaamatta? Mahdatko mahdollisesti raapia pallejasi tyttöystäväsi siitä huomauttaessa vai puretko kynsiäsi ihan muuten vaan? Minulla on sinulle sekä hyviä että huonoja uutisia: Hyvät uutiset ovat ne etteivät nämä tavat juurikaan rasita henkistä kapasiteettiasi ja huonot tarkoittavat sitä ettei tapojen lopettaminen ole kovin helppoa tai ylipäätänsä edes mahdollista.

Vaikka otinkin tarkoituksella hieman puistattavammat tavat esimerkeiksi niin on huomioitava meidän tapojen olevan aika pitkälti myös hyödyllisiä. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa noin 40% teoistamme muodostuvat rutiineistamme. Näitä voivat olla simppelit asiat kuten kenkien solmiminen tietyllä tavalla, television laittaminen päälle tullessa kotiin, jne. Kun näitä rutiineja sitten noudatamme niin aivotoimintamme vetää henkeä ja silloin kuormitus laskee huomattavasti mikä taas mahdollistaa aivokapasiteettimme hyväksikäytön niihin asioihin jotka sitä huomattavan paljon enemmän tarvitsevat. Todisteena tästä ovat jotkin henkilöt jotka ovat kokeneet vakavan aivovamman syystä tai toisesta. Vaikka heillä olisi tällainen vamma niin silti he saattavat noudattaa tiettyjä rutiineja, vaikka aivot toimisivatkin hyvin heikosti. Tämä saattaa ehkä joillekin teistä muistuttaa näitä kirjoituksiani, mutta ehkä me sen kestämme :D Koska en ole mikää aivotutkija en osaa sen tarkemmin näitä asioita selittää, joten lisäinformaatiota voi etsiä alan kirjallisuudesta. Kuitenkin se tieto mitä olen tavoista oppinut lukemalla ei ole niin monimutkaista etten osaisi sitä selittää.

Tapojen anatomia muodostuu oikeastaan kolmesta osasta joiden hahmottaminen ei ole kuitenkaan niin yksinkertaista kuin äkkiseltään voisi luulla. Ensimmäisenä tulee ”Vihje” joka voi olla ihan mitä tahansa maan ja taivaan välillä kuten vatsan kurniminen. Seuraavaksi tuleekin sitten itse rutiini eli tapa mikä voi siis olla kynten purestekelu tai ihan mikä tahansa meille automaattinen tekeminen. Viimeisenä muttei todellakaan vähäisempänä tuleekin sitten palkinto joka voi olla mielen rauhoittuminen kynsien pureskelun seurauksena, liikkumisesta saadut hormonimyrskyt, jne. Hyvin moniin pahoihin tapoihin liittyvä palkinto tuntuu yksinkertaisesti niin ihanan maukkaalle, että sitä on sitten erittäin vaikea saada syrjäytetyksi. Tämä kolmen komponentin yhdistelmä sitten muodostaa tapamme ja ensimmäisten kertojen jälkeen siitä muodostuu automaatio jota voi kutsua esimerkiksi ikuiseksi silmukaksi joka on niin tuttu monille ohjelmointia harrastaville tai siihen turhautuneille (minä) henkilöille.

Ja sitten itse ongelmanratkaisuun: Pahojen tapojen uudelleenohjelmoiminen on hankalaa, koska niiden osasia on vaikeaa edes huomata. Vaikka on helppo ajatella monissa tapauksissa asioiden olevan itsestään selviä niin kaikkien tapojemme anatomioiden selvittäminen ja niiden osaset saattavat olla piilossa. Käytännössä jokaisen on siis mietittävä tarkkaan ja hahmotettava kaikki tapoihin liittyvät komponentit, jotta niitä pystytään muuttamaan. Tämä siis vaatii omien tekemisiensä tarkkailua kunnes on hahmottanut koko tapasilmukan sisällön. Käytännössä muutokset vaativat seuraavat askeleet:

1. Tunnista rutiini
2. Kokeile eri palkintoja
3. Eristä ”Vihje”
4. Tee suunnitelma tavan muuttamiseksi

Rutiinin tunnistaminen on näistä neljästä selkeästi helpoin asia, koska se on yleensä muutettava tapa. Tavan tunnistaminen ei kuitenkaan ratkaise juuri mitään. Palkinnot eivät välttämättä ole niitä mitä oletamme. Niiden pitää kuitenkin olla niin merkittäviä, jotta niihin muodostuvat erittäin suuret halut jotka aiheuttavat aivoissamme sitten mielihyväpiikin. Näiden palkintojen rooli on mahdollisesti selvitettävissä palkitessa itseään eri tavoin ja kirjaamalla sen jälkeen tuntemukset ensimmäisillä sanoilla jotka tulee mieleen tai sitten pyytää kaveri tai puoliso tarkkailemaan reaktiota. ”Vihje” on ehkä se hankalin osa löytää. Se sisältää yleensä kuitenkin ainakin yhden seuraavista viidestä asiasta: Tietyn kellonajan, paikan, seuran, henkisen tilan ja edeltävän teon. Nämä viisi asiaa tulisi aina kirjata riittävän monta kertaa, jotta vihjeen jäljittäminen onnistuu. Tämän tavan hahmottamisen jälkeen on tehtävä suunnitelma siitä kuinka tulee jatkossa käyttäytymään. Sen jälkeen on syytä parantaa rutiinejaan, jotta voi sitten vihjeen jälkeen valita tekonsa saadakseen halutun palkinnon.

