keskiviikko 3. marraskuuta 2021

Sijoittajan Syklit kirjani myynnissä Amazonissa

Uusin kirjani Sijoittajan Syklit on myynnissä Amazonissa. Aluksi se löytyy vain pehmeäkantisena versiona, mutta myöhemmin siitä ilmestyy todennäköisesti myös Kindle-versio.

Sisällöstä

Sisällön tärkeimmät osat ovat syklien syvempi anatomia, kansantalouksiin liittyvät syklit, rahoitusmarkkinoihin liittyvät syklit ja yritysten syklit ja elinkaaret. Lisäksi siinä käsitellään kolmen tärkeän kansantaloudellisen syklin risteyskohtaa ja kiinteistö- ja hyödykesyklejä. Syklien syvemmässä anatomiassa käsitellään niiden psykologista profiilia sekä ääripäitä muokkaavia tekijöitä. Kansantaloussykleihin sisältyvät mm. kansantaloudellinen kehityssykli ja johtavan talousmaan sykli. Rahoitusmarkkinasykleihin sisältyvät mm. pitkät velkasyklit ja pörssisyklit. Yrityksiin liittyviin elinkaariin sisältyvät mm. teknologian omaksumissykli ja toimialojen elinkaari. Kiinteistö- ja hyödykesyklejä on käsitelty vain pintapuolisesti kirjoittajan vajaan ymmärryksen vuoksi.

Lisäksi se kertoo kuinka sijoittaja voi tunnistaa romahduksia edeltävät buumien ja kuplien olosuhteet. Syklit on pyritty esittämään kertomalla niiden kulusta syy-seuraussuhteiden avulla enimmäkseen ilman numeroita. Numeroita tärkeämpää on ymmärtää syklien kulku ja niiden toisiinsa vaikuttavat tekijät, jotka vievät syklejä johdonmukaisesti eteenpäin. Kirjassa on keskitytty vähintään keskipitkiin sykleihin. Niiden hahmottamisessa numerot voivat johtaa enemmän harhaan mikäli syy-seuraussuhteita tai syklien kulkua ei kunnolla ymmärretä.

Nykymaailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten kirjassa esiintyvät syklit liittyvät enemmän tai vähemmän toisiinsa. Varsinkin kansantalouksien ja rahoitusmarkkinoiden syklit ovat toisistaan usein osin vahvasti riippuvaisia. Yritysten syklit ovat myös riippuvaisia kansantalouksista ja rahoitusmarkkinoista. Jälkimmäiset eivät ratkaise yksittäisten yritysten kohtaloa. Voi sanoa, että joihinkin yrityksiin niillä ei ole vaikutusta.

Kirjassa käsitellään syklien anatomiaa ja seuraavia syklejä sekä elinkaaria:

  • Pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli

  • Kansantaloudellinen kehityssykli

  • Johtavan talousmaan sykli

  • Varantovaluuttasykli

  • Pitkät ja lyhyet velkasyklit

  • Pörssisyklit

  • Teknologian elinkaari

  • Toimialan elinkaari

  • Yritysten elinkaari

  • Kiinteistösykli

  • Hyödykesykli



Kirjan päätarkoitus on parantaa lukijan todennäköisyyksiä nostaa sijoitustuottoja ymmärtämällä paremmin talouteen ja sijoittamiseen liittyviä syklejä. Todennäköisimmin tuottojen paraneminen tapahtuu vähentämällä lukijoiden tyhmien päätösten määrää kuin tarjoamalla taianomaisia näkemyksiä. Warren Buffett ja Charlie Mungerkin ovat useammin maininneet, että he eivät ole erityisen viisaita, mutta välttävät typeryyksiä muita paremmin. Tämä on järkevää pelkkien matemaattisten tosiasioiden vuoksi. Kuten varmasti suurin osa tietää niin 50%:n lasku vaatii 100%:n nousun, jne.

Painopiste on syklien ääripäissä ja ääriliikkeissä eli lähinnä kuplissa, huipuissa, pohjissa, lopuissa ja aluissa sekä mahdollisissa romahduksissa. Muut osat ovat vähemmän tärkeitä. Yksi syy ääripäiden painottamiseen on se, että monet syklit ovat näkemykseni mukaan lopuissa tai huipuissa tai juuri ohittaneet ne. Loput ja alut viittaavat niihin sykleihin, joissa ei ole huippuja ja pohjia. Tällainen on esimerkiksi pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli. Ääripäät ovat myös hetkiä, jolloin suurimmat erot tehdään sijoitustuotoissa. Lisäksi käsittelen karkeasti kirjassa Helsingin pörssin niiden yritysten syklisyyttä. Suuri osa pienyrityksistä ja osa niitä isommista jää käsittelemättä.

Kirjan julkaisualusta ei tuota kokemukseni mukaan selkeitä graafeja, joten olen jättänyt ne pois. Olen pyrkinyt vähentämään lukijan aikaa ja vaivaa pitämällä kirjan lyhyehkönä. Kirjan on tarkoitus noudattaa seuraavaa periaatetta: ”hinta on se mitä maksat ja arvo on se mitä saat” Sivumäärä ei kokemusteni mukaan vastaa tietokirjoista saatavaa hyötyä.

