Veroilla on merkitystä osakesäästäjälle (korjattu)

Tehdessäni uutta kirjaani kompastuin verottajaan tai tarkemmin sanottuna osinkoverotukseen joka näyttäisi syövän enemmän tuottoja kuin odotin. Tämä kaikki varsinkin pitkällä tähtäimellä. Koska tämä kaikki yllätti ainakin minut ja laskuni eivät tunnu täsmäävän aikaisempaan ajatteluuni, on minun pakko laittaa laskuni jo nyt esille. Kyseessä on tietysti teoreettiset esimerkit, koska kukaan meistä ei tiedä miten verotus tulee vaikuttamaan tuottoihin seuraavien vuosikymmenien aikana. Verottaja, kun on riippuvainen poliitikoista ja heidät vaihdetaan keskimäärin joka neljäs vuosi. Pidemmittä puheitta suoraan asiaan:

Ennen kuin kuin alamme laskemaan tarkemmin verojen vaikutusta sijoituksiin on syytä näyttää mikä on tilanne verojen suhteen juuri nyt. Kaikki esimerkit ovat enemmän tai vähemmän keskimääräisiä arvioita, koska verottaja voi tehdä muutoksia päätöksiinsä. Pörssiyhtiöiden pääomatuloista veroja menee seuraavasti:

• Pääomaverojen prosentti on 40000€:n asti 30%:ia ja siitä ylöspäin 32%:ia
• Osingot ovat 85%:sti pääomatuloa ja 15%:ia verotonta
• Osakkeiden luovutusvoitot ovat 100%:sti verotettavaa pääomatuloa
• Yli 10 vuotta omistettujen osakkeiden myynnissä voidaan käyttää 40%:in hankintameno-olettamaa ja alle 10 vuotta omistetuissa 20%:in.

Seuraavissa esimerkeissä oletamme reaalituottojen olevan kulujen jälkeen 7%/vuosi. Oletamme osinkojen ja osakkeiden arvonnousun olevan keskimäärin tasoissa eli 3.5%/vuosi molemmilla. Oletamme pitkäaikaisen sijoituksen horisontiksi 30 Vuotta ja lyhyempiaikaisen sijoitushorisontin olevan vuosi. Lyhyen ajan horisontin omaava sijoittaja tekee kauppoja keskimäärin kerran vuodessa. Oletamme hänen saavan myös osinkoja joka vuosi. Katsotaan ensin pidempiaikaisen sijoittajan tuottoja verojen jälkeen, kun sijoitettava summa on ollut 1000€:a.

30V sijoitus: 1000€*(1.07-(0.035*0.255))^30 noin 5921€

Arvonlisäystä 2807€ ja osinkoja 2114€ alkupääoma 1000€

Hankintameno-olettamaa 40% käyttäen saadaan veroja 3807€*0.6*0.3=685€

30V sijoitus veroineen 5921€-685€=5236€

1V kerrallaan 1000€*(1.07-(0.035*0.255+0.035*0.3))^30=4394€ 

Kuten näistä esimerkeistä näemme niin veroetu pitkäikaiselle sijoittajalle on selkeä. Se mikä tästä esimerkistä ei suoraan näy on se, että ilman hankintameno-olettamaa etua ei oikeastaan olisi. Tämä ei ole vielä syy paukutella henkseleitä pitkäaikaisen osakesijoittamisen puolesta, koska osinkoverot syövät ison osan tuotoista. Sen sijaan hajautettu indeksirahastosalkku on paljon verotehokkaampi. Oletetaan hajautetun indeksirahastosalkun reaalituotoiksi kulujen jälkeen tuo samainen 7%:ia. 

30V sijoitus: 1000€*1.07^30=7612€

30V sijoitus veroineen 7612€-((7612*0.3*0,6))=6242€

Nämä luvut kertovat karua kieltään uudelleen osingot sijoittavien indeksirahastojen verotehokkuudesta nykyisessä tilanteessa. Me emme voi olla varmoja tulevaisuudesta, koska verolakeja muutetaan jatkuvasti. Pidän näitä lukuja kuitenkin hyvänä todisteena siitä ettei veroja voi kokonaan unohtaa sijoituksia tehtäessä. Niiden minimoiminen ei saa olla päätavoite vaan mahdollisimman suuret tuotot. Jokaisen sijoittajan tulee tämän esimerkin myötä kysyä itseltään: ”Pystynkö minä suorilla osakesijoituksilla lyömään uudelleen osingot sijoittavien indeksirahastojen veroedut?” Tämän lisäksi Lyhytjänteistä spekulointia vastaan puhuvat suuremmat kulut, joten silloin on tuottojenkin oltava paremmat. 

Nyt luvut tuntuisivat täsmäävän paremmin, mutta saa toki edelleen kertoa missä olen väärässä.

-TT

Treidaus ei sovi sinulle

Treidaus on aktiviteetti joka sopii ehkä yhdelle tuhannesta ihmisestä. He ovat erityistapauksia joista minä tunnen henkilökohtaisesti yhden henkilön. Suurin osa liikaa kauppaa tekevistä hyödyttää lähinnä verottajaa ja muita pelureita. Pelureista suurin osa tekee pidemmällä aikavälillä tappiota ja joutuu lopettamaan varojen puutteessa koko homman. En ole tarkkaan tietoinen siitä kuinka paljon heistä joutuu jättämään leikin kesken, mutta pidemmällä aikavälillä arvioisin luvun olevan lähempänä sataa kuin viittäkymmentä prosenttia. Jotta ei menisi munkit ja pullat sekaisin niin tarkoitan tällä lähinnä niitä, jotka keskittyvät pelkästään treidaamiseen. Tämä asia on pakko erottaa, koska suuri osa sijoittajista on loppujen lopuksi treidaajia. Hyvin harvat keskittyvät sijoittamaan erittäin pitkällä tähtäimellä johonkin tiettyyn yritykseen.

Olen välimallin mies tällä hetkellä, mutta pyrin pitkän tähtäimen sijoituksiin

Itsekin kuulun tähän porukkaan tällä hetkellä vaikka haluaisin pystyä psyykkaamaan itseni toisenlaiseen sijoittamiseen. Pitkäikäisin sijoitukseni taitaa tällä hetkellä olla PKC jota olen omistanut noin kaksi ja puoli vuotta. Alkuperäisestäkin sijoituksesta minulla on jäljellä enää kolmasosa kaikista osakkeista, joten sekin sijoitus on pienentynyt. Toivottavasti tulevina vuosina pystyn keskittymään ensisijaisesti osakkeiden ostamiseen ja myyminen jää väliin. Uskoisin pikkuhiljaa kehittyväni tässä asiassa, mutta saa nähdä miten tulee käymään. Ihminen on valitettavasti tunteidensa "orja". Tämä tosiasia on pakko myöntää itsellensä, koska ilman sen hyväksymistä tulee varmasti hetkiä jolloin me otamme turpiimme vaarallisesti. Jos joku luulee olevansa poikkeus niin on lähes sadan prosentin varmuudella väärässä.

Psykopaateille ja ”tappajille” treidaaminen voi olla hyvä vaihtoehto

Jos sitten mietitään minkälainen ihminen pärjää hyvin treidaamisessa niin psykopaatit tulevat minulle ensimmäisinä mieleen. Tämä mielenterveydellinen häiriö tai millä nimellä sitä nyt sitten ikinä haluukaan kutsua ei tietystikään ole hyvä asia. Tällä palstalla käy mitä ilmeisimmin ainakin joskus lääkäreitä tai lääketieteen opiskelijoita, joten he varmaan tarvittaessa kertovat millä nimellä asiaa pitää kutsua. Jos sinä et ole psykopaatti niin hyvin lähellä sellaista sinun pitää olla mikäli pystyt tekemään rahaa tällä tavalla pidemmällä aikavälillä. Tämä siitä syystä, että mitä todennäköisimmin sinä joudut tappelemaan näitä ”tappajia” vastaan. He eivät varmasti tule antamaan sinulle minkäänlaista armoa mikäli sinulla menee huonosti. Nämä kaverit varmasti potkaisevat "maassa makaavaa" treidaria päähän mikäli paikka tulee.

Helsingin pörssin osakkeiden treidaaminen on suhteellisen hankalaa

Minä en tarkkaan tiedä näistä asioista, mutta ainakin Suomen pörssissä treidaaminen on aika hankalaa. Riittävän likviditeetin omaavia osakkeita ei ole paljoa. Muut välineet kuten warrantit ovat taas kulujen puolesta suhteellisen huonoja vaihtoehtoja. Niissä spreadit jotka vaikuttavat välineiden käytön järkevyyteen ovat monesti liian suuria ja sen seurauksena myös warranttikaupankäynti on välillä turhan hankalaa. Mitä olen kauppalehden keskustelupalstalta lukenut niin monesti näiden eri välineiden tarjoajat saattavat ”vetää” niin sanotusti piuhat poikki silloin, kun hinnoittelu on epäonnistunut. Tästä on tosin erittäin vaikea saada todisteita, joten tätä on syytä pitää enimmäkseen spekulaationa ainakin minun osaltani. Helsingin pörssissä kulut ovat liian suuret, joten sen takia kannattaa varmasti harkita muita vaihtoehtoja.

Pidemmällä aikavälillä lyhyempää kauppaa tekevä häviää myös verojen takia

Jos taas mietitään tavallista tunaria ja hänen hieman lyhyempää kaupankäyntiään niin verot näyttelevät suurempaa osaa siinä. Jos oletamme esimerkiksi verojen olevan keskimäärin 30% ja oletamme vuosituotoksi 10% niin mikäli myymme aina vuoden jälkeen osakkeemme kymmenen seuraavan vuoden aikana ja vertaamme siihen, että pidämme niitä koko kymmenvuotisen ja myymme sitten. Seuraavien kymmenen vuoden aikana treidaaja tienaa noin 97% verojen jälkeen ja kymmenen vuotta osakkeita säilyttänyt tienaa 111%:a. Mitä kauemmin tätä jatketaan sitä enemmän tässä toiminnassa tulee eroa. Tämä on täysin teoreettinen esimerkki, joten totuus ei koskaan ole ihan näin yksinkertainen. Tämä koskee myös ainoastaan verotusta, koska kaupankäyntikustannukset vaikuttavat myös tulokseen. Jos joku saa eri luvut kuin mitä minä sain niin voi laskea ihan vapaasti. Tässä esimerkissä ei nimittäin huomioitu osinkojen veroprosenttia joka muuttaa hieman lukuja. Esimerkin tarkoitus oli vain osoittaa ettei treidaaminen ole järkevää verojenkaan puolesta pidemmällä aikavälillä.

Tässä vähän argumentteja treidaamista vastaan. Otan vastaan mielelläni myös vastakkaisia mielipiteitä. En missään nimessä halua sanoa ettei kenenkään kannata treidata vaan ainoastaan poikkeustapausten. Lukija ei todennäköisesti kuulu heihin.

-TT

Norvestian aamiaistilaisuus ja sijoitusbarometri 3.10

Sain kutsun tilaisuuteen jo toisena vuonna peräkkäin ja kiitos siitä! Kävin sitten p kuuntelemassa mitä mieltä panelistit olivat osinkoverotuksesta. Paikalla olivat kansanedustajista SDP:n Jouni Backman ja Keskustan Tiilikainen. Heidän lisäksi keskusteluun osallistuivat verolakimies ja osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Antti Lahtinen. Keskustelun lisäksi Norvestia on julkistanut sijoitusbarometrinsa ja se löytyy yrityksen sivuilta. Tässä kirjoituksessa sivuan hieman myös sitä ja otan siitä yhden mielenkiintoisen kysymyksen.

Hyvin harvoin olen ”päässyt” kuuntelemaan poliitikkoja livenä mikä johtuu osittain kiinnostuksen puutteesta ja osittain muista asioista. Omat etukäteiskuvitelmani olivat ne, että Backman vastustaa erityisen paljon sijoittamista ja haluaa kasvattaa veroja ja Tiilikainen taas on enemmän oikealla tässä asiassa. Keskustelu kesti noin tunnin verran ja se oli sinänsä ihan mielenkiintoinen. Kauppalehtihan oli mukana paikalla ja julkaisi siitä uutisen jota en ole lukenut. Uutisotsikko sanoo suoraan sen, että Backman ei halua antaa pienille osingoille verovapausta. Tämän asian lehti on tulkinnut oikein, mutta en tiedä ymmärsivätkö ihmiset mitä hän sillä tarkoitti. Perusteluina hän käytti sitä, että kaiken verotuksen tulisi olla neutraalia ja mahdollisimman yksinkertaista. Tämä siis toisin sanoen tarkoittaa sitä, että veroprosentti tulisi olla sama riippumatta tuloista ja kuka saa osingot. Perusteluiksi hän mainitsi sen, että neutraali verotus on tutkimusten mukaan tehokkain. Siihen kysymykseen, että miksi nykyinen verojärjestelmä on niin monimutkainen, jos neutraali on tehokkain hän ei osannut vastata.

Herra Tiilikainen oli taas lobbaamassa oman puolueensa agendaa eli veropautta alle tuhannen Euron osingoille, kasvurahastoa ja infra-rahastoa joka myisi niin sanottuja valtionobligaatioita pankkien säästötilejä korkeammalla korolla. Luin viime viikon talouselämästä, että puheenjohtaja Sipilä oli ehdottanut kasvurahaston perustamista puolellatoista miljardilla Eurolla ja tämä toisi 40000 uutta työpaikkaa. Tämä tekisi yhden uuden työpaikan hinnaksi 37500€:a. Kysynkin nyt niiltä jotka työllistävät ihmisiä, että onko tuo summa yhden työpaikan suhteen paljon vai vähän? Valtionobligaatioita mainostettiin turvallisina sijoituksina, mutta ovatko ne sitä oikeasti? Asiahan on niin, että valtiomme luottokelpoisuutta on kovaa vauhtia murentamassa velkaantuminen yli äyräiden ja se tarkoittaa sitä, että näistä obligaatioista voi jäädä niin sanottu MustaPekka käteen mikäli niihin laittaa rahansa. Mitä tulee tuhannen Euron verottomiin osinkoihin niin vaan typerys jättäisi ne ottamatta, joten ei niistä sen enempää.

