Lue Nämä!

Luen hyvin paljon kirjoja olivat ne sitten fiktiota tai faktaa tai niiden sekoitusta. Olen varmasti viiden viime vuoden aikana lukenut parisenkymmentä kirjaa vuodessa, jotka ovat enemmän tai vähemmän liittyneet itsensä kehittämiseen, sijoittamiseen tai raha-asioiden hoitoon. Näistä kirjoista kuitenkin harvat ovat olleet selkeästi muita parempia. Tämän vuoksi ajattelin nyt sitten lyhyesti esitellä viisi parasta kirjaa näistä eri aihealueista. Suosittelen erittäin paljon lukemaan nimenomaan juuri nämä viisi kirjaa, vaikka ne ovatkin suurin osa luettavissa ainoastaan Lontoon murteella. Nämä kirjat ovat erittäin järkeviä investointeja ja ne voivat tuottaa teille monikymmenkertaisia hyötyjä hintoihin verrattuna. En hyödy tästä mainostamisesta yhtään mitään enkä laita linkkejä näiden ostamista varten. Googlella varmasti löytyy tarvittaessa nettikirjakauppa josta voitte ostaa kirjat niin halutessanne. Pelkkä lukeminenkin hyödyttää, mutta suurin ilo näistä kirjoista on saatavissa lukemalla niitä säännöllisin väliajoin. Seuraavassa lyhyet luonnehdinnat kirjoista:

Personal MBA, Josh Kaufman

Tämä kirja opettaa tiettyjä ajatusmalleja joita tarvitaan ymmärtämään kuinka nykyajan liiketoiminta pyörii, kuinka nostaa omaa työtehoaan ja parantaa sitä myötä sekä elämänlaatuaan että elintasoaan. Kaikki asiat on selitetty niin selkeästi, että jopa tällainen typeryskin ne ymmärtää. Ei sisällä matemaattisia kaavoja tai muuta erityisen vaikeasti ymmärrettävää materiaalia.

One up on Wall Street, Peter Lynch

Yksittäisen piensijoittajan kannalta ehdottomasti paras vaihtoehto mikäli haluaa pärjätä sijoittamisessa paremmin kuin niin sanotut ”ammattilaiset” joita sitovat monenlaiset erilaiset henkiset, sosiaaliset ja muunlaiset rajoitukset. Selittää hyvin kuinka hyvinkin yksinkertaisella matematiikalla voi onnistua valitsemaan sijoituskohteita menestyksekkäästi, vaikka ei olisikaan perillä kassavirtamalleista tai muista ammattisijoittajien käyttämistä työvälineistä.

Psychology of Persuasion (Suostuttelun Psykologia), Roberto Cialdini

Tämä kirja selvittää hyvin kuinka ihmisiä on helppo saada tekemään niitä asioita joita itse haluaa ja kuinka meitä erinäköisten suostuttelun ammattilaisten tahoilta manipuloidaan. Me ihmiset olemme kuitenkin enemmän tai vähemmän vielä aivotoimintamme suhteen kivikaudelta mikä sitten vaikuttaa siihen kuinka näemme ja koemme eri asiat. Aivotoimintamme kun ei ole vielä päivittynyt tälle vuosituhannelle vaan niiden evoluutio on äärimmäisen hidas tapahtuma.

Richard Koch 80/20 Less is more Richard Koch

”Vähemmän on enemmän” ajattelun yksi pioneereista Richard Koch selittää mainiossa kirjassaan miten tämä ilmiö vaikuttaa meihin paljon enemmän kuin luulemme, mistä asiassa on kyse ja kuinka siitä voi saada paljon irti omassa elämässään. Tämä kirja sisältää mielestäni enemmän tarvittavia ajatusmalleja kuin yksityiskohtia siitä kuinka periaatetta pitäisi hyödyntää. Jossakin määrin on kyse myös liike-elämän käyttöön tehdystä kirjasta ja hyvä johdatus piensijoittajille siihen kuinka pienempi määrä asiakkaita, tuotteita ja tekijöitä voi saada enemmän hyötyä aikaan kuin omien panostusten hajauttaminen.

