Vähemmän on enemmän kirja 21/xx

4.3 Oppiminen

Nykymaailmassa et voi jäädä paikoillesi. Sinä et voi jättää oppimistasi siihen hetkeen, kun opintojesi jälkeen olet päässyt töihin. Kilpailu globaalissa maailmassa on kovaa. Joudut jatkuvasti opettelemaan uusia tapoja ajatella ja työskennellä. Suomen koulutusjärjestelmän etu on viime vuosikymmenet ollut tasapäistäminen. Hitaammatkin ovat pysyneet muiden mukana ja nopeammat ovat menneet heidän ehdoillaan. Nykymaailma ei mahdollista tätä. Sinä joudut kilpailemaan koko maailmaa vastaan, muiden suomalaisten sijaan.



Valitettavasti olet ehkä vetänyt koulutuksesi läpi siitä kohtaa mistä aita on ollut matalin, kuten minäkin. Siksi et ehkä opiskelujesi jälkeen osaa tarpeeksi, jotta pärjäisit kansainvälisessä kilpailussa. Työnantajat joutuvat uhraamaan vuosia saadakseen uusille työntekijöille maksamilleen palkoille vastinetta. Nykyään on rajattomat mahdollisuudet oppia. Oppimisen voit aloittaa nykyään paljon vanhempanakin.



Koulujärjestelmämme ei opeta sinua ajattelemaan aivoillasi. Tämä on ongelma, kun sinun pitäisi hankkia osaaminen pärjätäksesi kovemmassa kilpailussa. Monet eivät ajattele ja he menevät väärään opiskelupaikkaan. Tätä kautta he pyrkivät sellaiselle alalle töihin, joihin heillä ei riitä edellytyksiä. Omilla aivoilla ajattelemiseen ei riitä kyvyt päättäjiltäkään ja se näkyy väärien alojen, kuten luonnontieteiden, koulutuspaikkojen liian suurena määränä. Opiskelin teknillisessä yliopistossa. Pystyin siellä seuraamaan aitiopaikalta luonnontieteiden opiskelijoita. Liian suurella osalla heistä ei ollut riittäviä perusvalmiuksia opiskeluun. Tämä johtui matemaattisten perustaitojen ja loogisen ajattelukyvyn puutteesta. Puutteiden myötä suuri osa opiskelijoista opetteli vanhat tenttikysymykset ja vastaukset niihin ulkoa. Monet professorit olivat liian laiskoja tekemään uusia kysymyksiä, joten suuri osa surkeistakin opiskelijoista läpäisi tentit.



Matemaattisten ja loogisten lainalaisuuksien ymmärtäminen on tärkeämpää kuin tenttien läpäiseminen. Esimerkiksi sähkövoimatekniikan insinöörit oovat hyödyttömiä, mikäli he eivät ymmärrä yksinkertaisia ilmiöitä, kuten sähkömagneettista induktiota. Nämä eivät ole helpoimpia asioita. Niitä opiskelevilla pitäisi olla riittävät analyyttiset edellytykset ymmärtää ilmiöitä. Vuodet menevät hukkaan, kun asioita ei edes yritetä ymmärtää. Suurimpana ongelmana pidän sitä ettei opita kysymään oikeita kysymyksiä. Kriittistä ajattelua ei opeteta. Siksi opiskelijat kulkevat laput silmillä peruskoulun ja lukion kautta jatko-opintoihin. Sieltä he menevät töihin kuuntelemaan käskyjä kyseenalaistamatta asioita.



Et voi tehdä oikeita asioita parhailla tavoilla ilman taitoa ajatella kriittisesti. Siksi turvaudut ehkä muihin. Älä kopioi suoraan muiden ajatuksia. Saavutat kriittisellä ajattelulla valinnanvaran ratkaistessasi ongelmasi. Kun olet miettinyt asioita itse, saat hyödyn prosessista. Monet muut jättävät asioiden käsittelyn kopiointivaiheeseen. Asioiden hallinta voidaan jakaa 6:en ei asteeseen:

1. Kopiointi
   
2. Vertailu
   
3. Keräily
   
4. Käsittely
   
5. Koordinointi
   
6. Luonti
   

Kopiointi on oppimisen ensimmäinen vaihe. Siinä kopioit ympäristöstä saamiasi vaikutteita miettimättä niiden hyvyyttä tai huonoutta. Suuressa osassa elämää toteutat tätä vaihetta. Se alkaa, kun avaat ensimmäisen kerran silmäsi. Aloitat matkimalla vanhempiasi. Voit jatkaa matkimistasi hautaan saakka. Joissakin asioissa matkiminen on välttämätöntä, koska aivokapasiteettisi ei riitä kaikkeen.