Mitä taas tulee näiden kahden mielipiteisiin niin kallistun tietyin reunaehdoin kuitenkin Backmanin mainitsemaan neutraaliin ja yksinkertaiseen verotukseen. On kuitenkin selvää ettei kukaan tällä hetkellä ymmärrä nykyverotusta ja Backman on ollut siihen yksi suurin syy SDP:n talouseksperttinä. Mikäli hän noudattaisi omaa näkemystään ja saisi sen lobattua niin sitten voisin sitä tukea. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä millainen verotus on esimerkiksi ensi vuonna mitä tulee osinkoihin. Faktat puhuvat kuitenkin selkeästi neutraalin verotuksen puolesta tässä asiassa, koska valtion osinkoverotulot ovat vain 250 miljoonaa ja osinkoja maksetaan kahdeksan miljardia eli osingoista maksetaan keskimäärin kolme senttiä/Euro. Normaali-ihminen maksaa kymmenkertaisen määrän, joten neutraaliudesta nykypäivänä on ihan turha puhua. Pitäisi siis olla yksi ainut veroprosentti KAIKILLE, koska se olisi reilua. Tämä koskee niin säätiöitä kuin muitakin toimijoita kuten rahastoja. Veroprosentti voisi tällöin olla, vaikka viiden luokkaa ja silti valtio keräisi suuremmat osinkoverotulot. Tämän lisäksi verojen pitäisi olla ennustettavissa hyvin pitkäksi aikaa kuten muidenkin lakien, jotta ei tarvitsisi jatkuvasti arpoa mitä tapahtuu. En tiedä lakipykälien teosta mitään, joten mikäli joku tietää niin olisiko mahdollista luoda sellaisia lakeja, että ne olisivat voimassa vähintään kymmenen vuotta?

Neutraalia, yksinkertaista ja ennustettavaa. Siinä kolme taikasanaa, jotka sopivat aika lailla kaikkeen julkiseen toimintaan. Kaikki porsaanreiät ja poikkeukset v*****n. Asioiden hoitaminen olisi tällöin hyvin yksinkertaista ja tehokasta. Ei pidä tehdä asioista monimutkaisia vaan mahdollisimman helppoja. Tällöin valtion byrokratian pyörittämiseen tarvittaisiin paljon vähemmän resursseja. Haluisin vielä sen verran mainita, että osakesäästäjien puheenjohtaja on ihan järkimiehiä ja juttelin hänen kanssaan vähän aikaa. Lakimies kertoili muutamia juttuja, mutta oli aika lailla siirretty sivustakatsojaksi.

Sitten itse sijoitusbarometriin ja siitä haluan oikeastaan nostaa vain yhden kysymyksen, koska muuten siinä ei ollut mitään ihmeellistä ja sen voi jokainen varmaan ladata Norvestian sivuilta.

Hitsari, kuukausipalkka 2500 euroa, on sijoittanut omaan työpaikkaansa, joka on

suomalaisen raskaan teollisuuden yhtiö. Hän saa osinkoja 150 euroa vuodessa. Mikä on oikeudenmukainen veroprosentti? Vastaajista 59% oli sitä mieltä, että hänelle veroprosentti voisi olla nolla. Tämä vastaus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että omaan työhönsä sijoittamisesta voisi saada palkanlisää verottomana tuossa tapauksessa. Työnantajan kannalta pidän tuota järkevänä työntekijän sitouttamisena, mutta työntekijän tapauksessa en näe suurta hyötyä, koska hajautushyötyä siitä ei ole vaan kyse on pelkästään keskittämisestä. Jos kuitenkin motivoituu paremmin työhönsä tuossa tapauksessa niin sitten se kannattaa. Sijoittamalla työnantajaansa häviää rahansa ja työpaikkansa asioiden mennessä päin sitä itseään. Kannattaa sis vakavasti pohtia sijoittamista muualle.

Tässä varmaan kaikki tärkein mitä tuli mieleen.

-TT

Työ ja ROI

Työtä voi ajatella osaamisensa ja aikansa vuokraamisena työnantajalle. Keskimäärin voidaan ajatella siten, että mitä enemmän osaa ja tekee töitä niin sitä enemmän siitä maksetaan. Nämä kun lasketaan yhteen niin saadaan sitten summa mikä tulee tästä itsensä vuokraamisesta. Kyseessä on silloin absoluuttinen tuotto jota monet haluavat. Itse olen kuitenkin suhteellisen tuoton maksimoinnin kannalla mikä silloin tarkoittaa käytännössä tuntipalkkaa. Tämä ei tietystikään tarkoita hyvin eksaktia suhteellista hyötyä, koska monesti työnteossa on myös muita etuja kuin raha ja niiden laskeminen on hyvin vaikeaa. Yksinkertaistamisen vuoksi en kuitenkaan tässä kirjoituksessa tule näitä käsittelemään.

Teoriassa maksimaalinen suhteellinen tuotto ROI perustuu omaan osaamiseen ja sen arvoon työnmaksajalle. Tämä ei kuitenkaan pidä täydellisesti paikkaansa vaan se perustuu monesti tuotokseen jonka maksaja luulee saavansa. Sen tarkemmin asiaan menemättä on hyvä muistaa ettei työnantajan kannata maksaa mitään niille jotka eivät tuota kustannuksiaan enemmän. Tämä summa on vähintään kaksinkertainen verrattuna maksettuihin palkkoihin. Todellisuudessa paljon suurempi. Otetaan esimerkiksi, vaikka joku ns. asiantuntija-statuksella toimiva jolle maksetaan 30€:n tuntipalkkaa. Mikäli tätä osaamista vuokrataan jollekin muulle niin siitä pyydetään vähintään 100€:a. Mikäli satut kuulumaan tähän ryhmään niin on järkevää harkita vakavasti sen miettimistä kuinka saada tuo yli 100€:a omalle tilille. Periaatteessa kaikkien näiden kannattaisi perustaa oma firma. Kuitenkin faktaa on se, että suurin osa työntekijöistä maksaa enemmän kuin mitä he taloon tuovat ja harvemmat tekevät talolle paljon enemmän rahaa kuin mitä muut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suuripalkkaisten johtajien tulojen puolustelua vaan on heti huomattava, että monet heistä ovat itseasiassa vain hyvin neuvottelevia tunareita joiden pitäisi maksaa saadakseen työskennellä yrityksessä. Joku hitsari-Reiska voi yhtä hyvin tehdä monikymmenkertaiset rahat työnantajalleen eikä tajua pyytää kunnon palkkaa.

Työnantajan hyväksikäytön lisäksi monien työntekijöiden ROI:ta vähentää hyvin tehokkaasti verokarhu ja sitä ei missään nimessä voi unohtaa laskuista. Seuraavat Eurosummat kertovat paljonko tietystä kuukausipalkasta jää tekijälle käteen, kun oletetaan hänen olevan Helsingissä asuva ei-kirkollisverovelvollinen ja veroihin luetaan mukaan vielä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut:

1000€/kk 902.50€/kk (veroja 9.75%)

2000€/kk 1595€/kk (veroja 20.25%)

3000€/kk 2182.5€ (veroja 27.25%)

4000€/kk 2730€/kk (veroja 31.75%)

5000€/kk 3262.5€/kk (veroja 34.75%)

6000€/kk 3795€/kk (veroja 36.75%)

7000€/kk 4252.5€/kk (veroja 39.25%)

8000€/kk 4700€/kk (veroja 41.25%)

9000€/kk 5152.5€/kk (veroja 42.75%)

10000€/kk 5625€/kk (veroja 43.75%)

Verohallinnon laskuri antoi aikaisemmin mainitut tulokset ja olin ennen tätä kuvitellut progression olevan suurempi kuin todellisuudessa. Mielenkiintoista huomata tällainen seikka, koska se hieman sekoittaa konseptia josta ajattelin kirjoittaa, mutta ei voi mitään kun matematiikka kertoo totuuden paremmin kuin perstuntuma. Verottaja ei mielestäni ota kovin paljoa lisää siltä joka tienaa 10000/kk verrattuna puolet pienempään tienestiin, joten keskituloiset kustantavat tämän verohelvetin tavalla tai toisella. Hyvin pienituloinen on itseasiassa hyvin edullisessa asemassa muihin verrattuna. Otetaanpa sitten muutama laskutoimitus verojen vaikutuksesta siten, että oletetaan kuukaudessa olevan keskimäärin 20 työpäivää ja jokaisena tehdään töitä 8h ja matkaan menee 1h/päivä. Tällöin saadaan 180h/kk. Otetaan tästä muutama esimerkki ROI:sta eli suhteellisesta tulosta:

2000€/kk 8.86€/h

4000€/kk 15.17€/h

6000€/kk 21.08€/h

10000€/kk 31.25€/h

Näistä tuloksista näkee hyvin, että mikäli suhteellisen pienituloinen (2000€/kk) tuplaa, triplaa tai viisinkertaistaa palkkansa (kaksi viimeistä eivät todennäköisiä) niin ROI nousee 71%, 138%, tai 253%:ia.

Työpaikkansa vieressä asuvat säästävät ajassa 12.5% mikä tarkoittaa siis myös ROI:n nousua samalla prosentilla. Toisin sanoen omiin tuloihin nähden voi maksaa asumisestaan tuon verran enemmän ja silti ROI pysyy samana teoriassa. Tämä ei kuitenkaan pidä suoraan paikkaansa, koska silloin todennäköisesti maksaa työmatkastaan myös vähemmän. Tämän vaikutus vaihtelee kuitenkin ja sen laskeminen jää johonkin toiseen hetkeen. Tällä hetkellä emme ole vielä saaneet kovin suuria eroa suhteellisiin tuottoihin, mutta jatketaan laskutoimituksia.

Verrataan seuraavaksi kolmipäiväistä työviikkoa tekevää ja sen mukaan palkkaa saavaa työntekijää jonka palkka on 3000€/kk ja täysipäiväistä työntekijää jonka palkka on 5000€/kk jonka työmatka on tunnin päivässä ja jatketaan kahdeksan tunnin työpäivällä ja kahdenkymmenen päivän kuukausittaisella työmäärällä:

Saadaan ROI:t seuraaville:

3000€/kk: 20.21€/h

5000€/kk: 18.13€/h

Eli prosenteissa 3000€/kk tienaavan ROI on 11.5% korkeampi. Vieläkään ei siis saada kovin suuria eroja, mutta mietitäänpä sitten mitä etätyöt parhaimmillaan tarkoittavat: Oletetaan normaalin kahdeksan tunnin työpäivää tekevän voivan hoitaa kahtena päivänä viikossa etänä työnsä. Etätyöt vähentävät sosiaalista kanssakäymistä ja turhia häiriötekijöitä mikä johtaa vähempään ajankäyttöön mikä tarkoittaa ROI:n kasvamista tuntimäärien vähentymisestä johtuen. Katsotaan mitä tästä syntyy ja lasketaan pari etäpäivää/vko: Normaali työviikko tekee 180h/kk tunnin päivittäisellä matkaamisella.

a) kahdeksan tunnin työpäivä muuttuu kuudeksi tunniksi: 156h/kk

b) kahdeksan tunnin työpäivä muuttuu neljäksi tunniksi: 140h/kk

Koska palkan oletetaan pysyvän samana voidaan ROI:n muutos laskea suoraan työtunneista eli tapauksessa

a) ROI on 13.3% pienempi normaalilla työviikolla

b) ROI on 22.2% pienempi normaalilla työviikolla.

Paras tapa nostaa omaa suhteellista työnteosta saatua tuottoa on hoitaa työnsä etänä ja mahdollisimman tehokkaasti ainakin parina päivänä viikossa. Tämä saattaa kuitenkin työpaikasta riippuen olla joko hyvin haastavaa tai mahdotonta. Tämän lisäksi on asuinpaikalla ja sen seurauksena työmatkaan käytetyllä ajalla oma roolinsa. Parhain tapa nostaa suhteellista tuottoa on kerätä työnsä tulokset itse ilman välikäsiä. Tämä vaatii kuitenkin erityisesti osaamista ja sitä ei läheskään kaikilla ole. Osaaminen ja sen osaava markkinointi ovat parhaat tavat nostaa ROI:ta. Tämä mahdollistaa paremman neuvotteluvaran myös etätöiden suhteen niillä aloilla joilla niitä voi tehdä.

Tästä taisi tulla hieman sekava kirjoitus johtuen monista sekalaisista laskelmista. Toivottavasti niistä on muille hyötyä. Jos ei niin kävi tämä ainakin minulle hyvästä harjoituksesta. Mikäli laskut ovat väärin niin korjatkaa ihmeessä!

Ensi viikon alussa minua odottaa nokkani korjaus, joten ennen sitä tulee varmaan vielä yksi kirjoitus ja sitten pidän ehkä viikon lomaa riippuen siitä kuinka paljon nenääni särkee ja kuinka pitkään tuon operaation jälkeen.

