Keskiluokan kuolema on hidas ja tuskallinen

Jos aletaan katsomaan asioita hieman laajemmasta perspektiivistä kuin täältä lintukodosta voidaan huomata keskiluokan keskimääräisen ostovoiman tippuneen monissa länsimaissa jo 1980-luvun lopusta lähtien. Tämä kehitys tulee jatkumaan seuraavat vuosikymmenet. Suomi ja muut muutamat länsimaat ovat olleet poikkeuksia hyvin pitkään, mutta tämäkin ilo alkaa pikkuhiljaa loppumaan globalisaation lyödessä keskiluokkaa turpiin yhä lujemmin.

Suomi pärjäsi maana erittäin hyvin vuosiin 2006 ja 2007 saakka. Sen jälkeen keskimääräinen ostovoima on tippunut tasaisen varmasti ja tulee tippumaan hamaan tulevaisuuteen saakka. Nokia-klusteri oli yksi suurimmista syistä siihen miksi selvisimme 1990-luvun lamasta kuivin jaloin. Valitettavasti tämä kruununjalokivemme on himmentynyt niin pahasti ettei siitä ole paljon mitään enää jäljellä. Tämän maksajaksi tulee keskiluokka. Keskiluokka maksaa tätä laskua koko ajan korkeampien elinkustannusten myötä. Poliitikkomme ovat munanneet mahdollisuutemme sopeutua tähän jatkuvaan kehitykseen elämällä yli varojen ja rohkaisten kansalaisia tekemään samoin. Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa laskua emme ole vielä alkaneet maksamaan. Tämä kehitys ei jatku enää montaa vuotta ja sen jälkeen keskiluokka romahtaa. Näin on tapahtunut jo monessa maassa kuten Kreikassa ja Espanjassa. Tulevaisuuden kuva on kollektiivisesti sama kuin Espanjassa. Tästä voi lukea lisää täältä.

Meillä yksilöillä on kuitenkin mahdollisuus sopeutua tähän kehitykseen, mutta se voi tapahtua ainoastaan hyväksymällä tosiasiat. En halua tahallani maalata piruja seinille, mutta tosiasioista on pakko kertoa, jotta asiat paranevat. Seurauksena on eriarvoisuuden lisääntyminen vielä entisestään. Rikkaat tulevat rikastumaan vielä enemmän ja köyhemmät joutuvat tulemaan toimeen vielä vähemmällä. Tiedän ettei se ole reilua, mutta elämässä harvoin menevät nallekarkit tasan. Voivottelu ei valitettavasti auta vaan toimiminen. Tämä on syytä aloittaa ennen kuin paska alkaa levitä tuulettimesta ympäriinsä. Tarkkaa ajankohtaa tulevalle romahdukselle on vaikea määrittää, mutta kyseessä on yli kaksi vuotta ja alle kymmenen. Suomessa tämä riippuu siitä kuinka kauan valtio ja kunnat saavat lainattua rahaa suhteellisen matalalla korolla. Koska velkaa otetaan paljon ulkomailta tulee romahdus tapahtumaan nopeammin kuin niissä maissa joissa sitä otetaan lähinnä kotimaasta kuten Japanissa. Japanihan on selvinnyt hyvin pitkään korkealla velalla.

Miten sitten sopeutua tähän kehitykseen? Tähän on periaatteessa olemassa kaksi mahdollisuutta tai niiden yhdistäminen eli

1. Sopeuttaminen menonsa nykyisiä paljon pienemmiksi
2. Tuottamalla niin paljon lisäarvoa muille, että kuuluu siihen pieneen joukkoon joka rikastuu tai sijoittamalla rahansa järkevämmin kuin keskiluokka

Oma arvioni palkkojen tulevasta laskusta on 20-40%:a joka tarkoittaa sitä, että menojen laskun on oltava vähintään tätä luokkaa. Tämä tulee erityisesti koskemaan kaikkia niitä jotka työskentelevät julkisella sektorilla. Sen sijaan yksityisellä sektorilla työskentelevien tulojen muutokset tulevat ennen kaikkea olemaan tapauskohtaisia. Ei ole väärin kuitenkaan olettaa näiden laskevan keskimäärin vähintään yhtä paljon. Tämä sopeutus on syytä aloittaa heti. Sen lisäksi sinun täytyy alkaa tuottamaan riittävästi lisäarvoa, jotta voit tienata suurempaa palkkaa. Toisin sanoen joko muiden ihmisten tai yrityksen tulee hyötyä sinun työpanoksestasi niin paljon, että he haluavat maksaa siitä enemmän. Toinen mahdollisuus on onnistua luomaan mielikuva siitä lisäarvon tuottamisesta. Tätä ”valehtelua” sinä et kuitenkaan voi jatkaa kovin pitkään vaan totuus paljastuu ennen pitkään. Rahojen sijoittaminen järkevämmin kuin keskiluokka ei tule koskaan olemaan vaikeeta, koska varsinkin Suomessa hyvin harva sijoittaa juuri muuhun kuin kivijalkapankkinsa tarjoamiin rahastoihin asuntolainojensa kytkykauppana. Tätä vaikeampaa sen sijaan on tienata rahaa sen verran, että sitä jää sijoittamiseen kallistuvien elinkustannusten ja palkan pienenemisen jälkeen.