Vertailussa havahdut huomaamaan ettei ole yhtä ainutta oikeaa tapaa tehdä tietty asia. Tämä ei tarkoita sitä, että vertaat Opeliasi Ferrariin ja käyt hakemassa paremman auton velkarahalla. Mainonta toimii parhaiten ollessasi kahdessa ensimmäisessä oppimisvaiheessa.



Keräilyssä etsit ja kokoat aktiivisesti erilaisia vinkkejä ja tapoja saada aikaiseksi muutoksia. Blogit ja kirjat kokoavat vinkkejä ja sisältävät yleensä suppean osan tarpeellisista toimista ja tiedoista. Kolmatta vaihetta voi kuvata esimerkiksi tiedon etsinnällä moottorin eri osista.



Käsittelyssä hyödynnät keräämiäsi vinkkejä jokapäiväisessä elämässä. Esimerkkejä ovat mm. budjetointi ja säästämisen automatisoiminen. Suunnitelmia noudattaessa pääset nopeasti eteenpäin. Neljännessä vaiheessa olet koonnut toimivan moottorin sen eri osista.



Koordinoinnissa pystyt järjestelemään ja kehittämään vinkkejä päästäksesi tavoitteisiisi. Koordinointi on niin sanottu elämäntyylin suunnitteluvaihe, jossa muutat kaiken oppimasi elämäntyyliksi, jossa on tietyt periaatteet, joita noudatat suunnitelmiesi mukaisesti.



Luonnissa keksit uusia malleja asioiden tekemiseen. Palaat perusasioiden äärelle. Et tarvitse niiden tuottamiseen suurempaa ajan- tai rahankäyttöä vaan asiat toimivat itsenäisesti. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että kopioit ammattilaisia, vaikka todellisuudessa olet automatisoinut itsesi ammattilaiseksi. Muutos ei ehkä näy ulospäin, koska sinulle on tapahtunut sisäinen ajattelutapojesi muutos.

Kirjoitussarja: psykologiset taipumukset osa 8. suhteellisuus/vertailu

Me vertaamme kaikkea kaikkeen kaiken aikaa. Suurin osa ihmisistä määrittää itsensä sen suhteen mitä ympäristössään näkee. Tämä tosiasia on hyväksyttävä. Kun sinulla on jotain niin joku muu vertaa sitä omaansa. Oli kyseessä auto, vaimo, poikaystävä tai ihan mikä tahansa muu asia. Raha-asioissa tämä tapahtuu ihmisten pitäessä elintasoaan samalla tasolla kuin ympäristönsä, läheiset ystävänsä tai perheensä. Kun joku hankkii uuden auton niin seurauksena aivokopassasi on heti tunne siitä millainen se on omaasi verrattuna. 

Me olemme erilaisia: Käytämme rahojamme eri tavoin, tienaamme eri määrät rahaa, taloudessamme saattaa olla eri määrä elätettäviä. Emme voi ylläpitää samanlaista elintasoa muiden ihmisten kanssa joilla on eri elämäntilanne. Emme myöskään tiedä totuutta siitä onko uuden auton hankkineella rahaa siihen. Ainut asia josta voimme olla varmoja on se mikä oma tilanteemme on. Sekin on tosin monille mysteeri, vaikka sen selvittämisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Oman tilanteen selvittäminen on jokaiselle numero yksi tärkeysjärjestyksessä, mutta monet jättävät sen väliin kokonaan. Vertailu muihin on tähän yksi syy.