-TT

verot, verot, verot

Törmäsin viikonloppuna taloustaito-lehden artikkeliin, jossa oli kattava artikkeli veroista ja muista veroluontoisista maksuista. Tässä artikkelissa oli myös yksi hyvin mielenkiintoinen graafi johon en muistaakseni ole aiemmin törmännyt. Tässä graafissa olivat verot ja veroluontoiset maksut hyvin eriteltyinä vuodelta 2012 ja se näyttää seuraavalta:

 

Veroja ja veroluontoisia maksuja kuten eläkkeitä maksettiin vuonna 2012 yhteensä 84.8 miljardia Euroa. Näistä verojen osuus oli 59.7 miljardia ja veroluontoisten maksujen 25.1 miljardia. Keskimäärin kansalaista kohden näiden maksujen osuus oli noin viisitoistatuhatta Euroa. Se on jumalaton summa rahaa ja joku voisi hieman ihmetellä mihin tämä kaikki sitten kuluu? On selvää ettei maksajana kuitenkaan ole vain kansalaiset vaan yritykset hoitavat oman osansa. Näistä maksuista suurimmat olivat kunnallisverot, arvonlisäverot ja työnantajien eläke ja sosiaalikulut jotka olivat kaikki suunnilleen yhtä suuria. Itselleni kunnallisverojen määrä oli tässä yhtälössä se suurin yllätys. En odottanut kuntien saavan niin suuria rahasummia itselleen, mutta olin siis väärässä.

Jos taas laskee kaikki eläke- ja sosiaalimaksut yhteen saadaan siitä suurin menoerä. Jos Suomessa on eläkeläisiä noin puolitoista miljoonaa saadaan keskimääräiseksi maksuksi vajaa 17000 eli hieman vajaa 1400/kk, kun otetaan huomioon se, että tällä hetkellä eläkepotti on juuri sen kokoinen ettei se kasva eikä pienene juuri tällä hetkellä. Keskimääräinen eläke ei tosin kerro juuri mistään ja siten se on lukuna harhaanjohtava. Tärkeämpää olisi miettiä hieman suurempaa kuvaa eli sitä voidaanko olettaa tuon summan pysyvän samana jatkossa vai ei? Oma arvioni siitä on se ettei se ole mahdollista mikä tarkoittaa eläkkeiden pienenemistä. Tämä eläkepyramidi, kun rokoittaa eniten viimeiseksi mukaantulleita kuten kaikki muutkin vastaavat rakennelmat.

Kokonaisveroasteen ollessa hieman vajaa 44% (BKT 194.5 miljardia vuonna 2012) on helppo huomata, että veroja nostamalla ei saada enää juurikaan nostettua sitä kuuluisaa jakovaraa vaan seuraavien vuosien aikana tulemme näkemään veroasteen nousun ja pahimmassa tapauksessa samaan aikaan myös BKT:n laskun mikä tulee romahduttamaan taloustilanteen. ”Tarttis varmaan tehdä jotain!” Tämä tarkoittaa kulujen pienentämistä, koska tuloja ei varmastikaan ole saatavissa enää yhtään enempää yleisen taloustilanteen ollessa huono ympäri maailmaa. Samalla voitaisiin mielestäni kokeilla kerrankin verojen laskemista tai sitten työllistämiskustannusten tiputtamista. Veroja on yksinkertaisesti liikaa eikä niitä kaikkia voida millään pitää tarpeellisina. Esimerkkinä otan meidän niin jokaisen rakastaman tai vihaaman valtion sähköenergiaa tuottavan Fortumin joka on laskenut kaikki maksamansa verot vuodelta 2012 ja raportti löytyy täältä

Tämä raportti on karua katsottavaa, koska liikevaihto on ollut 6159 miljoonaa ja maksetut verot 3918 miljoonaa. Myönnettäköön Fortumin olevan ääritapaus johtuen sen liiketoiminnasta. Kuitenkin tämä kertoo aika lailla siitä millaisia verohelvettejä erityisesti pohjoismaat ovat. Suurin osa maksetuista veroista kun tulevat Suomesta ja Ruotsista mikä tosin johtuu myös liikevaihdon maantieteellisestä jakautumisesta. Suuruusluokka verrattuna liikevaihtoon on kyllä aivan järkyttävä enkä oikein ainakaan itse ymmärrä mistä nuo kaikki verot tulevat. Voisiko joku valistaa allekirjoittanutta hieman ymmärtämään noita lukuja?

Kun näitä lukuja katsoo niin käsiten ”verohelvetti” ei ole mikään yllätys ja itse uskon ”pään jäävän vetävän käteen” eli kun paska osuu tuulettimeen ei entiseen ole enää paluuta vaan jokaisen on otettava vastuunsa itsestään ja läheisistään, koska yhteiskunnalla ei yksinkertaisesti tule olemaan siihen enää varaa ilman jonkinlaista läpimurtoa energiantuotannossa eikä sitä kyllä taida olla ihan lähitulevaisuudessa tulossa.

Tällä hetkellä valitettavasti tuntuu siltä, että takki on aika tyhjä blogin kirjoittamisessa ja tämän seurauksena aionkin pitää siitä koko heinäkuun taukoa, jotta elokuusta lähtien olisi taas lisää virtaa kirjoittamiseen. Vielä tosin tulee mitä ilmeisimmin pari kirjoitusta ennen tuota lomaa, mutta ne menevät kyllä ensi viikkoon. Hyvää juhannusta kaikille ja muistakaa nauttia alkoholia kohtuudella!

-TT

Suomessako korkea verotus?

On aina tärkeää miettiä mihin vertaa ja tällä kertaa on todettava Suomenkin taipuvan vertailussa hyvätuloisten korkeiden verojen suhteen ainakin Ranskalle. Eilen ilmestyi ainakin kauppalehden nettisivuille uutinen, jossa kerrottiin tuolla patonkien, baskereiden ja punaviinin maassa tuhansien kotitalouksien kokonaisveroasteen nouseminen yli sadan prosentin.

Suomi siis kaiken kaikkiaan häviää rikkaidenkin osalta vielä reilusti noille demokratian visionääreille. Suomessa ei taideta päästä tosirikkaiden osalta tuohon sataan prosenttiin, vaikka täälläkin on heille hyvin korkeat verot. Jos nyt sitten joku miettii mitä se yli sataprosenttia tarkoittaa niin silloin toisin sanoen maksetaan enemmän veroa vuodessa kuin mitä tienataan. Tämä ei kuitenkaan koske pelkkää tuloista maksettua veroa vaan koko pakettia johon kuuluvat tuloverot, osinkoverot, pääomatuloista maksetut verot, kulutusverot, jne. Tämä rikkaiden verottaminenhan oli presidentti Hollanden vaalivaltti ja sen avulla mitä ilmeisimmin sitten sai suuren kansan suosion. Tämä ei varmastikaan ollut ainoa syy voittoon vaan muitakin on riittänyt eikä varmastikaan pienin niistä ollut Sarkozyn hallinnon joidenkin jäsenien korruptio ja verojen pimittäminen.

Tämä yli sadan prosentin kokonaisveroaste tuhansille yli miljoonan tienaaville kotitalouksille on suuri saavutus johon ei ole tainnut pystyä kuin aniharva valtio ja yksikään niistä ei silloin ole ollut demokraattisilla vaaleilla valittu. Kaiketi ainakin Neuvostoliitto ja Kiina Maon aikaan olivat näitä yli sadan prosentin maita, vaikka nekään eivät tainneet kerätä kansalaisten työpanosta veroina vaan maatalous ynnä muina tuotteina ja vaatimuksina jotka nämä keskushallinnot keräsivät. Pohjois-Korea taitaa olla tällä hetkellä lähes ainut valtio joka tähän pystyy omalla tavallaan. Voi tietysti olla, että muutkin diktatuurit näin tekevät, mutta itselläni ei ainakaan ole sen tarkempaa tietoa asioista. Tästä Ranskan veromallista onkin sitten jo päästy ainakin siihen ettei kaikki maan rikkaat enää ole jaksaneet katsella menoa vaan ovat muuttaneet muualle kuten näyttelijä Depardieu karkasi Venäjälle katkeran tilityksen jälkeen. Tällainen kokonaisveroaste rikkaille tarkoittaa sitä ettei heillä ole varmastikaan halua asua maassa kovin pitkään vaan he siirtyvät jonnekin muualle ja vievät ennen pitkää todennäköisesti yrityksensäkin muualle. Tämän seurauksena taloudellinen toimeliaisuus vähenee ja valtiontalous alkaa heittää häränpyllyä. Tästä on Ranskan kohdalla jo näkyvissä selkeitä merkkejä. Koska siellä valtiolla on kuitenkin hyvin suuri merkitys talouselämässä ei tämä taloustaantuma näy niin nopeasti, koska valtio saa vielä puoli-ilmaiseksi lainattua rahaa. Kysymys lähinnä kuuluu, että mitä sitten tapahtuu kun näin ei ole enää asiat? Sama juttu on tosin täällä kotimaassakin, jossa verotulot alkavat hupenemaan menojen kasvun lisääntyessä.

Suomen tilanne on aika lailla sama, mutta pienemmässä mittakaavassa kuitenkin, koska yritykset pääsevät huomattavasti helpommalla kuin Ranskassa. Parhaimmillaan voidaan täälläkin puhua kokonaisveroasteen olevan suurituloisille jopa kahdeksankymmentäkin prosenttia. Suurituloiselle palkansaajalle suurimmat kokonaisveroasteeseen vaikuttava verot ovat tietysti tuloverot ja eläkkeet joita voidaan pitää myös veroluontoisina maksuina. Niiden yhteenlaskettu prosentti taitaa olla 55-60% riippuen kotikunnasta. Nämä tulot ovat kuitenkin hyvin harvassa eikä niitä kannata sen tarkemmin käydä läpi. Suomessa suurimmat kuluttamiseen tarkoitetut verot ovat mitä ilmeisimmin polttoaine- ja alkoholiverot jotka ylittävät selkeästi muut. Alkoholiverot vaihtelevat sen verran paljon, että jokainen voi tarkistaa omat veronsa mikäli ostaa Suomesta alkoholia. täältä Jotta saataisiin jonkinlainen kuva siitä paljon autoilusta maksetaan veroa jo pelkän polttoaineen kohdalla niin käytetään yksinkertaistuksen vuoksi 10 000 kilometriä vuodessa ajavaa henkilöä ja autoa joka kuluttaa seitsemän litraa sadalla kilometrillä. Bensan hintana käytetään 1.70€/l ja laskutoimitus on seuraava:

10000km*7L/100km*0.968€/L=677.60€

Polttoaineverotus löytyy täältä

Omaa kokonaisveroastettaan saa helposti kasvatettua, kun hankkii uuden auton jonka hinnasta yli puolet on veroa. En tiedä miten käytetyistä autoista veroa peritään, kun en muutenkaan omista autoa. Joku voi valaista tässä asiassa meitä kaikkia mikäli kokee sen tarpeelliseksi.

Suomessahan on vallalla sellainen meininki, että keski- ja suurituloiset palkolliset maksavat tämän leikin ja pienituloiset elävät käytännössä näiden muiden yhteiskuntaluokkien kustannuksella. Myönnetään asian olevan kärjistetty, mutta olen joskus seuraillut omaa kokonaisveroastetta ja voin todeta sen olevan reilusti alle 20%, koska virallisen totuuden mukaan elän aika lailla köyhää elämää. En osaa sen tarkemmin määritellä mikä se köyhyysraja on, joten ei siitä enempää. Syy miksi kokonaisveroasteeni on niin alhaalla on se etten ole maksanut senttiäkään alkoholiveroa Suomeen varmaan vuoteen, koska en ole sitä juonutkaan kuin yhden ilmaisen oluen ja pahvimukillisen vappuna viime elokuun jälkeen ja tuloveronikin jäävät reilusti alle kymmenen johtuen pienituloisten kunnallisveron vähennyksistä. Jos vertaa esimerkiksi bensaveroa maksamiini veroihin matkakorttini veroista niin vuoden aikana niihin menee hieman yli sata Euroa eli jos vertaa polttoaineveroon niin siinäkin säästää veroissa. Ainoa musta aukko minulla menee verojen suhteen kiinteistöverossa, josta en tiedä kuinka suuri osa vastikkeeseen menevistä rahoista siihen uppoaa. En myöskään osta Suomesta juurim mitään muuta kuin ruokaa ja siinäkin veroprosentti on vain neljätoista. En juurikaan enää nykyään syö edes makeaa, joten siitäkään verosta ei tule itselleni suurta laskua. Osinkoverot ovat tosin jonkinlainen lisälasku, mutta niitä ei voi oikein välttää. Ne ovatkin yli 40% riippuen tietysti lasketaanko mukaan yrityksen voitoistaan maksamat verot vai ei.

Suomessa on siis aika lailla mahdollista säätää kokonaisveroastettaan ja en pidä sitä pahana asiana. Se vain vaatii aika paljon valintoja. Esimerkiksi julkisilla kulkuneuvoilla kulkeminen voi viedä huomattavasti enemmän aikaa kuin omalla autolla. Ongelmana pienituloisilla on kuitenkin kaiken kalleus. On myös jossain määrin vaikea laskea kovin tarkasti missä om veroaste on, koska monien tuotteiden hinnassa saattaa olla veroja jo ennen kuluttajalle tapahtuvaa myyntiä. Tämä kaiken kalleus taas johtuu kaikenlaisista lakisääteisistä velvollisuuksista yrityksille ja monista eri verotuista jotka sitten vaikuttavat suoraan tuotteiden kuten asuntojen hintoihin. Oma mielipiteeni asiasta on se ettei järjestelmä missään mielessä kannusta pärjäämään vaan rankaisee heti hyvin asioitansa hoitaneita jotka ovat hyvä-veli-järjestelmän ulkopuolella. Pidän Suomea kuitenkin hyvänä ja turvallisena maana jossa infra on kunnossa jos vertaa moniin muihin paikkoihin ja siksi verojen maksamisella on hyvätkin puolensa. Valitettavasti uskon järjestelmän romuttumiseen seuraavien vuosikymmenien aikana kilpailun kovenemisen vuoksi ja silloin tämänkin maan tilanne saattaa olla aivan toinen. Toivotaan ettei niin kuitenkaan käy. Kommentteja ja mielipiteitä kaivataan edelleen ja luulisi tämän veroasian niitä ainakin keräävän.