Kirjaa ei ole tehty aloitteleville sijoittajille. Se ei selitä kaikkea yksityiskohtaisesti. Lukijan on tiedettävä mitä peruskäsitteet kuten P/E-luku, oman pääoman tuotto ja EPS tarkoittavat. Laajempi ymmärrys taloudesta on suotavaa, mutta ei välttämätöntä. Myös avoin mieli on tärkeä, koska kirja kyseenalaistaa monet asiat, joita ainakin taloustieteilijät pitävät tosina. Myös itsenäinen ajattelu on olennainen asia. Mikään kirja ei tarjoa absoluuttista totuutta taloudesta, koska sitä ei löydy. Maailma on liian monimutkainen nykyiselle tietojenkäsittelykyvylle. Myöskään tämä kirja ei sitä tarjoa, koska kirjoittaja tietää suurinpiirtein rajoitteensa.

Kirja sisältää vähän sijoitusideoita. Mikäli niitä löytyy niin ne on epämääräisiä tyyliin ”päihtymiseen käytettävät aineet voivat olla hyvä sijoitus Heräämisessä.” (Selitys edelliseen löytyy myöhemmin.) Kirja ei myöskään tarjoa monista sijoituskirjoista löytyvää ns. tunnuslukuhömppää, jossa erotellaan osakkeet tunnuslukujen mukaan järjestykseen. Liitteestä löytyy toki Talebin vakio lyhyine selityksineen isolle joukolle Helsingin pörssin yrityksiä, koska se kertoo syklien vaikutuksesta niihin ehkä paremmin kuin muu luku. Kirja ei sisällä tarkkoja ennusteita siitä mitä on tulossa, mutta selittää suurpiirteisesti mitä voi tapahtua tai mikä on todennäköisin vaihtoehto tulevalle. Se ei ennusta milloin mitäkin tulee tapahtumaan.

Lyhyen kuvauksen kirjasta Piksun Kai Nymanin tekemänä voit lukea täältä


-TT

torstai 22. huhtikuuta 2021

Energiatehokkuus vs Hiilijalanjälki

 Hiilijalanjälki on nykyajan ilmastohysteriassa käytetty termi jolla mitataan asioiden ilmastokuormaa. Se kertoo minkä verran kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaari tuhlaa. Tämä termi kuvaa ilmastonmuutoksen syntymistämekanismeista, mutta se kertoo lähinnä yhden asian eikä se ratkaise maapallon suurinta ongelmaa joka ei ole ilmastonmuutos vaan resurssipula. Ensimmäisen ratkaisemiseen tähtäävät toimet voivat auttaa jälkimmäisessä, mutta ne eivät ratkaise sitä. Elämme maailmassa, jossa ihmiset kuluttavat elokuun alkuun mennessä enemmän maapallon resursseja kuin mitä se meille tuottaa. Lopulta resursseissa on aina kyse energiasta. Sen käytön tehokkuus määrittää lopulta kaiken. Siksi on paljon tärkeämpää kysyä miten voimme parantaa energiatehokkuutta sen sijaan, että kysytään hiilijalanjäljestä. Jälkimmäinen on lähinnä sivuosassa.


Miljardi vs loput n. 6.5 miljardia


Maapallolla on jo yli 7.5 miljardia ihmistä. Heistä karkeasti ottaen yksi miljardi kuluttaa n. 30-kertaisen määrän resursseja kuin muut. Toisin sanoen, miljardi kuluttaa hieman yli 80%:ia luonnonvaroista ja loput kuluttavat 20%:ia. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että vähän resursseja tuhlaavat eivät nykyisen tiedonkulun aikana halua kuluttaa sitä vähää mitä heille nyt tarjotaan. He haluavat paljon enemmän. Kulutamme jo nyt liikaa, joten loppujen ihmisten halutessa parempaa, alkaa tilanne näyttää kannaltamme heikolta. Otetaan yksinkertainen matematiikka avuksi ja katsotaan kuinka paljon vähemmän meidän onnekkaan miljardin tulisi kuluttaa, jotta emme kuluttaisi enemmän. Käytännössä resursseja on nyt käytössä 36.5 yksikköä.


6.5 miljardia kuluttaa 2-kertaa enemmän: lähes 22%:ia vähemmän

6.5 miljardia kuluttaa 3-kertaa enemmän: yli 43%:ia vähemmän

6.5 miljardia kuluttaa 4-kertaa enemmän: 65%:ia vähemmän


Jokainen varmasti ymmärtää näitä lukuja katsomalla, että kyseessä on mahdoton yhtälö ilman merkittäviä muutoksia resurssien käytössä. Tätä ongelmaa ei ratkaista puuhastelulla hiilijalanjäljen ympärillä vaan isommilla teoilla. Siis mikäli ongelma koetaan ratkaisun arvoiseksi. Yksi vaihtoehto on pitää huoli, että köyhät pysyvät köyhinä. Oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto on nostaa energiatehokkuutta kaikissa toimissamme. Fuusioenergiaan panostus voisi tuottaa kestävän ratkaisun, mutta sitä vaihtoehtoa ei vielä pystytä toteuttamaan. Sen tutkiminen vaatii lisää rahaa ja resursseja. Se on ehkä ainoa todellinen tapa ratkaista energiapula, mutta on myös epäselvyyttä kuinka monta kymmentä tai sataa vuotta tarvitaan ennen kuin on teknologia on toimivaa. Myös aurinkoenergian kehittäminen resurssitehokkaammaksi antaa hyviä mahdollisuuksia. Senkin yksi suuri ongelma eli energian riittävän tehokas varastoiminen on vielä ratkaisematta.


