Key concepts part 3 Sticky messages

Infectious messages are universal and have stood the test of time. We can call them sticky. They have similarities. In the following paragraphs, I will explain how we can take our messages better. An infectious message needs to be understood, remembered, and effectively changed in opinions and behavior. Infectious messages have more than one of the following characteristics: simplicity, unexpectedness, concreteness, credibility, emotional, and are usually told as stories. (You can read more about these characteristics from Dan and Chip Heath´s book Made to Stick.) 

Simplicity


A simple message contains an easy-to-understand royal idea around which the message is based. We find the core for stripping our message to its core. We do the stripping by removing many ideas from the message and letting the main thing shine. It is about our limitations to receive information. The more we are able to compress the information into a concise message, the better our message will stick. Our message must also be relevant. One way to make a message concise is to use the information that the recipient can already find. It’s easy to succeed in creating a short and concise message, but it’s hard to create a profound purpose in the same package.

Unexpectmess

We must ask ourselves whether the audience will be surprised after they receive our message. We have to deliver something the audience do not expect. We must focus on the unique characteristics of our message. We must tell the audience something they have no idea about. If we tell a story, we must make sure its end is completely different than most stories about the same thing or have a completely different conclusion.

Concreteness


If we can sense things with our senses, they are concrete. Concrete language helps us to understand concepts. The language used by many experts is full of ambiguous concepts that we do not understand. Specific things are easier to remember and that is why we should use concrete terms. One of the best concrete tools is photography. Images and sounds connected to the message makes it more concrete.


Credibility


We get to fight for the credibility of our messages with the beliefs, prejudices and social pressures of the recipients. There are several ways we can improve the credibility of our messages. Good and bad examples are some of them. Precise details also work to increase our credibility. The details are intended to support the core of our idea. We may also use statistics to support the post. When using them, they must be presented in a way that is comprehensible to the recipients.


Emotionality


Relying on our feelings is a good solution because it encourages us to act. We need to appeal to the feelings that the recipients of our message already have and connect them to our message that they don’t care about yet. After all, the most important thing for us is our personality. If we are able to combine the creation of emotions with our own interests, we will achieve the best result. Everyone usually asks themselves first, “How do I benefit from this?” Admittedly, this may not be a conscious choice. A message combined with our personality also brings results.


Story form


The stories work in two ways. They mimic reality and motivate us to act. These things create action. Mental simulation works because we were not created to imagine events without the action of the brain blocks that function in the actual doing. Mental simulations help in emotion management, problem solving, and visualization of the future. Stories realize abstract things. They inspire us to implement our ideas. They often help us get over old habits and presuppositions. They are concrete and for the most part they have both unexpected and credible elements.

The stickiness of our ideas has many enemies, such as losing too much information at the core, focusing more on presenting our ideas than on content, paralyzing decision-making, and too much the curse of knowledge, the power of presuppositions. When we have a good idea in mind, we can use a checklist for stickiness:

• Is it all about the core message? (Simplicity)

• Does it attract attention? (Surprise)

• Does the audience understand and remember it? (Concreteness)

• Is the audience able to identify or believe the idea? (Credibility)

• Do people care about the message? (Emotionality)

• Can people act on it? (Story form)

Messages do not need all characteristics to be sticky. Some of them are necessary. 

Key concepts part 2 The tipping point, the significant few

 The moment after which there is no return to the social epidemic, i.e. the situation after which the pace of change begins to accelerate on its own, is the tipping point. The point is also familiar from virus epidemics. The virus spreads when the spread reaches a rate that cannot be limited. It is moving forward at such a rapid pace that there is no choice but to worry about the consequences. Scientists can also call this point, the critical mass. Before you get to the point, things look linear and after that the pace of change is fast. The point also applies to commercial trends, the spread of new technology, and anything that changes rapidly like a virus. Sudden change in the concept is the core issue. Much of people’s behavior is contagious, whether it’s buying behavior, voting, or anything else. Even small things can cause an epidemic. Epidemics have three parts:

• People spreading the epidemic

• The epidemic or its message itself

• The environment and conditions under which epidemics spreads

The significant few

Throughout world history, there have been people who have had a greater impact on others than others. They spread epidemics faster than others. Sometimes they have been in more prominent roles and sometimes they have been under the surface. In these cases, a lot also depends on whether a particular person is in the right place at the right time. Being in the right place at the right time is not enough if a person does not have social gifts. Few influencers are united by social gifts. They form epidemics effectively. If you want to sell something or influence others then I would recommend persuading them to your side. People who influence the opinions and actions of others can be divided into three different types:

• Connectors

• Experts

• Salesmen

The most important condition for connectors is to know a lot of people. They all know. They have innate abilities to get to know others. They are important not only because they know a lot of people but also because of who they know. Many word-of-mouth epidemics materialize when they spread the message to those who influence the opinions of others. The more complex the message is, the harder it is for these people to create a critical mass for the message. Connectors also matter more when the message has already spread.

Connectors are not the only human type that affects others. In addition to them, there is a need for sources of information that are not always the same people as the connectors. Data sources are called experts. They naturally become acquainted with new things and pass on new information. Representatives of this type of person are always ready to correct misinformation. They not only collect information but also share it immediately. These people are the ones who most often find new information to spread.

