Keskimäärin ihminen on
enemmän oikeassa kuin väärässä. Tämä ei automaattisesti
tarkoita sitä etteikö ihminen tekisi virheitä. Meitä pidetään
monesti täysin rationaalisina päätöksentekijöinä, mutta tämä
on suuri väärinkäsitys. Meillä on kaksi puolta: rationaalinen ja
tunteellinen. Näistä kahdesta tunteellinen puoli on suurimman osan
ajasta käytössä ja rationaalinen puoli harvemmin. Tästä monet
ovat varmasti eri mieltä, mutta faktat puhuvat puolestaan. Jos
haluaa vaikuttaa toisen ihmisen käytökseen, tulee keskittyä
tuottamaan toiselle tunteita, jotka saavat hänet toimimaan.
Järjelliseen puoleen vetoaminen toimii paljon harvemmin kuin
luulemme. On tärkeää ymmärtää, että tunteellinen puolemme on
useimmiten oikeassa ja järjellinen puolemme on välillä väärässä.
Ihmisen käyttäytymistä
ohjaavat hermosoluista löytyvät käyttäytymisalgoritmit eli
yksinkertaisiset ohjeet, joiden avulla tehtävät suoritetaan.
Ihmisen toiminta perustuu joko hermosoluihin valmiiksi ohjelmoituihin
toimintoihin, jotka johtuvat geeneistä tai aikaisempien kokemusten
opettamiin toimintoihin tai molempien edellämainittujen
yhdistelmiin. Nämä hermosoluihin ohjelmoidut yksinkertaiset
toimintaohjeet toimivat suurimman osan ajasta hyvin, mutta ihmistä
voi ohjata haluttuun suuntaan suhteellisen helposti mikäli käyttäytymisalgoritmejamme käytetään tietoisesti hyväksi.
Joskus meitä
manipuloidaan tietoisesti käyttäytymään halutulla tavalla ja
silloin hyväksikäytetään meihin ohjelmoituja algoritmeja. Toinen
mahdollisuus on manipuloida meitä hitaasti siten etteivät aistimme
juuri sitä huomaa. Tällaista aivopesua ovat käyttäneet mm. monet
valtiot. Manipuloinnin lisäksi jotkin yllättävät tapahtumat
voivat muuttaa hermosolujemme algoritmeja. Ympäristömme myös
vaikuttaa hermosoluihimme pidemmällä aikavälillä. Ainoastaan
äkillisten tapahtumien vaikutukset ovat helposti huomattavissa.
Muuten ne jäävät yleensä huomaamatta.
Näitä psykologisia
taipumuksia on ihmiseläimellä lukuisia ja käyn tässä sarjassa
niistä mielestäni tärkeimmät läpi. Suurin osa näistä
taipumuksista voidaan jäljittää suoraan evoluutioon. Käytännössä
tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa näistä psykologisista
taipumuksistamme ovat olleet meille hyödyllisiä aiemmin ja ovat
sitä myös tänä päivänä. Maailma on kuitenkin muuttunut jonkin
verran niistä ajoista, kun nämä taipumukset ovat ohjelmoituneet
aivoihimme eivätkä aivomme ole onnistuneet sopeuttamaan näitä
vaistoja nykypäivän maailmaan. Näitä taipumuksia voi kukin
ihminen käyttää joko omaksi hyödykseen tai suojautumiseen niiden
käyttämiseltä jonkun muun hyödyksi. En missään nimessä halua
kenenkään manipuloivan toista ihmistä omaksi hyödykseen näitä
taipumuksia käyttämällä. En voi siitä huolimatta olla varma
siitä etteikö näin käy.
Vaikka käynkin
taipumukset yksi kerrallaan läpi niin on ymmärrettävä, että
äärimmäisen harvoin psykologiset taipumuksemme vaikuttavat meihin
yksittäisinä ilmiöinä. Lähes aina kyseessä on useamman
psykologisen taipumuksen summa. Mitä useampi taipumus vaikuttaa
meihin samanaikaisesti sitä suurempi vaikutus näillä meihin on.