Kun menemme ostamaan jotain niin suhteellisuus vaikuttaa. Vertailemme sitä mitä saa ostettua jollakin rahasummalla. Millaisia ominaisuuksia on Applen ja Samsungin puhelimella jotka ovat samanhintaisia. Löytyykö lähipiiristämme mahdollisesti niitä joilla on juuri vertaamamme puhelimet? Kuinka tyytyväisiä he ovat niihin? Näyttääkö vihreä takki paremmalta kuin punainen? Tämä on osa aivan normaalia ajatteluprosessia eikä siinä ole mitään vikaa. Prosessi on hyödyllinen kokonaisuuden kannalta eikä sitä kannata tukahduttaa. Tämä on osa aivan normaalia ostopäätöksen tekoa. Joskus päätöksentekoprosessi vain vääristyy suhteellisuuden mukaan, koska ihminen haluaa ja pyrkii sopeutumaan ympäristöön. Ilman tiettyä tuotetta voi joku tuntea itsensä ulkopuoliseksi. 

Yksi omakohtainen kokemus vertailusta tulee viime viikonlopulta. Kävin vierailemassa parin kaverin luona eräällä suhteellisen uudella asuinalueella. Kun katselin ympäristööni, huomasin kuinka samanlaisia eri ympäristöt olivat toistensa kanssa. Kun yksi henkilö rakennuttaa terassin rivi- tai omakotitaloon, tekee toinen saman asian perässä. Talot näyttävät myös samanlaisilta ulkoapäin. Jopa jotkin hieman yksilökohtaisemmat ja lisätyt elementitkin näyttävät lähes samanlaisilta. Jopa kaverini toteamus ”meidän näyttää paremmalta” särähti suoraan korvaan. Normaalisti en olisi varmastikaan kiinnittänyt asiaan minkäänlaista huomiota, mutta tällä kertaa ajoitus oli juuri sopiva. Kilpavarustelu on seurausta vertailusta muihin ihmisiin. Tätä ei voi pitää kovin terveenä kehityksenä. 

Jos haluamme myydä jotain niin meidän on tärkeää pystyä osoittamaan tuotteemme tai palvelumme paremmuus vastaavaan verrattuna tai ainakin onnistuttava luomaan sellainen mielikuva asiakkaalle. Mikäli haluamme saada myytyä tietyn tuotteen niin paras tapa hyödyntää suhteellisuutta on tarjota pari muutakin vaihtoehtoa joista tuote jonka haluamme myydä on houkuttelevin. Pitämällä jonkin tuotteen hinnan korkealla voi myydä halvempaa paremmin, koska ihminen vertaa tätä halvempaa tuotetta ja sen tuomaa arvoa kalliimpaan. Luksustuotteiden viehättävyys perustuu osittain tähän asiaan. 

Sopeutuminen kulloinkin vallitsevaan ympäristöön ja muiden vertailu itseensä on ensisijaisesti hyödyllinen taipumus. Sen merkitys nykypäivänä on selkeästi vähentynyt. Ihminen vertailee itseään lähiympäristöön ja suhteuttaa tekemisensä sen mukaan. Pahimmillaan se johtaa elämiseen omassa pienessä kuplassa. Reaktiot eduskuntavaalien tulokseen ovat malliesimerkki asiasta. En ota sen tarkemmin kantaa siihen missä kuplassa on parasta elää, mutta kaikilla meillä on jonkinlainen käsitys oikeasta ja väärästä. Mitä vähemmän vertaa itseään erilaisiin ihmisiin sitä enemmän uskoo omien käsitystensä elämästä olevan oikeita. Suosittelen jokaiselle tutustumista erilaisiin ihmisiin ja ympäristöihin, jotta on helpompi ymmärtää maailmaa. Näitä ihmisiä ja ympäristöjä voi vertailla toisiinsa ja muodostaa parempi käsitys ympärillämme olevasta maailmasta. 

Tähän loppuu kirjoitussarja psykologisista taipumuksistamme. Niitä on toki useampia kuin mitä kävin läpi, joten suosittelen niihin tutustumista mikäli kokee asian tärkeäksi. Oma näkemykseni on se, että näiden taipumusten ymmärtäminen on meille tärkeämpi asia kuin mitä kuvittelemme. Ne selittävät nimittäin suuren osan ihmisten käytöksestä. 

Eipä muuta kuin kaikille hyvää Wappua! 

-TT