Jostain syystä mulle tulee aina sellainen fiilis kun hallitus puuhailee budjetin parissa, että se on sama kuin pissais pakkasella lahkeeseen: Lämmittää kyllä hetken, mutta mitään todellista hyötyä siitä on turha toivoa. Sama pätee taas tähänkin kertaan, mutta pelkkää roskaa ei tuo kehysriihi tällä kertaa ollutkaan. Joitakin positiivisia asioita löytyy, mutta enemmän kuitenkin niitä negatiivisia. Loppujen lopuksi kyseessä on taas harrastelijoiden puuhastelua ja äänestäjien perseiden nuolemista. Tämäkin puuhastelu tulee taas viemään Suomea lähemmäksi konkurssia sillä tosiasioiden hyväksymiseen tällä kehysriihellä ei ole minkäänlaista vaikutusta.
Jos mennään nyt sitten itse kehitysriihen päätöksiin niin yksinkertaisuudessaan ne ovat seuraavia:
Menosopeutuksen yhteissummaksi saadaan 2.7 miljardia joista 1.2 miljardia säästöihin ja 1.5 miljardia veronkorotuksiin. Periaatteessahan säästöt ovat ihan hyvästä, mutta kun niitä alkaa hieman perkaamaan niin huomataan ettei suurin osa niistä ole säästöjä ollenkaan vaan kyseessä ovat käytännössä ainoastaan menojen jäähdytyksiä ja siirtoja kunnallisverotukseen. Mitä taas tulee veronkorotuksiin niin ne eivät luo yhtään ainutta työpaikkaa tähän maahan lisää eikä vaikuta mitenkään todelliseen maamme ongelmaan eli kilpailukykymme rapistumiseen mikä pidemmällä tähtäimellä tulee viemään maamme todellisiin ongelmiin. Tämä johtuu lähinnä siitä etteivät poliitikkomme uskalla tehdä päätöksiä jotka saisivat siirtämään äänestäjien kannatuksen toisille puolueille, vaikka kansalaistemme etu sitä puoltaisikin. Selkeästi parhain päätös joka kehysriihessä tehtiin oli ylimääräinen miljardi tieliikennehankkeisiin seuraaville vuosille. Tämä parantaa ainakin jossain määrin kilpailukykyämme ja hieman toisaalta ihmettelen ettei tälläistä elvytystä ole juuri aikaisemmin harrastettu, vaikka siihen olisi ollut varoja viiden viime vuoden aikana.
Hallituksen ”säästöt” olivat seuraavanlaiset: Kuntien valtionosuuksista viedään 520 miljoonaa Euroa josta noin puolet olisi tarkoitus saada takaisin niiden osuutta yhteisöverosta nostamalla. Käytännössä tämä ”säästö” on suoraan pois keskituloisilta veronmaksajilta, sillä kaikki säästö minkä valtio saa tuosta toimesta siirretään kunnallisverotuksen kautta suoraan kunnallisveronmaksajille joista keskituloiset maksavat suurimman suhteellisen osan tuloistaan. Muista säästöistä suurin osa tuleekin sitten indeksien jäädyttämisestä mikä ei taas ole varsinaista säästämistä vaan menojen pitämistä ennallaan. Erityisen järjettömänä pidän suurimman summan viemistä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämä ei nimittäin paranna yhtään suurinta ongelmaamme eli maamme suhteellisen kilpailukyvyn heikentymistä tulevaisuudessa. Jos saamme vähennettyä suurimman osan kulttuurilta niin sitten en sitä voi henkilökohtaisesti pitää pahana asiana. Kehitysyhteistyövaroista vähennettiin 47 miljoona mikä on turhan pieni summa. Kehitysapu ei nimittäin auta heikkojen maiden kansaa ollenkaan vaan pitää vain köyhät köyhinä. Tärkeämpää olisi vähentää maataloustukia ympäri maailmaa, jotta kehitysmaiden tuotteet pärjäisivät paremmin maailmanmarkkinoilla.
