Elokuu2012 Cash +110 Salkku +5.3% Yhteensä 6955€

Kuten monet kassatilanteesta näkevät niin allekirjoittaneelle elokuu oli epäonnistunut ja se meni oikeastaan pilalle jo heti ensimmäisenä viikonloppuna kaverini hääjuhlissa. Kuten monet jo arvaavatkin ja tietävätkin niin olin kännissä ja teloin jalkani joka on yksi työvälineistäni mikä pakotti allekirjoittaneen himmailemaan ”työnteon” kanssa jalkaa säästellen. Tämän loukkaantumisen ironia on siinä, että olin jo ennen häitä päättänyt lopettaa viinanjuonnin niihin kinkereihin. Ennen kuin käsittelen tuota tapahtumaa tarkemmin niin mennään sitten suoraan raha-asioihin.

Tällä kertaa menopuoli oli aika pitkälti odotettu, mutta tietyllä tavalla kuitenkin erilainen, sillä kuukauden viimeisenä päivänä perjantaina maksoin jo sekä syyskuun että lokakuun seutulippuni mikä tiesi noin 180€:n ylimääräistä menoa. Koska se lippu on kuitenkin maksettu elokuun puolella niin jotta saisin seurattua kassavirtoja mahdollisimman tarkasti lisäsin sen jo suosiolla menoksi elokuulle. Sillä ei oikeastaan ole juuri suurempaa käytännön merkitystä, sillä menoni pyrin suunnittelemaan aina vuodeksi. Juoksulenkkareita en ostanut elokuussakaan, sillä tuon jalkavamman takia ei paljon pystynyt juoksemaan silloin, kun olisi ollut parhaat ajankohdat. Omistan kuitenkin Gore-Tex tossut ja senkin takia en tarvitse juoksutossuja tavalliseen käyttöön. Syyskuun menopuoli näyttää hyvinkin stabiililta ja on suunnilleen samanlainen kuin elokuussakin lukuunottamatta seutulipun kustannuksia ilman suurempia yllätyksiä. Heti ekana viikonloppuna onkin vuorossa perinteinen saariviikonloppu johon siirryn vasta lauantaina, jotta saisin hieman kurottua elokuussa jalkavamman takia menetettyjä tuloja. Muita hupireissuja ei minulla vielä olekaan tiedossa, mutta varmaan jotain hauskanpitoa on kuitenkin luvassa josta en vielä ole tietoinen. Tämän lisäksi on taas aika ostaa muutama kirja, sillä tähän ”heikkouteeni” menee joitakin kymppejä rahaa käytännössä joka toinen kuukausi. Siitä pitäisi sitten jäädä sen verran rahaa, että saavuttaisin vihdoinkin huvibudjettini kanssa tavoitteet, sillä toukokuussa tehty ex-tempore polttarireissu Tallinaan veti sen tasaisen käytön moneksi kuukaudeksi miinuksille.

Elokuun tulopuoli oli jo aikaisemmin mainitusta kännitöhöilystä johtuen selkeä pettymys ja jäin noin kolmisen sataa miinukselle aiotusta. Eipä tähän voi muuta sanoa kuin typeryys on kallista. Syyskuu on ollut yleensä yksi kiireisimmistä ja tuottoisimmista kuukausista ja niin näyttäisi ainakin parin ensimmäisen viikon perusteella olevan. Toivotaan ettei tapahdu mitään odottamatonta vaan pääsee taas takaisin normaaliin päiväjärjestykseen.

Ja elokuun salkkumuutoksista sen verran, että PKC-Groupin osari oli varsin hyvä ja kurssi nousikin heti ensimmäisenä päivänä noin neljätoista prosenttia muistaakseni. Tämän jälkeen se onkin sitten laskenut samaan tasoon kuin mitä ennen tokan kvartaalin tulosta. Tämä johtuu suuren rahan myynneistä mikä kielii tietysti siitä, että aika monelta on usko loppumassa tai sitten ne myyvät jostain toisesta syystä. Tietysti hyvät kvartaalitulokset muodostavat erinomaisia myyntipaikkoja niille joilla osakkeita on suuria määriä, sillä silloin myymällä ei myyntihinta tipu niin alas. Uskoisin näiden suurien myyntien olevan tehty ainakin parin suuromistajan toimesta erinäisistä syistä. Toinen on Nordean joku hallintarekisterissä oleva myyjä ja toinen saattaa olla AS Harju Elekter joka on myynyt Handelsbankenin kautta, mutta tätä arvausta viisaampia ollaan maanantaina jolloin omistajalista elokuun lopussa on julkaistu. Ei kannata kivittää väärästä arvauksesta :D Pointti on lähinnä se, että niitä myymättömiä osakkeita vielä riittää noilla isoilla pojilla. Myös entinen toimitusjohtaja Harri Suutari on myynyt taas osakkeitaan mikä ei välttämättä ole kaikista parhain merkki siitä mitä tuleman pitää. Hän ei kuitenkaan ole sentään vielä kaikkia osakkeitaan laittanut rahaksi, joten paniikkia ei kannata muodostaa. Fortum taas on noussut hieman, mutta mitään rajumpaa liikettä ei ole siltä nähty. Täytyy kuitenkin muistaa käteisvarojeni olevan suhteellisen pienet vielä tällä hetkellä, joten allekirjoittaneelle on ihan hyväksi ettei hinnat kohoa mahdottoman korkeiksi ennen lisäostoja. Tärkeämpäähän on pidemmällä tähtäimellä kuitenkin yritysten terve tuloskasvu. Osakkeiden hinnat kun heiluvat aina vähän miten sattuu Herra Markkinan päähänpistojen mukaan. Oma arvaukseni markkinoista on se, että syyskuussa alkaa olla liikettä johonkin suuntaan eikä pienivaihtoinen paikallaan pysyminen enää jatku. Oma arvaus fundamenttien ohessa on alas, mutta enpä mä osaa noita ennustaa.

Tällä kertaa elämäntapakatsauksessa keskityn ”kuningas” alkoholiin. Kuten jotkut teistä tietävät niin on tarkoitus pitää ainakin loppuvuoden mittainen tauko tuon ”nautintojuoman” käytössä. Tämän päätöksen tein jo heinäkuun lopussa ja silloin oli tähtäimessä Ron T:n hääjuhlassa lopetus joka oli aika tasan tarkkaan neljä viikkoa sitten. Tämän jälkeen en sitten olekaan koskenut kyseiseen tavaraan ja seuraukset olivat aluksi hyvinkin mielenkiintoiset. Oikeastaan heti ensimmäisinä päivinä himo iski selvästi voimakkaampana kuin yleensä muulloin ja alkoholia nähdessäni teki hirveästi mieli taas keksiä joku ”hyvä” tekosyy. Pikkuhiljaa tuo oma pääkin alkaa rauhoittua nähdessäni olutta ruokakaupoissa. Suurin syy tuolle pidemmälle tauolle on kuitenkin se ettei viinanjuonnissani ole taas ollut pitkään aikaan mitään tolkkua ja tämä kehitys on taas saatava katki. En juo kovin usein, mutta kun juon niin OTAN kuten Nykäsen Masa on sanonut. Olen tässä viimeiset viisi vuotta käytännössä miettinyt jo pidempään lopettavani kokonaan ja saa nähdä mitä tapahtuu sitten myöhemmin. Ensimmäinen tavoitteeni on todellakin vuoden loppu ja sitten pitää katsoa mihin siitä mennään. Kaukana tulevaisuudessa saattaa siintää se päätös etten juo enää mitään vuodenvaihteen jälkeenkään, mutta who knows?? Käytännössä voin juoda pari ennen kuin tosihimo iskee ja lopettaa siihen, mutta en tiedä kannattaako ottaa enää sitä riskiä, että tulee taas vedettyä ihan holtittomat kännit.