Salesmen are the third initiators of epidemics. Many have heard the saying “could sell ice to Eskimos”. This describes salesmen. There is something extra about them that makes them agree with them. They are convincing in what they do no matter what. Salesmen are adept at justifying their case. Charisma cannot be bought in a store. Salesmen can find it. Charisma can arise from small gestures that are invisible to outsiders, such as nodding your head. Small gestures are more important than verbal output. The main reason for the persuasiveness of salesmen is not these little gestures but their timing in the right rhythm with the other party. In addition to their gestures, they are able to regulate their volume and speech rate according to the other party. This is an innate ability.

Connectors, experts, and salesmen are individuals who know how to convert desired messages into formats that make them spread. The messages do not need to be changed much but small changes can cause the desired reactions. In the case of some connectors, the above types combine and their influence increases.

Key Concepts, part 1.

 

Degrees of freedom

Degrees of freedom mean e.g. in science, the amount of variables that are not directly dependent. If we think of vehicles, then the train on the rails has one degree of freedom. It only gets forward and backward. Cars have two degrees of freedom. In addition to the previous directions, they also move in a circle clockwise and counterclockwise. Planes have three degrees of freedom because they move up and down in addition to the previous directions. Some industrial robots have up to six degrees of freedom or more.

An employee who receives his income from one employer has one degree of freedom. We can increase the degree of economic freedom in different ways. The number of degrees of freedom applies not only to movement or economic matters, but also to many others. If we control more things, we can increase our freedom. The usefulness of increasing the number of degrees of freedom does not directly mean that more is more. Often one degree of freedom is too little and four too much. The more degrees of freedom, the more deeds, time and money are needed to exploit them. Our systems are also becoming more complex as we increase the degrees.

Couplings/Connections

Couplingss mean the interdependence of things. The world is not very dependent on one person except perhaps the heads of state of the nuclear powers. We can have both tight and loose couplings. Most often, the truth is found somewhere between them. A tight coupling can be found between the steering wheel and the front tires. A connection between them is necessary. The front wheels can also move forward or backward by putting the Reverse on and depressing the throttle or forward without reversing. Tight couplings break more easily than loose ones. As they break down, the whole system breaks down. As the size of the system grows and the connections become tighter, it will sooner or later lead to problems. At the same time, the probability of the entire system breaking down increases. When the tight system breaks down, it is more difficult to keep the damage small and it is more difficult to limit it. Repairing some parts will result in greater damage and worse collapse in the long run. Minor repairs can dramatically speed up system crashes.


Examples of tight links include large banks that are too big to fail because it would lead to the collapse of the current debt-based system. An example of a loose connection is a person whose expenses are much lower than their income, because then the loss of income does not immediately lead to disaster. The problem with loose connections is that we have to compromise on efficiency because not all resources will be used. One of the biggest problems in today’s world is too tight connections. Especially through the internet, most things are interconnected. Today, most investors can be connected, no matter where they are in the world. Almost everyone can buy shares of the same companies through their brokers.

Linearity

A linear system is one in which the input impulse affects the result without feedback. The result does not affect the result of the next impulse in any way. Such a system is very predictable, but by no means particularly effective. A linear system of a fixed-rate bank account because you have a fixed and predictable interest rate that does not change. A fixed rate bank account is not very efficient because it is independent of changes in interest rates during the savings period.

In a nonlinear system, the input pulse also affects the outcome of the next input pulse, changing the system. The outcomes of such systems are difficult to predict. This is because the dependencies of inputs and outputs are not easy to assess as the systems change all the time. The world and its events are mostly non-linear. This is the reason why less is more, the principle works in most of the things we face.

short introduction about the philosophy part 2.

 Thinking

The purpose of the mindset is to get people to create activities that will greatly improve their lives by separating the few important things from the useless. Conscious consideration of one’s own actions is important, but unfortunately it is not easy. The mindset is not linear or fast but slow and thoughtful compared to “Get everything fast” thinking. Traditional thinking is different from this method and cannot be used in the same way. Above all, this way of thinking makes a person act differently than what society considers wise. One of its purposes is to enjoy life and leave out things that people don’t enjoy. Everyone's life is made enjoyable. Less is more philosophy is meant to maximize enjoyment by reducing time from doing things people do not care about.

The best way to think about modern society is shaped in the film Fight Club, in which the character Tyler Durden, played by Brad Pitt, describes the modern world as follows: “An entire generation refueling, serving at tables, slaves in white collars. Advertising makes them chase cars and clothes, do jobs they hate so they can buy junk we don’t need. To be able to impress people they do not like. ” We have such a terrible amount of useless load in the form of both goods and use of time that we don’t even realize it.

Doing less gets more done

A small part of the making produces a large portion of the results and the smallest portion of the making produces most of the problems. These principles work in both private and corporate life. People do not have the ability to be good at everything. Everyone’s talents are different. Focusing on a few core areas will accomplish much more than trying to do everything possible. People have dozens of things to do at a time, and the biggest benefit comes from focusing on a few tasks that are at their most effective. People are able to do few things at once 100%, which means that many actions produce nothing but wasted effort.

Time is the most valuable commodity

The Western conception of time is distorted and misleading. It says that there is not enough time for anything. This is largely an illusion and not based on reality. Less is more thinking questions this perception and greatly improves efficiency. This requires an open mind and a willingness to question one’s own perceptions of one’s use of time. Time Management is a big business and is based on doing small things a little faster and more systematically, meaning saving expensive minutes or less time all day long. This is due in part to a Protestant work ethic that emphasizes long working days and tireless work. Freeing people from unnecessary waste of time reduces their stress. Less is more is a philosophy focused on improving lives by investing in shorter working days, doing only the things that really need to be done and not increasing the workload.

