Norvestian aamiaistilaisuus ja sijoitusbarometri 3.10

Sain kutsun tilaisuuteen jo toisena vuonna peräkkäin ja kiitos siitä! Kävin sitten p kuuntelemassa mitä mieltä panelistit olivat osinkoverotuksesta. Paikalla olivat kansanedustajista SDP:n Jouni Backman ja Keskustan Tiilikainen. Heidän lisäksi keskusteluun osallistuivat verolakimies ja osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja Antti Lahtinen. Keskustelun lisäksi Norvestia on julkistanut sijoitusbarometrinsa ja se löytyy yrityksen sivuilta. Tässä kirjoituksessa sivuan hieman myös sitä ja otan siitä yhden mielenkiintoisen kysymyksen.

Hyvin harvoin olen ”päässyt” kuuntelemaan poliitikkoja livenä mikä johtuu osittain kiinnostuksen puutteesta ja osittain muista asioista. Omat etukäteiskuvitelmani olivat ne, että Backman vastustaa erityisen paljon sijoittamista ja haluaa kasvattaa veroja ja Tiilikainen taas on enemmän oikealla tässä asiassa. Keskustelu kesti noin tunnin verran ja se oli sinänsä ihan mielenkiintoinen. Kauppalehtihan oli mukana paikalla ja julkaisi siitä uutisen jota en ole lukenut. Uutisotsikko sanoo suoraan sen, että Backman ei halua antaa pienille osingoille verovapausta. Tämän asian lehti on tulkinnut oikein, mutta en tiedä ymmärsivätkö ihmiset mitä hän sillä tarkoitti. Perusteluina hän käytti sitä, että kaiken verotuksen tulisi olla neutraalia ja mahdollisimman yksinkertaista. Tämä siis toisin sanoen tarkoittaa sitä, että veroprosentti tulisi olla sama riippumatta tuloista ja kuka saa osingot. Perusteluiksi hän mainitsi sen, että neutraali verotus on tutkimusten mukaan tehokkain. Siihen kysymykseen, että miksi nykyinen verojärjestelmä on niin monimutkainen, jos neutraali on tehokkain hän ei osannut vastata.

Herra Tiilikainen oli taas lobbaamassa oman puolueensa agendaa eli veropautta alle tuhannen Euron osingoille, kasvurahastoa ja infra-rahastoa joka myisi niin sanottuja valtionobligaatioita pankkien säästötilejä korkeammalla korolla. Luin viime viikon talouselämästä, että puheenjohtaja Sipilä oli ehdottanut kasvurahaston perustamista puolellatoista miljardilla Eurolla ja tämä toisi 40000 uutta työpaikkaa. Tämä tekisi yhden uuden työpaikan hinnaksi 37500€:a. Kysynkin nyt niiltä jotka työllistävät ihmisiä, että onko tuo summa yhden työpaikan suhteen paljon vai vähän? Valtionobligaatioita mainostettiin turvallisina sijoituksina, mutta ovatko ne sitä oikeasti? Asiahan on niin, että valtiomme luottokelpoisuutta on kovaa vauhtia murentamassa velkaantuminen yli äyräiden ja se tarkoittaa sitä, että näistä obligaatioista voi jäädä niin sanottu MustaPekka käteen mikäli niihin laittaa rahansa. Mitä tulee tuhannen Euron verottomiin osinkoihin niin vaan typerys jättäisi ne ottamatta, joten ei niistä sen enempää.

Mitä taas tulee näiden kahden mielipiteisiin niin kallistun tietyin reunaehdoin kuitenkin Backmanin mainitsemaan neutraaliin ja yksinkertaiseen verotukseen. On kuitenkin selvää ettei kukaan tällä hetkellä ymmärrä nykyverotusta ja Backman on ollut siihen yksi suurin syy SDP:n talouseksperttinä. Mikäli hän noudattaisi omaa näkemystään ja saisi sen lobattua niin sitten voisin sitä tukea. Tällä hetkellä kukaan ei tiedä millainen verotus on esimerkiksi ensi vuonna mitä tulee osinkoihin. Faktat puhuvat kuitenkin selkeästi neutraalin verotuksen puolesta tässä asiassa, koska valtion osinkoverotulot ovat vain 250 miljoonaa ja osinkoja maksetaan kahdeksan miljardia eli osingoista maksetaan keskimäärin kolme senttiä/Euro. Normaali-ihminen maksaa kymmenkertaisen määrän, joten neutraaliudesta nykypäivänä on ihan turha puhua. Pitäisi siis olla yksi ainut veroprosentti KAIKILLE, koska se olisi reilua. Tämä koskee niin säätiöitä kuin muitakin toimijoita kuten rahastoja. Veroprosentti voisi tällöin olla, vaikka viiden luokkaa ja silti valtio keräisi suuremmat osinkoverotulot. Tämän lisäksi verojen pitäisi olla ennustettavissa hyvin pitkäksi aikaa kuten muidenkin lakien, jotta ei tarvitsisi jatkuvasti arpoa mitä tapahtuu. En tiedä lakipykälien teosta mitään, joten mikäli joku tietää niin olisiko mahdollista luoda sellaisia lakeja, että ne olisivat voimassa vähintään kymmenen vuotta?

Neutraalia, yksinkertaista ja ennustettavaa. Siinä kolme taikasanaa, jotka sopivat aika lailla kaikkeen julkiseen toimintaan. Kaikki porsaanreiät ja poikkeukset v*****n. Asioiden hoitaminen olisi tällöin hyvin yksinkertaista ja tehokasta. Ei pidä tehdä asioista monimutkaisia vaan mahdollisimman helppoja. Tällöin valtion byrokratian pyörittämiseen tarvittaisiin paljon vähemmän resursseja. Haluisin vielä sen verran mainita, että osakesäästäjien puheenjohtaja on ihan järkimiehiä ja juttelin hänen kanssaan vähän aikaa. Lakimies kertoili muutamia juttuja, mutta oli aika lailla siirretty sivustakatsojaksi.

Sitten itse sijoitusbarometriin ja siitä haluan oikeastaan nostaa vain yhden kysymyksen, koska muuten siinä ei ollut mitään ihmeellistä ja sen voi jokainen varmaan ladata Norvestian sivuilta.

Hitsari, kuukausipalkka 2500 euroa, on sijoittanut omaan työpaikkaansa, joka on

suomalaisen raskaan teollisuuden yhtiö. Hän saa osinkoja 150 euroa vuodessa. Mikä on oikeudenmukainen veroprosentti? Vastaajista 59% oli sitä mieltä, että hänelle veroprosentti voisi olla nolla. Tämä vastaus tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että omaan työhönsä sijoittamisesta voisi saada palkanlisää verottomana tuossa tapauksessa. Työnantajan kannalta pidän tuota järkevänä työntekijän sitouttamisena, mutta työntekijän tapauksessa en näe suurta hyötyä, koska hajautushyötyä siitä ei ole vaan kyse on pelkästään keskittämisestä. Jos kuitenkin motivoituu paremmin työhönsä tuossa tapauksessa niin sitten se kannattaa. Sijoittamalla työnantajaansa häviää rahansa ja työpaikkansa asioiden mennessä päin sitä itseään. Kannattaa sis vakavasti pohtia sijoittamista muualle.

Tässä varmaan kaikki tärkein mitä tuli mieleen.

-TT

Norvestian keskustelutilaisuus: Mitä suomalainen voisi tehdä Eurokriisin keskellä.?

Olin eilen kyseisessä keskustelutilaisuudessa ja pidin tapahtumaa ihan mielenkiintoisena. En ole ihan varma miksi sain kutsun kyseiseen tilaisuuteen, mutta otin sen ihan mielelläni vastaan. Tapahtuma kesti noin tunnin ja se koostui lähinnä paneelikeskustelusta, jossa osanottajina olivat seuraavat henkilöt: Puheenjohtajana J.T Berqvist (Norvestian hallituksen puheenjohtaja) Mika Pantzar (kuluttajatutkimuskeskuksesta), Sari Lounasmeri pörssisäätiön toimitusjohtaja, Roger Wessmann (Nordean pääanalyytikko) ja Vesa Puttonen (Helsingin Kauppakorkeakoulusta). Yleisönä minä ja noin kolmisenkymmentä muuta henkilöä joista en tunnistanut ketään. Ilmeisesti myös muutamia taloustoimittajia oli paikalla.

Ensin oli Puttosen alustus asiaan ja sitten keskustelu jatkui panelistien kesken. Mitä tulee sitten itse keskusteluun niin itselleni jäi sellainen mielikuva, että Puttonen hallitsi keskustelua selkeästi ja muut sitten lähinnä vikisivät. Vastaukset itse Eurokriisiin ja tavallisten suomalaisten tapoihin vaikuttaa olivat aika lailla erilaisia. Pantzar oli sitä mieltä ettei tarvitse tehdä mitään vaan jatkaa samalla tavalla kuin aina ennenkin. Lounasmeri oli sitä mieltä, että pitää muistaa hajautus. Wessmanin puheet menivät aika lailla ohi, sillä en meinannut kuulla hänen ääntään. Puttonen taas oli sitä mieltä ettei meillä ole mitään pelättävää, koska rahamme eivät oikeastaan ole millään lailla kiinni esimerkiksi kreikkalaisessa liiketoiminnassa ja muutenkin suurin osa rahoistamme on kiinni ihan muualla kuin pörssissä.

Muista aiheista ehkä vahvimmin esillä oli se miksi hyvin harva suomalaisista luottaa rahastoyhtiöihin ja näiden työntekijöiden toimiin eli suurin osa ei usko siihen, että nämä ajaisi asiakkaan etua. Tätä mm. Puttonen piti hyvin hämmästyttävänä, sillä hän ei tunne yhtään sellaista toimijaa joka ei tätä olisi tehnyt. Perusteluna hän käytti sitä, että mikäli näin ei tapahdu niin salkunhoitaja saa kenkää mikä on mielestäni aika hyvä pointti. Pantzar taas toi esiin mm. vanhusten huijaamisen eläkesäästövakuutuksissa näiden sisältäessä sellaisen pykälän että kuoleman sattuessa tämä koko sopimus raukeaa. Puttonen myös hieman ihmetteli sijoitusbarometrin tulosta jossa noin 40% 25-35-vuotiaista on ruvennut harkitsemaan sijoittamista pankin tätä suositellessa. Allekirjoittaneella on oma teoria tähän ja ajattelin sen tässä jakaa: Vastaus tähän ristiriitaan on informaatiotulva. Suurin osa tästä internjet-sukupolvesta ottaa uutisensa netistä ja ne ovat poikkeuksetta hyvin lyhyitä purskeita joista ihmiset saavat vain korkeintaan muutaman impulssin, jotka aivot vastaanottavat. Suurin osa näistä uutisista on negatiivisia mikä vaikuttaa ihmisten mielikuviin. Kuitenkin pankkiin mennessä yleensä siellä haetaan hattu kourassa lainaa ja silloin ollaan ”suojassa” näiltä kaikilta lyhyiltä impulsseilta kun jutellaan pankin edustajan kanssa. Silloin yleensä ollaan huomattavan paljon vastaanottavaisempia, kun pankin edustaja tarjoaa myös mahdollisuutta sijoittamiseen pankin omien palveluiden kautta. Tämän keskustelun seurauksena asia jää paljon paremmin mieleen kuin lyhyinä uutisina netistä.

Olen pari juttua nyt lukenut valtavirran medioista ja kumpikaan ei ole maininnut olennaisinta viestiä meille nuorille tärkeästä asiasta eli eläkkeistä. Hyvin harvat meistä nuorista uskovat saavansa sijoitusbarometrin mukaan eläkettä. Sijoitusbarometrin mukaan tämä luku on 45% 25-35-vuotiaista. Kun nykyään eläkkeen määrä on 60% palkkasummasta niin Puttonen ilmoitti, että me nykynuoret tulemme saamaan nykyrahoituksella 30% mikäli talous siirtyy kasvu-uralle. Käytännössä tämä luku kannattaa meidän jokaisen nuoren pistää mieleen, sillä se on käytännössä maksimi eläköitymisiässä ilman omaa aktiivisuutta säästämisessä ja sijoittamisessa. Tietysti monet nykynuoret tulevat perimään vanhemmiltaan omaisuutta, mutta ne joille se on vain kaukainen haave tarvitsevat kyllä herätyksen tähän asiaan. Ei auta asiasta valittaa vaan alkaa heti toimimaan. Säästäminen on sitä vaivattomampaa mitä aikaisemmin aloittaa.

Puttosen sanat ”Suomi on itkijöiden maa” on kyllä harvinaisen oikeassa ja siitä seuraa jonkinlainen halvaantuminen päätöksenteossa mikä johtaa vaikeuksiin pidemmällä aikavälillä. Toisaalta joskus on myös parempi olla tekemättä yhtään mitään. Puttonen myös mainitsi sen ettei niitä hyviä sijoitusideoita tule kovin usein vaan ehkä vain kerran vuodessa, joten jo senkin takia kysymys ”mihin nyt kannattaa sijoittaa?” on hyvin kyseenalainen tai jopa vahingollinen. Kaiken kaikkiaan en muutenkaan hirveästi luottaisi mihinkään vinkkeihin vaan muistaisin, että kaikkien ihmisten todellinen tilanne on aina yksilöllinen ja oman tilanteensa tietää aina parhaiten itse paitsi valehdellessaan itselleen joka on mielestäni yleisempää kuin monet ajattelevatkaan. Mainittakoon vielä se, että kun Puttonen mainitsi ettei Kreikka vaikuta mihinkään, kun sijoittaa muualle niin olin eri mieltä, sillä kaikki vaikuttaa kaikkeen tässä monimutkaisessa maailmassa. Siihen en sitten tällä kertaa ota kantaa miten Kreikka muualle vaikuttaa.

Kaiken kaikkiaan pidin tilaisuutta ihan mielenkiintoisena ja ainakin itse sain irti eniten juuri Puttosen mielipiteistä joista en juurikaan ollut tietoinen ennen tilaisuutta. Se mikä jäi vähän harmittamaan oli tilaisuuden loppuminen käytännössä paneelin jälkeen, vaikka hieman ehdinkin jutella muidenkin osallistujien kanssa joista suurin osa oli kyllä järjestävän tahon henkilökuntaa. Tietysti ihmiset ovat kiireisiä, joten kyllä sen toisaalta ymmärtää. Seuraava yleisötilaisuus jossa on allekirjoittaneella taas mahdollisuus kuunnella ”viisaita” on mitä ilmeisemmin sijoitusmessut marraskuussa. Suurin osa jutuista menee tietysti aina suoraan korvasta korvaan, mutta aina tarttuu jotain hyvää asiaa. Toivottavasti saitte tästä kirjoituksesta jotain muutakin irti kuin mitä valtamediat ovat kirjoittaneet.

Hyvää viikonloppua!

-TT