Yksi parhaimmista ratkaisuista on syntyvyyden säännöstely rikkaammissa maissa. Yksilapsisten perheiden tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Tämä kuulostaa tylyltä, mutta se on tosiasia. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhtä synnytystä per nainen. Tämä käytäntö tulisi ottaa heti käyttöön vauraissa maissa. Tämä on tietysti mahdotonta todellisuudessa, mutta se on ehkä ainoa oikeasti toimiva keino teknologisen kehityksen lisäksi.


Suurimpia energiankulutussyöppöjä ovat mm. asuminen ja liikenne. Tarvitsemme vähemmän neliöitä ja energiatehokkaampia kulkuneuvoja. Suomalaiset asuvat jo nyt ahtaasti ja talomme on energiatehokkaampia, mutta sama ei päde muihin maihin. Meidän asumisellamme ei ole suurta vaikutusta mihinkään, mutta isojen länsimaiden panostukset tehokkaaseen asumiseen voivat saada aikaan tarvittavaa kehitystä. Kulkuneuvon hankinnan kriteeriksi pitää olla vain se kuinka paljon energiaa se tarvitsee päästäkseen paikasta paikasta toiseen. Teslan tai jonkin muun sähköauton käyttäminen kauppakassina kävelemisen tai pyöräilemisen sijaan on lähinnä hyväosaisten tapa ostaa parempi omatunto. On ihan eri asia liikuttaa noin sataa kiloa kuin toista tuhatta.

Tässä näitä suuren kuvan keinoja on. Pienempiä tapoja on lukemattomia.


Eipä muuta,


-TT

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Minä Minä Minä Minä

 Nykyinen pandemia on paljastanut heikkouden länsimaisessa kulttuurissa, kun yleinen vaaratilanne on päällä. Se on yksilöitä korostava ajattelutapa. Ei ole sattumaa, että itä-Aasian maat ovat keskimäärin pärjänneet paljon paremmin pandemian ongelmien välttämisessä kuin länsimaat. On selvää, että vapauksia poljetaan Kiinassa ja monessa muussakin itä-Aasian maassa, mutta pelkkä totalitarismi ei selitä matalampia tartuntalukemia. Esimerkiksi Japani ja Taiwan eivät kuulu totalitarismeihin ja niissä tartuntaluvut asukasta kohden ovat olleet matalampia kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Suomessa. Itsekkyys näkyy mm. siinä etteivät kaikki, joilla ei ole terveyssyitä olla pitämättä maskia eivät sitä tee pandemian aikana. Maskin käyttö ei ehkä estä yksilöä saamatta virusta, mutta se voi vähentää muiden tartuntoja, kun maskin käyttäjä kantaa virusta kantamattaan.


Itsekkyys Suomessa on näkynyt myös maan johdon ja puolueiden toiminnassa selkeästi, joten ei ole mikään ihme, että kansalaiset ajattelevat samoin monista asioista. Valtionjohto on tietysti kansan valitsema, joten ei kansalaisten vastuuta voi unohtaa. On käsittämätöntä, että valtiojohto valehtelee ja laittaa virheitään muiden syiksi. Yksi hyvä esimerkki tästä on väite nuorten harrastusten vapauttamisen olevan suuri syy brittivariantin leviämisestä. Samaan aikaan ulkomailta tuotujen työmiesten aikaansaamat tartunnat kasvoivat merkittävästi, koska hallitus ei saanut aikaan rajojen pakkotestauslakeja, vaikka sillä oli monta kuukautta aikaa laittaa ne kuntoon. Ymmärrän kyllä, että hallitus on yrittänyt parhaansa ja reagoinut hyvin, mutta ennakoida se ei ole osannut. Valitettavasti brittivariantti levisi niin nopeasti etteivät hallituksen reagoinnit riittäneet sen estämiseksi. Hallituksen toimet pandemian aikana eivät ole ainoat puolueiden itsekkäät teot, mutta tällä hetkellä näkyvimmät. Kaikki puolueet ovat valehdelleet äänestäjilleen saadakseen menestyäkseen paremmin vaaleissa.


Itsekkyys näkyy myös muiden ihmisten mielipiteiden vähättelynä. Jos joku on eri mieltä niin sen mielipide on heti täyttä roskaa. Vielä pahempaa on se ettei toinen ihminen edes ole monien mielestä oikeutettu eriävään mielipiteeseen saatikka kertomaan siitä. Tämä näkyy mm., kun ihmiset jakavat itsensä suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Jostain syystä ensimmäinen ryhmä ei suvaitse niiden ihmisten mielipiteitä, jotka eivät jaa heidän arvojaan. On selvää, ettei jälkimmäinen ryhmäkään ehkä suvaitse ensimmäisen mielipiteitä. Mielipiteiden ilmaisu joka tehdään lakien mukaan ja jonka tarkoitus ei ole loukata muita pitäisi olla suotavaa, mutta nykypäivänä se ei sitä ole. Jokaiselle pitäisi olla samantekevää uskooko joku, että 1+1=3. Itse olisin kyllä huolissani mikäli kyseinen henkilö olisi esimerkiksi siltainsinööri. Lähes jokaisen ihmisen mielipiteistä voi oppia ainakin heidän näkökulmansa asiaan, vaikka olisi eri mieltä. Yksikään ihminen ei ole täysin samanlainen. Joskus voi jopa oppia muilta paljon enemmänkin, vaikka olisikin eri mieltä.