Verojenkorotukset olivat seuraavia: Arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtion laskujen mukaan 750 miljoonaa Euroa. Tämän lisäksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista luopuminen tuo 800 miljoonan lisätulot. Kieltämättä allekirjoittaneelle noi indeksitarkistukset ovat jonkinlainen mysteeri, sillä käsittääkseni ne eivät varsinaisesti lisää verotuloja ollenkaan. Ilmeisesti kyseessä on se, että inflaation mukaan on veroprosentteja aiemmin tarkistettu? Nämä veronkorotukset ovat haitallisia maallemme, vaikka ne väliaikaisesti lisäävätkin verotuloja niin hiemankin pidemmällä tähtäyksellä ne vain vähentävät kilpailukykyämme. Varsinkin ruoan arvonlisäveron korotus rokottaa turhaan niitä joilla ei muutenkaan ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Muiden tavaroiden arvonlisäveron korotus ei varmaankaan tule juuri vaikuttamaan kenenkään elämään. Ehkä mahdollisesti tosin pienyritysten omistajat tulevat tästä kärsimään. Hallituksen lanseeraamaa ”solidaarisuusveroa” pidän lähinnä surkeana yrityksenä lypsää ääniä seuraaviin vaaleihin. On nimittäin jo muutenkin selvää ettei todelliset suurituloiset muutenkaan maksa tuloveroina samaa prosenttiosuutta kuin tuohon solidaarisuusveroon pakoitetut. Rikkaat nimittäin varmasti omaavat keinot välttää turhan veronmaksun. Tämä solidaarisuusvero tulee vain lisäämään aivovuotoa maastamme. Tämä ei myöskään varsinaisesti tule lisäämään todellisten asiantuntijoiden tuontia töihin Suomeen.
Mitä taas tulee hallituksen hyviin päätöksiin niin pidän tulevien liikennehankkeiden lisäämistä ehdottomasti hyvänä asiana. Suurin osa näistä rahoista menee kaakkois-Suomeen, kehäteiden parantamiseen sekä rataverkon parantamiseen. Varsinkin kaakkois-Suomen tieverkon parantaminen hyödyttää kansantaloutta, sillä seuraavan vuosikymmenen aikana arvioisin Suomen viennin kasvavan juuri tuohon suuntaan johtuen Venäjän valtavista luonnonrikkauksista. Pidän myös hyvänä hallituksen päätöstä antaa verohyvityksiä kehitystyöhön yrityksille ja yksityisille sijoittajille panostuksista listaamattomiin yhtiöihin. Kuitenkin hieman epäilen yritysten lähinnä puljaavan kirjanpidostaan osan kehitystyöhön paperilla, mutta pitävän sen ennallaan.
Kaiken kaikkiaan pidän tätä kehysriiheä taas aika turhana pakettina, mutta kuitenkin parempana kuin mitä kuvittelin. Varsinkin panostukset liikenteen parantamiseen olivat positiivinen yllätys. Mitä taas tulee itse kehysriihen tarkoitukseen eli kestävyysvajeen pienentämiseen niin kyseessä on käytännössä vain ja ainoastaan veronkorotukset ilman todellisia säästöjä. Nämä korotukset eivät käytännössä juurikaan paranna kestävyysvajetta, sillä Suomessa todellinen muutos on vain ja ainoastaan mahdollinen vähentämällä julkisen talouden osuutta bruttokansantuotteesta. Tämä ei tapahdu millään muulla tavalla kuin byrokratiaa vähentämällä ja pistämällä julkinen talous kuntoon vähentämällä turhia virkamiehiä ja paperinpyörittäjien palkkoja. Jälleen kerran tehtiin sellaisia muutoksia, että otetaan toisesta taskusta ja pistetään toiseen ilman kunnollista muutosta.
Sitten vielä pieni mielipide työelämän muutoksista. Ansiosidonnaisen maksaminen ainoastaan 400 päivää nuorille on niin pieni muutos ettei sillä ole minkään valtakunnan vaikutusta vaan sama tilanne tulee jatkumaan pitkäaikaistyöttömillä. 400 päivää ansiosidonnaista nimittäin riittää hyvin syrjäytymiseen ja ammattitaidon menettämiseen. Tempputyöllistäminen ja koulutus ei nimittäin ammattitaitoa tällä välillä lisää. Mitä taas tulee eläkeiän nostamiseen noin vuoden verran niin periaatteessahan se on hyvä asia. Itseä tosin ihmetyttää se, että mitä hyötyä on nostaa eläkeikää, jos ihmisten työpaikat eivät lisäänny vaan vähenevät tulevaisuudessa kilpailukykymme heikentyessä? Paha maksaa eläkettä jos et ole ollut töissä!
Kaikki todelliset ratkaisut kestävyysvajeemme ratkaisemiseen jäävät siis taas jälleen kerran puuttumaan kyvyttömän hallituksemme tehdessä päätöksiä. Valitettavasti kotimaassamme ei ole sellaista vaihtoehtoa jota äänestämällä voisi saada muutoksen aikaiseksi. Toivokaamme siis jälleen kerran ihmettä joka nostaa maailmantalouden kasvu-uralle riittävän pitkäksi aikaa. Onneksi jokainen meistä voi omilla päätöksillään vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen talouteensa, vaikka se voi vähän aikaa sattuakin. Näistä hallituksen päätöksistä huolimatta jokainen voi globaalissa maailmassa vaikuttaa omaan elämäänsä, joten turhat murehtimiset pois ja pää pystyyn.
- TT
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti