Vähemmän on Enemmän kirja 13/xx

3.2 Ole elämäsi luuseri

Meillä on vain yksi elämä. Olemme siitä itse vastuussa. Aikuisikä on merkkipaalu, mutta jotkut yksilöt tarvitsevat holhousta toisia kauemmin. Tätä hetkeä tärkeämpää on luoda pelisäännöt, joita noudattaa, kun saa itse päättää asioistaan. Lakipykälät aiheuttavat säännöille omat rajoituksensa. Niistä huolimatta meillä on mahdollisuus luoda sellaiset elinolosuhteet, jotka tahdomme, etenkin länsimaissa kuten Suomessa. Maailma ei aina ole reilu paikka. Asiat voivat mennä päin sitä itseään mikäli luo omat pelisääntönsä lakipykälien rajoitteiden salliessa. Emme voi nykyään syyttää yhteiskuntaamme nykypäivänä epäonnistumisistamme, vaikka se ohjaakin yksilöitä järjestelmälle suotuisimpaan suuntaan. Järjestelmä on usein väärässä. Se ei ota yksilöllisiä tarpeitamme huomioon. Silloin sinulla on vastuu hoitaa asiasi, kuten parhaiten osaat.



Omien pelisääntöjen luominen vaatii kriittistä ajatteluamme. Kaikkien pelisäännöt eivät ole samat. Erilaisuus on hyvästä, koska maailma olisi tylsä paikka kaikkien toimiessa samoin. Nykypäivänä arvostetuin elämänpolkumme on seuraava: peruskoulu, lukio, korkeakouluopinnot ja siirtyminen työntekijäksi isolle ja tunnetulle työnantajalle. Tämän jälkeen mukaan tulevat perhe, asuntolaina, työskentely eläkeikään asti maksaen veroja ja hidas riutuminen kohti väistämätöntä päämäärää. Tämä on hieman liioiteltu ja tarkoituksella maalattu negatiivinen tulevaisuudenkuva, koska tarkoitus oon herättää ajatus siitä ettei tämä ole väistämätön lopputulema. Omien pelisääntöjen luomisella voimme saada paremmat mahdollisuudet nauttia elämästämme enemmän yksilönä eikä pelkästään yhtenä osana yleistä koneistoa. Maailma on täynnä mahdollisuuksia ja niitä pitäisi käyttää hyväkseen parantamalla elämänlaatuaan.



Pelisääntöjä voi olla satoja ja jokaiseen tilanteeseen löytyy omansa. Yksityiskohtaisten pelisääntöjen sijaan meidän tulee luoda suurempiin linjoihin keskittyvät pelisäännöt. Tässä kirjassa käymme läpi kuinka voimme luoda pelisäännöt tärkeisiin osa-alueihin elämässämme, kuten ajankäyttöön, ihmissuhteisiin, terveyteen ja raha-asioihin. Voimme vähentää taakkaamme jokaisessa osa-alueessa selkeillä pelisäännöillä. Voimme käyttää Vähemmän on enemmän konseptia voi hyväksikäyttää pelisäännöissäänparantaaksemme elämänlaatuamme. Voimme pelata eri peliä kuin 95%:ia ihmisistä luomalla omat sääntömme. Suurin osa toimii, kuten muut. On mahdollista olla edelläkävijä, mutta se ei onnistu monilta. Ohituskaistoja on olemassa ja voimme käyttää niitä. Tämä vaatii omien polkujemme kulkemista. Se voi tuntua monesta yksinäiseltä ja ympäristöstä häviäjän polulta.



Meidän tulee itse määritellä menestyksemme. Olemalla töissä 24/7 ja tienaamalla suuria rahasummia voi olla häviäjä, mikäli se johtaa henkilökohtaisen elämän romahtamiseen, kuten avioeroon ja katkeriin jälkeläisiin. Pieniä rahasummia tienaamallakin voi saavuttaa menestystä. Tämä ei ole se polku, jonka suurin osa valitsee. Suuren yleisön polun valitseminen ei ole huono asia mikäli se on polku, jota haluaa oikeasti kulkea. Kirja ei ole tätä polkua vaan omien pelisääntöjen luontia ja niiden toteuttamista varten. Mikäli hommat menevät putkeen, kannattaa ne jättää ennalleen. Sitä mikä ei ole rikki, ei pidä korjata. Pienessä parantamisessa ei ole järkeä, koska panos-tuotos-suhde ei kasva riittävästi.