Ja sitten vielä on mainittava näin lopuksi, että ainoastaan energiatehokkuuden radikaali parantaminen pitää länsimaiden keskiluokan elintason edes nykytasolla. Tällä hetkellä tätä ei ole näköpiirissä, mutta toivottavasti joku sellaisen kehityksen saa aikaan. Päinvastoin kuin voisi tästä kirjoituksesta luulla niin en toivo keskiluokan kurjistumista, vaikka olen lähes varma siitä.

Seuraava kirjoitus on 3. askel parempaan taloudelliseen tilanteeseen. Se tulee joko huomenna tai sitten keskiviikkona.

-TT

Työ ja ROI

Työtä voi ajatella osaamisensa ja aikansa vuokraamisena työnantajalle. Keskimäärin voidaan ajatella siten, että mitä enemmän osaa ja tekee töitä niin sitä enemmän siitä maksetaan. Nämä kun lasketaan yhteen niin saadaan sitten summa mikä tulee tästä itsensä vuokraamisesta. Kyseessä on silloin absoluuttinen tuotto jota monet haluavat. Itse olen kuitenkin suhteellisen tuoton maksimoinnin kannalla mikä silloin tarkoittaa käytännössä tuntipalkkaa. Tämä ei tietystikään tarkoita hyvin eksaktia suhteellista hyötyä, koska monesti työnteossa on myös muita etuja kuin raha ja niiden laskeminen on hyvin vaikeaa. Yksinkertaistamisen vuoksi en kuitenkaan tässä kirjoituksessa tule näitä käsittelemään.

Teoriassa maksimaalinen suhteellinen tuotto ROI perustuu omaan osaamiseen ja sen arvoon työnmaksajalle. Tämä ei kuitenkaan pidä täydellisesti paikkaansa vaan se perustuu monesti tuotokseen jonka maksaja luulee saavansa. Sen tarkemmin asiaan menemättä on hyvä muistaa ettei työnantajan kannata maksaa mitään niille jotka eivät tuota kustannuksiaan enemmän. Tämä summa on vähintään kaksinkertainen verrattuna maksettuihin palkkoihin. Todellisuudessa paljon suurempi. Otetaan esimerkiksi, vaikka joku ns. asiantuntija-statuksella toimiva jolle maksetaan 30€:n tuntipalkkaa. Mikäli tätä osaamista vuokrataan jollekin muulle niin siitä pyydetään vähintään 100€:a. Mikäli satut kuulumaan tähän ryhmään niin on järkevää harkita vakavasti sen miettimistä kuinka saada tuo yli 100€:a omalle tilille. Periaatteessa kaikkien näiden kannattaisi perustaa oma firma. Kuitenkin faktaa on se, että suurin osa työntekijöistä maksaa enemmän kuin mitä he taloon tuovat ja harvemmat tekevät talolle paljon enemmän rahaa kuin mitä muut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita suuripalkkaisten johtajien tulojen puolustelua vaan on heti huomattava, että monet heistä ovat itseasiassa vain hyvin neuvottelevia tunareita joiden pitäisi maksaa saadakseen työskennellä yrityksessä. Joku hitsari-Reiska voi yhtä hyvin tehdä monikymmenkertaiset rahat työnantajalleen eikä tajua pyytää kunnon palkkaa.

Työnantajan hyväksikäytön lisäksi monien työntekijöiden ROI:ta vähentää hyvin tehokkaasti verokarhu ja sitä ei missään nimessä voi unohtaa laskuista. Seuraavat Eurosummat kertovat paljonko tietystä kuukausipalkasta jää tekijälle käteen, kun oletetaan hänen olevan Helsingissä asuva ei-kirkollisverovelvollinen ja veroihin luetaan mukaan vielä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut:

1000€/kk 902.50€/kk (veroja 9.75%)

2000€/kk 1595€/kk (veroja 20.25%)

3000€/kk 2182.5€ (veroja 27.25%)

4000€/kk 2730€/kk (veroja 31.75%)

5000€/kk 3262.5€/kk (veroja 34.75%)

6000€/kk 3795€/kk (veroja 36.75%)

7000€/kk 4252.5€/kk (veroja 39.25%)

8000€/kk 4700€/kk (veroja 41.25%)

9000€/kk 5152.5€/kk (veroja 42.75%)

10000€/kk 5625€/kk (veroja 43.75%)