Hyvää viikonjatkoa!

-TT

Sun rahat on mun rahoja ja mun rahat on omia

Jos joku ihmettelee kirjoituksen otsikkoa niin huomautettaneen nyt sitten saman tien ettei se ole väärin kirjoitettu vaan tällä kertaa on tarkoitus tuoda oma mielipide esiin tietystä huolestuttavasta ilmapiiristä joka on ollut jo pidempään enemmän tai vähemmän aika lailla varsinkin täällä Euroopassa voimassa. Kyse on siis siitä kuinka lähestulkoon kaikki pitävät kynsin ja hampain kiinni omasta omaisuudestaan ja kuitenkin jossain määrin ovat sitä mieltä, että muiden ihmisten pitäisi kustantaa se elintaso johon ihmiset ovat tottuneet ja joka on hankittu elämällä yli omien varojen. Tämä koskee erityisesti poliitikkoja ja myös jossain määrin tavallisia ihmisiä.

Oikeastaan kipinä tähän kirjoitukseen tuli jostain telkkariohjelmasta, mitä luultavimmin jonkin kanavan uutisista, jossa sitten erehdyttiin haastattelemaan jotain veroparatiisien kitkemisestä vastuussa olevaa EU:n virkamiestä joka sitten totesi, että on aika saada ”MEIDÄN” rahat takaisin näiltä veronkiertäjiltä. Kyseessä saattaa olla vain tapa todeta asia josta oli kyse tai sitten on kyseessä tämän Eurostoliiton virkamiehen Freudilainen lipsahdus joka tarkoittaa hänen kuvittelevan näiden rahojen olevan hänen tarkoitusperiään varten. En valitettavasti osaa lukea ihmisten ajatuksia eikä se mikä ajatus tämän puheen takana oli ole se pääpointti vaan se, että mielestäni on väärin kutsua jonkun muun ihmisen tienaamia rahoja omikseen ja tämä ainakin särähti pahasti korvaani. Ymmärrän tietysti, että kyseessä voi olla rikollista rahaa ja rahanpesua mikä onkin tietysti kitkettävä. Ongelmana on kuitenkin se ettei poliitikoille riitä mikään vaan he tulevat aina käyttämään muiden tienaamia rahoja omiin tarkoituksiinsa ja jossain määrin se on tietysti ymmärrettävää, koska ihminen on kuitenkin niin itsekäs eläin ettei se välitä ikinä muista niin paljoa kuin itsestään. Voi tietysti olla joitain poikkeuksia, mutta nämä ovat kuitenkin hyvin harvassa. Jos nyt esimerkiksi mietitään meidän kotimaisia poliitikkoja niin hehän ovat vuosikymmenten saatossa jatkuvasti ostaneet ääniä milloin millekin eturyhmilleen rahaa jakamalla. Viimeisin ja ajankohtaisin esimerkki on julkisten alojen suuret palkankorotukset aikana jolloin se kuuluisa jakovara on itseasiassa pienentynyt. Tätä paikatessa ollaankin sitten nostettu ihmisille välttämättömien perushyödykkeiden veroja elintarvikkeita lukuunottamatta mikä on sitten taas pakottanut nostamaan ihmisten palkkoja ja tämä niin sanottu oravanpyörä on jatkunut liian pitkään. Nyt aletaan vaan olla siinä tilanteessa ettei veroja ja muita pakkomaksuja enää pystytä millään nostemaan niin ettei tämä kuuluisa jakovara ala pienenemään mm. työttömyyden kasvaessa. Kaikki tämä sitten vielä tapahtuu samaan aikaan, kun poliitikot ja virkamiehet vaan jatkavat omien palkkojensa nostamista.

Suomi joutuu nyt valitettavasti taistelemaan globaalissa kilpailuympäristössä ja siinä me jatkuvasti kärsimme tappioita asiansa paremmin hoitaville maille. Tämä johtaa koko ajan suhteellisen elintasomme laskemiseen ja jossain vaiheessa pää jää lopullisesti vetävän käteen ja joudumme elämään sillä elintasolla mikä meille kuuluu. En ole tosin vielä lukenut ”Nalle” Wahlroosin kirjaa, mutta muistaakseni hän siinä kirjassaan avaa syitä sille miksi enemmistön tyrannian vuoksi demokratia ei toimi. Tämä johtuu käsittääkseni siitä ettei sellainen kansakunta jonka ihmisistä liian suuri osa on saamapuolella tulonsiirtojen suhteen pysty tekemään sellaisia äänestyspäätöksiä jotka olisivat kokonaisuutta katsoen hyviä eli enemmistön tyrannia toisin sanoen sanelee poliitikoille sellaiset ehdot päätösten suhteen, että ennen pitkää koko demokratia romahtaa omaan mahdottomuuteensa. Tämä kehitys on selkeästi jo nähty monissa maissa ja näin tulee käymään myös täällä Suomessa mikäli emme tule ajoissa järkiimme. Vaikka elämme taloudellisesti hyvin vaikeita aikoja on valitettavan turhaa itseasiassa yrittää vierittää syitä ulkoisiin asioihin, kun poliitikkomme ja heitä äänestäneet ovat vastuussa monien kymmenien miljardien veloista eikä muutosta mitä ilmeisimmin ole tulossa kuin pakon edessä. Ensin olisi syytä ottaa järki käteen täällä kotimaassamme ja hyväksyttävä tosiasiat.

Jokaisen ihmisen olisi syytä itse miettiä omaa rahatilannettaan ja mikäli hommat on hoidettu siten ettei pienintäkään varaa ole palkkojen laskuun niin kannattaa alkaa hoitamaan omia asioitaan siihen suuntaan, että rahankulutus pienenee. Tämä koskee erityisesti julkisen sektorin työntekijöitä, koska heidän palkkansa kuluineen ovat palttiarallaa kymmenen miljardia Euroa liian suuret vuodessa. Yksityisen sektorin työntekijät eivät mielestäni ole niin suurissa ongelmissa, kun tämä elintason sopeutus tapahtuu. Yksityisellä sektorilla, kun on pakko muutenkin ylläpitää koko ajan omaa osaamistaan ja siellä palkoilla on varmasti myös paremmat mahdolliset nousta ennen pitkää kunhan yritysten kilpailukyky ennen pitkää paranee. En nimittäin usko ”valojen sammuvan” ihan kokonaan, vaikka teollisuutemme työpaikat koko ajan täällä Suomessa vähenevätkin. On kuitenkin huomattava, että vaikka yhteiskunnan palvelut ovatkin lisääntyneet viime vuosikymmenen aikana on rahat kuitenkin huvenneet mikä on näkynyt mm. tiettyjen välttämättömien toimintojen laadun huonontumisena kuten terveydenhoidon. Sitä mukaa, kun nämä palvelut ovat lisääntyneet on ihmiset tietysti ruvenneet pitämään niitä itsestäänselvyyksinä mikä vaikeuttaa näistä luopumista ja ennen kaikkea näissä palveluissa työskentelevien irtisanomista. Jos joku sitten ihmettelee mistä ihmeen palveluista kirjoitan niin valtio syöttää koko ajan kaikenlaisia palveluita kuntien hoidettavaksi samalla, kun valtionosuuksia lasketaan. Jokaisen on syytä varautua myös siihen, että ainakin terveydenhuolto tulee maksamaan koko ajan lisää yhteiskunnalle ja sitä varten tullaan myös jatkossa keräämään ”asiakkailta” lisää rahaa.

Omasta mielestäni jokaisen on syytä ruveta investoimaan itseensä omia rahojaan enemmän ja miettiä sitä kannattaisiko äänestää sellaisia poliitikoita, jotka ovat oikeasti vastuullisia eikä vain esitä sitä. Valitettavasti nämä ihmiset ovat niin vähissä etten ainakaan itse tiedä ketä voisi nykypäivänä äänestää. Mitkään isommat puolueet, kun eivät tarjoa muutosta tähän asiaan. Toinen vaihtoehto on sitten hoitaa omat asiat niin hyvin, että sitten kun vastuuttomat velalla eläjät joutuvat pakkorealisoimaan omaisuuttaan sitä voi ostaa halvalla. Oma arvioni on se, että siihen menee vielä vuosia Suomessa valtionlainojen korkojen pysyessä matalina mikä taas johtuu siitä, että muut maat ovat hoitaneet asiansa vielä paljon huonommin kuin Suomi, Saksa, jne. On syytä aina muistaa, että omavastuu on ilmainen ja paras tapa pitää pää pinnalla!

Ehkä tämä paasaus on parempi lopettaa tähän, joten hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

”Passiivinen tulo” lähestulkoon ainut tapa saavuttaa erinomainen rahatilanne Suomessa

On pakko käyttää passiivista tuloa lainausmerkeissä, koska en juurikaan keksi yhtään ainutta tapaa tienata rahaa niin ettei kukaan ole tehnyt sen eteen mitään. Passiivinen tulo siis käytännössä tarkoittaa sitä ettei tulojen eteen tehdä mitään. Tämä ei siis nyt käytännössä ole mahdollista, joten sen voi myös rajata tarkoittamaan sitä ettei ensipanostuksen jälkeen ole tarve töitä tehdä, odotellaan vain tulojen tippumista tileille. Tähän voi mennä joko vuosikausia tai sitten vain hyvin lyhyitä hetkiä riippuen sitten ansaintatavasta. Suurin osa passiivisista tuloista tulee yleensä kuitenkin hyvin pitkällä aikavälillä ja se on hyvin oleellinen asia tässä tavassa.

Joitakin esimerkkejä passiivisesta tulosta:

• vuokratulot
• osingot
• ne tulot omasta yrityksestä jotka tulevat muiden tekemällä työllä
• tekijänoikeusmaksut kirjoista, patenteista, jne.
• Nettisivujen mainostulot
• eläkkeet

Nämä kaikkihan ovat kuitenkin vaatineet jonkinlaiset alkupanostukset, sillä ilman mitään tekemistä näitä tuskin on juurikaan syntynyt. Joku voi tietysti periä omaisuutta, mutta silloinkin todennäköisesti perinnön antaja on tienannut ne ainakin jossain määrin työllään, joten sekään ei ole täysin passiivista tuloa. Käytännössä suurin osa näistä esimerkeistä kuvaa tapaa, jossa omat rahalliset alkupanostukset ovat huomattavat. Tekijänoikeusmaksut ja nettisivujen mainostulot käytännössä taas vaativat aikamoisen ajallisen panostuksen passiivisen tulon hankintaan, joten aika paljon on siis panostettava näitä saadakseen. Varsinkin tekijänoikeusmaksut saattavat vaatia tuhansien työtuntien panostuksen mikä vastaa parhaimmillaan useampaa vuotta ihmiselämästä. Varsinkin jos ajattelee asiaa hereilläoloajan suhteen. Onneksi tekijänoikeuksista saatavien tulojen takana on yleensä intohimo itse tekemistä kohtaan, joten vaikka niitä tuloja ei ikinä tulisikaan niin tälle tekemiselle on vaikea arvioida minkäänlaista rahallista arvoa. Ei siis kannata masentua murheeseensa, vaikka ei ikinä mitään tienaisikaan ja hyvin harva mitään rahaa varsinkaan täällä meidän pienillä kotimarkkinoilla tienaa. Tällaisesta merkittävästä passiivisesta tulosta eivät noin 99% ihmisistä pääse koskaan nauttimaan, joten niiden varaan ei kannata jättäytyä vaan tehdä myös jotain muuta työtä samaan aikaan ainakin siihen asti kun nämä passiiviset tulot alkavat toden teolla kilahtamaan tilille. Mitä taas tulee esimerkiksi blogin kirjoittamiseen Suomessa niin siitä saatavat tulot ovat aika lailla nollissa. En ainakaan ole kuullut kenenkään tekevän bloginsa mainostuloilla merkittävää määrää rahaa. Olen tosin aika lailla varma, että jotkut suomalaiset kyllä rahaa tekevät, mutta se tapahtuu todennäköisesti sitten Lontoon murteella jota ymmärtävät ihmiset ympäri maailman. Eivät nämä tekijänoikeaustuototkaan ole hirveän passiivista tuloa, sillä nekin vaativat ainakin jonkin verran promoamista ja siihenkin menee aikaa.

Jos nyt sitten ajatellaan tätä toista vaihtoehtoa, jossa pääomatulot muodostavat käytännössä kaiken passiivisen tuoton niin kyllä nekin vaativat jonkin verran aikaa ja vaivaa sijoituskohteisiin tutustumisessa. Mikäli tätä ei tehdä niin sitten se kyllä muistuttaa lähinnä lottoamista. Näistä vähävaivaisimmat ovat varmasti yritysten omistamisesta tulevat tuotot ja erityisesti ne jotka eivät tarvitse juurikaan omaa panostusta. Käytännössä lähestulkoon jokainen sijoittaa niitä tuloja, jotka ovat tulleet tavallisesta työnteosta, joten niihinkin tuottoihin sisältyy aikamoinen työmäärä. Isot perinnöt ovat sitten täysin eri asia ja nekin ovat kyllä hyvinkin harvinaisia. Ymmärtääkseni vuokratulot vaativat suurimman ajallisen panostuksen näistä mainitsemistani pääomatuloista. Ne myös vaativat kohtuullisen suuret pääomat joiden eteen on myös täytynyt töitä tehdä. Omasta yrityksestä tippuvat tuotot myös vaativat vähintään osallistumista hallituksen kokouksiin, mutta yleensähän sitä yrittäjä osallistuu muuhunkin toimintaan, joten passiivisten tulojen erottaminen ei ole aina niin yksinkertaista ja siksi esimerkeissäni puhutaan nimenomaan niistä tuloista joiden tekemiseen ei itse osallistuta muuten kuin omistamalla ja ottamalla riskiä. Osingot ovatkin tietysti selkein esimerkki passiivisesta tulosta mitä tulee osakkeisiin sijoittamisesta. Myös arvonnousu pitää laskea mukaan, mutta sekin on siihen asti spekulatiivista kunnes omistukset ovat myyty.