4-hour-work week Tim Ferris

Neljän tunnin työviikko on enemmän tehty yksilöitä varten kuin isompaa bisnestä pyörittäville. Kirjan tarkoitus on vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta ihmisessä. Kirja neuvoo kuinka vähentää työtunteja siirtymällä etätöihin, vähentämällä turhaa kuormaa, häiriöitä, altistumista turhalle tiedolle ja kuinka vapauttaa sitä myötä aikaa itselle tärkeämpiin asioihin. Itse neljän tunnin työviikko on ainakin käsittääkseni mahdotonta jopa Ferrisin kaltaiselle ”Gurulle”. Kymmenen tunnin työviikko sen sijaan onkin jo omien arvioideni mukaan mahdollinen, mutta sekin tuottaa varmasti ongelmia ylimääräisen vapaa-ajan myötä.

Hyviä kirjoja samoista aihepiireistä löytyy tietysti muitakin, mutta viisi mainitsemaani on mielestäni parhaat. Mielestäni viidellä jo mainitulla pääsee lähestulkoon kuuhun asti, joten ei muuta kuin antoisia lukuhetkiä. Valitettavasti suomalaiset vastaavat kirjat eivät pääse lähellekään noita mainittuja, joten niistä en suosittele ainuttakaan. Hyviä nekin tosin ovat, mutta eivät erinomaisia.

Koska mielipiteet ovat elämänsuola niin toivoisin teidän kertovan mitkä muutamat kirjat ovat teidän mielestä parhaat ja miksi. Ei tarvitse tietystikään valita yhtä enempää mikäli se on paljon muita parempi.

Hyviä lukuhetkiä!

-TT

Hajauta tai hajoa, Jukka Oksaharju, kirja-arvostelu

Sain kotiin lähetettynä suoraan Nordnetilta kyseisen kirjan ennen julkaisupäivää. Kiitos siitä heille! Lueskelin sen ”saikullani” ja siitä tulee nyt sitten kirja-arvostelu ulos. Vaikka luin sen jo hieman aikaisemmin niin en kuitenkaan voinut siitä mitään julkisesti sanoa tai olisin tietysti voinut, mutta sitten olisi voinut tulla seuraamuksia. Täten julkaisen sen arvioni ny, kun kirja on virallisesti julkaistu.

Kirjan kirjoittajasta sen verran, että hän taitaa olla kuumin sijoitusbloggari juuri tällä hetkellä Suomessa. Hänen bloginsa löytyy Nordnetin blogeista, joten sieltä niitä voi sitten käydä lukemassa mikäli kiinnostusta löytyy. Tällä hetkellä kirjoitustahti on hänellä ihan kiitettävä, joten hänen aivoituksistaan kiinnostuneille siellä riittää luettavaa. Itsekin niitä luen suhteellisen usein, mutta en välttämättä joka kirjoitusta. En ole koskaan tavannut häntä, joten en tiedä hänestä muuta kuin mitä olen kirjoituksia lukenut ja muutaman lehtihaastattelun selannut.

Hajauta tai hajoa on Oksaharjun toinen kirja. En ole ensimmäistä lukenut, joten mitään sen erikoisempia odotuksia ei ollut etukäteen. Oksaharjun tapa kirjoittaa on mielestäni kuivahko professorityyli, jossa pysytään asiassa ja asiallisuuksissa koko ajan. En pidä tätä kovin pahana asiana, vaikka joillekin tällaisen tekstin lukeminen voikin tuntua raskaalta. Kaikilla kirjailijoilla on oma tyylinsä, joten se täytyy sitten jokaisen vain hyväksyä. Mikäli Oksaharju yrittäisi kirjoittaa kovin lennokasta tekstiä vitseillä höystettynä niin todennäköisesti sitä ei kukaan jaksaisi lukea, koska se olisi niin kaukana hänen persoonastaan ja luonnollisesta tavastaan kirjoittaa.

Kirja on kolmisensataa sivua pitkä ja kertoo hajauttamisesta verraten sitä laatuyhtiöstrategiaan. Kolmesataa sivua kuivaa tekstiä saattaa kuulostaa hyvin pitkästyttävältä, mutta kirjaa on kuitenkin suhteellisen helppo lukea, koska se ei ole mielestäni hirveän tiiviisti pakattua. Kirjan teksti on myös ymmärrettävää jopa tällaisellekin typerykselle. Se sisältää vähän matematiikkaa mikä on hyvä asia. Kirja sisältää neljä lukua jotka sisältävät hajauttamisen perusteet, osakesalkun hajauttamisen, yhtiötason hajauttamisen ja viimeisenä lukuna vinkkejä osakesalkun kasaamiseen.

