Talous ja poikkitieteellisyys

Kun olen seurannut kirjoitusteni lukijamääriä niin olen selkeästi huomannut, että rahaa ja taloutta suoraan käsittelevät kirjoitukseni saavat eniten lukijoita. Ilmeisesti blogini imago on enemmän talouspainotteinen kuin mitä olen halunnut. Kun puhumme rahasta ja taloudesta niin suurimmalle osalle ihmisistä se tarkoittaa nimenomaan rahankäyttöä ja kuinka sitä käytetään mahdollisimman tehokkaasti tai kuinka sitä saadaan lisää. Tämä on aivan liian suppea näkemys mikäli joku niin ajattelee. Voin toki olla tässä väärässäkin, joten korjatkaa minun oletukseni ihmeessä. Putkinäköistä rahan ja talouden tuijottamista ja vain niiden ymmärtämistä voi verrata hyvän startin omaavaan sadanmetrin juoksijaan joka osaa kyllä lähteä telineistä, mutta parin ekan metrin jälkeen jää jo selkeästi muista.

Rahan ja talouden ymmärtämisen lisäksi pitää olla myös ymmärrystä muista asioista, jotka liittyvät enemmän tai vähemmän ihmisen suorituskykyyn ja sen rajoituksiin. Talouden lisäksi ihmisen tulisi ymmärtää monen muunkin tieteen lajin perustotuudet ja onnistua liittämään ne kokonaisvaltaiseen ajatteluun, jossa talousasioilla on oma roolinsa. Näitä muita tieteenlajeja on mm. matematiikka, fysiikka, historia, biologia ja psykologia. Kaikkea ei tietystikään tarvitse ymmärtää, mutta tietyt ajattelumallit tulisi sisäistää mikäli haluaa ymmärtää asioita kokonaisvaltaisesti. Eri tieteenlajien tärkeimmmät perustotuudet eli niinsanotut ”isot ideat” ja kuinka ne liittyvät toisiinsa tulisi ymmärtää mikäli haluaa saavuttaa myös taloudellista menestystä elämässään. Toiset ihmiset osaavat käyttää monia eri asioita täysin intuitiivisesti ja toisten ihmisten taas täytyy pysähtyä miettimään tarkkaan. Käyn tässä kirjoituksessa lyhyesti läpi niitä eri tieteenlajien isoja ideoita, joita ihmisten pitäisi ymmärtää. Niitä on useita kymmeniä, joten tämä kirjoitus on vain lyhyt katsaus perusteisiin.

Matematiikka

Matematiikasta pitäisi pystyä jossain määrin ymmärtämään todennäköisyyksiä. Todennäköisyyksiä pitää jossain määrin pystyä arvioivamaan, kun tekee päätöksiä. Niitä ei tarvitse kuitenkaan osata laskea tarkalleen, koska jossain vaiheessa voi tehdä karkean virheen. On parempi olla niissä kutakuinkin oikeassa kuin täysin väärässä. Todennäköisyyksien lisäksi pitää ymmärtää jonkin verran mm. joukko-oppia, permutaatioita ja korkoa korolle -ilmiötä, jne.

Fysiikka

Fysiikasta on tärkeää ymmärtää ainakin voima ja vastavoima, kriittinen massa ja liikkeen jatkuvuuden laki. Jos esimerkiksi mietitään voimaa ja vastavoimaa niin pitää ymmärtää, että taloudellisessa päätöksenteossa järki ja tunteet voivat muodostaa voiman ja vastavoiman, kuten fysiikassa esimerkiksi painovoima ja ilmanvastus tippuvalla esineellä.

Historia

Historiasta opimme sen ettemme opi historiasta mitään. Vaikka historia ei toistakaan koskaan itseään täydellisesti niin entisillä ajoilla, nykyisyydellä ja tulevaisuudella tulee aina olemaan yhtäläisiä piirteitä. Ilman historiantuntemusta ihmiset tulevat toistamaan virheensä yhä uudelleen.