Miksi passiivinen tulo sitten on käytännössä ainoa tapa useimmille saada erinomainen rahatilanne aikaiseksi? Kysymys on kahdesta asiasta: sekä ajankäytöstä että suomalaisesta verotuksesta. Nämä voi tietysti tässä maassa myös ainakin joillain tavoin liittää toisiinsa, koska ainakin tavallisessa palkkatyössä käyvät maksavat myös mitä todennäköisimmin ylimääräisistä työtunneista suurempaa veroa joka taas johtaa siihen ettei lisätyötunnit automaattisesti johda lisääntyneisiin tuloihin samoissa määrin kuten monissa muissa maissa. Koska ihminen on hereillä noin kaksi kolmasosaa vuorokaudesta ja tästä noin puolet menee töihin on vaikeaa saavuttaa sellaisia tienestejä ettei muita tuloja tarvitsisi mikäli haluaa erinomaisen rahatilanteen. Pelkästään palkkatyöllähän on verojen vuoksi hyvin vaikea saavuttaa erinomainen rahatilanne, koska kymppitonnin kuukausituloistakin menee noin puolet verottajan haaviin mikä myös tapahtuu joka kuukausi, kun taas passiivisessa tulossa osinkoja lukuunottamatta tuloista otetaan yleensä paljon myöhemmin osa verottajan laariin. Tämä ei ehkä näin lyhyellä tähtäimellä tunnu kovin kummoiselta ajatukselta, mutta kun ottaa huomioon korkoa korolle ilmiön niin sitten puhutaankin jo suurista summista varsinkin pidemmillä aikaväleillä. Myös veroprosentit ovat pienemmät merkittävissä pääomatuloissa tässä maassa. Hyvin suurella todennäköisellä kuitenkin nämä pääomatulot saadaan niillä rahoilla jotka ovat jääneet yli palkkatyön jälkeen tai sitten on jouduttu ottamaan suuremmalla riskillä isot summat lainaa, jotta esimerkiksi asuntojen vuokratulot tulevat tilille.

Kannattaa siis miettiä ihan vakavasti passiivisen tulon hankintaa kukin omalla tavallaan. Tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeata tapaa toimia, joten jokaisella on omat mahdollisuutensa ja vahvuutensa.

Eipä tässä kai muuta tällä kertaa,

TT

Tili tuli, tili meni, kuka välistä sen veti?

On varmasti olemassa paljon niitä ihmisiä jotka ihmettelevät miksi rahat eivät riitä tai mihin ne menevät, joten tässä pieni niin sanottu peruskurssi tästä asiasta. Kylmä fakta suomalaisten tilanteesta on se, että huomattavan suuri osa tuloista häviää käytännössä samalla hetkellä, kun työnantaja maksaa työntekijälle palkan. Tämä tapahtuu normaalisti joko kerran tai kaksi kuukaudessa. Kuvassa 1 on nykynuorten ja vanhempienkin ihmisten lähtötilanne mitä tulee työntekoon.

 

Samalla hetkellä, kun palkanmaksu tapahtuu lähtee noarmaalitapauksissa osa palkasta sekä verottajalle että jollekin eläkeyhtiölle. Kuvassa 1. tulot on jaettu kolmeen osaan joista ylin menee suoraan verottajalle mikäli kyseessä ei ole pimeä palkka. Alin osa taas menee eläkeyhtiölle ja vielä pienempi osa mahdollisesti on kirkollisveroa jota en itse maksa. (kirkollisveroa ei ole laitettu kuvaan ollenkaan) Se taitaa tällä hetkellä olla prosentin luokkaa riippuen kirkkokunnasta. Tietääkseni evankelisluterilainen seurakunta ottaa joitakin prosentin kymmenyksiä vähemmän kuin ortodoksinen seurakunta. Tilanne on kirjoitushetkellä ainakin tälläinen. Tällä hetkellä työläisten maksetut verot menevät ”mustaan aukkoon” joka on kuvassa. Katkoviivat ovat sitä varten, että ”hyvinvointiyhteiskunnan” vaatima veroprosentti kasvaa joka vuosi, koska poliitikot eivät uskalla tehdä äänestäjien kannalta oikeita ratkaisuja äänien lähtiessä vihaisilta yhteiskunnan ”eläteiltä”. Tämä musta aukko voisi myös pienentyä, mutta sitä ei ole nähty viime vuosina. Eläkeyhtiön ottama osuus on viiden prosentin luokkaa juuri nyt. Käytännössä tämä summa on myös jatkuvassa nousussa ja oikealla kuvassa näkyvä isompi eläkepyramidi kuvaa tämänhetkistä tilannetta. Käytännössä tulojen oikealla puolella olevat kaksi pyramidia kuvaavat mitä tulee tapahtumaan niille rahoille joita nykynuorten palkoista otetaan. Eli käytännössä nykynuoret eivät pääse eläkemaksuista kovin paljoa nauttimaan vaan ensin pyramidin alle ehtineet suuret ikäluokat tulevat saamaan suuremman suhteellisen osuuden omista eläkemaksuistaan. Nykynuorten tullessa eläkeikään on pyramidi pienentynyt huomattavasti eivätkä he tule nauttimaan samanlaisia eläkkeitä kuin suuret ikäluokat. Kuten tulemme lähivuosina näkemään niin eläkemaksut tulevat ottamaan suuremman osan nykynuorten palkoista kuin aikaisemmin työelämään tulleilta. Siitä huolimatta uskallan väittää ettei nämä suuremmatkaan maksut tule riittämään yhtä suurten eläkkeiden maksamiseen kuin nykypäivänä.

Tulovero taas vaihtelee hyvinkin paljon, koska se on progressiivinen eli enemmän tienaavat maksavat suhteellisesti enemmän veroja. Tämän tosiasian palkitsevuuteen en ota vielä tällä hetkellä kantaa. Käytännössä tuloverotkin voidaan jakaa kahteen osaan eli kunnallisveroon ja valtion tuloveroon. Kunnallisveron koko taas riippuu aika pitkälti jokaisen asuinkunnan persaukisuudesta mikä tarkoittaa mahdollisuutta äänestää jaloillaan mikäli katsoo sen häiritsevän. Tämä vero vaihtelee noin kuudentoista ja kahdenkymmenenviiden prosentin välillä. Valtion tulovero tulee siihen päälle ja riippuen tuloista koko veroprosentti voi työn verotuksen suhteen olla noin kuusikymmentä. Johtuen kaikista mahdollisista verovähennyksistä ei tarkkaa arviota oikein pysty antamaan, mutta rautalankamallini antaa suuntaa siihen missä mennään. Tuloveroja kuvaa kaksi ympyrää joista isompi on katkoviivainen ja se kuvaa nimenomaan juuri mainitsemaani progressiivisuutta.

Jäljelle jäävä osa palkasta voidaankin sitten käyttää suoraan kulutukseen. Suomessahan käytännössä tätäkin ylijäämää verotetaan hyvin paljon riippuen siitä mitä niillä rahoilla tekee. Kulutusta kuvaavaan laatikkoon olen myös tehnyt katkoviivan kuvaamaan verotuksen vaihtelua, sillä kaikista kulutusartikkeleista ei veroa makseta yhtä paljon. Pahimpia kokonaisveroasteen nostajia ovat alkoholiin ja autoiluun liittyvät verot. Näiden verojen maksamisen minimoiminen on paras tapa

pienentää omaa kokonaisveroastetta. Mitä tulee kulutukseen niin siihen kuuluvat myös säästäminen ja sijoittaminen jotka ovat kulutuksen näkökulmasta samoja asioita eli kulutuksen siirtämistä tulevaisuuteen. Aikahorisontti tässä toimenpiteessä voi olla satojakin vuosia, mutta harvat ajattelevat omaa elämäänsä pidemmälle. Myös sijoittaminen on siinä mielessä kuluttamista, että se tarkoittaa mahdollisuutta saada tulevaisuudessa kuluttaa enemmän kuin mitä pelkästään säästämällä on mahdollista. Tämä ei tosin takaa onnistumista vaan sijoittamisella voi myös vähentää tulevaisuuden varoja kuluttaa. Säästämisessä ja sijoittamisessa on myös hyvin olennaista muistaa se ettei vanhempana jaksa enää nauttia rahoistaa yhtä paljon kuin silloin, kun on ollut nuori, joten keskittymällä ainoastaan kulutuksen siirtämiseen ei ehkä ehdi ikinä nauttimaan elämästään riittävästi. Aika lailla myös monet ihmiset ajattelevat juurin näin mikä taas tarkoittaa sitä, että monet ihmiset itseasiassa kuluttavat rahojaan jo etukäteen ja tämä tapahtuu ottamalla velkaa oli sitten kyse mistä luotosta tahansa. Käytännössä tuhlaamalla etukäteen on ainut tapa ajautua rahavaikeuksiin ja sen takia kaikkien lainojen ottamista on syytä harkita hyvin tarkkaan. Varsinkin luottokortilla tuhlatut rahat ovat petollisia johtuen kovemmista koroista ja pankkien keräämistä käyttömaksuista. 

Tässä tämä rahojen katoamisen perusteet aika lailla sitten olikin. Mikäli olen unohtanut jotain tai olen muuten vain väärässä niin saa jälleen korjata virheeni palautteella.

-TT

Suomi VS Saksa, perstuntuma

Vajaa pari viikkoa on täällä Saksassa nyt mennyt ja jonkinlainen perstuntuma on otettu tähän maahan. Tämän innoittama ajattelinkin nyt vapaapäivänäni (ei välttämättä julkaisupäivä) kirjoitella ensivaikutelmia mitä tulee näiden kahden maan eroihin. Tällä hetkellä Suomi on aika pahasti tappiolla mitä tulee hyvien asioiden määrään, mutta yksi tärkeimmistä asioista eli ihmiset ovat mielestäni Suomen puolella kaiken kaikkiaan. Tätähän on tosin vaikea mitata, sillä se perustuu lähinnä allekirjoittaneen mielipiteisiin eikä mihinkään numeroarvioihin.

Kuitenkin on myös helppo keskittyä numeroihin, sillä varsinkin hintojen kohdalla kyse on pelkästään siitä. Ensimmäinen huomioon otettava asia ainakin itselleni tuppaa olemaan alv joka on täällä Saksassa tietääkseni 19%. Jo pelkästään tämä tuo jonkin verran eroa hintoihin, jotka eivät ainakaan tietyissä asioissa täällä Saksassa ole juurikaan halvempia suppean yhden päivän kaupoissa pyörimisen jälkeen. Täällä Saksassa tuntuvat olevan hyvinkin laatutietoisia eivätkä suostu ostamaan ihan mitä roskaa tahansa. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. se tosiasia ettei lihaa ostaessa tarvitse kuljettaa kotiinsa valmismarinadipaskaa, jota lähinnä vain Suomessa tarjotaan. Ostovoimaakin on huomattavan paljon enemmän johtuen kovemmista palkoista ja pienemmistä veroista. Tämä on mielikuvani, mutta ilmeisesti Saksan verojärjestelmä on vielä selkeästi monimutkaisempi kuin kotimaassamme, joten se on sitten mitä ilmeisemmin tapauskohtaista.  Jotkin hinnat ovat täällä suunnilleen samalla tasolla kuin Suomessa ja tästä parhaimpana esimerkkinä viihde-elekotroniikka mikä itselle hyvin suppealla otannalla näytti suunnilleen samanhintaiselta, mutta mitä ilmeisemmin ainakin nettikaupasta saa Suomeen tilattuna nämäkin tuotteet ainakin jonkin verran halvemmalla. Mitä tulee ainakin vaatteisiin niin Saksa on selkeästi halvempi monessa mielessä.