No tässä olikin sitten kaikki elokuulta. Katsotaan ja ihmetellään mitä tuleman pitää.

- TT

Suomi tarvitsee tekijöitä

Tekijöillä tarkoitan niitä ihmisiä jotka tekevät eivätkä selitä. Vali, vali, vali ja seli seli seli ovat lähestulkoon yleisimmät viestit ja se alkaa pidemmän päälle v-i-tuttatamaan ainakin allekirjoittanutta. Jostain syystä me olemme nykyään niin avuttomia ettemme itse pysty asioitamme hoitamaan parhain päin tai pysty katsomaan peiliin vaan aina etsitään vikaa joko yhteiskunnasta tai sitten muista ihmisistä. Se on nopein tie saada tämä maa konkurssiin. Myönnettäköön, että olen itsekin tämän tilanteen suhteen myöhäisherännäinen ja ihminen siinä missä muutkin ja erehdyn myös omista mokistani syyttämään jotain muuta. Kaikista vaikeintahan on tietysti katsoa peiliin ja huomata omat mokansa, sillä se sattuu aina enemmän kuin syiden siirtäminen muiden niskaan.

Tällä hetkellä Suomen suurimmat ongelmat ovat lähinnä siinä ettei koko ajan paisuville vaikeuksille oikeastaan tehdä yhtään mitään vaan pistetään päät perseeseen ja toivotaan asioiden muuttuvan parempaan suuntaan itsekseen, vaikka niin ei tietenkään mitään tapahdu. Koko ajan vaan perustetaan työryhmiä ja tehdään selvityksiä, mutta sitten taas tehdään uusia työryhmiä ja tämän seurauksena byrokratia paisuu niin maan perkeleesti, kun täytyy taas saada perustettua lisää virkoja, jotta noi työryhmät saataisiin kokoon ja eihän tämä touhu tietystikään etene noin mihinkään vaan itseasiassa työmäärät vaan kasvavat. Huomattavasti parempi temppu olisi vaan aloittaa hommat ilman näitä turhia selvityksiä ja antaa evoluution hoitaa hommat tekemällä myös munauksia ja oppimalla niistä. Samat mokat tehdään kuitenkin todennäköisesti joka tapauksessa ja tekemällä oppii ihan helvetin paremmin monet asiat kuin yrittämällä suunnitella ne. Me tarvitaan niitä ihmisiä jotka keskittyvät tekemiseen lopettamaan tämä pelleily. Jo pelkästään tällä logiikalla saadaan varmasti säästettyä miljardeja julkisella sektorilla tai ainakin palkattua lisää porukkaa sinne missä sitä eniten tarvitaan kuten terveydenhuollossa.

Tämän lisäksi tarvitsemme lisää niitä ihmisiä jotka toteavat yhtään elvistelemättä, että helvetti me ollaan hyviä eikä nöyristellä kenellekään kuten nyt on nähtävissä varsinkin nykyjohtomme toimista. Me voidaan ihan hyvin ilmoittaa välimeren maille ettei me osallistuta niiden pelastamiseen millään tavalla enää jo ihan pelkästään EU:n perussopimuksen artiklan nojalla jossa sanotaan ettei mitään maata voida suoraan auttaa varsinkaan, kun suomalaisilla pankeilla eikä eläkeyhtiöillä ole juurikaan mitään menetettävää siellä päin. Antaa Saksan ja Ranskan pelastaa omat pankkinsa omilla rahoillaan. Ei niillä ole mitään syytä vittuilla meille siitä ettei me hoideta omaa osaamme ja ollaan vaikeita, kun me ollaan hommamme hyvin hoidettu verrattuna niihin. Me ei todellakaan tarvita mitään isojen maiden myötäilijöitä hoitamaan asioitamme vaan niitä jotka ovat valmiita ilmoittamaan meidän ehdot noille maille jotka kusessa ovat. Musta on hyvin huvittavaa kun esimekiksi Stubbido ilmoittaa meidän olevan sataprosenttisesti Euron takana, vaikka ei muutkaan maat ole. Tämä maa tarvitsee ehdottomasti toisinajattelijoita näissä asioissa, jotta pystymme tekemään parhaat päätökset. Pelkillä jees-jees-miehillä, kun ei saada aikaan minkäänlaisia järkeviä päätöksiä vaan sokaistutaan mokaamaan vielä pahemmin.

Kaiken kaikkiaan nyt on selittämisen ja valittamisen aika ohi ja silloin pitää ottaa asiat omiin käsiinsä eikä olla tekemättä mitään. On selvää, että maamme tulee köyhtymään suhteessa moniin muihin maihin eikä sille tosiasialle ole juurikaan mitään tehtävissä vaan kyse on lähinnä siitä kuinka suuri suhteellinen muutos on tulossa. Koska emme juurikaan voi vaikuttaa poliitikkojemme suureen viisauteen niin paras tapa on yksinkertaisesti sopeutua tekemällä päätöksiä jotka vaikuttavat suoraan niihin rahavirtoihin joita ”koneisto” tarvitsee kasvattaakseen meidän vastuita. Tähän ei tarvitse edes mitään laittomuuksia vaan voi yksinkertaisesti miettiä tapoja kuinka maksaa vähemmän veroja. Erityisesti pk-seudulla asuvilla on monia eri mahdollisuuksia kuten autoiluun liittyvien verojen radikaali vähentäminen hyppäämällä julkisten kulkuneuvojen vietäväksi. Otetaan esimerkiksi kaksikymmentätuhatta Euroa maksava auto joka vaihdetaan kymmenen vuoden välein. Käytännössähän autoveroa tästä autosta maksetaan puolet eli noin kymmenen tuhatta. Tästä hyvin yksinkertaisesta esimerkistä näemme, että joka vuosi menee veroja tonni ilman ainuttakaan ajokilometriä. Tämä tekee jo neljänkymmenentuhannen bruttopalkkaan 2.5% lisää veroprosenttia puhumattakaan bensan tai diiselin veroista vielä mitään. Mikäli auto vaihtuu useammin tai tulot ovat pienemmät. Pk-seudulla seutulipusta maksetaan veroa noin sata Euroa vuodessa, joten puhutaan jo merkittävästä säästöstä. Autoilu on vain yksi menoreikä tavallisen kansalaisen veroissa, mutta yksi suhteellisesti suurimmista. Mikäli autoilusta tinkiminen ei ole mahdollista niin muitakin vaihtoehtoja toki löytyy.