Biologia

Biologiasta pitää jokaisen ymmärtää ainakin evoluutio ja sen asettamat rajoitukset ihmisten suorituskykyyn. Nämä rajoitukset vaikuttavat mm. ihmisten suorituskykyyn työelämässä. Lisäksi tulisi ymmärtää levon ja ravinnon merkitykset.

Psykologia

Ihmisten psykologiaakin pitää jossain määrin pystyä ajattelemaan myös evoluution kannalta, mutta sillä on tietysti muitakin vaikutuksia. On jossain määrin makuasia pitäisikö psykologiaa miettiä erikseen vai osana biologiaa, mutta selvyyden vuoksi on parempi erotella ne. Kannustimet ovat ehkä tärkein termi joka jokaisen tulee psykologiasta ymmärtää. On parempi vedota ihmisten hyötyyn kuin heidän järkevyyteensä.

Esimerkki siitä kuinka kaikki vaikuttaa kaikkeen

Kuvittele seuraava tilanne: on aikakausi, jossa sinulla on salkussasi osake joka edustaa liiketoiminta-alaa joka on kuplassa. Tällöin mitä suuremmalla todennäköisyydellä myös hinta verrattuna osakkeidesi arvoon on revennyt mahdottomaksi. Tällöin käytetään matematiikkaa toteamaan esimerkiksi siten, että kuinka monta prosenttia tuloksen pitäisi kasvaa vuodessa tietyllä aikavälillä ja todetaan luku erittäin suureksi tai jopa täysin mahdottomaksi. Tämän jälkeen meidän täytyy ymmärtää, että seurauksena Fysiikan voima ja vastavoima eli järki joka sanoo myynnin olevan viisasta ja tunteet, jotka sanovat ettei kannata myydä käyvät taisteluaan. Mistä nämä tunteet ilmestyvät? Tunteisiin vaikuttaa montakin eri psykologista ilmiötä, mutta mennään nyt yhteen eli sosiaalisiin todisteisiin, jotka sanovat osakkeen olevan hirveän haluttuja ja niitä ostaessa hinta nousee jatkuvasti ihmisten rynnätessä kaupankäyntiin sosiaalisten todisteiden uskotellessa ettei niitä muuten saa sopivalla hinnalla. Jos taas mietitään mistä nämä tunteet tulevat niin puhutaan biologiasta. Ihminen on aikoinaan elänyt niukkuudessa ja monesti ravinto oli vähissä. Tästä johtuen aivomme reagoivat niukkuuteen haluamalla sitä asiaa jota ei ole paljoa saatavilla mikä johti yrityksen pörssikurssin nousuun tässä tapauksessa. Historiasta taas tiedämme sen, että kaikki kuplat puhkeavat jossain vaiheessa, joten tämänkin yrityksen pörssikurssi tulee jossain vaiheessa tippumaan. On siis parempi myydä, ennen kuin kupla puhkeaa. Koska emme osaa ajoittaa myyntiä on parempi tehdä se jo silloin, kun todennäköisyydet ovat selkeästi myymisen puolella.

Meidän tulee ymmärtää perustotuudet eri tieteenlajeista, jotta saamme elämästämme enemmän irti. Suosittelen jokaiselle ihmiselle oman ajattelunsa kehittämistä siten, että oppii ymmärtämään kokonaiskuvaa paremmin. Siihen ei esimerkiksi pelkkä taloustieteen osaaminen riitä. Paras opas mihin olen itse törmännyt on Warren Buffettin aisaparin Charlie Mungerin Poor Charlie´s Almanack. Tätä ei saa mistään halvalla ostettua, mutta se on jokaisen Euron arvoinen mitä siitä maksat. Omassa kirjassani on näitä asioita käyty jonkin verran läpi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin tuossa Mungerin tekemässä. Itse yritän kehittää ajatteluani ja tekemistäni koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi, mutta siihen vaaditaan vuosikymmeniä eikä siinä tule koskaan valmiiksi.

-TT