Kirja käy läpi monia eri asioita hajauttamisen näkökulmasta ja niitä laatuyhtiöstrategiaan verraten. En ala niitä kaikkia käydä nyt läpi vaan yritän keskittyä kirjan ydinviestin selvittämiseen. Loppujen lopuksi kirjan ydinviesti on yksinkertainen ja selkeä. Siinä puhutaan kuitenkin laatuyhtiöstrategiasta, vaikka kirjan nimi ei sitä ihan suoraan sanokaan. Tämä laatuyhtiöstrategian hyväksi todisteleminen tapahtuu tyrmäämällä eri hajautustavat keskittymällä laadukkaisiin suuriin yrityksiin joissa hajautus tapahtuu käytännössä niiden maantieteellisen ja liiketoiminnallisen hajaantumisen myötä. Näitä yrityksiä pitäisi kirjan mukaan olla maksimissaan 10-15, koska sillä määrällä saa jo suurimman hyödyn. Olen tästä asiasta tismalleen samaa mieltä ja jossain määrin olisin valmis tinkimään tuostakin osakemäärästä riippuen tietysti salkun koosta. Alle sadantuhannen Euron salkkuun riittää mielestäni 5-10 osaketta. Tämä taas johtuu siitä, että esimerkiksi suomalaisiin osakkeisiin sijoittaessa kaupankäyntikulut kasvavat liian suuriksi mikäli sijoittaa kerralla suhteellisen pieniä summia.

Toinen selkeä viesti kirjassa on keskittyminen ainoastaan yritysten liiketoiminnan kehittymiseen eikä välittää siitä mitä pörssikurssit sanovat ja sijoittaen silloin kun hinta on tähän kehitykseen nähden edullinen. Ainoastaan osto- ja myyntitilanteissa hinnoilla voi olla väliä. Liiketoiminnan kehittymisen kannalta on tärkeää tarkastella pidempää aikaväliä eli montaa vuotta. Pitkän aikavälin suotuisa kehitys mahdollistaa kasvavan osingonmaksukyvyn joka näkyy sitten sijoittajalle hyvänä pitkäaikaisena tuottona. Tämän asian tarkastelemiseen ei vaadita mitään suurempia poppakonsteja tai monimutkaisia yhtälöitä vaan perusmatematiikka riittää.

Kirjassaan Oksaharju listaa laatuyhtiöitä niin kotipörssistämme kuin ulkomailtakin. Koska en seuraa niin hirveästi pörssimme ulkopuolella olevia kansainvälisiä yrityksiä niin annan lyhyen mielipiteeni vain suomalaisista yrityksistä ja ne ovat Oksaharjun listaamana seuraavat:

Elisa

EQ

Kone

Konecranes

Nokian Renkaat

Nordea

Olvi

Orion

Outotec

Sampo

Tikkurila

Vacon

Näistä olen suurimmasta osasta samaa mieltä, kun puhutaan laatuyhtiöistä. EQ ja Tikkurila ovat sellaisia yrityksiä joista minulla ei ole tietoa, joten niistä en osaa sanoa mitään. Elisa ja Olvi eivät mielestäni kuulu enää laatuyrityksiin, vaikka ne niitä vielä ehkä muutama vuosi sitten vielä olivatkin. Perusteluni molempien suhteen ovat kutakuinkin samat eli noin sadan prosentin velkaantumisaste ja tapa jakaa lähes kaikki saadut osakekohtaiset voitot osinkoina omistajilleen. Tämä tapa ei suosi kasvavaa osinkovirtaa, koska yritykset eivät silloin investoi kasvattaakseen tulevia voittoja joita voisi sitten jakaa osinkoina eteenpäin. Myös Orion on aika lähellä tätä tilannetta, mutta sen tuotekehitysprosessi on sellainen jonka vaatimia pääomia en ymmärrä, joten en osaa siitä tarkemmin sanoa.