Well-being does not require great deeds or great wealth

Our well-being is not about big things. We need to keep in mind that in order to do well, we need to think about times when things have been very good or bad. In order to do better, we should increase the number of good times and reduce the number of bad ones. We need to do more of the things we enjoy and reduce those we feel uncomfortable with. If these things come up, people might want to think about how they can increase their comfort. We have a good opportunity today to shape our lives in a happier direction and we must seize our opportunity.

Short introduction for Less Is More

 I would be lying if I claimed to have invented less is more principle before others. The fact is that the same things have been valid throughout history. The first pioneer is Vilfredo Pareto from Italy, who found that 20% of Italians owned 80% of the land. The Pareto 20/80 principle also worked on other things. The exact ratio is not the most important thing but it is the dominance of minority compared to the majority. According to Pareto, the ratio did not only apply to Italy but to other countries in different eras. After Pareto, Harward Professor George K. Zipf next discovered the same phenomenon. His version of it was that a small portion of all resources organized themselves so that 20 to 30 percent of the resources corresponded to 70 to 80 percent of the results.

The American engineer Joseph Juran, who was behind the quality revolution after Zipf, used the principle so that the most of the quality defects came from a small number of sources. Juran also used a ratio of 20/80 which was not entirely accurate but a bit towards that. There was no interest in the United States, so Juran left for Japan, where he was taken seriously.

Less Is More philosophy as a starting point

Less is more is not just a way to make money more efficiently in retirement or make better use of time. It is a holistic philosophy that produces well-being. This is largely due to the fact that human life does not flow smoothly. Both bad and good events accumulate over certain periods of time. Certain events affect more than others. In practice, the relationship between these is unbalanced. People are happiest for a little while in their lives. This also applies to accidents. It is possible to add the happiest times by thinking about own life and trying to identify happy moments. Once identified, you need to think about how to add them.

Many of the things people do out of either compassion or habit cancause an accumulation of nausea. Other things are important to many and produce maximum benefits. These things cannot be identified but must be defined by everyone. For many, doing the wrong job out of a duty to society, their parents, or their family can lead to moments when everything goes under the bench. The amount of work is also not directly proportional to the results. A person is most productive in less time than it takes to visit the workplace. Even then, it’s better to do fewer things at the same time as productivity drops by focusing on too many tasks.

Interpersonal relationships, goods, and money

The impact of others on one's own well-being varies. Not all friendships should be maintained. Relationships can only be one-way. Only one person gets well and the other suffers. Everyone should think about what is best for themselves, draw conclusions from it and act on it. You can also think about this from the perspective of another and think about whether the relationship itself is a hanging stone. It is better to focus on smaller and deeper relationships than on more and more superficial ones. You are, to the greatest extent possible, the sum of your relationships. A few of your closest people have the biggest impact on life.

The amount of goods is absurd for modern people. Many of us buy a lot of stuff that we don’t need. I have calculated that I own hundreds of goods. I don’t think I’m a very clumsy buyer if I compare myself to others. Few hundred goods are the amount that people mostly need. Most of them are not used all the time. Less is more thinking means that it is pointless to buy two shoes for fifty euros when you can buy one good quality one hundred euros instead. More expensive shoes are likely to last longer and are more comfortable than cheaper ones.

Sijoittajan Syklit kirjani myynnissä Amazonissa

Uusin kirjani Sijoittajan Syklit on myynnissä Amazonissa. Aluksi se löytyy vain pehmeäkantisena versiona, mutta myöhemmin siitä ilmestyy todennäköisesti myös Kindle-versio.

Sisällöstä

Sisällön tärkeimmät osat ovat syklien syvempi anatomia, kansantalouksiin liittyvät syklit, rahoitusmarkkinoihin liittyvät syklit ja yritysten syklit ja elinkaaret. Lisäksi siinä käsitellään kolmen tärkeän kansantaloudellisen syklin risteyskohtaa ja kiinteistö- ja hyödykesyklejä. Syklien syvemmässä anatomiassa käsitellään niiden psykologista profiilia sekä ääripäitä muokkaavia tekijöitä. Kansantaloussykleihin sisältyvät mm. kansantaloudellinen kehityssykli ja johtavan talousmaan sykli. Rahoitusmarkkinasykleihin sisältyvät mm. pitkät velkasyklit ja pörssisyklit. Yrityksiin liittyviin elinkaariin sisältyvät mm. teknologian omaksumissykli ja toimialojen elinkaari. Kiinteistö- ja hyödykesyklejä on käsitelty vain pintapuolisesti kirjoittajan vajaan ymmärryksen vuoksi.

Lisäksi se kertoo kuinka sijoittaja voi tunnistaa romahduksia edeltävät buumien ja kuplien olosuhteet. Syklit on pyritty esittämään kertomalla niiden kulusta syy-seuraussuhteiden avulla enimmäkseen ilman numeroita. Numeroita tärkeämpää on ymmärtää syklien kulku ja niiden toisiinsa vaikuttavat tekijät, jotka vievät syklejä johdonmukaisesti eteenpäin. Kirjassa on keskitytty vähintään keskipitkiin sykleihin. Niiden hahmottamisessa numerot voivat johtaa enemmän harhaan mikäli syy-seuraussuhteita tai syklien kulkua ei kunnolla ymmärretä.

Nykymaailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, joten kirjassa esiintyvät syklit liittyvät enemmän tai vähemmän toisiinsa. Varsinkin kansantalouksien ja rahoitusmarkkinoiden syklit ovat toisistaan usein osin vahvasti riippuvaisia. Yritysten syklit ovat myös riippuvaisia kansantalouksista ja rahoitusmarkkinoista. Jälkimmäiset eivät ratkaise yksittäisten yritysten kohtaloa. Voi sanoa, että joihinkin yrityksiin niillä ei ole vaikutusta.

Kirjassa käsitellään syklien anatomiaa ja seuraavia syklejä sekä elinkaaria:

• Pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli

• Kansantaloudellinen kehityssykli

• Johtavan talousmaan sykli

• Varantovaluuttasykli

• Pitkät ja lyhyet velkasyklit

• Pörssisyklit

• Teknologian elinkaari

• Toimialan elinkaari

• Yritysten elinkaari

• Kiinteistösykli

• Hyödykesykli

Kirjan päätarkoitus on parantaa lukijan todennäköisyyksiä nostaa sijoitustuottoja ymmärtämällä paremmin talouteen ja sijoittamiseen liittyviä syklejä. Todennäköisimmin tuottojen paraneminen tapahtuu vähentämällä lukijoiden tyhmien päätösten määrää kuin tarjoamalla taianomaisia näkemyksiä. Warren Buffett ja Charlie Mungerkin ovat useammin maininneet, että he eivät ole erityisen viisaita, mutta välttävät typeryyksiä muita paremmin. Tämä on järkevää pelkkien matemaattisten tosiasioiden vuoksi. Kuten varmasti suurin osa tietää niin 50%:n lasku vaatii 100%:n nousun, jne.

Painopiste on syklien ääripäissä ja ääriliikkeissä eli lähinnä kuplissa, huipuissa, pohjissa, lopuissa ja aluissa sekä mahdollisissa romahduksissa. Muut osat ovat vähemmän tärkeitä. Yksi syy ääripäiden painottamiseen on se, että monet syklit ovat näkemykseni mukaan lopuissa tai huipuissa tai juuri ohittaneet ne. Loput ja alut viittaavat niihin sykleihin, joissa ei ole huippuja ja pohjia. Tällainen on esimerkiksi pitkä psykologinen/sosioekonominen sykli. Ääripäät ovat myös hetkiä, jolloin suurimmat erot tehdään sijoitustuotoissa. Lisäksi käsittelen karkeasti kirjassa Helsingin pörssin niiden yritysten syklisyyttä. Suuri osa pienyrityksistä ja osa niitä isommista jää käsittelemättä.

Kirjan julkaisualusta ei tuota kokemukseni mukaan selkeitä graafeja, joten olen jättänyt ne pois. Olen pyrkinyt vähentämään lukijan aikaa ja vaivaa pitämällä kirjan lyhyehkönä. Kirjan on tarkoitus noudattaa seuraavaa periaatetta: ”hinta on se mitä maksat ja arvo on se mitä saat” Sivumäärä ei kokemusteni mukaan vastaa tietokirjoista saatavaa hyötyä.

Kirjaa ei ole tehty aloitteleville sijoittajille. Se ei selitä kaikkea yksityiskohtaisesti. Lukijan on tiedettävä mitä peruskäsitteet kuten P/E-luku, oman pääoman tuotto ja EPS tarkoittavat. Laajempi ymmärrys taloudesta on suotavaa, mutta ei välttämätöntä. Myös avoin mieli on tärkeä, koska kirja kyseenalaistaa monet asiat, joita ainakin taloustieteilijät pitävät tosina. Myös itsenäinen ajattelu on olennainen asia. Mikään kirja ei tarjoa absoluuttista totuutta taloudesta, koska sitä ei löydy. Maailma on liian monimutkainen nykyiselle tietojenkäsittelykyvylle. Myöskään tämä kirja ei sitä tarjoa, koska kirjoittaja tietää suurinpiirtein rajoitteensa.

Kirja sisältää vähän sijoitusideoita. Mikäli niitä löytyy niin ne on epämääräisiä tyyliin ”päihtymiseen käytettävät aineet voivat olla hyvä sijoitus Heräämisessä.” (Selitys edelliseen löytyy myöhemmin.) Kirja ei myöskään tarjoa monista sijoituskirjoista löytyvää ns. tunnuslukuhömppää, jossa erotellaan osakkeet tunnuslukujen mukaan järjestykseen. Liitteestä löytyy toki Talebin vakio lyhyine selityksineen isolle joukolle Helsingin pörssin yrityksiä, koska se kertoo syklien vaikutuksesta niihin ehkä paremmin kuin muu luku. Kirja ei sisällä tarkkoja ennusteita siitä mitä on tulossa, mutta selittää suurpiirteisesti mitä voi tapahtua tai mikä on todennäköisin vaihtoehto tulevalle. Se ei ennusta milloin mitäkin tulee tapahtumaan.