Ja sitten muutama varoituksen sana: Älä heti yritä päästä kaikista pahoista tavoistasi eroon vaan keskity niihin joilla on suurin merkitys sinulle itsellesi. Liian suuri kuormitus kerralla ei ole järkevää. Kuitenkin on olemassa tiettyjä avainmuutoksia jotka saattavat saada lumipallon vyörymään erittäin nopeasti parantaen muitakin huonoja tapoja. Nämä vaihtelevat mitä ilmeisimmin ihmisistä riippuen, joten tarkempaa infoa en osaa muille antaa. Kokeile asiaa siis itse. On myös muistettava etteivät vanhat tapamme häviä itseasiassa mihinkään aivokopistamme vaan ne pitää vain uudelleenohjelmoida. Erityisesti stressitilanteissa saattavat nämä vanhat ”vihollisemme” sitten palata takaisin ja uudelleenohjelmointi on pakko suorittaa uudestaan. Ei muuta kuin sitten miettimään mitä tapoja kannattaa yrittää muuttaa. Se voi tuntua vaikealta, mutta sen pitäisi kuitenkin tuottaa paljon suurempaa hyötyä kuin mitä se ihmiseltä vaatii.

Lisäinformaatiota ainakin Charles Duhiggin kirjasta The Power of Habit

-TT

Oikeiden kysymysten esittäminen on ihan helvetin hankalaa

Varsinkin lapsilla on luontainen tapa kysyä paljon kysymyksiä ja näin aikuisena monesti se on hyvinkin vaikeaa. Hyvin monesti me aikuiset jo vain oletamme asioita, vaikka niiden kyseenalaistaminen olisi hyvinkin viisasta. Lainatakseni hieman Lontoon murteen sanaa olettaa (assume) josta saadaan olettaa tarkoittamaan ass of u and me joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa sinun ja minun olevan typeryksiä. Käytännössä tämä oikeiden kysymysten esittäminen on hyvinkin tärkeää kaltaiselleni laiskurille, sillä ne jotka allekirjoittaneen tuntevat tietävät minun yrittävän päästä mahdollisimman vähäisellä energian käytöllä asiasta riippumatta. Tämän kirjoituksen tarkoitus päästää sekä minut että lukijat mahdollisimman vähällä vaivalla mitä tulee moniin elämän tärkeisiin asioihin. Tämän vuoksi aionkin nyt lanseerata kysymyspareja joista toinen olettaa tiettyjä asioita ja toinen taas kertoo miten asiat voisi hoitaa mahdollisesti paremmin. Haastan myös jokaisen teistä lukijoista keksimään uusia kysymyspareja, jotta me kaikki voisimme oppia laiskemmiksi ja samalla myös huomattavan paljon tehokkaammiksi.

Here we go:

Miten voin saada säästettyä työaikaani tekemällä asiat hieman nopeammin?

Käytänkö aikaani asioihin joita ei tarvitse tehdä ollenkaan?

Miten ihmeessä ehdin vastata näihin kaikkiin sähköposteihin?

Kuinka voisin vähentää tärkeitä sähköpostejani?

Miksi minulla kuluu näin helvetin paljon vaivaa tähän asiakkaaseeni?

Tarviinko tätä asiakasta ollenkaan?

Miksi ihmeessä työkaverini tulee jatkuvasti häiritsemään työntekoani?

Kuinka vätän turhan kohtaamisen juuri tämän työkaverini kanssa?

Miten naapurillani on varaa noin kalliiseen autoon?

Mitä voin tehdä, jotta itselläni olisi varaa noin kalliseen autoon?

Minkä takia poliitikoiden pitää koko ajan lisätä veroja?

Miten minä voin maksaa vähemmän veroja?

Miten tämän yrityksen osakkeet ovat niin halpoja p/e-luvulla mitattuna.

Onko tämän yrityksen osakkeet halpoja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna?

Miten ihmeessä minulla on niin huonoa tuuria?

Mitä olisin voinut tehdä paremmin?

Miksi lehdet jaksavat kirjoittaa BB-sontaa?

Menettäisinkö mitään, vaikka en lukisikaan lehtiä?

Näitä vastaavia kysymyspareja on jumalaton määrä olemassa emmekä me kaikki varmastikaan pysty ajattelemaan samalla tavalla, joten antaa vain soittaa niin keksitään niitä yhdessä lisää. Jo pelkkä näiden asioiden pohtiminen hyödyttää valtavasti. Syy-seuraus-suhteiden miettiminen on tietysti myös hyvin tärkeää, mutta ennen kaikkea turhat asiat syövät valtavasti henkistä pääomaa jota voisi käyttää paremminkin.

Tällä kertaa kirjoitus on lyhyt, mutta toivottavasti asiaa on sitten enemmän, sillä tarkoitus on lähinnä saada ihmiset ajattelemaan oikeiden kysymysten tekemisen tärkeyttä.

-TT