Kylmä faktahan on se, että näinä aikoina joudumme kaikki tekemään ikäviä päätöksiä ja jotkut joutuvat ne tekemään pakon edessä. Silloin pitää vaan todeta, että ei ole muuta vaihtoehtoa vaikka se sitten sattuukin ja toimia sen mukaan. Ja varmaan tullaan taas siihen iänikuiseen mantraan, että hyvinvointivaltio on säilytettävä. Kylmä faktahan on se ettei tätä ”hyvinvointivaltiota” voida tälläisena enää ylläpitää, joten kun koneisto ei ole valmis tekemään niitä päätöksiä niin kansalaisten tulee ottaa ratkaisut omiin käsiinsä. Valitettavasti Suomessa ei ole yhtään sellaista puoluetta joka olisi valmis tekemään tarvittavat päätökset, joten itse en ainakaan keksi muuta tapaa kuin maksaa vähemmän veroja. Yksi tapa on tietysti ottaa jalat alleen ja muuttaa ulkomaille, mutta itselleni se ei ole juuri tällä hetkellä vaihtoehto. Parin vuoden päästä voikin sitten olla eri tilanne tai sitten ei, mutta turha sitä on etukäteen murehtia.

Korostetaan nyt vielä sitä seikkaa, että Suomi on ollut erittäin hyvä maa siihen asti kunnes olemme tulleet siihen tilanteeseen, että joudumme kilpailemaan koko muun maailman kanssa menestyksestä ja sen takia alamme köyhtymään suhteellisesti. Muuttuvassa maailmassa ei voi jäädä tuleen makaamaan vaan on revittävä auki se järjestelmä joka ei enää toimi. Se tulee tapahtumaan meistä riippumatta ja sen takia on vaan parempi sopeutua siihen mahdollisimman nopeasti.

Kaikista ironisinta tässä tekstissä on se, että tämähän on oikeastaan pelkkää valitusta, joten on varmaan allekirjoittaneenkin syytä katsoa itseään peilistä jälleen kerran.

Kiitos lukemisesta ja anteeksi valittamisesta,

-TT

Vähemmän on enemmän ja kaaosteoria

Vaikka kaaosteoria ei ole suoraan yhteneväinen vähemmän on enemmän filosofian kanssa niin niillä on kuitenkin huomattavasti yhtäläisyyksiä. Molemmat kuvaavat kuitenkin hyvin kuinka maailmankaikkeus ei varsinaisesti kuitenkaan ole tasapainossa, vaikka näin on pitkään oletettukin. Edellisten vuosisatojen aikana ihmiskunta on alkanut hieman enemmän sisäistämään sitä ettei kaikki asiat välttämättä olekaan niin lineaarisia eli toisin sanoen syy-seuraus-suhteet eivät ole täysin tasapainossa toistensa kanssa vaan näiden syiden riippuvuussuhteet seurausten kanssa ovatkin huomattavan paljon monimutkaisempia. Tästä maailmankuvan muutoksesta hyvä esimerkki on fyysikkojen alkuräjähdysteoria joka käytännössä tarkoittaa maailmankaikkeuden laajenemisen alkaneen yhdestä pisteestä jonkin tietyn tapahtuman seurauksena. Tämä siis tarkoittaa sitä, että kokonaisuus saattaakin olla suurempi kuin sen osien summa. Kuitenkaan kaaosteoria ei kuvaa pelkästään yhtä suurta sotkua vaan sen pohjalla on aina joku järjellinen ajatus joka kaaoksen aiheuttaa. Kaaosteoria sisältää kuitenkin tiettyjä huomattavia muotoja, mutta ne ovat hyvin vaihtelevia. Yhtenä esimerkkinä tästä alkupisteestä voi olla, vaikka yrityksen toimitusjohtajavaihdos joka on pieni henkilömuutos joka saattaa parhaimmassa tapauksessa saada aikaan kokko yrityskulttuurin muutoksen ja muuttaa kannattavuuden huomattavasti paremmaksi ja sen kerrannaisvaikutukset sitten myötävaikuttavat menestykseen sitä kiihdyttävästi.

Vähemmän on enemmän logiikan yhteinen tila kaaosteorian kanssa on epätasapainon periaate. Molemmat tunnustavat maailmankaikkeuden olevan epätasapainossa eli syyt ja seuraukset eivät lineaarisesti vastaa toisiaan. Laittamalla lisäEuro hyväntekeväisyyteen ei se tuota yhtä suurta hyötyä avun vastaanottajalle vaan nälkäiselle se voi esimerkiksi olla kaikki kaikessa. Tämän ilmiön seurauksena jotkut voimat pyrkivät aina hankkimaan enemmän vaikutusvaltaa kuin toiset ja ne tässä myös voimakkaampina onnistuvat. Näiden erilaisten vaikuttavien voimien johdosta monia tapahtumia ei tarvitse ollenkaan huomioida vaan ne voi jättää huomioimatta. Toisia voimia taas on syytä vartioida tarkemmin, sillä ne saattavat luoda epätasapainon. Erityisesti näiden tapahtumien vaikutusta on tärkeää vahtia hyvin tarkkaan, sillä niiden seuraukset voivat olla joko hyvin pahoja tai hyviä. Hyvien vaikutusten hyöty on tietysti maksimoitava ja huonojen minimoitava mikä ei kuitenkaan välttämättä ole kovin helppoa.

Kaaosteorian takaisinkytkennät liittyvät kyseiseen filosofiaan niiden voimistaessa seurauksia alkaen tasapainotilasta aiheuttaen hyvin odottamattomia tuloksia. Niin negatiiviset kuin positiiviset takaisinkytkennät ovat suurin syy siihen miksi pienempienkin panostusten erot voivat kasvaa kohtuuttoman suuriksi. Kuitenkin suuremmat takaisinkytkentäsolmut voivat vaikuttaa vain hyvin pieneen osaan syötetyistä voimista. Nämä takaisinkytkennät näkyvät hyvin usein kaikissa suuremmissa järjestelmissä jollain tavalla. Tämän vuoksi raha kerääntyy rahan seuraan, vaikka sitä ei tietoisesti ohjaisikaan siihen. Tietyillä markkinoilla voi hieman suurempi yritys juuri näiden takaisinkytkentöjen vuoksi saada hyvin paljon suuremmat voitot kuin pienempi, vaikka näiden kokoero olisikin hyvin pieni. Eläinkunnassa myös hieman isommat tai nopeammat tai paremmin ympäristöönsä sopeutuvat eläimet saattavat juuri sen takia saada enemmän saalista ”suljetuissa” ympäristöissä kuten kalat järvissä mikä taas lisää epätasapainoa.