Mitä taas tulee ruokiin ja juomiin niin täällä molemmat ovat aika selkeästi halvempia ja varsinkin ”ulkona” syöminen ja juominen on selkeästi halvempaa. Täällä normaali puolenlitran tuoppi on kolmisen Euroa baarissa ja syominenkin on varmaan kolmisenkymmentä prosenttia halvempaa, mutta sitä on suhteellisen vaikea todeta, sillä saksalainen ruoka on aika helvet paljon erilaista kuin mitä Suomessa on oppinut syömään. Varsinkin täällä Stuttgartissa Schwaabilainen ruoka on aika lailla erilaista ja se on mielestäni jotenkin juusto- ja perunapitoista, mutta voin yhtä hyvin olla täysin väärässä. Itse olen yleensä ”ilmaisesta” ruoasta irtauduttuani syönyt lähinnä kiinalaista nuudelihöttöä erinäisten friteerattujen lisukkeiden kanssa. Tämä ateria on maksanut peräti nelisen Euroa ”perinteisessä” muovisessa take away pakkauksessa. Sanoisin, että suhteellisen halpaa ja se myös näkyy ravintolan jonoissa. Kaipailin tällaista vaihtoehtoa edes suunnilleen samoilla hinnoilla Suomeenkin, mutta eipä taida näkyä kun kukaan ei pysty myymään tappiolla kovin pitkään. Koska tuossa jo kyseltiinkin hintavertailun perään niin kävin tänään paikallisessa Lidlissä tekemässä hyvin suppean hintatarkastelun, joten tässä se tulee:

Saskia-vesi 1.5l 0.19€+pantti 0.25€

Freeway cola 1.5l 0.39+pantti 0.25€

banaani 1.15€/kg

patonkin 0.69€

pekoni 1.66€ 2*125g

maito 1l 0.54€

sokeri/kg 0.89€

munat 10kpl 1.09€

primadonna oliiviöljy 750ml 2.59€

omenamehu 1.5l 1.12€

Jokainen voi sitten käydä tarkastelemassa siellä Suomessa miltä hinnat näyttävät. Olen pahoillani ettei juuri tullut lihojen hintoja esille, mutta ongelmana on oma kielitaitoni ja se ettei paikallisesta Lidlistä löytynyt marinoitua lihaa juuri ollenkaan. Oma perstuntumani on, että jauheliha on hieman halvempaa kuin Suomessa ja varmaan muutkin, mutta tätä tarkemmin en osaa sanoa. Suppeatahan tämä tietysti on, mutta kaipa tosta listasta saa jo jotain irti. Nämä kaikki tuotteet löytyvät kuitenkin molempien maiden saksalaisSiwoista, joten ne ovat suoraan vertailukelpoisia.

Yksi asia mikä täällä Saksassa hieman hämmästyttää on se, että täällä on kuitenkin selkeästi monissa määrin vapaampaa kuin Suomessa joka on kyllä kieltojen ja määräysten yksi kärkimaista enkä todellakaan tarkoita sitä hyvässä mielessä vaan pikemminkin päinvastoin. Osataan sitä toisaalta myös täälläkin eikä tietyt viranomaise eroa mitenkään suomalaisista. Pilkunnussiminen on täällä myös aikamoista ja jotkin säädökset joihin itse olen törmännyt täällä käsittämättömiä. Myös tietyn viranomaisen pikkumaisuus oltuaan väärässä on vittumainen ilmiö, mutta tuskin ainutlaatuinen siellä kotimaassakaan. Tästä ei nyt sitten tällä kertaa enempää, mutta tällaiset pikkuasiat ainakin saavat vitutuskäyräni nousemaan. En tosin ole harkinnut tänne muuttamista, joten eipä tarvitse hirveästi näistä asioista huolehtia.

Vielä lopuksi haluan sanoa pari asiaa meille kaikille hyvin tärkeistä asioista eli säästä ja ihmisistä. En kommentoi kesäsäätä sen enempää, mutta ainakin alkutalvi täällä etelä-Saksassa on ollut sateinen, tuulinen ja lämpötilat ovat pyörineet noin nollasta asteesta vajaaseen kymmeneen. Tänään tuli lunta, mutta aika laillahan se on vaan höttöä joka sulaa heti pois. Mitä tulee ihmisiin niin tykkään kyllä suomalaisista enemmän kuin saksalaisista, mutta tämäkin on niin pieni otos ettei siitä pitäisi tehdä juurikaan suurempia johtopäätöksiä. Se mikä nyt ensimmäisenä tulee mieleen niin saksalaisnaiset ovat mielestäni aika lailla harmaata massaa, jos ei lasketa mukaan niitä joista selkeästi näkee etteivät heidän sukunsa ole ainakaan kovin kauaa maassa asuneet. Saksalaisista voi myös sanoa etteivät suurin osa heistä halua juurikaan erottua toisistaan ainakaan vaatetukselta mikä on tietysti aika lailla tuttua myös Suomessakin, joten suomalaisten on varmasti helppo sulautua joukkoon kunhan opettelevat riittävästi kieltä.

Mainittakoon nyt sen verran, että mitä tulee niin sanottuun hyvinvointivaltioon niin minä näen niin paljon etumatkaa Saksalle, että kyllä Suomestakin on mahdollista saada selkeästi parempi paikka kunhan tulee pakkomuutos ja se todellinen katastrofi on jo näkyvissä. Täällä ei nimittäin juurikaan näy köyhiä ja keskimäärin kaikki isommat kulutushyödykkeet kuten autot ovat täällä paljon parempia mikä kertoo huomattavasti vauraammasta maasta kuin Suomi. Turvallisuusasioista sen verran, että täällä on mielestäni hyvin turvallinen olo iltaisin, mutta mikäli olet yksinäinen nainen niin siinä tapauksessa on syytä varoa hyvin paljon eikä ikinä pysähtyä, vaikka miehet mukavia juttelisivatkin. Huolimatta Saksan etumatkasta muissa asioissa niin suomalaiset ihmiset kaikkine huonoine puolineenkin kääntävät edun hieman Suomelle ainakin juuri näiden vajaan kahden viikon perusteella. Voisin kuitenkin hyvin nähdä asuvani myös täällä, mutta mitään syytä siihen ei juuri tällä hetkellä ole.

Mitä todennäköisimmin julkaisupäivä on huominen perjanta 7. joulukuuta, sillä en halua tällaista vertailua julkaista juuri kun maamme juhlii vuoden tärkeintä päiväänsä. Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän vielä mainitsemalla etten usko seuraavan kirjoituksen tulevan julkaistuksi ennen seuraavaa vapaapäivääni. Kaikkea hyvää sinne koti-Suomeen!

-TT

”Jykä” ”Meidän on hoidettava Eurokriisi ensin”

Onneksi meidän entinen Euroopan paras valtiovarainministeri ja nykyinen pääministerimme on puikoissa niin meillä ei ole mitään hätää vai onko Jykä sitten itseasiassa kuitenkin enemmän ongelma kuin ratkaisu tähän nykyiseen taloustilanteeseen? Kylmät faktat heti esiin: Vaihtoehtoja on kaksi: meillä on joko täystollo valtiomme tärkeimmällä johtopaikalla tai sitten meillä on kirkkain silmin kusettava epätoivoinen päämies joka yrittää pitää luhistuvaa korttitaloa kasassa niin pitkään kunnes pääsee itse irtautumaan Brysseliin komissaariksi. En tiedä teistä lukijoista, mutta itseäni ainakin asia vituttaa aika rankasti. Kuitenkin on nyt sen verran huomioitava, että pelkkä avautuminen ei tietystikään riitä vaan on jotenkin perusteltava asiaa ja siitä tämä kirjoitus sitten kertookin.

Käytännössä Eurokriisi alkoi jo historian suurimman jenkkien asuntokuplan puhjetessa ja Suomeen vaikutukset alkoivat näkymään viimeistään 2008 jolloin yritysten liikevaihdot alkoivat tippumaan erityisesti vientialoilla. Tämän seurauksena Suomenkin bruttokansantuote tippui reaalisesti kahdeksan prosenttia vuonna 2009. Tällaista pudotusta ei ole kovin montaa kertaa historiassa nähty. Tätä laskua onkin sitten elvytetty kymmenillä miljardeilla Euroilla ja suurin osa näistä Euroista on mennyt julkisten sektorien työtekijöiden palkankorotuksiin ja joitakin miljardeja on käytetty mm. infrastruktuurin parantamiseen. Tämä elvytys on tehty käytännössä lähes kokonaan velaksi jonka maksavat tulevaisuudessa veronmaksajat. Elvytys ei ole käytännössä tuonut minkäänlaista kasvua reaalitalouteen vaan bkt:n nousu on lähinnä velan ottamisesta seuranneita kerrannaisvaikutuksia joita suomalaiset ovatkin sitten voineet juhlia ”vaurauden” kasvamisena vuosien 2010-2012 aikana. Myös tänä vuonna meidän kestävyysvajeemme on kymmenen miljardin Euron luokkaa ja on vain ja ainoastaan pahenemaan päin, vaikka viralliset ennustukset osoittavatkin lähinnä ensi vuonna talouden kasvavan prosentin verran. Ottaen huomioon sen tosiasian, että ensikin vuonna julkisen sektorin palkat tulevat nousemaan voimme nähdä kestävyysvajeemme kasvavan taas muutamalla miljardilla huolimatta ehdotetuista veronkorotuksista.

Nämä julkisten työntekijöiden palkankorotukset ovat täysin kestämättömiä, sillä niiden maksamiseen tullaan taas ottamaan velkaa mikä entisestään kasvattaa tulevien veronmaksajien laskua. Nämä palkankorotukset taas nostavat jälleen kerran mm. kunnallisveroja mikä ei taas voi olla näkymättä tavallisten ihmisten taloudellisessa toimeliaisuudessa, sillä ihmisten käteen jäävät rahamäärät eivät kasva vaan pikemminkin laskevat varsinkin yksityisten sektorien työntekijöiden mahdollisuutta kuluttaa rahojaan. Suomen kansantalouden kannalta kyseessä on kestämätön ratkaisu varsinkin sen takia etteivät veronkorotukset enää nosta verotuloja ollenkaan vaan alkavat pikemminkin vähentyä. Viime vuosina on panostettu erityisesti tavallisten ihmisten kohdalla kulutusveroihin joita ovat bensa- makeis- kiinteistö- arvonlisäverot ja monet muut jotka näkyvät sitten suoraan muussa kulutuksessa. Näistä monista eri veroista on seurannut myös asumiskustannuksien nousu mikä taas on poissa tavallisilta ihmisiltä. Kaikki nämä jo aikaisemmin mainitut toimenpiteet hallituksen suunnalta ovat lisänneet veronmaksajien taakkaa ja tulevat olemaan poissa kulutuksesta myös tulevina vuosina.

Jos nyt sitten mietitään mitä tapahtuisi siinä vaiheessa, kun Eurokriisi saataisiin ratkaistuksi niin on huomattava sellainen pikkuseikka kuten kilpailukyvyn menetys joka heikentää valtiontalouden mahdollisuuksia päästä takaisin kannattavalle kasvu-urulla mikä tarkoittaa sitä ettei enää velkaannuta yhtään enempää vaan saadaan ruveta makselemaan velkoja pois tulevia veronmaksajia varten. Jos nyt verrataan Suomea vaikka Ruotsiin niin myös rakas länsinaapurimme on hyvin vientivetoinen talous ja se on myös ollut lähtötilanteessa aika pitkälti samalla viivalla meidän kanssamme. Kuitenkin se lähestyy lähitulevaisuudessa nettovelattomuutta ja pääsee sitä varmasti hyvin lähelle. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä ettei se siihen tule pääsemään vaan sen talous lähtee myös laskuun kuten lähes kaikkien muidenkin länsimaiden, vaikka päämiesten toivotalkoot muuta sanovatkin.

Eurokriisiä ei saada selvitetyksi vielä vuosiin eikä ole mitään syytä ruveta odottamaan sen ratkaisemista, sillä kotimaamme asiat eivät ole niin hyvällä tolalla etteivät ne tarvitsisi heti toimia. Käytännössä ainut mahdollisuus on isot rakenteelliset muutokset mikä käytännössä tarkoittaa ylisuuren julkisen sektorin selkeää pienentämistä joka ei ole kovin helppo ratkaisu, sillä muutosvastarinta tulee olemaan niin suurta ettei ilman suurempaa lakkoilua siitä tulla selviämään. Toinen vaihtoehto on tietysti odottaa niin pitkään, että maamme tipahtaa talouskurimuksessaan IMF:n syliin joka sitten pakottaa julkisen sektorin leikkauksiin. Järkevintä olisi vähentää julkisen sektorin hallintoa ja laittaa palkat takaisin vuoden 2007 tasolle. Tämä tietysti tuottaisi kerrannaisvaikutuksineen suuremman loven bruttokansantuotteeseen kuin kymmenisen miljardia, mutta on myös muistettava näiden kerrannaisvaikutuksien toimivan molempiin suuntiin vai olenko vain yksin ainoastaan tätä mieltä? Tämän lisäksi helpoin tapa nostaa taloudellista toimeliaisuutta olisi vähentää ihmisten verorasitusta mikä kannattaisi tehdä vähentämällä ainakin tuloveroja. Jotta pystyisimme houkuttelemaan Suomeen ulkomaalaisia investointeja olisi myös vähennettävä yritysverotusta. Tähän rahat saataisiin pienentämällä yritystukien määrää samalla rahasummalla mikä myös vähentäisi kilpailukyvyttömien yritysten määrää.

Itse en usko hallituksemme ryhtyvän minkäänlaisiin konkreettisiin toimiin nykytilanteessa, joten pientä puuhastelua tulemme varmasti näkemään, mutta sellaisia ratkaisuja joilla olisi merkitystä tuskin tulemme näkemään. Tämän seurauksena suosittelisin etenkin julkisen sektorin työntekijöitä miettimään miten pärjäätte selkeästi pienemmällä palkkauksella tulevaisuudessa ja yksityisen sektorin työtekijöiden kannattaa huolehtia omasta kilpailukyvystään nykymaailmassa. Kaiken kaikkiaan elämme mielenkiintoisia aikoja ja ne ihmiset jotka hoitavat hyvin asiansa tulevat pärjäämään entistä paremmin tulevaisuudessa. Ei muuta kuin pää pystyyn ja kohtia uusia menestyksiä!