Joskus vaikutukset kumoavat toisiaan, joten ihan yksinkertaisista
asioista ei ole kyse. Tällöin vahvemmat taipumukset jyräävät
heikommat. Ihmiset ovat myös erilaisia, joten me reagoimme eri
tavoin kokemiimme asioihin. Toisille tappionpelko on suurempi asia
kuin toisille. Myös erilaisissa tilanteissa voivat eri taipumukset
vaikuttaa meihin voimakkaammin kuin toiset.
Tässä
kirjoitussarjassa tulee olemaan ainakin seuraavat osat:
- Vastavuoroisuus-periaate
- Tappionpelko
- Auktoriteetit
- Pitäminen/vihaaminen/samaistuminen
- Suhteellisuus
- Sosiaaliset paineet
- Johdonmukaisuus
Edellämainitut eivät
kuitenkaan ole julkaisujärjestyksessä. Tämän kirjoitussarjan osat
julkaisen keskimäärin kerran viikossa. Todennäköisesti
julkaisupäivät ovat alkuviikosta, mutta joitakin poikkeuksia
saattaa olla. Kirjoitussarja alkaa vastavuoroisuus-periaatteella joko
ensi sunnuntaina tai maanantaina. Tämä kirjoitussarja loppuu mitä
todennäköisimmin ennen vappua. Kaikki väärinkäsitykseni saa
vapaasti korjata tämän kirjoitussarjan aikana. Olisin yllättynyt
mikäli niitä ei yhtään tule, koska kaikki materiaalini sarjan
suhteen on julkaistu Lontooksi. Tämän kirjoitussarjan lisäksi
minun on tarkoitus julkaista kirjoituksia muista aiheista
säännöllisen epäsäännöllisesti.
-TT
Mielenkiinnosta kyselen muutaman kysymyksen: "Meitä pidetään monesti täysin rationaalisina päätöksentekijöinä, mutta tämä on suuri väärinkäsitys." A) Kuka pitää meitä rationaalisina ja B) mistä tiedät että se on väärinkäsitys?
VastaaPoistaJa vielä: "Tästä monet ovat varmasti eri mieltä, mutta faktat puhuvat puolestaan."
Mitkä faktat? Lähteitä/mittaustuloksia kehiin! =)
Muutamiin muihinkin kohtiin huvittaisi saada näin yleisestikin hieman lähteitä, kun näin peruskriittisenä taviksena en millään meinaa uskoa kaikkia mitän vain kirjoitetaan, ILMAN hyviä perusteita/lähteitä/mittaustuloksia =)
-J-
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaSuurin osa ihmisistä pitää itseään rationaalisena toimijana. Tämän voi todeta juttelemalla muiden ihmisten kanssa mm. sellaisista asioista joista he eivät tiedä. Tämä koskee ainakin allekirjoittanutta ja varmasti sinuakin. Tämän lisäksi mm. taloustieteilijät uskovat rationaaliseen ihmiseen joka toimii jatkuvasti omien etujensa mukaisesti.
VastaaPoistaTodisteita löytyy t mm. seuraavista kirjoista
Roberto Cialdini: Influence, the psychology of persuasion (PDF löytyy googlella)
Dan Ariely: Predictably Irrational (PDF löytyy googlella)
Daniel Kahnemann Thinking fast and slow (PDF googlella)
Suosittelen lukemaan kyseiset kirjat. Itselläni on nuo kolme kotona kirjaversioina. Noilla kolmella pääsee jo hyvin alkuun. Niistä löytyy hyvin todisteita siitä kuinka helppo toista ihmistä on oikeissa olosuhteissa manipuloida.
Suppeaan väitteeseen pitäisi olla konkreettisempi tai lyhyempi lähde kuin yksi kirja. Esimerkiksi joku sivu =) Ja valitettavasti tällä hetkellä elämä on niin hektistä, että JOS tässä olisi aikaa lukea, niin todennäköisesti ilmoittautuisin sun koelukijaksi lukisin sitä. Hyvin sulla kyllä tuota tekstiä tulee! Hatunnosto kyllä siitä. =) Jatkahan samaa, tuotteliasta rataa.
Poista-J-