Kaaosteorian ”Kulminaatiopiste” on tietty tilanne tai raja jonka ohitettua tiettyjen olosuhteiden ylitettyä kehitys alkaa takaisinkytkentöjen voimasta kiihtyä ja tämän seurauksena takaisinkytkennät vain lisäävät vettä myllyyn. Tästä esimerkkinä on joidenkin tiettyjen tartuntasairauksien leviämisen kiihtyminen aiheuttaen suuren epidemian. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. lintuinfluenssa. On myös olemassa monia eri tapoja hyödyntää tätä ilmiötä ja mm. kiinalaiset käyttävät tätä ilmiötä tukiessaan joitakin teollisuuden aloja jonkin aikaa kunnes ne saavat vallattua niin suuren osan markkinoilta ettei tätä tukea enää tarvita. Kaaosteoria myös sisältää hyvin herkän riippuvuuden alkuperäisistä olosuhteista. Hyvinkin mitätön muutos saattaa aiheuttaa käsittämättömät seuraukset. Tämän seurauksena hyvin pieni etumatka esimerkiksi jonkin tuotteen saamisessa markkinoille voi tuottaa hyvinkin suuren hyödyn. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat Applen kosketusnäyttöpuhelimet ja Ipadit jotka yritys sai ensimmäisenä markkinoille. Vaikka tällä hetkellä alkaakin näyttää siltä, että Iphonen etumatka alkaa olla jo mennyttä ei Ipadille ole minkäänlaista vastusta muista taulutietokoneista vielä tällä hetkellä.

Kaaosteorian ero näkyy kuitenkin siinä että se kuvaa muutosta ajan kanssa ja vähemmän on enemmän filosofia jakaa palaset kohdalleen juuri tiettynä ajanjaksona. Kaaosteoriassa siirrytään alkuperäisestä tilasta toiseen, kun taas vähemmän on enemmän filosofian viesti on se, että tietyt vähemmistövoimat ovat hallitsevia juuri tiettynä ajanjaksona eikä tämä tila jää välttämättä ole pysyvä. Kaiken kaikkiaan maailmankaikkeus on hyvin monimutkainen ja niin ovat myös ihmisten tekosetkin, joten kaiken kaikkiaan kaaos ehkä kuvaa maailman tapahtumia ja ilmiöitä kuitenkin parhaiten. Tässä lyhyt katsaus siitä kuinka sitä voi käyttää apuna hahmottaessa myös vähemmän on enemmän filosofiaa.

Seuraava kirjoitus ei sisällä mitään insinööri logiikkaa ja tulee varmasti joko tiistaina tai keskiviikkona riippuen vähän kiireistä.

- TT

Kirja-arvostelu: Tim Harford, Adapt, Why success always starts with failure

Siitä onkin jonkin aikaa, kun olen kirja-arvostelun tehnyt, mutta se ei tosin tarkoita sitä etten olisi mitään lukenut. Seuraavassa Tim Harfordin kirja jonka vapaa suomennos on Sopeutua, miksi menestys aina alkaa epäonnistumisesta.

Tim Harford on ekonomisti jonka muita kirjoja ovat mm. The undercover economisti ja the logic of life joissa käydään läpi erinäköisiä asioita taloudellisista näkökulmista. The logic of life kertoo muun muassa sen minkä takia ylimmille pomoille kannattaa maksaa hyvää palkkaa ja sen syy ei ole sen takia, että he olisivat niin tuottoisia yrityksilleen vaan syy on siinä, että tämän takia alaiset pyrkiessään samoihin tehtäviin työskentelevät enemmän ja ponnistellen enemmän. Adapt on kuitenkin lukemistani kirjoista selkeästi parhain ja myös erittäin mukaansa tempaavasti kirjoitettu. Se on myös varmasti yksi parhaista kirjoista joita olen ikinä lukenut ja suosittelen sitä kaikille.

Kirja alkaa heti hyvin nykymaailman monimutkaisuutta kuvaavalla esimerkillä siitä kuinka vaikeaa olisi yksin yrittää tehdä itselleen leivänpaahdin ihan alkuperäisistä raaka-aineista. Tämä esimerkki sisältää sen miten eräs tutkija oli yrittänyt päästä kaivamaan kuparinsa itse ja tekemään muovinsa öljystä itse, mutta joutui tyytymään kaatopaikalta haettuun kupariin ja muoviin. Sanomattakin on selvää ettei tämä kokeilu onnistunut ja vaikka olisikin niin siihen olisi mennyt viikkoja. Tässä olikin lyhyt osa johdantoa.

Ensimmäinen kirjan varsinainen kappale taas kertoo Yhdysvaltain armeijan epäonnistumisista eri puolilla maailmaa ja kuinka muun muassa Irakissa päästiin eteenpäin harjoittelemalla paikallisia oloja lavastetuissa tilanteissa eräässä harjoituskeskuksessa kotimaassa. Tässäkin oli tietysti omat ongelmansa kuten komentoketjut jossa tietyt ylemmät herrat eivät uskoneet näihin harjoitustapoihin.

Toinen kappale kertoo teknologisesta kehityksestä ja kuinka sitä ei oikeastaan voi tarkalleen ennustaa ja kuinka lopputulos saattaa jonkin projektin tuloksena ollakin ihan toisenlainen kuin mitä on tarkoittettu. Tämän takia ei välttämättä kannata pistää kaikkia muniaan yhteen koriin vaan tietty hajauttaminen on hyvästä mitä ikinä sitten tekeekään tai yrittääkin keksiä.

Kolmas varsinainen kappale kertoo siitä kuinka sopeutuminen vaatii valintoja. Tämä käsittelee virheistä oppimista ja hyvänä esimerkkinä on Grameen pankin perustaja Muhammed Yunus joka sai myös Nobelin. Ensiksi hän lainasi rahaa maanviljelijöille jotta he käyttäisivät rahat pumppujen ostamiseen, jotta he saisivat riittävästi vettä käyttöönsä. Kuitenkin kävi niin, että viljelijät eivät sitten maksaneetkaan takaisin häneltä lainaamiaan rahoja. Tämän vuoksi hän sitten alkoikin lainaamaan hyvin pieniä rahasummia kehitystmaiden naisille ja lopputuloksen sitten tietävätkin aika monet.