- TT

Oikeiden kysymysten esittäminen on ihan helvetin hankalaa

Varsinkin lapsilla on luontainen tapa kysyä paljon kysymyksiä ja näin aikuisena monesti se on hyvinkin vaikeaa. Hyvin monesti me aikuiset jo vain oletamme asioita, vaikka niiden kyseenalaistaminen olisi hyvinkin viisasta. Lainatakseni hieman Lontoon murteen sanaa olettaa (assume) josta saadaan olettaa tarkoittamaan ass of u and me joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa sinun ja minun olevan typeryksiä. Käytännössä tämä oikeiden kysymysten esittäminen on hyvinkin tärkeää kaltaiselleni laiskurille, sillä ne jotka allekirjoittaneen tuntevat tietävät minun yrittävän päästä mahdollisimman vähäisellä energian käytöllä asiasta riippumatta. Tämän kirjoituksen tarkoitus päästää sekä minut että lukijat mahdollisimman vähällä vaivalla mitä tulee moniin elämän tärkeisiin asioihin. Tämän vuoksi aionkin nyt lanseerata kysymyspareja joista toinen olettaa tiettyjä asioita ja toinen taas kertoo miten asiat voisi hoitaa mahdollisesti paremmin. Haastan myös jokaisen teistä lukijoista keksimään uusia kysymyspareja, jotta me kaikki voisimme oppia laiskemmiksi ja samalla myös huomattavan paljon tehokkaammiksi.

Here we go:

Miten voin saada säästettyä työaikaani tekemällä asiat hieman nopeammin?

Käytänkö aikaani asioihin joita ei tarvitse tehdä ollenkaan?

Miten ihmeessä ehdin vastata näihin kaikkiin sähköposteihin?

Kuinka voisin vähentää tärkeitä sähköpostejani?

Miksi minulla kuluu näin helvetin paljon vaivaa tähän asiakkaaseeni?

Tarviinko tätä asiakasta ollenkaan?

Miksi ihmeessä työkaverini tulee jatkuvasti häiritsemään työntekoani?

Kuinka vätän turhan kohtaamisen juuri tämän työkaverini kanssa?

Miten naapurillani on varaa noin kalliiseen autoon?

Mitä voin tehdä, jotta itselläni olisi varaa noin kalliseen autoon?

Minkä takia poliitikoiden pitää koko ajan lisätä veroja?

Miten minä voin maksaa vähemmän veroja?

Miten tämän yrityksen osakkeet ovat niin halpoja p/e-luvulla mitattuna.

Onko tämän yrityksen osakkeet halpoja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna?

Miten ihmeessä minulla on niin huonoa tuuria?

Mitä olisin voinut tehdä paremmin?

Miksi lehdet jaksavat kirjoittaa BB-sontaa?

Menettäisinkö mitään, vaikka en lukisikaan lehtiä?

Näitä vastaavia kysymyspareja on jumalaton määrä olemassa emmekä me kaikki varmastikaan pysty ajattelemaan samalla tavalla, joten antaa vain soittaa niin keksitään niitä yhdessä lisää. Jo pelkkä näiden asioiden pohtiminen hyödyttää valtavasti. Syy-seuraus-suhteiden miettiminen on tietysti myös hyvin tärkeää, mutta ennen kaikkea turhat asiat syövät valtavasti henkistä pääomaa jota voisi käyttää paremminkin.

Tällä kertaa kirjoitus on lyhyt, mutta toivottavasti asiaa on sitten enemmän, sillä tarkoitus on lähinnä saada ihmiset ajattelemaan oikeiden kysymysten tekemisen tärkeyttä.

-TT

Kunnallisvaalit, oksan poika ja kirkkovene.

Kaikki liittyy toisiinsa kuten arvata saattaa ja kaksi jälkimmäistä vahvasti ensimmäiseen. Esittelen jo etukäteen niille pahoitteluni joiden sukunimi tuo Oksa mahdollisesti on, sillä kyseisellä suvulla tai sukunimellä ei ole juurikaan mitään tekemistä tällä kirjoituksella. Itse liikun hyvin paljon ympäri pk-seutua julkisilla kulkuneuvoilla ja siten saan nauttia erityisen paljon kaikista vaalimainoksista joita viime aikoina on ollut joka paikassa. Tämän seurauksena olenkin sitten joutunut jonkin verran tuota propagandaa katselemaan ja se on alkanut hieman taas vi-tuttamaan. Tämän takia onkin sitten vuoroni avautua tästä aihepiiristä. Ne jotka haluavat lukea syvällistä analyysia puolueiden politiikasta suosittelen lopettamaan tämän kirjoituksen lukemisen heti ja odottavan seuraavaa. Myös ne jotka kokevat vahvaa taipumusta uskoa vaalipropagandaa suosittelen lopettamaan myös heti lukemisen, koska teille saattaa tulla paha mieli siitä mitä tämä kirjoitus tulee sisältämään.

Kunnallisvaalimainoksethan ovat hyvin lyhyitä ja niissä on lähinnä puolueiden ideologisia iskulauseita. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa, mutta mikäli niitä alkaa järjellään miettimään edes kymmenen sekunnin ajan niin siinä alkaakin sitten Oksan poika pikkuhiljaa nousemaan ruokatorvea .pitkin ylöspäin ja pahoinvointi alkaa välittömästi. Suurin osa näistä iskulauseista tietysti kuvaa aika selkeästi puolueiden imagoa joka on tavallisille äänestäjille muodostunut. Viisi sekuntia puolueiden toteutuneiden päätösten ajattelua kuitenkin riittää toteamaan harjoitetun politiikan olevan ihan jotain muuta kuin mitä on luvattu, joten siinä lähtee viimeistään lapsenusko mitä tulee puolueiden toimien ja vaalimainosten järjellisyyteen. Koska puolueiden perimmäinen tarkoitus on toimia vain ja ainoastaan omien eturyhmien hyväksi olisi syytä lopettaa saman tien pelleily ja jokainen puolue saisi ilmoittaa saman tien mitä ne oikeasti tulevat vaalien jälkeen tekemään. Koska tämä ei ole mahdollista äänien mennessä sivu suun ei ole yllätys, että suurin osa äänestäjistä pettyy aina vaalien jälkeisiin päätöksiin. Jotta tavallinen kansalainen säästyisi tältä niin aion tässä seuraavan osion aikana lyhyesti kertoa puolueiden todelliset etujen vastaanottajat mikäli puolue pääsisi vallan kahvaan kiinni.

Kokoomus: EK ja AKAVA eli suuremmat yritykset ja akateemisen ammattiliittojen jäsenet.

SDP: SAK ja sen jäsenliitot

Persut: ”Impivaaralaiset” eli ”ahdasmieliset” muukalaisten vihaajat.

Keskusta Maanviljelijät ja metsänomistajat

Vasemmistol. Kaikki ne ammattiliitot, jotka ovat vielä SAK:takin enemmän vasemmalla

Vihreät Kaikki viherstalinistit jotka haluavat lopettaa teollisuuden Suomesta ja maailmasta

KD Nämä vielä ”impivaaralaisiakin” ahdasmielisemmät ”uskonpuhdistajat”

RKP Suurpääoma ja ”verovapaat” suomenruotsalaiset säätiöt sekä pieni 2-kielinen vähemmistö

Muista pienemmistä puolueista ei olekaan sitten oikeastaan mitään sanottavaa johtuen siitä, että ne edustavat kuitenkin hyvin marginaalista kohderyhmää, jolla ei ole mitään vaikutusta suuremmassa kuvassa tällä hetkellä.

Koska ilman järkevää parannusehdotusta tämä kirjoitus on vain samanlainen ulostus kuin nuo lyhyet vaalimainokset joista olen maininnut niin here we go:

Itse ehdotan mallia ainoasta oikeasta toimivasta länsimaisesta demokratiasta eli Sveitsistä. Käytännössä tämä siis tarkoittaa kansanäänestyksien järjestämistä suhteellisen usein. Tällä hetkellä tämä ei voi kuitenkaan toimia kovin hyvin Suomessa jo senkin takia, että yli puolet bruttokansantuotteesta tulee julkiselta sektorilta ja sen osuus on huomattavan paljon suurempi mitä tulee työllistämiseen kuin yksityisellä sektorilla. Tämä siis tarkoittaa käytännössä kansalaisten liian suurta riippuvuutta valtiosta mikä vaikuttaa ihmisten päätöksien tekemiseen sen verran pahasti ettei tästä seuraisi mitään muuta kuin vielä pahemmin paisunut julkinen sektori. Tämän järjestelmän käyttöönotto on mahdollista siinä vaiheessa, kun Suomesta tulee persaukinen maa, jossa julkisen sektorin osuus ihmisten toimeentulossa pienenee huomattavasti. Tämä tilanne voi tosin olla lähempänä kuin kukaan uskookaan. Itse arvioisin siinä menevän 3-10 vuotta maksimissaan. Henkilökohtaisella tasolla tämän kehityksen vahvistaminen on mahdollista ainoastaan vähentämällä riippuvuutta julkisesta sektorista mikä tapahtuu työskentelemällä täysin yksityisellä sektorilla ja maksamalla mahdollisimman vähän veroja. Tämän jälkimmäisen voi tehdä kuluttamalla rahojaan niihin asioihin joissa suhteellinen veronmaksu on pienempi eli toisin sanoen ei omista autoa eikä osta Suomesta alkoholia. Tällä kertaa en asiasta tarkemmin avaudu.

Mikäli jaksoit lukea tänne loppuun saakka ja tuli paha mieli niin ei muuta kuin kertomaan miten asiat mielestäsi oikeasti ovat. Varoitin jo alussa, joten toivottavasti kukaan ei ole lukenut mieltään pahoittaen tänne asti. Poliittisesta kannastani sen verran, että olen hyvin nopeasti liikkuva äänestäjä joka ei usko idealistisesti mihinkään puolueeseen vaan yrittää äänestää itselleen pienintä pahaa. Vaikka tänä vuonna teki mieli enemmän kuin koskaan laittaa kirkkovene äänestyslappuun äänestin kuitenkin itselleni parasta puoluetta ja ehdokasta.

-TT

Be a sucker in your own game!

Allekirjoittaneella on eräs kaveri joka tienaa noin satatuhatta Euroa vuodessa ja valittaa hyvin usein ettei rahat riitä mihinkään. Kaverilla on perhe ja rivitalon pätkä, mutta ajaa kuitenkin ihan tavallisella autolla. Itselleni tämä edustaa sitä klassista oravanpyörän polkemista joka ei lopu koskaan ilman, että ottaa itse ohjat omasta elämästään. Kyseisellä herralla on kaikki mahdollisuudet siihen, mutta en tiedä minkä takia hän ei ota kohtaloaan omiin käsiinsä. Itse en ole sitä mieltä, että kaikille oravanpyörän polkeminen on vaarallista, mutta tuska kuitenki väliiä näkyy. Kyseinen herra on kuitenkin menestyjä nyky-yhteiskunnan standardien mukaan, mutta itse uskaltaisin kyseenalaistaa tämän näkemyksen. Otsikon tarkoitus on saada jokainen pohtimaan omaa elämäänsä ja miettimään mitä se omalta kohdaltaan tarkoittaa.Ihmiset voivat aivan vapaasti valita mieleisensä vaihtoehdon ja olla siihen tyytyväisiä. Kuitenkin on mielestäni sääli, että jotkut ahdistuvat omasta elämästään niin, että se näkyy suurena tuskana. Aina tietysti täytyy ottaa huomioon se, että ulkopuolisin silmin kaikki näyttää erilaiselta, joten tämä kirjoitus kannattaa lähinnä ottaa filosofiselta kannalta.

”be a sucker in your own game” on hyvin laaja käsite ja yksi hyvä esimerkki mikä myös tulee mieleen varsinkin usein julkista liikennettä käyttävälle kuten allekirjoittaneelle miksi ihmiset aina juoksevat junaan viime minuuteilla niin hirveällä kiireellä, vaikka seuraava lähtee parhaimmassa tapauksessa jo viiden minuutin päästä? Miksi ei voisi vain odottaa seuraavaa ja rentoutua? Itse taas olen ottanut tehtäväkseni kävellä omaan rauhalliseen tahtiini junaan ehdin siihen tai en. Mikäli myöhästyn niin voin sitten ainakin pystypäin odotella seuraavaa. Väittäisin ettei suurimmalla osalla ole oikeasti kiire minnekään vaan se on vain nyky-yhteiskunnan luomaa harhaa. Kyseenalaista ja ajattele itse ehtii monilta unohtumaan elämän ollessa hektistä nyky-yhteiskunnassa. Olen itsekin aika pitkään mennyt samaa polkua kuin lukemattomat muut sukupolveni kasvatit: peruskoulu, lukio, korkeakouluopinnot ja siirtyminen työläiseksi jollekin isommalle ja tunnetulle työnantajalle. Oma polkuni on käytännössä katkennut korkeakouluopintoihin ja niiden loppuunsuorittamisesta en osaa sanoa vielä mitään. Tällä hetkellä pärjään pienituloisenakin ihan mukavasti ja väitän omaavani ihan erilaisen määrän vapautta kuin monet normaalipolkua kulkevat. Vapauden mukana tulee tietysti aina vastuukin, mutta olen tällä hetkellä vastuussa omasta elämästäni vain itselleni mikä tietysti mahdollistaa paremmin vapauden illuusion, sillä en kuitenkaan ole siinä asemassa, että voisin loppuikäni olla tienaamatta mikäli niin tahtoisin. Tämä ei missään nimessä sovi kaikille enkä sitä kovin monille suosittelekaan. Olen kuitenkin oman elämäni luuseri mieluummin kuin jonkun muun elämän menestyjä. Lopputulostahan ei kukaan vielä nykypäivänä voi tietää, joten katsotaan mitä tuleman pitää. Omien elämänkokemusten mukaan elämä voi erinäköisistä syistä loppua ennen aikojaan, joten siitä pitää myös koko ajan nauttia.

Jokaisella meistä on varmaan oman elämänsä pelisäännöt jotenkin selvillä, mutta en tiedä kuinka monella ne on jossain ylhäällä? Tämän vuoksi aionkin ne sitten esitellä seuraavaksi ja hieman perustella niitä.

1. Pidä huoli itsestäsi ja lähimmäisistäsi.

Tätä tietysti aika monet pitävät itsestäänselvyytenä, mutta olen huomannut näin yksinkertaisenkin asian monesti unohtuvan, vaikka kyse on tietysti prioriteetista numero uno. Lähimmäisistä huolehtiminen tulee jäämään vielä entistä enemmän seuraavien vuosikymmenien aikana jokaisen omalle kontolle johtuen yhteiskunnan resurssien pienentymisestä johtuen mm. ihmisten keskimääräisen elinajan kasvusta. Ehkä tätä vielä tärkeämpää on se, että maapallon resurssien hyödyntäminen tulee koko ajan maksamaan lisää ilman suuria kehitysaskelia energiantuotannossa.


2. Älä tee työtä, jossa et viihdy.

Tämäkin asia on monille itsestään selvyys, mutta ei se sitä oikeastaan ole. Tällä hetkellä vähäiset tuloni tulevat sellaisista lähteistä joita ihan mielelläni teen. Oikeastaan kyse ei ole varsinaisesti edes töistä vaan harrastuksista. Tietysti välillä homma menee puihin ja sitten alkaa hermo mennä itseensä, mutta suurimmaksi osaksi nautin siitä mitä teen. Olen myös tehnyt työtä jossa en hirveän hyvin viihtynyt, joten se antaa hieman perspektiiviä. En tosin tehnyt sitä hirveän pitkää aikaa.

3. Älä anna raha-asioitasi muiden hoidettavaksi.

Tämä pätee niin naapurin pankinjohtajaan kuin sijoitusrahastojen salkunhoitajiin. Saan omien asioiden hoidosta aika paljon enemmän irti kuin mitä saisin mikäli antaisin muiden hoitaa asiani. Varsinkin sijoittaminen on mielenkiintoista ja siinä on paljon opittavaa. Sijoittaminen tietysti vaatii omaa työtä eikä sitä kaikki jaksa tehdä, joten mikäli joku muu tuntee tarvetta antaa muille raha-asiansa hoidettavaksi niin siitä vaan.

4. Älä ota lainaa, jos et ole ihan varma pystyväsi investoimaan sitä tuottavasti.

Tämä on tietysti hyvin monitahoinen asia enkä tällä hetkellä rupeisi investoimaan lainarahalla. Tällä hetkellä en näe mitään kohdetta johon olisi järkevää ottaa lainaa. Lainan ei kuitenkaan pidä olla kirosana mikäli sille näkee hyötykäyttöä.

5. Minimoi verojen maksaminen.

Tämä viides asia ei ole kovin yksinkertainen nyky-yhteiskunnassamme johtuen juuri siitä, että toverit eduskunnassa ja virkamiehet kunnissa pitävät siitä huolen, että veroja maksetaan niin paljon kuin mahdollista lyhyellä tähtäimellä ja pitkällä jopa sitäkin enemmän. On kaksi asiaa joihin varsinkin Suomessa yksityishenkilöillä menee suhteellisesti hyvin paljon rahaa ja ne ovat viina ja autot. Näiden maksamisen minimoiminen on mahdollista käyttämällä julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää ja käymällä etelä-Helsingissä hakemassa juomansa. Tämä ei tietystikään ole kaikille mahdollista, mutta allekirjoittaneelle se onnistuu aika hyvin. Tiedostan tietysti sen tosiasian ettei nyky-yhteiskunta omassa muodossaan säilyisi mikäli kaikki minimoisivat veronsa. Toisaalta viina- ja autoiluverot tai niiden puute ei vie yhteiskuntaa konkurssiin vaan tällä hetkellä sen tekee yhä paisuva hallinto ja sen tuottavuutta selkeästi heikentävät ylisuuret palkat.

6. Muista nauttia elämästäsi joka päivä.

Tämä on viimeinen ja ylivoimaisesti tärkein, sillä elämä on kuitenkin lyhyt ja sitä ei kannata tuhlata murehtimalla turhista. Tämä unohtuu tosi monilta ja se on hyvin valitettavaa.

Lopuksi vielä sellainen huomio, että nämä ovat vain osa allekirjoittaneen pelisäännöistä, mutta varmasti tärkeimmät. Sen lisäksi on muistettava ettei niistä kannata muodostaa kuitenkaan pakkomielteitä. Jokaisella on varmasti omansa ja ne kannattaa välillä päivittää. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä asioita eikä varmasti koske kaikkia.

Ensi kertaan,

TT

Budjetin kehysriihi

Jostain syystä mulle tulee aina sellainen fiilis kun hallitus puuhailee budjetin parissa, että se on sama kuin pissais pakkasella lahkeeseen: Lämmittää kyllä hetken, mutta mitään todellista hyötyä siitä on turha toivoa. Sama pätee taas tähänkin kertaan, mutta pelkkää roskaa ei tuo kehysriihi tällä kertaa ollutkaan. Joitakin positiivisia asioita löytyy, mutta enemmän kuitenkin niitä negatiivisia. Loppujen lopuksi kyseessä on taas harrastelijoiden puuhastelua ja äänestäjien perseiden nuolemista. Tämäkin puuhastelu tulee taas viemään Suomea lähemmäksi konkurssia sillä tosiasioiden hyväksymiseen tällä kehysriihellä ei ole minkäänlaista vaikutusta.

Jos mennään nyt sitten itse kehitysriihen päätöksiin niin yksinkertaisuudessaan ne ovat seuraavia:
Menosopeutuksen yhteissummaksi saadaan 2.7 miljardia joista 1.2 miljardia säästöihin ja 1.5 miljardia veronkorotuksiin. Periaatteessahan säästöt ovat ihan hyvästä, mutta kun niitä alkaa hieman perkaamaan niin huomataan ettei suurin osa niistä ole säästöjä ollenkaan vaan kyseessä ovat käytännössä ainoastaan menojen jäähdytyksiä ja siirtoja kunnallisverotukseen. Mitä taas tulee veronkorotuksiin niin ne eivät luo yhtään ainutta työpaikkaa tähän maahan lisää eikä vaikuta mitenkään todelliseen maamme ongelmaan eli kilpailukykymme rapistumiseen mikä pidemmällä tähtäimellä tulee viemään maamme todellisiin ongelmiin. Tämä johtuu lähinnä siitä etteivät poliitikkomme uskalla tehdä päätöksiä jotka saisivat siirtämään äänestäjien kannatuksen toisille puolueille, vaikka kansalaistemme etu sitä puoltaisikin. Selkeästi parhain päätös joka kehysriihessä tehtiin oli ylimääräinen miljardi tieliikennehankkeisiin seuraaville vuosille. Tämä parantaa ainakin jossain määrin kilpailukykyämme ja hieman toisaalta ihmettelen ettei tälläistä elvytystä ole juuri aikaisemmin harrastettu, vaikka siihen olisi ollut varoja viiden viime vuoden aikana.

Hallituksen ”säästöt” olivat seuraavanlaiset: Kuntien valtionosuuksista viedään 520 miljoonaa Euroa josta noin puolet olisi tarkoitus saada takaisin niiden osuutta yhteisöverosta nostamalla. Käytännössä tämä ”säästö” on suoraan pois keskituloisilta veronmaksajilta, sillä kaikki säästö minkä valtio saa tuosta toimesta siirretään kunnallisverotuksen kautta suoraan kunnallisveronmaksajille joista keskituloiset maksavat suurimman suhteellisen osan tuloistaan. Muista säästöistä suurin osa tuleekin sitten indeksien jäädyttämisestä mikä ei taas ole varsinaista säästämistä vaan menojen pitämistä ennallaan. Erityisen järjettömänä pidän suurimman summan viemistä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämä ei nimittäin paranna yhtään suurinta ongelmaamme eli maamme suhteellisen kilpailukyvyn heikentymistä tulevaisuudessa. Jos saamme vähennettyä suurimman osan kulttuurilta niin sitten en sitä voi henkilökohtaisesti pitää pahana asiana. Kehitysyhteistyövaroista vähennettiin 47 miljoona mikä on turhan pieni summa. Kehitysapu ei nimittäin auta heikkojen maiden kansaa ollenkaan vaan pitää vain köyhät köyhinä. Tärkeämpää olisi vähentää maataloustukia ympäri maailmaa, jotta kehitysmaiden tuotteet pärjäisivät paremmin maailmanmarkkinoilla.

Verojenkorotukset olivat seuraavia: Arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtion laskujen mukaan 750 miljoonaa Euroa. Tämän lisäksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista luopuminen tuo 800 miljoonan lisätulot. Kieltämättä allekirjoittaneelle noi indeksitarkistukset ovat jonkinlainen mysteeri, sillä käsittääkseni ne eivät varsinaisesti lisää verotuloja ollenkaan. Ilmeisesti kyseessä on se, että inflaation mukaan on veroprosentteja aiemmin tarkistettu? Nämä veronkorotukset ovat haitallisia maallemme, vaikka ne väliaikaisesti lisäävätkin verotuloja niin hiemankin pidemmällä tähtäyksellä ne vain vähentävät kilpailukykyämme. Varsinkin ruoan arvonlisäveron korotus rokottaa turhaan niitä joilla ei muutenkaan ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Muiden tavaroiden arvonlisäveron korotus ei varmaankaan tule juuri vaikuttamaan kenenkään elämään. Ehkä mahdollisesti tosin pienyritysten omistajat tulevat tästä kärsimään. Hallituksen lanseeraamaa ”solidaarisuusveroa” pidän lähinnä surkeana yrityksenä lypsää ääniä seuraaviin vaaleihin. On nimittäin jo muutenkin selvää ettei todelliset suurituloiset muutenkaan maksa tuloveroina samaa prosenttiosuutta kuin tuohon solidaarisuusveroon pakoitetut. Rikkaat nimittäin varmasti omaavat keinot välttää turhan veronmaksun. Tämä solidaarisuusvero tulee vain lisäämään aivovuotoa maastamme. Tämä ei myöskään varsinaisesti tule lisäämään todellisten asiantuntijoiden tuontia töihin Suomeen.

Mitä taas tulee hallituksen hyviin päätöksiin niin pidän tulevien liikennehankkeiden lisäämistä ehdottomasti hyvänä asiana. Suurin osa näistä rahoista menee kaakkois-Suomeen, kehäteiden parantamiseen sekä rataverkon parantamiseen. Varsinkin kaakkois-Suomen tieverkon parantaminen hyödyttää kansantaloutta, sillä seuraavan vuosikymmenen aikana arvioisin Suomen viennin kasvavan juuri tuohon suuntaan johtuen Venäjän valtavista luonnonrikkauksista. Pidän myös hyvänä hallituksen päätöstä antaa verohyvityksiä kehitystyöhön yrityksille ja yksityisille sijoittajille panostuksista listaamattomiin yhtiöihin. Kuitenkin hieman epäilen yritysten lähinnä puljaavan kirjanpidostaan osan kehitystyöhön paperilla, mutta pitävän sen ennallaan.

Kaiken kaikkiaan pidän tätä kehysriiheä taas aika turhana pakettina, mutta kuitenkin parempana kuin mitä kuvittelin. Varsinkin panostukset liikenteen parantamiseen olivat positiivinen yllätys. Mitä taas tulee itse kehysriihen tarkoitukseen eli kestävyysvajeen pienentämiseen niin kyseessä on käytännössä vain ja ainoastaan veronkorotukset ilman todellisia säästöjä. Nämä korotukset eivät käytännössä juurikaan paranna kestävyysvajetta, sillä Suomessa todellinen muutos on vain ja ainoastaan mahdollinen vähentämällä julkisen talouden osuutta bruttokansantuotteesta. Tämä ei tapahdu millään muulla tavalla kuin byrokratiaa vähentämällä ja pistämällä julkinen talous kuntoon vähentämällä turhia virkamiehiä ja paperinpyörittäjien palkkoja. Jälleen kerran tehtiin sellaisia muutoksia, että otetaan toisesta taskusta ja pistetään toiseen ilman kunnollista muutosta.

Sitten vielä pieni mielipide työelämän muutoksista. Ansiosidonnaisen maksaminen ainoastaan 400 päivää nuorille on niin pieni muutos ettei sillä ole minkään valtakunnan vaikutusta vaan sama tilanne tulee jatkumaan pitkäaikaistyöttömillä. 400 päivää ansiosidonnaista nimittäin riittää hyvin syrjäytymiseen ja ammattitaidon menettämiseen. Tempputyöllistäminen ja koulutus ei nimittäin ammattitaitoa tällä välillä lisää. Mitä taas tulee eläkeiän nostamiseen noin vuoden verran niin periaatteessahan se on hyvä asia. Itseä tosin ihmetyttää se, että mitä hyötyä on nostaa eläkeikää, jos ihmisten työpaikat eivät lisäänny vaan vähenevät tulevaisuudessa kilpailukykymme heikentyessä? Paha maksaa eläkettä jos et ole ollut töissä!

Kaikki todelliset ratkaisut kestävyysvajeemme ratkaisemiseen jäävät siis taas jälleen kerran puuttumaan kyvyttömän hallituksemme tehdessä päätöksiä. Valitettavasti kotimaassamme ei ole sellaista vaihtoehtoa jota äänestämällä voisi saada muutoksen aikaiseksi. Toivokaamme siis jälleen kerran ihmettä joka nostaa maailmantalouden kasvu-uralle riittävän pitkäksi aikaa. Onneksi jokainen meistä voi omilla päätöksillään vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen talouteensa, vaikka se voi vähän aikaa sattuakin. Näistä hallituksen päätöksistä huolimatta jokainen voi globaalissa maailmassa vaikuttaa omaan elämäänsä, joten turhat murehtimiset pois ja pää pystyyn.

- TT