Eri sääntöjen noudatttaminen on järkevää ,kun asiat eivät mene halutusti. Meillä kaikilla on vahvuusalueemme ja etumme joissakin töissä. Emme usein käytä niitä tarpeeksi hyväksemme. Niitä hyödyntämällä emme vain paranna omaa elämänlaatuamme vaan ympäristömme hyötyy samalla. Ongelmiin on monia ratkaisuja. Useimmin käytetyt eivät ole aina parhaita vaan lähes aina keskinkertaisuuksilta matkittuja. Niitä hyödyntämällä tulokset ovat parhaimmillaankin keskinkertaisia. Tämä voi tarkoittaa enemmän työtä, mutta omaa ajattelua hyödyntämällä tulee parempia tuloksia kuin yleisesti hyväksyttyjä tapoja hyödyntämällä.

Be a sucker in your own game!

Allekirjoittaneella on eräs kaveri joka tienaa noin satatuhatta Euroa vuodessa ja valittaa hyvin usein ettei rahat riitä mihinkään. Kaverilla on perhe ja rivitalon pätkä, mutta ajaa kuitenkin ihan tavallisella autolla. Itselleni tämä edustaa sitä klassista oravanpyörän polkemista joka ei lopu koskaan ilman, että ottaa itse ohjat omasta elämästään. Kyseisellä herralla on kaikki mahdollisuudet siihen, mutta en tiedä minkä takia hän ei ota kohtaloaan omiin käsiinsä. Itse en ole sitä mieltä, että kaikille oravanpyörän polkeminen on vaarallista, mutta tuska kuitenki väliiä näkyy. Kyseinen herra on kuitenkin menestyjä nyky-yhteiskunnan standardien mukaan, mutta itse uskaltaisin kyseenalaistaa tämän näkemyksen. Otsikon tarkoitus on saada jokainen pohtimaan omaa elämäänsä ja miettimään mitä se omalta kohdaltaan tarkoittaa.Ihmiset voivat aivan vapaasti valita mieleisensä vaihtoehdon ja olla siihen tyytyväisiä. Kuitenkin on mielestäni sääli, että jotkut ahdistuvat omasta elämästään niin, että se näkyy suurena tuskana. Aina tietysti täytyy ottaa huomioon se, että ulkopuolisin silmin kaikki näyttää erilaiselta, joten tämä kirjoitus kannattaa lähinnä ottaa filosofiselta kannalta.

”be a sucker in your own game” on hyvin laaja käsite ja yksi hyvä esimerkki mikä myös tulee mieleen varsinkin usein julkista liikennettä käyttävälle kuten allekirjoittaneelle miksi ihmiset aina juoksevat junaan viime minuuteilla niin hirveällä kiireellä, vaikka seuraava lähtee parhaimmassa tapauksessa jo viiden minuutin päästä? Miksi ei voisi vain odottaa seuraavaa ja rentoutua? Itse taas olen ottanut tehtäväkseni kävellä omaan rauhalliseen tahtiini junaan ehdin siihen tai en. Mikäli myöhästyn niin voin sitten ainakin pystypäin odotella seuraavaa. Väittäisin ettei suurimmalla osalla ole oikeasti kiire minnekään vaan se on vain nyky-yhteiskunnan luomaa harhaa. Kyseenalaista ja ajattele itse ehtii monilta unohtumaan elämän ollessa hektistä nyky-yhteiskunnassa. Olen itsekin aika pitkään mennyt samaa polkua kuin lukemattomat muut sukupolveni kasvatit: peruskoulu, lukio, korkeakouluopinnot ja siirtyminen työläiseksi jollekin isommalle ja tunnetulle työnantajalle. Oma polkuni on käytännössä katkennut korkeakouluopintoihin ja niiden loppuunsuorittamisesta en osaa sanoa vielä mitään. Tällä hetkellä pärjään pienituloisenakin ihan mukavasti ja väitän omaavani ihan erilaisen määrän vapautta kuin monet normaalipolkua kulkevat. Vapauden mukana tulee tietysti aina vastuukin, mutta olen tällä hetkellä vastuussa omasta elämästäni vain itselleni mikä tietysti mahdollistaa paremmin vapauden illuusion, sillä en kuitenkaan ole siinä asemassa, että voisin loppuikäni olla tienaamatta mikäli niin tahtoisin. Tämä ei missään nimessä sovi kaikille enkä sitä kovin monille suosittelekaan. Olen kuitenkin oman elämäni luuseri mieluummin kuin jonkun muun elämän menestyjä. Lopputulostahan ei kukaan vielä nykypäivänä voi tietää, joten katsotaan mitä tuleman pitää. Omien elämänkokemusten mukaan elämä voi erinäköisistä syistä loppua ennen aikojaan, joten siitä pitää myös koko ajan nauttia.

Jokaisella meistä on varmaan oman elämänsä pelisäännöt jotenkin selvillä, mutta en tiedä kuinka monella ne on jossain ylhäällä? Tämän vuoksi aionkin ne sitten esitellä seuraavaksi ja hieman perustella niitä.