Lähes jokainen Suomen taloutta seuraava ymmärtää, että maa velkaantuu liian nopeasti. Suurimmalle osalle heistä pitäisi myös olla selvää, että aika paljostakin on kaikkien luovuttava, jotta päästään takaisin kestävällä taloudelliselle pohjalle. Lähes kaikilla on jokin suosikkikohde. Yleensä se on kaukana omasta lompakosta ja hyvinvoinnista. Kaikkien on luovuttava monista eduistaan olivat he sitten yrittäjiä, virkamiehiä, kansalaisia, työttömiä, opiskelijoita, jne. Me myös tarvitsemme ja tulemme tarvitsemaan kaikkien panosta nyt ja tulevaisuudessa, jotta saadaan talous sekä muut asiat toimimaan paremmin. Jotenkin liiallisesta itsekkyydestä tulee päästä eroon. Itsekin kärsin siitä, mutta en ole ainoa. Itseasiassa väittäisin, että jopa enemmistö tässä maassa kuuluu tähän ryhmään. (tätä on vaikea toki myöntää itselleen) Yksi syy on yksilökeskeinen kulttuuri eikä se ole kenenkään vika. Se on pidemmän aikavälin kehityksen aikaansaama todellinen ongelma. Meidän on pakko toimia vähemmän itsekkäästi sekä pandemiassa että mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Ei meillä ole muuta todellista vaihtoehtoa kuin toimia yhdessä mitä se sitten tarkoittaakin yksilöiden omassa elämässä.


Eipä muuta,


- TT

keskiviikko 7. huhtikuuta 2021

TT:n lista Top10 vs Flop10 Q4 2017 - Q4 2020

 

Viime kirjoituksessa julkaisin TT:n listan Q4 2020. Itselläni oli mielikuva, että lista toimii erityisen hyvin todennäköisten huonojen sijoitusmahdollisuuksien löytämisessä. On todettava, että ennen pääsiäistä tämä oli vain mielikuva ilman todellisia faktoja. Viime päivinä olen pistänyt taulukkolaskelmaohjelman hyötykäyttöön ja tutkinut miten se on toiminut Q4 2017 ja sen jälkeen. Tässä kirjoituksessa julkaisen ison osan todellista dataa siitä miten se on pärjännyt. Olen vertaillut Top10-listoja Flop10-listoihin. Tämä data on vähän ”Jos lehmällä se olis pyörät se olis maitoauto” dataa, mutta kertoo hyvin todennäköisyyksistä löytää sekä hyviä että huonoja sijoituksia. Pahoittelen sitä tosiasiaa, että tämän kirjoituksen julkaisemisessa meni pitkään. Yksinkertainen syy on se, että taulukkolaskelmaohjelman hyötykäytössä allekirjoittaneella riittää opittavaa. Listaa on julkaistu kauemmin, mutta n. viimeiset kolme vuotta siihen tarvittava algoritmi on pysynyt samana, joten oli järkevintä julkaista dataa vain vertailukelpoiselta ajanjaksolta.


Seuraavat historialliset tuotot perustuvat vain arvonnousuihin eivätkä sisällä osinkoja. Vertaan Toppeja ja floppeja sekä niiden tuottoja eri ajanjaksoilla, jotka vaihtelevat 12 kvartaalista yhteen. Jokainen sisältää toppien ja floppien keskiarvot, minimit ja maksimit. Lukemat eivät ole päivälleen tarkkoja kvartaaleja, joten niitä eri kvartaaleja ei voi verrata keskenään. Ensimmäiset kolme lukua ovat top 10 ja jälkimmäiset kolme Flop 10 lukuja.


n. 12 Q:ta, +57.74%, +10,62% (yhden näytteen otos)

n. 10 Q:ta, +42,22%, +50,33%, +29,75%, -10,04%, +16,04%, -26,90%

n. 8 Q:ta, +31,91%, +52,12%, +17,77%, -4,13%, +50,41%, -38,82%

n. 7 Q:ta, +26,97%, +50,40%, +3,69%, -4,35%, +38,23%, -29,95%

n. 6 Q:ta, +18,98%, +43,23%, +4,64%, -1,53%, +50,73, -27,27%

n. 5 Q:ta, +13,15%, +25,56, -2,29%, -5,83%, +19,72, -31,79%

n. 4 Q:ta, +10,11%, +34,43%, -6,78%, -6,60%, +12,25%, -29,19%

n. 3 Q:ta, +8,59%, +49,59%, -3,53%, -4,40%, +33,84%, -21,92%

n. 2 Q:ta, +5,98%, +25,50%, -11,77, -2,97%, +19,79%, -21,92%

n. 1 Q:ta, +3,13%, +19,61%, -11,27%, -0,24%, +15,46%, -13,89%


No mitäs näistä luvuista pitäisi päätellä? Ehkä tärkein anti luvuista kertoo, että flopit todellakin aikavälistä riippumatta antavat selkeästi alemmat keskiarvotuotot. Luvuista näkee myös, että floppien osalta tuottovaihtelu on suurempaa. Vain yhden kvartaalin maksimi- ja minimituottojen erotus on suurempi topeilla kuin flopeilla. Näistä luvuista ei suoraan näy sitä tosiasiaa, että yli 90%:ia (66/72) tarkasteltavista ajanjaksoista päätyi Top10-osakkeiden suurempiin tuottoihin. Tämä on yksi merkittävä fakta.


