Budjetin kehysriihi

Jostain syystä mulle tulee aina sellainen fiilis kun hallitus puuhailee budjetin parissa, että se on sama kuin pissais pakkasella lahkeeseen: Lämmittää kyllä hetken, mutta mitään todellista hyötyä siitä on turha toivoa. Sama pätee taas tähänkin kertaan, mutta pelkkää roskaa ei tuo kehysriihi tällä kertaa ollutkaan. Joitakin positiivisia asioita löytyy, mutta enemmän kuitenkin niitä negatiivisia. Loppujen lopuksi kyseessä on taas harrastelijoiden puuhastelua ja äänestäjien perseiden nuolemista. Tämäkin puuhastelu tulee taas viemään Suomea lähemmäksi konkurssia sillä tosiasioiden hyväksymiseen tällä kehysriihellä ei ole minkäänlaista vaikutusta.

Jos mennään nyt sitten itse kehitysriihen päätöksiin niin yksinkertaisuudessaan ne ovat seuraavia:
Menosopeutuksen yhteissummaksi saadaan 2.7 miljardia joista 1.2 miljardia säästöihin ja 1.5 miljardia veronkorotuksiin. Periaatteessahan säästöt ovat ihan hyvästä, mutta kun niitä alkaa hieman perkaamaan niin huomataan ettei suurin osa niistä ole säästöjä ollenkaan vaan kyseessä ovat käytännössä ainoastaan menojen jäähdytyksiä ja siirtoja kunnallisverotukseen. Mitä taas tulee veronkorotuksiin niin ne eivät luo yhtään ainutta työpaikkaa tähän maahan lisää eikä vaikuta mitenkään todelliseen maamme ongelmaan eli kilpailukykymme rapistumiseen mikä pidemmällä tähtäimellä tulee viemään maamme todellisiin ongelmiin. Tämä johtuu lähinnä siitä etteivät poliitikkomme uskalla tehdä päätöksiä jotka saisivat siirtämään äänestäjien kannatuksen toisille puolueille, vaikka kansalaistemme etu sitä puoltaisikin. Selkeästi parhain päätös joka kehysriihessä tehtiin oli ylimääräinen miljardi tieliikennehankkeisiin seuraaville vuosille. Tämä parantaa ainakin jossain määrin kilpailukykyämme ja hieman toisaalta ihmettelen ettei tälläistä elvytystä ole juuri aikaisemmin harrastettu, vaikka siihen olisi ollut varoja viiden viime vuoden aikana.

Hallituksen ”säästöt” olivat seuraavanlaiset: Kuntien valtionosuuksista viedään 520 miljoonaa Euroa josta noin puolet olisi tarkoitus saada takaisin niiden osuutta yhteisöverosta nostamalla. Käytännössä tämä ”säästö” on suoraan pois keskituloisilta veronmaksajilta, sillä kaikki säästö minkä valtio saa tuosta toimesta siirretään kunnallisverotuksen kautta suoraan kunnallisveronmaksajille joista keskituloiset maksavat suurimman suhteellisen osan tuloistaan. Muista säästöistä suurin osa tuleekin sitten indeksien jäädyttämisestä mikä ei taas ole varsinaista säästämistä vaan menojen pitämistä ennallaan. Erityisen järjettömänä pidän suurimman summan viemistä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tämä ei nimittäin paranna yhtään suurinta ongelmaamme eli maamme suhteellisen kilpailukyvyn heikentymistä tulevaisuudessa. Jos saamme vähennettyä suurimman osan kulttuurilta niin sitten en sitä voi henkilökohtaisesti pitää pahana asiana. Kehitysyhteistyövaroista vähennettiin 47 miljoona mikä on turhan pieni summa. Kehitysapu ei nimittäin auta heikkojen maiden kansaa ollenkaan vaan pitää vain köyhät köyhinä. Tärkeämpää olisi vähentää maataloustukia ympäri maailmaa, jotta kehitysmaiden tuotteet pärjäisivät paremmin maailmanmarkkinoilla.