Seuraava kappale käsitteleekin ilmastonmuutosta. Itse en usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, vaikka maapallo lämpeneekin jostain syystä. Maailmankaikkeus, kun on kuitenkin monimutkaisempi paikka, kun mitä muutosta tutkivat tiedemiehet luulevat. Tämä kappale on myös ehdoton suosikkini ja se kertoo aika hyvin siitä kuinka hyvää tarkoittavat luonnonsuojelijat itseasiassa tuhoavat luontoa omien tekojensa seurauksena enemmän kuin mitä muuten tapahtuisi. Paras kappale kirjassa on kuinka eräs herrasmies yrittää päästä luonnonsuojelijan pöksyihin säästämällä luontoa ja hän aloittaa päivänsä juomalla maitoa sen sijaan, että laittaisi kahvinkeittimen päälle. Kuitenkin itseasiassa meijerituotteet tuhoavat luontoa hyvin paljon tehokkaammin kuin kahvinkeittimet. Myös hybridiautot itseasiassa kuluttavat enemmän päästöjä kuin monet muut autot, sillä ne hidastavat muiden autojen menoa sen verran kuin mitä päästöissä itse säästävät. Tämä saattaa tulla yllätyksenä monille :D

Seuraavaksi onkin vuorossa nykymaailman eri järjestelmien monimutkaisuudet ja kuinka näiden häiriöihin pitäisi ehkä varautua hieman eri tavalla kuin yrittää näitä ihan täysin välttää. Tämä pätee niin rahajärjestelmäämme kuin ydinvoimaloihin. Näiden järjestelmien ongelma on takaisinkytkennät, sillä mikäli tapahtuu jokin muutos niin tähän reagoimalla saattaa aiheuttaa vain suuremman ongeman kuin mitä alkuperäisestä toimintahäiriöstä olisi seurannut. Tässä käytetään esimerkkinä mm. öljynporauslauttaa joka räjähti Pohjanmerellä kahdekankymmentäluvulla.

Pari viimeistä kappaletta käsittelevät sekä organisaatioiden että yksilöiden sopeutumista. Nämä viimeiset kappaleet ovat myös ihan mielenkiintoisia, mutta totuus on se ettei tämän kirja-arvostelun lukemalla ihan pysty kovin hyvin sisäistämään kirjan hyvyyttä tai huonoutta tai sen tarkkaa sisältöä. Kuitenkin suosittelen tutustumaan kirjaan vaikka sitten lukemalla muita arvosteluita tai hankkimalla kirjan. Itse pidän tätä kirjaa kuitenkin yhtenä parhaista ja suosittelen sen lukemista kaikille muillekin. Koska kyseessä on monimutkaiset asiat niin niiden selvittämiseen ei kyllä tämän tekstin pituus riitä. Mikäli ette ole vielä lukeneet Harfordin kirjoja niin myös ne muut ovat hyvin kirjoitettuja ja täynnä mielenkiintoisia asioita.

Mikäli teille tulee mieleen hyviä kirjoja niin voi niistä allekirjoittaneelle vinkata. Tämä kesän aikana on tullut luettua mm. Pekka Herlinin elämänkerta.

Hyvää viikonloppua!

- TT

Nuoret töissä hautaan saakka?

Onko tilanne todellakin sellainen mitä eräs jonkin veronmaksajien kustantaman (korjatkaa jos olen väärässä) tutkimuslaitoksen johtaja Vartiainen totesi nykynuorten tulevan eläkeiäin olevan 78-vuotta? Tästä ”innostuneena” jouduinkin sitten alkamaan pienessä päässäni miettimään mikä todellinen tilanne on?

Itseasiassa, kun tälläinen kaveri suoltaa suustaan tuollaisen asian niin hiuskarvojen tulisi nousta heti pystyyn. Ensimmäinen ajatus mikä tuli mieleen on se, että totuus on ihan helvetin paljon pahempi kuin mitä ilmoitetaan. Tarkoitus on siis aloittaa kansan pehmentäminen pikkuhiljaa siihen ilmoitukseen, että eläkepyramidi on hajoamassa perustaltaan eikä nykynuorille jää senttiäkään siinä vaiheessa, kun eläköityminen koittaa. Toisaalta hieman asiaa pähkäiltyäni tulin siihen tulokseen ettei valveutuneemmille nuorille tule suurempia ongelmia mikäli vain jaksaa ajatella omilla aivoillaan eikä luota pelkästään yhteiskunnan huolenpitoon vanhuuspäivien varalle. Tämän takia onkin sitten aika esittää hieman yksinkertaista matematiikkaa väitteideni todistukseen. Tämä ei esitä mitään tarkkaa absoluuttista totuutta vaan kertoo aika pitkälti siitä kuinka pahassa kusessa nykynuoret ovat mikäli eivät itse huolehdi tulevaisuudestaan. Käytännössä tämä synkkä tulevaisuus tulee koskemaan suurinta osaa nykynuorista tulevaisuudessa.

Suomessa eläkejärjestelmä on tällä hetkellä siinä tilassa, että eläkevastuista on noin neljännes tällä hetkellä tienattuna mikä käytännössä tarkoittaisi noin kolmen ja puolen prosentin jatkuvaa omaisuuserien reaalista tuottoa neljän vuosikymmenen ajan mikäli rahaa tulisi järjestelmään yhtä paljon koko ajan kuin mitä sieltä otetaan pois. Käytännössä ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat noin puolitoista kertaa suuremmat kuin työelämään siirtyvät. Esimerkkinä vuonna 1947 syntyi 108 000 lasta ja vuonna 1987 vain 60 000. Jokainen voi sitten laskea päässään sen etten ainakaan ole liioitellut tuota arviota puolitoista kertaa suuremmista ikäluokista. Vaikka otettaisiin huomioon eliniän piteneminen niin silti tuo arvio on varmasti alakanttiin. Käytännössä jo pelkästään nykynuorten eläkemaksut tulevat olemaan siis noin seitsemän prosenttia entisen neljän ja puolen prosentin sijaan. Seitsemän prosenttia ei tunnu paljolta, mutta sen lisäksi pitää vielä laskea verot mukaan kun miettii mitä jää käteen, mutta se onkin sitten jo ihan toinen juttu. Kun otetaan huomioon vielä se ettei Suomen kansantalous todennäköisesti kasva juuri ollenkaan seuraavien parin vuosikymmenen aikana niin yhtälö on täysin mahdoton. Tämä johtuu osittain myös eläköitymisestä ja toinen seikka on se ettei tuottavia investointeja tunnuta tekevän juuri ollenkaan poliitikkojen toimesta. Puhumattakaan siitä mitä Euroalueen yhteisvastuu tulee maksamaan. Käytännössä syömävelkaa on julkisella sektorilla jo muutenkin niin paljon, että ”koskemattomiin” eläkerahoihin tullaan kajoamaan seuraavien vuosikymmenien aikana mikäli ei tunnusteta tosiasioita mikä tarkoittaa julkisen sektorin rakennemuutosta huomattavasti kevyempään suuntaan mikä välttämättömyydessään vähentää radikaalisti kasvumahdollisuuksia ilman tuottavia investointeja.

No mitä sitten tehdä, kun kerran tulevaisuus näyttää nykynuorten osalta hyvinkin paskalta? Pistää pää pensaaseen ja itkeä kohtaloaan? Käytännössä ratkaisu on evoluutio mikä ei tarkoita vahvimpien selviämistä kuten suurin osa luulee vaan sitä, että olosuhteisiin sopeutuminen on avainasemassa vielä enemmän tulevaisuudessa, kun tämä maa kohtaa tuon pakollisen luovan tuhon. En kuitenkaan voi väittää tietäväni varmasti mitä tulevaisuus tuo tullessaan, joten on pakko varautua vähän kaikkeen mahdolliseen. Tämä tarkoittaa siis sitä ettei sido itseään mihinkään peruuttamattomaan liian pitkäksi aikaa vaan pitää muun muassa asuntolainan koon sellaisena ettei korkojen pompatessa ole heti veden alla. Toinen peruuttamaton idea on sijoittaa PS-tileille jossa rahat on kiinni eläköitymiseen saakka. Valtio, kun saattaa ihan milloin tahansa päättää ettei sen veroetua enää olekaan. Kuten on jo nähty niin näiden ehdot muuttuvat hyvinkin nopeasti.