1. Pidä huoli itsestäsi ja lähimmäisistäsi.

Tätä tietysti aika monet pitävät itsestäänselvyytenä, mutta olen huomannut näin yksinkertaisenkin asian monesti unohtuvan, vaikka kyse on tietysti prioriteetista numero uno. Lähimmäisistä huolehtiminen tulee jäämään vielä entistä enemmän seuraavien vuosikymmenien aikana jokaisen omalle kontolle johtuen yhteiskunnan resurssien pienentymisestä johtuen mm. ihmisten keskimääräisen elinajan kasvusta. Ehkä tätä vielä tärkeämpää on se, että maapallon resurssien hyödyntäminen tulee koko ajan maksamaan lisää ilman suuria kehitysaskelia energiantuotannossa.


2. Älä tee työtä, jossa et viihdy.

Tämäkin asia on monille itsestään selvyys, mutta ei se sitä oikeastaan ole. Tällä hetkellä vähäiset tuloni tulevat sellaisista lähteistä joita ihan mielelläni teen. Oikeastaan kyse ei ole varsinaisesti edes töistä vaan harrastuksista. Tietysti välillä homma menee puihin ja sitten alkaa hermo mennä itseensä, mutta suurimmaksi osaksi nautin siitä mitä teen. Olen myös tehnyt työtä jossa en hirveän hyvin viihtynyt, joten se antaa hieman perspektiiviä. En tosin tehnyt sitä hirveän pitkää aikaa.

3. Älä anna raha-asioitasi muiden hoidettavaksi.

Tämä pätee niin naapurin pankinjohtajaan kuin sijoitusrahastojen salkunhoitajiin. Saan omien asioiden hoidosta aika paljon enemmän irti kuin mitä saisin mikäli antaisin muiden hoitaa asiani. Varsinkin sijoittaminen on mielenkiintoista ja siinä on paljon opittavaa. Sijoittaminen tietysti vaatii omaa työtä eikä sitä kaikki jaksa tehdä, joten mikäli joku muu tuntee tarvetta antaa muille raha-asiansa hoidettavaksi niin siitä vaan.

4. Älä ota lainaa, jos et ole ihan varma pystyväsi investoimaan sitä tuottavasti.

Tämä on tietysti hyvin monitahoinen asia enkä tällä hetkellä rupeisi investoimaan lainarahalla. Tällä hetkellä en näe mitään kohdetta johon olisi järkevää ottaa lainaa. Lainan ei kuitenkaan pidä olla kirosana mikäli sille näkee hyötykäyttöä.

5. Minimoi verojen maksaminen.

Tämä viides asia ei ole kovin yksinkertainen nyky-yhteiskunnassamme johtuen juuri siitä, että toverit eduskunnassa ja virkamiehet kunnissa pitävät siitä huolen, että veroja maksetaan niin paljon kuin mahdollista lyhyellä tähtäimellä ja pitkällä jopa sitäkin enemmän. On kaksi asiaa joihin varsinkin Suomessa yksityishenkilöillä menee suhteellisesti hyvin paljon rahaa ja ne ovat viina ja autot. Näiden maksamisen minimoiminen on mahdollista käyttämällä julkisia kulkuneuvoja tai polkupyörää ja käymällä etelä-Helsingissä hakemassa juomansa. Tämä ei tietystikään ole kaikille mahdollista, mutta allekirjoittaneelle se onnistuu aika hyvin. Tiedostan tietysti sen tosiasian ettei nyky-yhteiskunta omassa muodossaan säilyisi mikäli kaikki minimoisivat veronsa. Toisaalta viina- ja autoiluverot tai niiden puute ei vie yhteiskuntaa konkurssiin vaan tällä hetkellä sen tekee yhä paisuva hallinto ja sen tuottavuutta selkeästi heikentävät ylisuuret palkat.

6. Muista nauttia elämästäsi joka päivä.

Tämä on viimeinen ja ylivoimaisesti tärkein, sillä elämä on kuitenkin lyhyt ja sitä ei kannata tuhlata murehtimalla turhista. Tämä unohtuu tosi monilta ja se on hyvin valitettavaa.

Lopuksi vielä sellainen huomio, että nämä ovat vain osa allekirjoittaneen pelisäännöistä, mutta varmasti tärkeimmät. Sen lisäksi on muistettava ettei niistä kannata muodostaa kuitenkaan pakkomielteitä. Jokaisella on varmasti omansa ja ne kannattaa välillä päivittää. Nämä ovat kuitenkin yksilöllisiä asioita eikä varmasti koske kaikkia.

Ensi kertaan,

TT