Kirjaa pidän hyvänä suomalaisena sijoituskirjana ja suosittelen sen lukemista. Kirjan nimi ei kuitenkaan ole mielestäni parhaiten sitä kuvaava ja sitä lukiessani kesti hyvin pitkään hahmottaa mistä siinä oikein kirjoitetaan. Tämän sekaannuksen olisin voinut välttää lukemalla ensiksi takakannen. Myös viimeinen luku kertoo hyvin olennaisimman osan koko sisällöstä ja mikäli jostain syystä ei ole aikaa koko kirjaa lukea niin silloin kannattaa keskittyä vain siihen.

Antoisia lukuhetkiä!

-TT

Opi elämänkerroista

Itse tykkään huomattavan paljon lukemisesta ja olen siitä paljon aikaisemmin jo maininnutkin. Monesti ongelmanani on se, että luen liian paljon ja teen liian vähän ja sitä voi ja on tietysti syytä kritisoidakin. Yksi erityinen mielenkiintoni kohde on ihmisten elämänkerrat ja joidenkin ihmisten omakätisesti tehdyistä ”raamatuista” oppii tietysti vielä enemmän. Nämä ovat kuitenkin suhteellisen harvassa ja yleensä ainakin jossain määrin joutuukin sitten lukemaan ”toisen käden” tietoa henkilöistä. Hyvin usein kuitenkin näitä lukiessa pomppaavat aina samat asiat esiin ja tällä kertaa onkin sitten tarkoitus ainakin jollain tasolla käydä näitä läpi. Alla lista niistä opetuksista jotka tulevat ensimmäisenä mieleen.

1. Ilman intohimoa ei tule suuria tuloksia.
2. Viisaimmatkaan ihmiset eivät pärjää täysin yksin
3. Viisaimmatkin ihmiset voivat olla täysin väärässä tärkeimmissäkin asioissa
4. Viisaimmatkin ihmiset kokevat aina suurta vastarintaa
5. Ketään pelkästään kopioimalla ei voi saada aikaan mitään suurta
6. Lähestulkoon kaikki ideat on jo keksitty aiemmin, mutta niitä parantamalla voi saada ihmeitä aikaan

Vaikka nämä kaikki yllä mainitut ovat monille itsestään selviä niin minusta on niitä kuitenkin hyvä käydä läpi, koska ne yksinkertaisina ilmaistenkin ovat kuitenkin sellaisia ettei niiden todellinen tarkoitus välttämättä aina kaikille avaudu. Ensimmäisessä faktassa on huomioitava se ettei suurin osa ihmisistä ymmärrä mitä oikea intohimo tarkoittaa. Tämä tarkoittaa lähestulkoon hulluuden rajamailla olevaa päähänpinttymää jota voi kutsua riivaavaksi pakkomielteeksi eli lähestulkoon koko elämän täyttävää aikaahaaskaavaa pakonomaista tarvetta jota ei tavallinen täysjärkinen ihminen edes pysty ymmärtämään. Tästä ehkä parhaita esimerkkejä ovat Newton ja Einstein, jotka ”lukkiutuivat” lähestulkoon kokonaan kammioihinsa todistaakseen oikeaksi väitteensä maailmankaukkeuden salaisuuksista ja he unohtivat kaiken ylimääräisen ulkopuolisen elämän kuten syömisen ja muun normaalielämän. Varsinkin Einstein oli ainakin pahimmillaan lähes nääntymässä nälkään. Tästä intohimosta on myös hyviä esimerkkejä urheilun puolelta, kun uran loppumisen jälkeen tai sen aikana nämä sankarit ovatkin sitten sortuneet erilaisiin addiktioihin.

Suurmiehet ovat käytännössä aina tarvinneet myös ainakin jonkinlaisen yhteistyökumppanin saavuttaakseen suurta menestystä. Näistä esimerkkejä ovat urheilijoiden mahdolliset valmentajat, Steve Jobsilla Wozniak, Einsteinilla monet eri tutkijaystävät ja kollegat, jne. Kyseessä ei kuitenkaan ole minkäänlaiset hännystelijät vaan sellaiset ihmiset joilla on yleensä annettavaa näille mestareille.