Vaikka nykynuorten tilanne näyttääkin pahalta niin ei meillä ole suurempaa hätää, sillä maailmankaikkeuden suurin voima (korkoa korolle) on nimenomaan nuorten puolella. Toisin sanoen nuorten on hyvä aloittaa sijoittaminen ja säästäminen riittävän aikaisin, jotta ei tarvitse työskennellä hautaan saakka. Kun nuorena aloittaa niin ei edes tarvitse läheskään yhtä suuria rahasummia kuin vanhempana. Yhdysvaltain osakemarkkinoiden keskimääräinen reaalituotto on esimerkiksi ollut seitsemän prosenttia vuosittain mikä tarkoittaa pääoman kaksinkertaistamista kymmenessä vuodessa. Kun laskee korkoa korolle tuhannen Euron sijoitukselle niin tuossa neljässäkymmenessä vuodessa se onkin jo tuottanut noin kuusitoistatuhatta Euroa. Jos taas aloittaa vasta 45-vuotiaana niin samalla tuhannella Eurolla ei ole tehnyt kuin neljä tuhatta tuolla seitsemän prosentin tuotolla. Kaiken kaikkiaan jo pienemmätkin rahasummat kasvavat hyvin suuriksi pidemmällä aikavälillä, mutta se vaatii kokonaan uutta tapaa ajatella raha-asioitaan ja jättää ”kaikki mulle heti” meininki muille ihmisille. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty ja olen itsekin nuorempana siihen sortunut. Olen käyttänyt tässä tuhatta Euroa sen takia, että on helpompi hahmottaa nuo tuotot. En usko sen olevan välttämättä juuri se rahasumma mitä nykynuoren tarvitsee sijoittaa vuodessa. Myös keskimääräinen sijoitustuotto saattaa olla ihan jotain muuta kuin mainitsemani seitsemän prosenttia mikä on nykynäkymillä aika järkyttävän hyvä saavutus. On myös huomioitava se, että julkiset eläkeyhtiöt eivät käytännössä voi sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin läheskään samaa osaa pääomastaan kuin omaan salkkuunsa sijoittavat nuoret mikä automaattisesti vähentää tuotto-odotusta. Sen takia tuo keskimääräinen seitsemän prosenttia on ihan eri asia kuin eläkeyhtiöiltä vaadittava kolmen ja puolen prosentin tuotto.

Jos nyt sitten haluaa typistää neuvot nykynuorille lyhyesti mitä tulee omaan eläkkeeseen niin ne on seuraavat:

Aloita nuorena säästäminen ja sijoittaminen niin aika on puolellasi. Ei välttämättä kannata vain seurata laumaa vaan miettiä itselleen paras vaihtoehto ja toimia sen mukaan. Kärsimällisyys on hyve joka niin monelta puuttuu. Laumasieluisuuden hyväksikäyttämisestä voi saada lisätuloja: Aika monet bloggaajat tienaavat elantoansa eri teemoilla (en minä tällä blogilla) ja nuoria ”kiinnostavat” asiat kuten muoti on mahdollista hyödyntää lisätulojen tienaamiseen. Yksi bloggaaja ilmoitti pitävänsä Big Brother blogia mitä pidän erinomaisena ideana. En tosin siksi, että sitä itse seuraisin vaan se on erittäin hyvä esimerkki ”kaikki mulle heti” logiikasta. Ongelmaksi saattaa vain muodostua kilpailun kovuus tässä tapauksessa. Tärkeintä on kuitenkin avoin mieli ja sopeutumiskyky elämän eri käänteissä ja eläkkeiden tienaaminen tulee olemaan varmasti tärkeämpää tulevaisuudessa kuin mitä se on tällä hetkellä. Synkistely ei auta ketään, joten päät pystyyn ja tuumasta toimeen!

- TT

TT:n lista Q2 2012

Moi taas.

TT:n listan julkaisu on valmis kaikkien seuraamieni yritysten tulosten tultua tällä viikolla julkaistuksi. Olen käynyt niiden numerot läpi ja tällä perusteella olen sitten saanut seuraavan listan aikaiseksi. Tämä lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu ainoastaan yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin. Laskukaavaa en aio antaa kenenkään käyttöön eikä sitä kannata allekirjoittaneelta kysellä kuten ei minkäänlaisia sijoitusvinkkejäkään, sillä omaan ainoastaan mielipiteitä enkä osaa ennustaa. Toivottavasti kuitenkin listaa lukiessa voi jokainen itse miettiä, että onko toi Rautaruukki (sattumanvarainen esimerkki) juuri nyt sellaisessa kunnossa, että sitä kannattaa ostaa? Jokainen tekee päätöksensä itse oli ne sitten oikeita tai vääriä. Lista näyttää seuraavalta:

17.08.12 10.05.12

Nokian Renkaat 32.59€ (36.28€) 1.85 (1.85)

Outotec 40.70€ (35.60€) 1.35 (1.35)

Affecto 2.82€ (2.74€) 0.95 (0.95)

PKC Group 13.90€ (15.24€) 0.95 (0.85)

Kone 50.90€ (46.54€) 0.90 (1.00)

Metso 30.92€ (29.78€) 0.90 (0.90)

Orion B 16.51€ uusi 0.90 uusi

Okmetic 4.90€ (5.18€) 0.80 (0.90)

Ramirent 6.22€ (6.34€) 0.75 (0.75)

Raisio K 2.60€ uusi 0.75 uusi

Teleste 3.90€ (3.96€) 0.70 (0.70)

Cramo 8.63€ (10.52€) 0.50 (0.70)

Vacon 39.00€ (39.00€) 0.40 (0.40)

Fortum 14.26€ (16.25€) 0.35 (0.95)

Konecranes 21.72€ (21.44€) 0.30 (0.25)

Amersports 9.56€ (10.41€) 0.30 (0.20)

Nordea 7.84€ (6.38€) 0.25 (0.35)

Cargotec 19.27€ (24.17€) 0.20 (0.75)

Sponda 3.37€ uusi 0.20 uusi

Basware 21.51€ (21.50€) 0.15 (0.25)

Wärtsilä 26.30€ (29.81€) 0.15 (0.25)

Elisa 17.18€ uusi 0.15 uusi

Uponor 7.93€ (9.59€) -0.45 (0.10)

YIT 15.34€ (15.72€) 0.10 (0.10)

Sampo 23.16€ (20.19€) 0.05 (0.05)

Etteplan 2.74€ (2.65€) 0,05 (-0.15)

HK 3.36€ (3.63€) 0.05 (0.05)