Verojenkorotukset olivat seuraavia: Arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön korotus tuo valtion laskujen mukaan 750 miljoonaa Euroa. Tämän lisäksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista luopuminen tuo 800 miljoonan lisätulot. Kieltämättä allekirjoittaneelle noi indeksitarkistukset ovat jonkinlainen mysteeri, sillä käsittääkseni ne eivät varsinaisesti lisää verotuloja ollenkaan. Ilmeisesti kyseessä on se, että inflaation mukaan on veroprosentteja aiemmin tarkistettu? Nämä veronkorotukset ovat haitallisia maallemme, vaikka ne väliaikaisesti lisäävätkin verotuloja niin hiemankin pidemmällä tähtäyksellä ne vain vähentävät kilpailukykyämme. Varsinkin ruoan arvonlisäveron korotus rokottaa turhaan niitä joilla ei muutenkaan ole varaa mihinkään ylimääräiseen. Muiden tavaroiden arvonlisäveron korotus ei varmaankaan tule juuri vaikuttamaan kenenkään elämään. Ehkä mahdollisesti tosin pienyritysten omistajat tulevat tästä kärsimään. Hallituksen lanseeraamaa ”solidaarisuusveroa” pidän lähinnä surkeana yrityksenä lypsää ääniä seuraaviin vaaleihin. On nimittäin jo muutenkin selvää ettei todelliset suurituloiset muutenkaan maksa tuloveroina samaa prosenttiosuutta kuin tuohon solidaarisuusveroon pakoitetut. Rikkaat nimittäin varmasti omaavat keinot välttää turhan veronmaksun. Tämä solidaarisuusvero tulee vain lisäämään aivovuotoa maastamme. Tämä ei myöskään varsinaisesti tule lisäämään todellisten asiantuntijoiden tuontia töihin Suomeen.

Mitä taas tulee hallituksen hyviin päätöksiin niin pidän tulevien liikennehankkeiden lisäämistä ehdottomasti hyvänä asiana. Suurin osa näistä rahoista menee kaakkois-Suomeen, kehäteiden parantamiseen sekä rataverkon parantamiseen. Varsinkin kaakkois-Suomen tieverkon parantaminen hyödyttää kansantaloutta, sillä seuraavan vuosikymmenen aikana arvioisin Suomen viennin kasvavan juuri tuohon suuntaan johtuen Venäjän valtavista luonnonrikkauksista. Pidän myös hyvänä hallituksen päätöstä antaa verohyvityksiä kehitystyöhön yrityksille ja yksityisille sijoittajille panostuksista listaamattomiin yhtiöihin. Kuitenkin hieman epäilen yritysten lähinnä puljaavan kirjanpidostaan osan kehitystyöhön paperilla, mutta pitävän sen ennallaan.

Kaiken kaikkiaan pidän tätä kehysriiheä taas aika turhana pakettina, mutta kuitenkin parempana kuin mitä kuvittelin. Varsinkin panostukset liikenteen parantamiseen olivat positiivinen yllätys. Mitä taas tulee itse kehysriihen tarkoitukseen eli kestävyysvajeen pienentämiseen niin kyseessä on käytännössä vain ja ainoastaan veronkorotukset ilman todellisia säästöjä. Nämä korotukset eivät käytännössä juurikaan paranna kestävyysvajetta, sillä Suomessa todellinen muutos on vain ja ainoastaan mahdollinen vähentämällä julkisen talouden osuutta bruttokansantuotteesta. Tämä ei tapahdu millään muulla tavalla kuin byrokratiaa vähentämällä ja pistämällä julkinen talous kuntoon vähentämällä turhia virkamiehiä ja paperinpyörittäjien palkkoja. Jälleen kerran tehtiin sellaisia muutoksia, että otetaan toisesta taskusta ja pistetään toiseen ilman kunnollista muutosta.