Vaikka olisit kuinka viisas ja ymmärtäisit maailmankaikkeuttakin erittäin hyvin niin voit silti pahimmassa tapauksessa olla omien uskomustesi uhri ja ainakin se mitä olen Einsteinista lukenut on se ettei hänkään esimerkiksi uskonut kvanttimekaniikkaan vaan yritti koko ajan saada aikaiseksi yhteinäistä kenttäteoriaa. Jos olen väärässä tämän uskomukseni kanssa niin saa vapaasti korjata. Kannattaa siis huomata se, että vaikka katsoisitkin ylöspäin näitä neroja niin on aina muistettava se tosiasia, että hekin voivat olla väärässä.

Hyvin monet näistä suurmiehistä ovat kokeneet vielä vastarintaa senkin jälkeen, kun he ovat onnistuneet todistamaan väitteensä oikeaksi ja varsinkin sitä ennen. Aina löytyy ihmisiä jotka tulevat kilpailemaan sinua vastaan oli sitten kyse lähestulkoon asiasta mistä hyvänsä. Aina löytyy myös niitä jotka pitävät sinun elämäntyötäsi pelkkänä paskana. Näiden ihmisten määrä tulee aina lisääntymään sitä enemmän mitä paremmin sinulla menee. Tämän takia on parempi pitää päänsä eikä ainakaan luovuttaa, kun kyse on jostain intohimosta joka sinulla on.

Kaikkien on pakko löydettävä oma tapa hoitaa asiansa itse parhaaksi havaitsemallaan tavalla, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se mikä sopii sinulle sovi välttämättä kaverillesi. On siis aina muistettava pitää päänsä eikä kuunnella niitä jotka luulevat tietävänsä parhaiten. On toki hyvä oppia niiltä jotka ovat OIKEASTI tosi hyviä siinä mitä tekevät. Keskinkertaisuuksia ei taas juurikaan kannata kuunnella.

Jos nyt esimerkiksi miettii Applea ja sen menestystä niin kylmä faktahan on se, että tämä yritys ei itse ole keksinyt juuri yhtään mitään, vaikka onnistuikin sitten jalostamaan kosketusnäyttöjensä käyttöliittymän maailman parhaaksi. Hyviäkin ideoita voidaan käytännössä lähestulkoon aina parantaa ja poikkeuksena yleensä ovatkin sellaiset oikeat tieteet joissa on käytännössä olemassa vain yksi ainoa ratkaisu ja näitä ei tosin ole monia.

Tässä noista elämänkertojen opetuksista lyhyesti. Tällä hetkellä on takki aika tyhjä, kun ollut viimeiset vuorokaudet tulipalokiire. Palaan joskus pyhien jälkeen blogin ääreen. Huomenna on mediaton päivä, joten mikäli kommentteja tulee niin yritän vastata niihin Wappuaattona. Ei muuta kuin hyvää Wappua kaikille! Muistakaa ottaa rennosti juhlimisenkin osalta. Aika harvalle muutaman päivän kaatokännit ovat se rentouttava vaihtoehto, vaikka olen sitä itsekin monesti harjoittanut :D

- TT

Mediaton päivä.

Kuten tossa viime viikolla lupasin niin tarkoitus oli viettää kokonainen päivä mediapimennossa mikä sisälti internet- sanomalehti – televisio ja uutiskiellon. Tämän seurauksena pidin koko päivän myös kompjuutterinikin pois päältä. Onnistuinkin tässä aika pitkälle kunnes hyvin myöhään illalla sitten sorruinkin uutisten katseluun. Tässä kirjoituksessa onkin sitten tarkoitus kertoa tuntemuksiani ja siitä kuinka päivä meni tuohon iltaan saakka.

Elikkäs heräsi ensimmäisen kerran hieman normaalia aikaisemmin eli seiskan maissa. Ensimmäinen ajatukseni olikin se miten helvetissä keksin niin paljon tekemistä ettei tarvitse näitä koukuttavia medioita seurata. Olennaisin asia minkä huomasin heti tuolloin aamulla on se, että kun ihminen kieltää itseltään jotain niin se alkaa heti tuntua huomattavasti houkuttelevammalta kuin aiemmin. Tiesin myös hesarin tippuneen postilaatikosta, joten heti tuli samalla mieleen se miten siitä pääsee eroon katsomatta edes sisältöä. Tämä kuitenkin onnistui loppujen lopuksi hyvin vaivattomasti. Tätä operaatiota ennen kuitenkin aloin pötköttelemään ja huomasin sitten samalla herääväni kellon soittoon kasilta eli olin nukahtanut uudestaan ja sitten taas pyörivät samat ajatukset päässä eli mites helvetissä tän ajan saa kulumaan? Tämän jälkeen keitinkin sitten aamupuuroa jota en yleensä tee ikinä vapaapäivinäni jollaisen maanantaina vietin. Tämä lähinnä tekemisen puutteessa. Boorriiinnngg! Puuron jälkeen olikin vuorossa aamukahvi josta olen aina nauttinut rauhassa, sillä se on yleensä aamun paras hetkeni.

En muista enää tarkalleen mitä kello näytti, kun sain nämä aamutoimeni hoidettua, mutta sen jälkeen alkoikin sitten ensimmäisen kirjan lukeminen joka oli tällä kertaa jonkun kirjoittama kirja Jach Welchista joka oli General Electricin toimitusjohtaja kahdenkymmenen vuoden ajan kasikytluvun alusta vuosituhannen vaihteeseen. Jos ei laske mukaan lounasta johon meni noin tunnin verran aikaa tekemiseen ja syömiseen niin olin kirjan puolivälissä joskus yhden maissa. Monen tunnin lukeminen alkaa selvästi näkyä ja jossain välissä huomaa kuinka koomassa on tullut luettua, sillä joitakin kohtia joutuu kelaamaan uudestaan niiden mennessä täysin ohi aivotoiminnan lyödessä tyhjää. Yhden jälkeen olikin sitten vuorossa toisen kahvikupillisen aika. Nämä kahvikupilliset menevät yleensä aina hyvin rauhoittuessa ja elämästä nauttiessa, kun ei ole kiire minnekään eikä silloin paina huolet ja murheet. Itse en oikestaan pysty juomaan juuri muuta sumppia kuin juhla moskaa ja residenttiä, sillä muut kahvit maistuvat mielestäni kuralle. Yleensä tapana on vielä vetää vaaleaa paahtoa, mutta tällä viikolla on tullut juotua tummaa erehdyttyäni vahingossa sitä ostamaan. Jostain syystä tuntuu siltä ettei siinä ole ihan samaa potkua kuin vaaleassa paahdossa. Tietysti tämä voi olla vain harhaa, joten tiedä hänestä. Kofeiini on allekirjoittaneen ainut jokapäiväinen huume ja sen puute aiheuttaa kieltämättä aina hieman vitutusta väsymyksen kanssa.