Kesko B 21.84€ (20.56€) 0.00 (0.05)

Kemira 10.48€ (9.26€) -0.05 (-0.05)

Sanoma 7.45€ (7.265€) -0.10 (-0.10)

Ponsse 6.63€ (7.02€) -0.15 (-0.55)

Huhtamäki 12.06€ (11.57€) -0.20 (-0.15)

UPM 9.23€ (9.23) -0.20 (-0.20)

Nokia 2.244€ (2.468€) -0.30 (-0.20)

Lännen tehtaat 13.20€ (14.00) -0.40 (-0.40)

Kesla 4.60€ (5.06€) -0.70 (0.00)

Raute 7.67€ 8.62€ -0.75 (-1.55)

Lassila&Tikanoja 10.41€ (10.57€) -0.75 (-0.85)

Atria 5.20€ (5.80€) -0.80 (-0.60)

Comptel 0.40€ (0.55€) -0.85 (-0.25)

Capman 0.86€ (0.94€) -0.85 (-0.55)

Lemminkäinen 16.43€ (17.63€) -0.85 (-0.85)

Martela 5.96€ uusi -0.85 uusi

Digia 2.78€ (2.64€) -0.90 (-0.95)

Rautaruukki 5.57€ (6.36€) -1.00 (-1.00)

Pöyry 3.40€ (5.94€) -1.10 (-0.30)

Ixonos 0.85€ (0.90€) -1.35 (-0.75)

Outokumpu 0.7945€ (1.002€) -1.60 (-1.60)

Componenta 2.87€ (3.41€) -1.90 (-1.55)

Mitä tulee listan muutoksiin edelliseltä kvartaalilta niin ne ovat loppujen lopuksi aika pieniä muutamaa yritystä lukuunottamatta. Fortum ja Cargotec ovat tulleet selkeästi alaspäin ja pohjalta on Raute aloittanut nousunsa, mutta jääköön nähtäväksi mihin suuntaan kehitys yrityksellä menee. Näiden kolmenkin yrityksen muutokset ovat aika pieniä, mutta kuitenkin ihan eri suuntaan menossa kuin mitä aiemmin, joten seurataan seuraavat kvartaalit näitä hieman tarkemmin. Itse omistan Fortumia, joten se on varmasti eniten tarkkailun alla allekirjoittaneella.

Muutama sananen listan uusista tulokkaista:

Orion on ainut lääkefirma kotipörssissämme ja omaa tällä hetkellä aivan huikean oman pääoman tuoton mikä johtuu mitä ilmeisemmin siitä, että yhtiö on verrattain pitkään pärjännyt tiettyjen patenttien avulla. En ole hirveän tarkkaan seurannut, mutta Orion on kuitenkin viime vuosina ollut vahvassa tuloskunnossa. Tulevaisuudesta en hirveän hyvin tiedä, mutta mitä ilmeisemmin tiettyjen patenttien raukeaminen vaikeuttaa rahantekoa ainakin jonkin verran. Kaiken kaikkiaan yritys on laadukas ja siihen sijoittamista voi mitä ilmeisemmin kutsua defensiiviseksi, sillä lääkkeitä varmasti kulutetaan tulevaisuudessakin ja varmasti vielä enemmän väestön vanhentuessa länsimaissa.

Raisiota pidän juuri tällä hetkellä parhaimpana vaihtoehtona pörssimme elintarvikeyhtiöistä, mutta toisaalta muut niistä ovat aika helvetin huonosti hoidettuja kuten juuri julkaisemani lista kertoo jo tunnuslukujen muodossa. Raisiollakin on tosin omat ongelmansa ja ne taitavat mitä ilmeisemmin liittyä yrityksen omistajiin. Mielenkiinnolla seuraan miten yrityksellä menee.

Sponda on lisätty listalle lähinnä erään laiskasijoittaja-blogin ostojen ja niiden perustelujen vuoksi. Yritys myös toimii alalla jota en ole juuri seurannut, joten senkin takia yritys on kiinnostava allekirjoittaneelle. Viime vuodet yritys on ollut yllättävänkin vahva, vaikka markkinaolosuhteet eivät ole olleet mitenkään erityisen hyvät.

Elisa on ollut viime vuosina aikamoinen osinkokone ja sellaisena se mitä ilmeisemmin jatkaakin. Kuitenkin on vaikea tajuta mistä tulevaisuudessa yritys saa tuloskasvua ilman suuria panostuksia muihin markkinoihin kuin missä yritys juuri nyt toimii. Tietysti datamäärät jatkavat kasvuaan hamaan tappiin saakka, mutta hyvin kilpailtu ala ei jätä juuri ylimääräisiä voittoja toimijoilleen ainakaan Suomessa.

Martelasta allekirjoittaneella oli parempi käsitys ennen listalle ottoa, sillä ainakin pari viimeistä kvartaalia ovat menneet aika lailla penkin alle. Periaatteessa kuitenkin itseäni kiinnostaa se miten yritys pärjää Puolassa joka on minulle ehkä läheisin itäblokin maa johtuen siellä vietetystä kesästä muutama vuosi sitten. Myös toimistokalusteet ovat sellainen ala joka mahdollisesti kertoo siitä miten yleinen taloustilanne kehittyy lähiaikoina.

Tässä tämä lista tällä kertaa, Toivottavasti muutkin kuin minä näkevät tämän hyödylliseksi, vaikka se ei ole mikään sijoitussuositus. Mikäli haluatte listalle lisää yrityksiä niin ehdotelkaa perustellen niin katson löytyykö seuraamiseen lisäkiinnostusta.

-TT

Kun pelkkä lahjakkuus ei riitä, case olympialaiset

Olympialaiset ovat kuin maailma pienoiskoossa, vaikka se ei siltä välttämättä ensimmäisellä ajatuksella tunnukaan. Kuitenkin myös olympialaisissa alamme nähdä aika pitkälti sen, että suomalainen lahjakkuus ei ole mitenkään poikkeuksellista oli sitten kyse vaikka paraatilajistamme keihäänheitosta tai monista muista lajeista joissa kilpailu on aivan erityisen kovaa. Koska olen urheilumies henkeen ja vereen niin sen takia aion myös uhrata hieman aikaa tälle kohteelle. Tässä kirjoituksessa tulen siis keskittymään urheiluun. Tietysti lähimpänä sydäntäni on suomalaisten urheilijoiden suoritukset, joten niistä täytyy myös yrittää antaa riittävää kritiikkiä.