Lyhyen kuvauksen kirjasta Piksun Kai Nymanin tekemänä voit lukea täältä

-TT

Energiatehokkuus vs Hiilijalanjälki

 Hiilijalanjälki on nykyajan ilmastohysteriassa käytetty termi jolla mitataan asioiden ilmastokuormaa. Se kertoo minkä verran kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaari tuhlaa. Tämä termi kuvaa ilmastonmuutoksen syntymistämekanismeista, mutta se kertoo lähinnä yhden asian eikä se ratkaise maapallon suurinta ongelmaa joka ei ole ilmastonmuutos vaan resurssipula. Ensimmäisen ratkaisemiseen tähtäävät toimet voivat auttaa jälkimmäisessä, mutta ne eivät ratkaise sitä. Elämme maailmassa, jossa ihmiset kuluttavat elokuun alkuun mennessä enemmän maapallon resursseja kuin mitä se meille tuottaa. Lopulta resursseissa on aina kyse energiasta. Sen käytön tehokkuus määrittää lopulta kaiken. Siksi on paljon tärkeämpää kysyä miten voimme parantaa energiatehokkuutta sen sijaan, että kysytään hiilijalanjäljestä. Jälkimmäinen on lähinnä sivuosassa.

Miljardi vs loput n. 6.5 miljardia

Maapallolla on jo yli 7.5 miljardia ihmistä. Heistä karkeasti ottaen yksi miljardi kuluttaa n. 30-kertaisen määrän resursseja kuin muut. Toisin sanoen, miljardi kuluttaa hieman yli 80%:ia luonnonvaroista ja loput kuluttavat 20%:ia. Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että vähän resursseja tuhlaavat eivät nykyisen tiedonkulun aikana halua kuluttaa sitä vähää mitä heille nyt tarjotaan. He haluavat paljon enemmän. Kulutamme jo nyt liikaa, joten loppujen ihmisten halutessa parempaa, alkaa tilanne näyttää kannaltamme heikolta. Otetaan yksinkertainen matematiikka avuksi ja katsotaan kuinka paljon vähemmän meidän onnekkaan miljardin tulisi kuluttaa, jotta emme kuluttaisi enemmän. Käytännössä resursseja on nyt käytössä 36.5 yksikköä.

6.5 miljardia kuluttaa 2-kertaa enemmän: lähes 22%:ia vähemmän

6.5 miljardia kuluttaa 3-kertaa enemmän: yli 43%:ia vähemmän

6.5 miljardia kuluttaa 4-kertaa enemmän: 65%:ia vähemmän

Jokainen varmasti ymmärtää näitä lukuja katsomalla, että kyseessä on mahdoton yhtälö ilman merkittäviä muutoksia resurssien käytössä. Tätä ongelmaa ei ratkaista puuhastelulla hiilijalanjäljen ympärillä vaan isommilla teoilla. Siis mikäli ongelma koetaan ratkaisun arvoiseksi. Yksi vaihtoehto on pitää huoli, että köyhät pysyvät köyhinä. Oikeastaan ainoa järkevä vaihtoehto on nostaa energiatehokkuutta kaikissa toimissamme. Fuusioenergiaan panostus voisi tuottaa kestävän ratkaisun, mutta sitä vaihtoehtoa ei vielä pystytä toteuttamaan. Sen tutkiminen vaatii lisää rahaa ja resursseja. Se on ehkä ainoa todellinen tapa ratkaista energiapula, mutta on myös epäselvyyttä kuinka monta kymmentä tai sataa vuotta tarvitaan ennen kuin on teknologia on toimivaa. Myös aurinkoenergian kehittäminen resurssitehokkaammaksi antaa hyviä mahdollisuuksia. Senkin yksi suuri ongelma eli energian riittävän tehokas varastoiminen on vielä ratkaisematta.

Yksi parhaimmista ratkaisuista on syntyvyyden säännöstely rikkaammissa maissa. Yksilapsisten perheiden tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Tämä kuulostaa tylyltä, mutta se on tosiasia. Käytännössä tämä tarkoittaisi yhtä synnytystä per nainen. Tämä käytäntö tulisi ottaa heti käyttöön vauraissa maissa. Tämä on tietysti mahdotonta todellisuudessa, mutta se on ehkä ainoa oikeasti toimiva keino teknologisen kehityksen lisäksi.

Suurimpia energiankulutussyöppöjä ovat mm. asuminen ja liikenne. Tarvitsemme vähemmän neliöitä ja energiatehokkaampia kulkuneuvoja. Suomalaiset asuvat jo nyt ahtaasti ja talomme on energiatehokkaampia, mutta sama ei päde muihin maihin. Meidän asumisellamme ei ole suurta vaikutusta mihinkään, mutta isojen länsimaiden panostukset tehokkaaseen asumiseen voivat saada aikaan tarvittavaa kehitystä. Kulkuneuvon hankinnan kriteeriksi pitää olla vain se kuinka paljon energiaa se tarvitsee päästäkseen paikasta paikasta toiseen. Teslan tai jonkin muun sähköauton käyttäminen kauppakassina kävelemisen tai pyöräilemisen sijaan on lähinnä hyväosaisten tapa ostaa parempi omatunto. On ihan eri asia liikuttaa noin sataa kiloa kuin toista tuhatta.

Tässä näitä suuren kuvan keinoja on. Pienempiä tapoja on lukemattomia.