Tämän jälkeen alkoikin olla sitten tekemisen puutetta, kun tarvitsi taukoa lukemisestakin. Siitä sitten innostuinkin siivoamaan joka on kanssa ihan helvetin harvinainen operaatio allekirjoittaneelle. Tämän siivousprojektin osana olikin sitten taas aika keräillä tavaraa roskiin ja sitähän sitten löytyikin taas jonkin verran. Tästä hyvänä esimerkkinä parikymmentä joskus yhdeksänkymmentäluvulla käytössä ollutta vhs-kasettia, jotka löysivät paikkansa jätesäkistä. Sivuhuomautuksena mainittakoon se, että mediaton päivä on ihan hyvä idea silloin, kun on paljon turhia rutiineja tehtävänä jotka eivät vaan kiinnosta, mutta ovat välttämättömiä. Varmasti on muitakin juttuja mitä tehdä, mutta nää nyt oli vaan juuri nyt tehtävä. Tämän operaation jälkeen olikin vuorossa aikaisemmin jo mainitun kirjan toinen puolisko joka oli noin sata sivua. Kaiken kaikkiaan kirja oli mielenkiintoinen, mutta liian pitkään saman kirjan lukeminen ei vaan toimi, jos täytyy sitten vielä ajatellakin samalla. Toisin sanoen kannattaa siis lukea jotain vähän kevyempää kuten jotain romaania mikäli haluaa viettää päivänsä kirjan ääressä. Tämä operaatio kestikin sitten johonkin iltakuuteen jonka jälkeen oli vuorossa iltaruoka. Syön aika paljon, mutta yritän pitää annokset pieninä silloin, kun ei ole liikuntaa tiedossa. Liikkuminen on ollut viime ajat aika vähissä johtuen nilkkani raiskaamisesta kaverini häissä saappaanheittokisassa. Tämän takia olen yrittänyt parannella sitä pysymällä kotona niinä päivinä, kun ei ole ollut pakollisia menoja. Illemmalla sitten aloittelinkin ruuan jälkeen toista kirjaa joka on varsin viihteellinen Cityboy joka kertoo suhteellisen todenmukaisen tarina eräästä nuoremmasta ”pankkiirista” joka ilman koulusta onkin yhtäkkiä kaikkien kokkelipäiden kanssa ”maailman huipulla” Tämä kirja kertoo aika hyvin siitä kuinka nuoret sekaisin olevat moraalittomat geelitukat tekevät päätöksiä vähillä yöunilla kokkelihuuruissaan. Suosittelen tätä lukemiseksi kaikille jotka kuvittelevat pankkiirien tekevän päätöksiää järkevästi ja omilla aivoillaan, vaikka totuus on jotain ihan muuta ainakin tässä tapauksessa. Kirjoittaja Geraint Anderson muuten kertoo ilmeisesti aika lailla itsestään vaikka muut henkilöt ovatkin lähinnä fiktiivisiä. Tätä kirjaa en tosin ehtinyt lukea läheskään kokonaan ja sen olen jo aiemmin lukenutkin. Alkoi vaan sen verran pahasti väsyttämään ettei mihinkään älylliseen lukemiseen ollut enää potkua. Tässä vaiheessa alkoin myös polttelemaan läppärin avaaminen ja sortuminen helppoon ratkaisuun. En sitä kuitenkaan tehnyt. En tosin tiedä olisiko sillä ollut mitään merkitystä olinhan jo taistellut omia mielitekojani vastaan jo melkein puoli vuorokautta. Loppuilta menikin sitten lähinnä tuon cityboy-kirjan kanssa vaikka repsahdinkin katsomaan kymmenen uutiset.

Yleisiä huomioita: Yksi mediaton päivä ei saa ketään rauhoittumaan vaan niitä pitäisi olla useampia peräkkäisiä. Kuitenkin ihmisen tuottavuus kyllä kasvaa hetkittäin, sillä turhaa ruudun tuijottamista ei mediattomana päivänä tapahdu. En usko pystyväni lukemaan yhtä paljon saman päivän aikana mikäli laittaisin jossain vaiheessa läppärini auki. Kuitenkin on huomioitava se, ettei ilman kunnon taukoja jaksa lukeakaan ajattelemalla samalla mitä kirjassa sanotaan. Viihteellinen luettava taas toimii hyvin aivotoiminnan nollaamisessa ja mediattomasta päivästä kannattaa suurempi osa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen mikäli pitää lukemisesta. Mediaton päivä on myös erinomainen idea nauttia yhdessäolosta mikäli on perheellinen. Itseäni tämä ei tosin koske, mutta vanhempien lapsille antama aika on korvaamatonta. Varsinkin telkkarin ja tietokoneen pitäminen kiinni sopii kaikille varsin hyvin. Aamuhesarin tai muun lehden lukeminen heti aamulla voi olla ihan rentouttavaa myöskin vaikka en sitä kokeillutkaan. Edellisten päivien lehtiä ei tosin kannata jättää lojumaan sillä niiden otsikoita tulee varmasti aina tuijotettua informaationhimossa kuten itsellenikin kävi. En tosin avannut yhtään ainutta lehteä. Mediattomana päivänä kannattaa myös nauttia vaikka kahvia parvekkeella keskittyen omiin ajatuksiinsa ilman mitään oheistoimintaa, sillä siitä yllättävän paljon irti. Itse selvisin melkein koko päivän ilman sortumista, mutta lopulta kamelin selkä katkesi väsyneenä. Katsotaan tulisiko keksittyä joku toinen vastaava kokeilu. Tärkein asia oli kuitenkin se, että jonkin asian kieltäminen saa ihmisen haluamaan sitä entistä enemmän.

Tässä nää kaikki tällä kertaa, jos jollekin tulee mieleen jotain ton päivän kulusta tai ehdotuksia samanlaisen päivän viettämiseen niin kertokaa ihmeessä.

- TT