Lisäksi näistä luvuista sitä ei suoraan näe, mutta laskin sekä flopeille että topeille keskiarvoiset kvartaalituotot. Ne eivät ole suoraan verrannollisia todellisten pörssituottojen kanssa, koska niitä ei ole laskettu tarkalleen samoina päivinä. Ne antavat kyllä osviittaa todellisuudesta. Ehkä merkityksillisin asia niissä on selkeä ero toppien ja floppien välillä:


Top 10 ka/Q +3.1%:ia Flop 10 ka/Q -0.8%, erotus 3.9%:ia


Listojen ero on sitä luokkaa, että voin suositella harkitsemaan normaalia tarkemmin mikäli haluaa sijoittaa floppeihin. Itse välttäisin niitä kyllä hyvin tarkkaan. Tämä ei tarkoita etteivät Flop10-listan yrityksiin tehtävät yksittäiset sijoitukset voisi onnistua, mutta hajautettua salkkua niistä ei kannata luoda. Tästä datasta ei myöskään näe, ettei edes Top10-osakkeista valitut yksittäiset osakkeet ole todennäköisesti onnistuneita sijoituksia. Sen sijaan koko Top10-listaan tehdyt sijoitukset olisivat noin kolmen edellisen vuoden aikana onnistuneet vähintäänkin kohtalaisesti. Valitettavasti tulevaisuutta ei tiedä etukäteen, joten ei voi tietää kuinka hyvin listaa erotta topit flopeista tulevaisuudessa. Kolmen vuoden tarkastelu on liian lyhyt. Parempi aikamääre olisi kolme vuosikymmentä, mutta itselläni ei riitä resursseja niiden tutkimiseen.


Tarkastellaanpa tuottoja, kun sekä Top10 että Flop10 listaan olisi sijoittanut saman verran rahaa joka kvartaalilla muuttaen sijoituksiaan näillä listoilla esiintyneiden osakkeiden mukaan:


Top 10 +38%, n. 11,3%, per vuosi

Flop 10 -7%, n. -2,5% per vuosi


Nämä luvut eroavat 12 kvartaalin keskiarvoista, koska ne ovat otettu yhdestä Q4 2017-listan topeista ja flopeista ja nämä tulokset ovat otettu jatkuvasti kvartaalin välein vaihtuvasta salkusta.


Samaan aikaan OMX Helsinki Gi capped indeksi on noussut +37,5%:ia. Käytännössä ainoa ero tämän lukeman ja TT:n listan Top10-osakkeissa löytyy siitä, että capped Gi indeksissä osingot sijoitetaan uudestaan indeksiin, kun taas Top10-osakkeissa ei ole laskettu osinkoja mukaan. Kummassakaan ei ole mukana kaupankäyntikuluja, mutta on selvää, että indeksisijoituksissa ne ovat paljon pienemmät. En tekisi suurempia johtopäätöksiä Top10:n ja indeksin eroista, mutta Flop10:n ero muihin on selkeä.


Tässä oli varmaan kaikki.


-TT

sunnuntai 28. maaliskuuta 2021

TT:n lista Q4 2020

 Alunperin ajattelin julkaista seuraavan TT:n listan Piksussa, mutta on vielä epäselvää milloin Piksun serverin varmuuskopio saadaan toimimaan tai joudutaanko siellä aloittamaan kaikki alusta, joten julkaisen uusimman listan täällä.


TT:n lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.


Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.


Älä käytä tätä listaa sijoituspäätösten tekemiseen! Minä käytän listaa tarkemmin analysoitavien yritysten valikoimiseen. En suosittele samaa sinulle! Tee aina omat johtopäätöksesi. Ihan perstuntumalla olen tullut siihen johtopäätökseen, että lista kertoo parhaiten ne yritykset, joiden osakkeisiin ei kannata pitkän aikavälin sijoittajan koskea pitkällä tikullakaan. Niillä voi tulla lyhyellä aikavälillä pikavoittoja, mutta suurella todennäköisyydellä niillä häviää suurimman osan rahoistaan. Lista ei ole aukoton. Se on aina myös vähän jäljessä. Pienet piste-erot ovat käytännössä merkityksettömiä.