Sitten vielä pieni mielipide työelämän muutoksista. Ansiosidonnaisen maksaminen ainoastaan 400 päivää nuorille on niin pieni muutos ettei sillä ole minkään valtakunnan vaikutusta vaan sama tilanne tulee jatkumaan pitkäaikaistyöttömillä. 400 päivää ansiosidonnaista nimittäin riittää hyvin syrjäytymiseen ja ammattitaidon menettämiseen. Tempputyöllistäminen ja koulutus ei nimittäin ammattitaitoa tällä välillä lisää. Mitä taas tulee eläkeiän nostamiseen noin vuoden verran niin periaatteessahan se on hyvä asia. Itseä tosin ihmetyttää se, että mitä hyötyä on nostaa eläkeikää, jos ihmisten työpaikat eivät lisäänny vaan vähenevät tulevaisuudessa kilpailukykymme heikentyessä? Paha maksaa eläkettä jos et ole ollut töissä!

Kaikki todelliset ratkaisut kestävyysvajeemme ratkaisemiseen jäävät siis taas jälleen kerran puuttumaan kyvyttömän hallituksemme tehdessä päätöksiä. Valitettavasti kotimaassamme ei ole sellaista vaihtoehtoa jota äänestämällä voisi saada muutoksen aikaiseksi. Toivokaamme siis jälleen kerran ihmettä joka nostaa maailmantalouden kasvu-uralle riittävän pitkäksi aikaa. Onneksi jokainen meistä voi omilla päätöksillään vaikuttaa omaan henkilökohtaiseen talouteensa, vaikka se voi vähän aikaa sattuakin. Näistä hallituksen päätöksistä huolimatta jokainen voi globaalissa maailmassa vaikuttaa omaan elämäänsä, joten turhat murehtimiset pois ja pää pystyyn.

- TT

Suomi Nousuun

Olen tähän mennessä lähinnä keskittynyt arvostelemaan nykyistä koneistoamme antamatta minkäänlaisia ratkaisukeinoja tähän nykyiseen kurimukseemme, joten on ehkä aika sitten ruveta hieman keksimään toimenpidepakettia, jolla saataisiin rakas kotimaamme nousuun. Ottaen huomioon sen, että valtiomme ja kuntamme velkaantuvat hyvin nopeaa vauhtia eikä poliitikkomme tunnu osaavan tehdä minkäänlaisia järkeviä päätöksiä niin aion muutamia selkeitä toimenpiteitä jotka sekä vähentävät kulujamme, että lisäävät tulojamme. Tärkein asia on kuitenkin hyväksyä se tosiasia, että kestävyysvajeemme on noin 10 miljardia Euroa. Ehdotukseni ovat seuraavia:


Lopetetaan Euroopan muiden maiden rahoittaminen vetoamalla siihen, että varsinkin Kreikka on rikkonut aikaisemmat sopimukset. Tämä vähentää selkeästi valtion menoja, mutta nykybudjetissa ei taida olla tarkkaa määrää uusista päätöksistä, joten summaa on vaikea arvioida.

Maataloustuesta voidaan varmasti vähentää useita satoja miljoonia Euroja

Lopetetaan kehitysapu vahingollisena kehitysmaille muutaman vuoden sisään. Kehitysmaille pitää antaa mahdollisuus osallistua markkinatalouteen myymällä omia tuotteitaan. Tätä ei tietystikään voi saavuttaa Suomen päätöksellä, mutta voimme toimia esimerkkinä muulle maailmalle tässä asiassa. Säästöt vajaan miljardin luokkaa. Tässä muutoksessa pitäisin jonkinlaisen siirtymäajan.

Lasketaan julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja vuoden 2007 tasoon. Tämä vähentää palkkakuluja 5 miljardia Euroa. Tämä tekee 20 prosentin laskun näihin kuluihin. Julkisen sektorin suurimmista palkkaluokista otetaan reilummat alennukset kuin alemmista eikä palkata uusia työntekijöitä julkisella sektorilla eläköityneiden tilalle.

Lasketaan yhteisövero 16%:iin. Tämä rahoitetaan vähentämällä yritystuet puoleen. Tuet vääristävät kilpailua ja mahdollistavat epäterveiden yritysten selviytymisen vaikuttamalla elinvoimaisten yritysten tuloihin. Tämä laskee valtion menoja ainakin puolella miljardilla ja johtaa lisätuloihin. Tämän veronalennnuksen seurauksena voitaisiin sitten lopettaa kaikki verottomat osingotkin samalla.