Eipä muuta,

-TT

Minä Minä Minä Minä

 Nykyinen pandemia on paljastanut heikkouden länsimaisessa kulttuurissa, kun yleinen vaaratilanne on päällä. Se on yksilöitä korostava ajattelutapa. Ei ole sattumaa, että itä-Aasian maat ovat keskimäärin pärjänneet paljon paremmin pandemian ongelmien välttämisessä kuin länsimaat. On selvää, että vapauksia poljetaan Kiinassa ja monessa muussakin itä-Aasian maassa, mutta pelkkä totalitarismi ei selitä matalampia tartuntalukemia. Esimerkiksi Japani ja Taiwan eivät kuulu totalitarismeihin ja niissä tartuntaluvut asukasta kohden ovat olleet matalampia kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Suomessa. Itsekkyys näkyy mm. siinä etteivät kaikki, joilla ei ole terveyssyitä olla pitämättä maskia eivät sitä tee pandemian aikana. Maskin käyttö ei ehkä estä yksilöä saamatta virusta, mutta se voi vähentää muiden tartuntoja, kun maskin käyttäjä kantaa virusta kantamattaan.

Itsekkyys Suomessa on näkynyt myös maan johdon ja puolueiden toiminnassa selkeästi, joten ei ole mikään ihme, että kansalaiset ajattelevat samoin monista asioista. Valtionjohto on tietysti kansan valitsema, joten ei kansalaisten vastuuta voi unohtaa. On käsittämätöntä, että valtiojohto valehtelee ja laittaa virheitään muiden syiksi. Yksi hyvä esimerkki tästä on väite nuorten harrastusten vapauttamisen olevan suuri syy brittivariantin leviämisestä. Samaan aikaan ulkomailta tuotujen työmiesten aikaansaamat tartunnat kasvoivat merkittävästi, koska hallitus ei saanut aikaan rajojen pakkotestauslakeja, vaikka sillä oli monta kuukautta aikaa laittaa ne kuntoon. Ymmärrän kyllä, että hallitus on yrittänyt parhaansa ja reagoinut hyvin, mutta ennakoida se ei ole osannut. Valitettavasti brittivariantti levisi niin nopeasti etteivät hallituksen reagoinnit riittäneet sen estämiseksi. Hallituksen toimet pandemian aikana eivät ole ainoat puolueiden itsekkäät teot, mutta tällä hetkellä näkyvimmät. Kaikki puolueet ovat valehdelleet äänestäjilleen saadakseen menestyäkseen paremmin vaaleissa.

Itsekkyys näkyy myös muiden ihmisten mielipiteiden vähättelynä. Jos joku on eri mieltä niin sen mielipide on heti täyttä roskaa. Vielä pahempaa on se ettei toinen ihminen edes ole monien mielestä oikeutettu eriävään mielipiteeseen saatikka kertomaan siitä. Tämä näkyy mm., kun ihmiset jakavat itsensä suvaitsevaisiin ja suvaitsemattomiin. Jostain syystä ensimmäinen ryhmä ei suvaitse niiden ihmisten mielipiteitä, jotka eivät jaa heidän arvojaan. On selvää, ettei jälkimmäinen ryhmäkään ehkä suvaitse ensimmäisen mielipiteitä. Mielipiteiden ilmaisu joka tehdään lakien mukaan ja jonka tarkoitus ei ole loukata muita pitäisi olla suotavaa, mutta nykypäivänä se ei sitä ole. Jokaiselle pitäisi olla samantekevää uskooko joku, että 1+1=3. Itse olisin kyllä huolissani mikäli kyseinen henkilö olisi esimerkiksi siltainsinööri. Lähes jokaisen ihmisen mielipiteistä voi oppia ainakin heidän näkökulmansa asiaan, vaikka olisi eri mieltä. Yksikään ihminen ei ole täysin samanlainen. Joskus voi jopa oppia muilta paljon enemmänkin, vaikka olisikin eri mieltä.

Lähes jokainen Suomen taloutta seuraava ymmärtää, että maa velkaantuu liian nopeasti. Suurimmalle osalle heistä pitäisi myös olla selvää, että aika paljostakin on kaikkien luovuttava, jotta päästään takaisin kestävällä taloudelliselle pohjalle. Lähes kaikilla on jokin suosikkikohde. Yleensä se on kaukana omasta lompakosta ja hyvinvoinnista. Kaikkien on luovuttava monista eduistaan olivat he sitten yrittäjiä, virkamiehiä, kansalaisia, työttömiä, opiskelijoita, jne. Me myös tarvitsemme ja tulemme tarvitsemaan kaikkien panosta nyt ja tulevaisuudessa, jotta saadaan talous sekä muut asiat toimimaan paremmin. Jotenkin liiallisesta itsekkyydestä tulee päästä eroon. Itsekin kärsin siitä, mutta en ole ainoa. Itseasiassa väittäisin, että jopa enemmistö tässä maassa kuuluu tähän ryhmään. (tätä on vaikea toki myöntää itselleen) Yksi syy on yksilökeskeinen kulttuuri eikä se ole kenenkään vika. Se on pidemmän aikavälin kehityksen aikaansaama todellinen ongelma. Meidän on pakko toimia vähemmän itsekkäästi sekä pandemiassa että mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Ei meillä ole muuta todellista vaihtoehtoa kuin toimia yhdessä mitä se sitten tarkoittaakin yksilöiden omassa elämässä.