26.03.21 (20.11.20)


Tokmanni 19.78€ 1.75 (uusi) (uusi)

Valmet 30.07€ 1.55 (21.21€) (0.80)

Uponor 19.12€ 1.40 (16.66€) (0.70)

Metsä Board B 9.555€ 1.40 (7.350€) (0.20)

Konecranes 38.30€ 1.35 (27.82€) (1.10)

Revenio 51.70€ 1.30 (40.15€) (0.75)

Ponsse 35.85€ 1.25 (29.20€) (1.35)

Marimekko 47.00€ 0.95 (38.45€) (0.50)

Olvi 47.60€ 0.70 (48.20€) (1.00)

Fortum 23.33€ 0.70 (17.915€) (-0.30)

TietoEvry 26.94€ 0.55 (24.80€) (-0.35)

Kone 68.72€ 0.45 (70.68€) (0.85)

Suominen 5.78€ 0.45 (uusi) (uusi)

Alma Media 9.18€ 0.40 (8.16€) (0.50)

Stora Enso R 16.710€ 0.15 (13.730€) (0.05)

Kemira 13.32€ 0.10 (11.70€) (0.15)

Elisa 52.20€ 0.05 (45.65€) (0.25)

Orion B 33.92€ 0.00 (39.90€) (0.15)

Fiskars 15.14€ -0.05 (14.52€) (-0.25)

Neste 48.28€ -0.15 (54.86€) (1.15)

Huhtamäki 39.16€ -0.20 (44.52€) (-0.80)

F-Secure 3.980€ -0.20 (3.720€) (-1.30)

Kesko B 25.86€ -0.30 (21.76€) (-0.45)

UPM 32.62€ -0.50 (26.61€) (0.25)

Aspo 8.90€ -0.55 (6.92€) (0.10)

Nokian Renkaat 30.04€ -0.55 (29.21€) (-0.35)

Raute 22.50€ -0.75 (19.70€) (0.95)

Teleste 5.22€ -0.75 (4.45€) (-0.70)

Sanoma 14.74€ -0.75 (11.96€) (-0.75)

Vaisala 32.45€ -0.75 (uusi) (uusi)

Lassila&Tikanoja 13.92€ -0.80 (13.64€) (-0.65)

Exel composites 8.78€ -0.80 (6.30€) (-0.20)

Tikkurila 33.95€ -0.85 (13.98€) (-0.30)

Raisio V 3.890€ -0.85 (3.135€) (-0.85)

Wärtsilä 8.786€ -1.00 (7.880€) (-0.60)

Bittium 6.72€ -1.00 (uusi) (uusi)

Cargotec 44.80€ -1.40 (31.54€) (-0.15)

SRV Yhtiöt 0.556€ -1.45 (0.572€) (-2.20)

Caverion 5.19€ -1.55 (5.60€) (-0.70)

Basware 37.50€ -1.60 (39.05€) (-1.70)

HK 2.180€ -1.65 (1.886€) (-1.70)

Martela 2.72€ -2.45 (2.56€) (-2.40)

Jos joku on huomannut, että finanssialan osakkeita ei listalta löydy niin siihen syynä on, että en usko algoritmini pystyvän pisteyttämään alan yrityksiä.

-TT


keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

Paluu menneisyyteen

 Kaikille tekee välillä hyvää seurata omaa track recordiaan, jotta huomaa kuinka pahasti on ollut väärässä tai kuinka hyvin on ollut oikeassa. Itseasiassa kuuluin tätä blogia kirjoittaessani vuosia ensimmäiseen ryhmään lähes kaikessa, mutta sinä aikana kun tätä kirjoittelin niin luulin olevani oikeassa. Toivottavasti olen jotain oppinut. Yksi menneisyyteen katsomisen haittapuolia on huomata oma yksisilmäisyytensä. Yksi jännä asia on taas kuinka talousasiat eivät ole vuosikymmenessä menneet Suomessa parempaan suuntaan. Kuvittelemme olevamme rikkaampia kuin mitä todellisuudessa. Tämä koskee ihmisten mielikuvia valtiosta, kunnista ja omista taloustilanteistaan.


Omien talousasioideni hoito on onnistunut huonosti. Velkaa ei ole, mutta eipä merkittävää muuta omaisuutta asunnon puolikkaan lisäksi. Oma huippuhetkeni oli 2014 alkuvuonna. Sen jälkeen asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. Korona-aika on ollut pahin, mutta toistaiseksi olen selvinnyt ilman yhteiskunnan tukea. En sitä aio hakeakaan mikäli en sairastu vakavasti. Voi tosin olla, että tähän tulee muutos mikäli koronarajoitukset jatkuvat pitkälle syksyyn. Tällä hetkellä tilanne ei siltä, näytä mutta virusmuunnokset voivat muuttaa tilanteen. Tämän kappaleen jälkeen en tule ottamaan kantaa talouteeni mitenkään. Se on ehkä vähiten oleellinen asia mitä voi lukea, vaikka monet voivat olla eri mieltä.

Yksi itsestäänselvä asia näin jälkeenpäin on ollut, että pitkäikäiset tieteisiin perustuvat totuudet ovat paljon käyttökelpoisempia kuin mielipiteet. Tätä ei blogiani ja mielipiteitäni lukemalla välttämättä huomaa, mutta se on minun mokani. Nämä totuudet eivät kaikki ole oikeassa tai edes sinnepäin. Parhaiten väärät totuudet näkyvät mm. taloustieteissä. Esimerkkejä näistä ovat mm. täysin rationaaliset yksilöt, joiden piirteitä ovat tehokkaiden markkinoiden ja oikeassaolevien ihmisjoukkojen oletukset, keskuspankkien uus-klassiset talousmallit, joissa finanssikriisien todennäköisyydet ovat käytännössä nollia, jne. Näistä ehkä karsein on tehokkaiden markkinoiden oletus, jonka rahoitusmarkkinat ovat käytännössä osoittaneet 99.9%:n varmuudella vääriksi. Kukaan itseään kunnioittava tieteentekijä ei voi pitää sitä oikeana. Jopa minä pystyn todistamaan sen vääräksi, koska väitteet normaalijakaumasta pörssikurssien liikkeissä eivät ole lähelläkään oikeata. Seuraavassa lyhyt kokoelma osumia ja huteja vuosien varrelta. Vaikka osumia on lueteltu useampia niin huteja on paljon enemmän. Omia epäonnistumisia on vaikeampi luetella kuin onnistumisia.


Osumia


Osumia on paljon vähemmän kuin huteja. Nekin ovat lähinnä tulleet vähintäänkin keskipitkän aikavälin osumia eli noin vuosikymmenen mittaisia. Kaikki ennustukset lähivuosille sen sijaan menivät pieleen.


17.8.2011 ”Oma arvioni on joko 20:n vuoden olematon kasvu tai noin 30%:in lasku elintasossa muutamassa vuodessa joko hintojen noustessa tai palkkojen laskiessa...” Ensimmäinen vaihtoehto näyttää todennäköisesti oikealta, koska takana on jo yksi menetetty vuosikymmen. Samaan syssyyn on todettava, että olin lähes aina väärässä lyhyen aikavälin talousnäkymiä arvatessa. Jälkeenpäin on helpompi todeta, että pitkän aikavälin, esimerkiksi vuosikymmenen talouskehitystä on helpompi ennustaa kunhan ei yritä ennustaa sitä prosentin kymmenysten tarkkuudella.


23.3.2012 ”Jostain syystä tulee aina sellainen fiilis, kun hallitus puuhailee budjetin parissa, että se on sama kuin pissais pakkasella lahkeeseen: lämmittää hetken, mutta mitään todellista hyötyä ei tule” (koskee kaikkia hallituksia Suomessa ainakin viimeisen vuosikymmenen ajan)


5.5.2013 ”Suomi taistelee globaalissa kilpailuympäristössä ja kärsimme tappioita paremmin asiansa hoitaville maille. Seurauksena on suhteellisen elintason laskeminen. Jossain vaiheessa pää jää vetävän käteen ja joudumme elämään sillä elintasolla mikä meille kuuluu.” Jälkimmäinen ei vielä ole toteutunut, mutta ensimmäinen on tähän asti. Vielä koittaa sekin aika, kun tosiasiat tunnustetaan. En tiedä kuinka pitkään siihen menee.


Huteja


Suurin hutini on varmasti ollut se, että en ymmärtänyt tuolloin yhtään kuinka pitkälle keskuspankit ovat olleet valmiita menemään. Tämä on suoraan heijastunut osakkeiden hintoihin. Jokin kaunis päivä olen varmaan oikeassa romahduksen tullessa, mutta voin olla helposti väärässä vielä vuosikymmenen tai sitten vääjäämätön tapahtuu. Huomion arvoinen juttu on, että en ole löytänyt ainoatakaan esimerkkiä taloushistoriasta missä liiallinen velkaantuminen olisi onnistuneesti ratkaistu lisävelalla. Samaa mieltä on myös Ray Dalio.


Suurin osa eri omaisuusluokkiin liittyvistä hintaennustuksista ovat osuneet päin sitä itseään. Osakeanalyysinikin ovat olleet tämän blogin aikana heikomman ymmärryksen tuotoksia, joissa ei ole keskitytty yhtään tulevien kassavirtojen nykyarvoihin vaan lähinnä arvioimaan menneisyyden perusteella osakkeiden arvoa. SWOT-analyysit ovat olleet parempia kyhäelmiä, mutta eivät nekään ole nerokkaita.


Täyshuti 12.10.2011. ”Pörssissä seuraavan viiden vuoden aikana noin 80%:n lasku vuoden 2008 huippulukemista”


Täyshuti osat 2 ja 3 28.11.2011 ”Ennustan Italian lähtevän eurosta vapaaehtoisesti ja Kreikan savustamalla”, Kiinan kuplan puhkeaminen vuonna 2012”


Tässähän näitä osumia ja huteja sitten tulikin. Lisää voi jokainen lukea selaamalla blogin arkistoa. Eipä muuta,


-TT

sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Lyhyt paluu

 Aikaa on kulunut siitä, kun viimeksi olen tähän blogiini kirjoittanut mitään. En uskonut palaavani sen pariin enää, mutta nyt on vain aikaa ja sitä pitää käyttää johonkin. En halua aloittaa uutta blogiprojektia, koska sanottavaa ei riitä kuin ehkä puoleksi vuodeksi mikäli kirjoittaa kerran viikossa. Voi olla ettei ehkä niinkään pitkäksi aikaa, mutta aikomus on julkaista puoli vuotta. Voi olla, että kirjoituksia syntyy enemmän lähikuukausina, mutta niiden julkaisemisessa voi kestää pitkälle syksyyn. Tämä on jopa todennäköisin vaihtoehto. Saatan tosin lopettaa julkaisun nopeastikin mikäli ei ole lukijoita. Mikäli niitä ei ole niin keskityn Piksuun kirjoittamiseen, joten tekstejäni voi lukea sieltä kunhan sivusto taas toimii. Harkitsen myös kirjoittamista Lontoon murteella, koska tätä blogia eksyy useampikin ihminen joka päivä ulkomailta katsomaan, vaikka se on tehty kotimaisella kielellä.