Tiputetaan ansiosidonnaisen työttömyystuen maksupäivät 150:een ja nostetaan sen määrää maksetun palkan tasolle. 500 päivää saa vain ihmisen passivoitumaan ja ammattitaidon rapistumaan ja nykyajan maailmassa se saattaa johtaa syrjäytymiseen lopullisesti.

Vähennetään kansanedustajien määrää sataanviiteenkymmeneen. Koneiston on syytä näyttää esimerkkiä, kun aloitetaan säästöt. Euroopan Unioni on myös syy vähentää edustajia, sillä Suomea koskevia päätöksiä tehdään yhä vähemmän kotimaassa.

Lopetetaan kaksikielisyys ja säästetään helposti 500 miljoonaa. Maailma muuttuu eikä Ruotsin kieltä voi pitää kovin tärkeänä nykyaikana.

Erotetaan kirkko valtiosta: Kansalaiset voivat itse päättää lahjoituksista valtionkirkolle. Tämä lisää myös kuluttajien ostovoimaa kirkollisverojen verran.

Lopetetaan ay-liikkeiden ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennykset. Tämä johtaa hieman suurempiin veroihin, mutta en näe tässä vähennyksessä mitään hyötyä. Tämä potti taitaa olla parisataa miljoonaa vuodessa.

Suurennetaan sakkoja laittomista lakoista.

Lopetetaan asuntolainojen korkojen vähennykset kokonaan saman tien.

Nopeutetaan kaavoitusprosesseja huomattavasti tuhoamalla kuntien kaavoitusmonopolit.

Supistetaan YLE kahteen kanavaan ja unohdetaan koko YLE-vero. Tämä tietysti lisää kuluja noin kolmella sadalla miljoonalla Eurolla vuosittain, mutta lisää kansalaisten mahdollisuuksia käyttää hyödyksensä loput 200 miljoonaa ihan miten haluaa. (Tarkkoja laskelmia en tosin ole tehnyt asian suhteen, mutta kuluja voi myös vähentää unohtamalla ulkomaalaisten viihdeohjelmien hankinnan.

Investoidaan teiden ja rautateiden hoitoon ja muuhun yleiseen infrastruktuuriin puoli miljardia Euroa vuodessa lisää. Tämä on hyvä sijoitus pidemmällä tähtäimellä.

Pienennetään energia/sähköveroja puolella miljardilla Eurolla. Tämä lisää teollisuutemme kilpailukykyä ja ihmisten ostovoimaa.

Tämän listan lisäksi voidaan vähentää valtion hallintokuluista vielä helposti ainakin satoja miljoonia Euroja.

Tästä listasta ei kyllä tule ihan täyttä kymmentä miljardia Euroa vaan noin 7 Miljardia ottaen varovasti huomioon tulojen lisäykset. Itse en kyllä koskisi tuloveroihin enkä arvonlisäveroihin, sillä näiden korotukset eivät välttämättä lisäisi valtion verotuloja vaan saattaisivat pikemminkin näitä vähentää. Jos olisi pakko koskea niin lisäisin arvonlisäveroa yhdellä prosentilla. Tämä lisäisi valtion eri virastojen mukaan tuloja 700 miljoonaa, mutta olen hyvin skeptinen sen suhteen, sillä ulkomaisia verkkokauppoja on hyvin helppo käyttää ja niistä varsinkin hieman isommat ovat hyvinkin luotettavia enkä ole näiden suhteen kokenut minkäänlaisia ongelmia.


Mitä tulee näihin ehdotuksiini niin pyytäisin kommentteja siitä kuin monet näistä ovat toteutettavissa? Lyhyemmällä tähtäyksellä seuraa tietysti itkua ja hammasten kiristystä, mutta pitkällä tähtäimellä mielestäni nämä päätökset saisivat taloutemme huomattavasti terveemmäksi. Lisäksi toivoisin myös ehdotuksia tulojen lisäämiseksi ja menoleikkauksiksi. Nämä omat ehdotukseni ovat niitä jotka tulee ensimmäisenä perstuntumalla mieleen, joten parantamisen varaa varmasti on.

- TT