Verohallinnon laskuri antoi aikaisemmin mainitut tulokset ja olin ennen tätä kuvitellut progression olevan suurempi kuin todellisuudessa. Mielenkiintoista huomata tällainen seikka, koska se hieman sekoittaa konseptia josta ajattelin kirjoittaa, mutta ei voi mitään kun matematiikka kertoo totuuden paremmin kuin perstuntuma. Verottaja ei mielestäni ota kovin paljoa lisää siltä joka tienaa 10000/kk verrattuna puolet pienempään tienestiin, joten keskituloiset kustantavat tämän verohelvetin tavalla tai toisella. Hyvin pienituloinen on itseasiassa hyvin edullisessa asemassa muihin verrattuna. Otetaanpa sitten muutama laskutoimitus verojen vaikutuksesta siten, että oletetaan kuukaudessa olevan keskimäärin 20 työpäivää ja jokaisena tehdään töitä 8h ja matkaan menee 1h/päivä. Tällöin saadaan 180h/kk. Otetaan tästä muutama esimerkki ROI:sta eli suhteellisesta tulosta:

2000€/kk 8.86€/h

4000€/kk 15.17€/h

6000€/kk 21.08€/h

10000€/kk 31.25€/h

Näistä tuloksista näkee hyvin, että mikäli suhteellisen pienituloinen (2000€/kk) tuplaa, triplaa tai viisinkertaistaa palkkansa (kaksi viimeistä eivät todennäköisiä) niin ROI nousee 71%, 138%, tai 253%:ia.

Työpaikkansa vieressä asuvat säästävät ajassa 12.5% mikä tarkoittaa siis myös ROI:n nousua samalla prosentilla. Toisin sanoen omiin tuloihin nähden voi maksaa asumisestaan tuon verran enemmän ja silti ROI pysyy samana teoriassa. Tämä ei kuitenkaan pidä suoraan paikkaansa, koska silloin todennäköisesti maksaa työmatkastaan myös vähemmän. Tämän vaikutus vaihtelee kuitenkin ja sen laskeminen jää johonkin toiseen hetkeen. Tällä hetkellä emme ole vielä saaneet kovin suuria eroa suhteellisiin tuottoihin, mutta jatketaan laskutoimituksia.

Verrataan seuraavaksi kolmipäiväistä työviikkoa tekevää ja sen mukaan palkkaa saavaa työntekijää jonka palkka on 3000€/kk ja täysipäiväistä työntekijää jonka palkka on 5000€/kk jonka työmatka on tunnin päivässä ja jatketaan kahdeksan tunnin työpäivällä ja kahdenkymmenen päivän kuukausittaisella työmäärällä:

Saadaan ROI:t seuraaville:

3000€/kk: 20.21€/h

5000€/kk: 18.13€/h

Eli prosenteissa 3000€/kk tienaavan ROI on 11.5% korkeampi. Vieläkään ei siis saada kovin suuria eroja, mutta mietitäänpä sitten mitä etätyöt parhaimmillaan tarkoittavat: Oletetaan normaalin kahdeksan tunnin työpäivää tekevän voivan hoitaa kahtena päivänä viikossa etänä työnsä. Etätyöt vähentävät sosiaalista kanssakäymistä ja turhia häiriötekijöitä mikä johtaa vähempään ajankäyttöön mikä tarkoittaa ROI:n kasvamista tuntimäärien vähentymisestä johtuen. Katsotaan mitä tästä syntyy ja lasketaan pari etäpäivää/vko: Normaali työviikko tekee 180h/kk tunnin päivittäisellä matkaamisella.

a) kahdeksan tunnin työpäivä muuttuu kuudeksi tunniksi: 156h/kk

b) kahdeksan tunnin työpäivä muuttuu neljäksi tunniksi: 140h/kk

Koska palkan oletetaan pysyvän samana voidaan ROI:n muutos laskea suoraan työtunneista eli tapauksessa

a) ROI on 13.3% pienempi normaalilla työviikolla

b) ROI on 22.2% pienempi normaalilla työviikolla.

Paras tapa nostaa omaa suhteellista työnteosta saatua tuottoa on hoitaa työnsä etänä ja mahdollisimman tehokkaasti ainakin parina päivänä viikossa. Tämä saattaa kuitenkin työpaikasta riippuen olla joko hyvin haastavaa tai mahdotonta. Tämän lisäksi on asuinpaikalla ja sen seurauksena työmatkaan käytetyllä ajalla oma roolinsa. Parhain tapa nostaa suhteellista tuottoa on kerätä työnsä tulokset itse ilman välikäsiä. Tämä vaatii kuitenkin erityisesti osaamista ja sitä ei läheskään kaikilla ole. Osaaminen ja sen osaava markkinointi ovat parhaat tavat nostaa ROI:ta. Tämä mahdollistaa paremman neuvotteluvaran myös etätöiden suhteen niillä aloilla joilla niitä voi tehdä.

Tästä taisi tulla hieman sekava kirjoitus johtuen monista sekalaisista laskelmista. Toivottavasti niistä on muille hyötyä. Jos ei niin kävi tämä ainakin minulle hyvästä harjoituksesta. Mikäli laskut ovat väärin niin korjatkaa ihmeessä!

Ensi viikon alussa minua odottaa nokkani korjaus, joten ennen sitä tulee varmaan vielä yksi kirjoitus ja sitten pidän ehkä viikon lomaa riippuen siitä kuinka paljon nenääni särkee ja kuinka pitkään tuon operaation jälkeen.

-TT