Mitä on tulossa?


Tämä blogi ei tule olemaan ykköspaikkani vaan Piksu.net, jossa on hyvä alusta julkaista pientä korvausta vastaan. Sivusto on todennäköisesti ainakin pääsiäisen yli kiinni (tilanne elää ja se voi ehkä aueta jo tällä viikolla), koska tulipalo tuhosi serverin, jolla se oli ja samalla myös varmuuskopion joka oli jostain syystä lähistöllä olevalla serverillä joka myös tuhoutui. Nyt sitten odotellaan saadaanko sivusto palautettua vanhana versiona vai joudutaanko tekemään kokonaan uusi. Piksussa on itseäni älykkäämpiä ihmisiä ja enemmän lukijoita. Voin suositella muiden Piksun kirjoittajien lukemista omien tekstieni lisäksi. Tulen julkaisemaan niitä kirjoituksia täällä, jotka eivät ehkä sovi sinne niin hyvin tai ne ovat joko liian lyhyitä tai pitkiä sinne. Tulen keskittymään enimmäkseen sijoittamiseen ja yleisiin talousasioihin, mutta esitän muitakin kannanottoja. Yksi aiheryhmä on näkemykseni kotipörssimme yrityksistä, mutta en ala tehdä tarkempia analyyseja vaan kertoa miten yritykset ovat kehittyneet ja mitä saman kehityksen jatkuminen tarkoittaa. Käytän numeroita, mutta en pyri tarkan arvon määrittämiseen. Toivon näihin kirjoituksiin kommentteja, koska en ymmärrä kaikkia yrityksiä kovin hyvin. Sen sijaan omia sijoituksiani tai raha-asioitani en tule kommentoimaan kuin kerran ja se tapahtuu ensi viikolla. Pyrin julkaisemaan jotain kerran viikossa pitäen pidemmän kesäloman, mutta se suunnitelma voi muuttua.


Kirjoista


Loppu tästä tekstistä sisältää jonkinlaista mainosta, joten mikäli sitä ei halua lukea niin voi palata blogiin myöhemmin. Seuraava teksti tulee ulos lähipäivinä.


Olen julkaissut neljä kirjaa, joista kolme kotimaisella kielellä ja yhden Lontoolla. Myyntimäärät ovat olleet heikkoja enkä tarkkaan laskenut niitä, mutta kyse on kaksinumeroisesta luvusta. Voidaan puhua kymmenistä. Sen sijaan niihin käytetty aika on ollut nelinumeroinen tunneissa. Rahallinen korvaus on olematon eikä taloudellista järkeä niiden julkaisussa ole ollut. Sen sijaan oppimisprosesseina ne ovat olleet korvaamattomia. Niihin ne sopivat parhaiten, koska ne vaativat laadukkaiden lähteiden löytämistä, asioiden selkeyttämistä ja niiden ymmärtämistä. En pidä itseäni hyvänä kirjoittajana vaan pikemminkin parempana ajattelijana. Mitä tulee kirjoihin niin ensimmäinen on mielestäni selkeästi huonoin, ainakin mitä tulee tekstin laatuun. Toivottavasti olen tässä oikeassa. Toinen on sitä parempi. Pidän kolmatta kirjaani parhaimpana sen tekstin laadun puolesta, mutta neljännenneljännen tekstiä on vaikea arvioida, koska se on tehty Lontoolla. Ajatteluprosessini on siinä laadukkain, vaikka itse sanonkin.


Kaikki kirjani voi ostaa Amazonista. Suosittelen Amazon.de sivustoa Tämä siitä syystä, että muista taitaa mennä tullit. Jos ne eivät vielä mene niin ainakin kesällä. Myös minulta voi niitä kysellä, mutta kahta jälkimmäistä ei ole montaa jäljellä enkä varmaan tilaa niitä lisää.


Tarkoitukseni on julkaista vielä kolme kirjaa, joista ensimmäinen valmistuu toivottavasti vielä ennen vuodenvaihdetta. En käsittele sen aihealuetta suoraan tässä blogissa ennen sen julkaisua. En oikeastaan edes ota kantaa koko sisältöön tätä enempää. Kirjoitan sen kotimaisella kielellä, mutta loput kaksi tulevina vuosina mahdollisesti valmistuvaa kirjaa tulevat olemaan Lontooksi. Olen luvannut itselleni niiden olevan viimeiset mahdollisen ”raamatun” lisäksi. Se tosin sisältää vaan mahdollisesti kaikki tekstit yhdessä paketissa, joten se ei ole varsinaisesti uusi kirja., Toivottavasti olen lupaukseni arvoinen enkä peru väitteitäni.


Seuraavissa kirjoituksissa on enemmän asiaa.


-TT

tiistai 1. elokuuta 2017

Uusin kirjani Sijoitusoppeja parhailta julkaistu

Uusimman kirjani Sijoitusoppeja parhailta voit ostaa täältä.

Se eroaa mestarisijoittajat-blogista siten, että se on blogista löytyvästä raakaversiosta paranneltu, lopulliseen muotoon tehty kirja. Siitä löytyy myös Cramosta ja Ramirentista tehty luvullinen vertailu Grahamin tapaan mitä ei löydy blogista sekä muita lisäyksiä.

-TT