Eipä muuta,

- TT

TT:n lista Top10 vs Flop10 Q4 2017 - Q4 2020

 

Viime kirjoituksessa julkaisin TT:n listan Q4 2020. Itselläni oli mielikuva, että lista toimii erityisen hyvin todennäköisten huonojen sijoitusmahdollisuuksien löytämisessä. On todettava, että ennen pääsiäistä tämä oli vain mielikuva ilman todellisia faktoja. Viime päivinä olen pistänyt taulukkolaskelmaohjelman hyötykäyttöön ja tutkinut miten se on toiminut Q4 2017 ja sen jälkeen. Tässä kirjoituksessa julkaisen ison osan todellista dataa siitä miten se on pärjännyt. Olen vertaillut Top10-listoja Flop10-listoihin. Tämä data on vähän ”Jos lehmällä se olis pyörät se olis maitoauto” dataa, mutta kertoo hyvin todennäköisyyksistä löytää sekä hyviä että huonoja sijoituksia. Pahoittelen sitä tosiasiaa, että tämän kirjoituksen julkaisemisessa meni pitkään. Yksinkertainen syy on se, että taulukkolaskelmaohjelman hyötykäytössä allekirjoittaneella riittää opittavaa. Listaa on julkaistu kauemmin, mutta n. viimeiset kolme vuotta siihen tarvittava algoritmi on pysynyt samana, joten oli järkevintä julkaista dataa vain vertailukelpoiselta ajanjaksolta.

Seuraavat historialliset tuotot perustuvat vain arvonnousuihin eivätkä sisällä osinkoja. Vertaan Toppeja ja floppeja sekä niiden tuottoja eri ajanjaksoilla, jotka vaihtelevat 12 kvartaalista yhteen. Jokainen sisältää toppien ja floppien keskiarvot, minimit ja maksimit. Lukemat eivät ole päivälleen tarkkoja kvartaaleja, joten niitä eri kvartaaleja ei voi verrata keskenään. Ensimmäiset kolme lukua ovat top 10 ja jälkimmäiset kolme Flop 10 lukuja.

n. 12 Q:ta, +57.74%, +10,62% (yhden näytteen otos)

n. 10 Q:ta, +42,22%, +50,33%, +29,75%, -10,04%, +16,04%, -26,90%

n. 8 Q:ta, +31,91%, +52,12%, +17,77%, -4,13%, +50,41%, -38,82%

n. 7 Q:ta, +26,97%, +50,40%, +3,69%, -4,35%, +38,23%, -29,95%

n. 6 Q:ta, +18,98%, +43,23%, +4,64%, -1,53%, +50,73, -27,27%

n. 5 Q:ta, +13,15%, +25,56, -2,29%, -5,83%, +19,72, -31,79%

n. 4 Q:ta, +10,11%, +34,43%, -6,78%, -6,60%, +12,25%, -29,19%

n. 3 Q:ta, +8,59%, +49,59%, -3,53%, -4,40%, +33,84%, -21,92%

n. 2 Q:ta, +5,98%, +25,50%, -11,77, -2,97%, +19,79%, -21,92%

n. 1 Q:ta, +3,13%, +19,61%, -11,27%, -0,24%, +15,46%, -13,89%

No mitäs näistä luvuista pitäisi päätellä? Ehkä tärkein anti luvuista kertoo, että flopit todellakin aikavälistä riippumatta antavat selkeästi alemmat keskiarvotuotot. Luvuista näkee myös, että floppien osalta tuottovaihtelu on suurempaa. Vain yhden kvartaalin maksimi- ja minimituottojen erotus on suurempi topeilla kuin flopeilla. Näistä luvuista ei suoraan näy sitä tosiasiaa, että yli 90%:ia (66/72) tarkasteltavista ajanjaksoista päätyi Top10-osakkeiden suurempiin tuottoihin. Tämä on yksi merkittävä fakta.

Lisäksi näistä luvuista sitä ei suoraan näe, mutta laskin sekä flopeille että topeille keskiarvoiset kvartaalituotot. Ne eivät ole suoraan verrannollisia todellisten pörssituottojen kanssa, koska niitä ei ole laskettu tarkalleen samoina päivinä. Ne antavat kyllä osviittaa todellisuudesta. Ehkä merkityksillisin asia niissä on selkeä ero toppien ja floppien välillä:

Top 10 ka/Q +3.1%:ia Flop 10 ka/Q -0.8%, erotus 3.9%:ia

Listojen ero on sitä luokkaa, että voin suositella harkitsemaan normaalia tarkemmin mikäli haluaa sijoittaa floppeihin. Itse välttäisin niitä kyllä hyvin tarkkaan. Tämä ei tarkoita etteivät Flop10-listan yrityksiin tehtävät yksittäiset sijoitukset voisi onnistua, mutta hajautettua salkkua niistä ei kannata luoda. Tästä datasta ei myöskään näe, ettei edes Top10-osakkeista valitut yksittäiset osakkeet ole todennäköisesti onnistuneita sijoituksia. Sen sijaan koko Top10-listaan tehdyt sijoitukset olisivat noin kolmen edellisen vuoden aikana onnistuneet vähintäänkin kohtalaisesti. Valitettavasti tulevaisuutta ei tiedä etukäteen, joten ei voi tietää kuinka hyvin listaa erotta topit flopeista tulevaisuudessa. Kolmen vuoden tarkastelu on liian lyhyt. Parempi aikamääre olisi kolme vuosikymmentä, mutta itselläni ei riitä resursseja niiden tutkimiseen.

Tarkastellaanpa tuottoja, kun sekä Top10 että Flop10 listaan olisi sijoittanut saman verran rahaa joka kvartaalilla muuttaen sijoituksiaan näillä listoilla esiintyneiden osakkeiden mukaan:

Top 10 +38%, n. 11,3%, per vuosi

Flop 10 -7%, n. -2,5% per vuosi

Nämä luvut eroavat 12 kvartaalin keskiarvoista, koska ne ovat otettu yhdestä Q4 2017-listan topeista ja flopeista ja nämä tulokset ovat otettu jatkuvasti kvartaalin välein vaihtuvasta salkusta.

Samaan aikaan OMX Helsinki Gi capped indeksi on noussut +37,5%:ia. Käytännössä ainoa ero tämän lukeman ja TT:n listan Top10-osakkeissa löytyy siitä, että capped Gi indeksissä osingot sijoitetaan uudestaan indeksiin, kun taas Top10-osakkeissa ei ole laskettu osinkoja mukaan. Kummassakaan ei ole mukana kaupankäyntikuluja, mutta on selvää, että indeksisijoituksissa ne ovat paljon pienemmät. En tekisi suurempia johtopäätöksiä Top10:n ja indeksin eroista, mutta Flop10:n ero muihin on selkeä.

Tässä oli varmaan kaikki.

-TT

TT:n lista Q4 2020

 Alunperin ajattelin julkaista seuraavan TT:n listan Piksussa, mutta on vielä epäselvää milloin Piksun serverin varmuuskopio saadaan toimimaan tai joudutaanko siellä aloittamaan kaikki alusta, joten julkaisen uusimman listan täällä.

TT:n lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

Älä käytä tätä listaa sijoituspäätösten tekemiseen! Minä käytän listaa tarkemmin analysoitavien yritysten valikoimiseen. En suosittele samaa sinulle! Tee aina omat johtopäätöksesi. Ihan perstuntumalla olen tullut siihen johtopäätökseen, että lista kertoo parhaiten ne yritykset, joiden osakkeisiin ei kannata pitkän aikavälin sijoittajan koskea pitkällä tikullakaan. Niillä voi tulla lyhyellä aikavälillä pikavoittoja, mutta suurella todennäköisyydellä niillä häviää suurimman osan rahoistaan. Lista ei ole aukoton. Se on aina myös vähän jäljessä. Pienet piste-erot ovat käytännössä merkityksettömiä.

26.03.21 (20.11.20)

Tokmanni 19.78€ 1.75 (uusi) (uusi)

Valmet 30.07€ 1.55 (21.21€) (0.80)

Uponor 19.12€ 1.40 (16.66€) (0.70)

Metsä Board B 9.555€ 1.40 (7.350€) (0.20)

Konecranes 38.30€ 1.35 (27.82€) (1.10)

Revenio 51.70€ 1.30 (40.15€) (0.75)

Ponsse 35.85€ 1.25 (29.20€) (1.35)

Marimekko 47.00€ 0.95 (38.45€) (0.50)

Olvi 47.60€ 0.70 (48.20€) (1.00)

Fortum 23.33€ 0.70 (17.915€) (-0.30)

TietoEvry 26.94€ 0.55 (24.80€) (-0.35)

Kone 68.72€ 0.45 (70.68€) (0.85)

Suominen 5.78€ 0.45 (uusi) (uusi)

Alma Media 9.18€ 0.40 (8.16€) (0.50)

Stora Enso R 16.710€ 0.15 (13.730€) (0.05)

Kemira 13.32€ 0.10 (11.70€) (0.15)

Elisa 52.20€ 0.05 (45.65€) (0.25)

Orion B 33.92€ 0.00 (39.90€) (0.15)

Fiskars 15.14€ -0.05 (14.52€) (-0.25)

Neste 48.28€ -0.15 (54.86€) (1.15)

Huhtamäki 39.16€ -0.20 (44.52€) (-0.80)

F-Secure 3.980€ -0.20 (3.720€) (-1.30)

Kesko B 25.86€ -0.30 (21.76€) (-0.45)

UPM 32.62€ -0.50 (26.61€) (0.25)

Aspo 8.90€ -0.55 (6.92€) (0.10)

Nokian Renkaat 30.04€ -0.55 (29.21€) (-0.35)

Raute 22.50€ -0.75 (19.70€) (0.95)

Teleste 5.22€ -0.75 (4.45€) (-0.70)

Sanoma 14.74€ -0.75 (11.96€) (-0.75)

Vaisala 32.45€ -0.75 (uusi) (uusi)

Lassila&Tikanoja 13.92€ -0.80 (13.64€) (-0.65)

Exel composites 8.78€ -0.80 (6.30€) (-0.20)

Tikkurila 33.95€ -0.85 (13.98€) (-0.30)

Raisio V 3.890€ -0.85 (3.135€) (-0.85)

Wärtsilä 8.786€ -1.00 (7.880€) (-0.60)

Bittium 6.72€ -1.00 (uusi) (uusi)

Cargotec 44.80€ -1.40 (31.54€) (-0.15)

SRV Yhtiöt 0.556€ -1.45 (0.572€) (-2.20)

Caverion 5.19€ -1.55 (5.60€) (-0.70)

Basware 37.50€ -1.60 (39.05€) (-1.70)

HK 2.180€ -1.65 (1.886€) (-1.70)

Martela 2.72€ -2.45 (2.56€) (-2.40)

Jos joku on huomannut, että finanssialan osakkeita ei listalta löydy niin siihen syynä on, että en usko algoritmini pystyvän pisteyttämään alan yrityksiä.

-TT