Ensin on pakko ottaa käsittelyyni koko kisojen suomalaisten lempilaji eli keihäänheitto jonka kultamitali käytännössä luovutettiin ilman kunnon taistelua Trinidadin pojalle joka ei varmastikaan uskonut voittoonsa ennen kuin kaikki muut olivat käyneet hoitamassa kuusi heittoaan. En usko keihäänheitossa otettavan noin helposti enää moneen vuosikymmeneen olympialaisten kultamitalia, mutta voin yhtä hyvin olla väärässäkin. Jostain syystä koko perkeleen kansa on niin tyytyväinen Ruuskasen pronssiin etten sitä millään ymmärrä. Varsinkin urheiluliiton herrat joilla on nollavaikutus suomalaiseen keihäänheittoon tuntuu ottavan taas suurimman hyödyn tästäkin mitalista, vaikka heidän pitäisi hävetä sitä ettei tuota kultamitalia saatu haettua. En tosin uskonut ennen kisaa suomalaisvoittoon, sillä pidin Thorkildseniä selkeänä voittajaehdokkaana. Jos nyt pitää sitten miettiä miksi tyydyttiin pronssiin niin siihen on niinkin yksinkertainen vastaus, että sitähän sinne lähdettiin hakemaankin. Ennen kisojen alkuahan kävi taas ”turhan”toimittajat kysymässä tavoitteita ja suomalaispojat sitten taas toivoivatkin yltävänsä mitaleille. Samat toimittajat sitten kysyivätkin Thorkildsenilta, että kuka ottaa pronssia johon hän sitten vastasi ”ei kiinnosta pätkääkään, sillä kultaahan sitä ollaan hakemassa”. Pelkästään tämä asenne-ero selittää sen miksi norjalaispojalla on kaksi olympialaisten kultamitalia ja muita voittoja, vaikka se yleensä nuorempana aina ottikin pataansa Pitkämäeltä. Lahjakkuutta on molemmilla ihan yhtä paljon, mutta asennetta löytyykin sitten ainoastaan toiselta. Keihäänheitto on raaka laji, jossa lähes joka suoritus sattuu niin perkeleesti. Se on myös aika pitkälti kuitenkin tekniikkalaji joka selittää hyvin pitkälle sen miksi heittojen pituudet niin paljon vaihtelevat.

On kuitenkin huomattava ettei ilman todellista lahjakkuutta noihin kisoihin ole juuri asiaa, joten sen takia ei mielestäni missään nimessä pidä aliarvioida niidenkin epäonnistuneiden lahjakkuutta jotka tulivat maaliin sijoilla ynnä muut tai hävisivät oman ottelunsa kuten Jarkko Nieminen. Valitettavasti pelkkä lahjakkuus ei enää riitä, kun jokaiseen urheilulajiin tulee menestyjiä lähestulkoon ympäri maailmaa. Tämä kehitys myös johtaa siihen etteivät suomalaiset voi odottaa enää tulevaisuudessakaan suurempia mitalisaaliita kuin mitä viime kisoissa on saatu ilman selkeitä muutoksia huippu-urheiluun. Käytännössä varmin tapa on yksinkertaisesti tehdä asiat paremmin kuin muut mikä onkin sitten selkeästi helpommin sanottu kuin tehty. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa panostusta vain kapeaan huippuun jolla on kaikki edellytykset absoluuttisen fyysisen lahjakkuuden lisäksi menestykseen. Tällaisia urheilijoita ei Suomen joukkueessa kuitenkaan näissäkään kisoissa kovin monia löytynyt. Ennen kaikkea tämä vaatii urheilijoilta suurinta panostusta eikä näitä ”oli ihan hyvä suoritus aamu-uinniksi” turisteja pidä missään nimessä tukea suuremmilla rahasummilla vaan antaa heidän kustantaa omat kisamatkansa ja harjoittelunsa. Ei allekirjoittaneella ole tietystikään mitään sitä vastaan jos he hoitavat asiansa ja hankkivat tukensa itse. Ennen kaikkea pitää panostaa niihin urheilijoihin, jotka todella antavat kaikkensa, vaikka vastus nyt sitten sattuisikin olemaan ykkössijoitettu kuten sulkapalloilija Ville Långilla joka antoi kaikkensa ja vielä vähän enemmänkin taistellessaan urhean pelin malesialaispoikaa vastaan. Yksi erävoitto oli ihan helvetin iso asia sulkapallossa tuollaisesta vastustajasta. Valitettavasti tämä henkinen ylisuorittaminen ei vaan riittänyt selkeästi parempaa pelaajaa vastaan. Toinen täysin vastakkainen suoritus oli Jarkko Niemisen peli Murrayta vastaan, jossa jarkko antautui jo ennen peliä.

Allekirjoittaneelle henkinen kantti jota urheilijat joko omaavat tai ei on vähintään yhtä tärkeä asia kuin absoluuttinen fyysinen lahjakkuus, sillä tiukassa paikassa se tulee ennen kaikkea ratkaisemaan menestyksen. Tätä ei voida opettaa, vaikka henkisen valmennuksen ”asiantuntijat” niin väittävätkin. Mikäli urheilija nyt on tyytyväinen loppukilpailupaikkaan tai himmeään mitaliiin niin hoitakoon sitten itselleen sponsorit. En muista kyseisen porilaisen rintauimarin nimeä, mutta kaveri totesi heti uintinsa jälkeen ottavan kultaa seuraavista kisoista. Tällä kaverilla on varmasti paremmat menestysmahdollisuudet kuin suurella osalla suomalaisurheilijoista. Tämä osoittaa jo heti hyvää henkistä kanttia ja sillä mennään jo selkeästi eteenpäin. Pelkän henkisen kantin ei pidä tietystikään riittää, joten tehtäköön se myös tässä selväksi. Ainoastaan ammattilaisuus voi viedä urheilijan nykypäivänä maailman huipulle ja monissa lajeissa ympärivuotiset harjoitusolosuhteet on haettava kauempaa. Tähän tarvitaankin sitten tukea ja sitä olkoon saatavilla, mutta ainoastaan huippulahjakkuuksille joita myös tässä maassa tulee joitakin joka vuosi.

Lyhykäisyydessään analyysini pärjäämisestä huippu-urheilusta on seuraava:

1.Urheilijan pitää olla huippulahjakas ja valmis ammattilaiseksi

2.Hänen pitää tavoitella vain ja ainoastaan olympiakultaa tai maailmanmestaruutta tulevaisuudessa.

3.Hänen pitää myös omata henkistä kanttia näihin kahteen edelliseen.

Mitään näistä osa-alueista ei pystytä kehittämään pelkästään valmennuksella vaan näitä joko löytyy fyysisesti tai pään sisältä ja tällaisiin urheilijoihin pitää panostaa. Muuten yhteiskunnan rahat ja panostus on syytä laittaa perusliikuntaan. Helpoin tapa saada vapaamatkustajat pois huippu-urheilusta on ennen kaikkea pitää ”järjestelmän” aisankannattajat poissa urheilijoiden ja näiden valmentajien jaloista. Tämä sisältääkin sitten kaikki ”Ippe Natuset” ja ne järjestöpaviaanit jotka olivat mm. juhlimassa Petäjän hopeamitalia Lontoossa. Jo pelkästään tällä tavalla saadaan resusseja kohdistettua huomattavasti paremmin ja sekin jo parantaa urheilijoiden menestystä nykyisilläkin resursseilla.

Ennen kaikkea on muistettava ettei huippu-urheilu kuitenkaan kuulu kansakunnan maksettavaksi vaan lähinnä tavallinen perusliikunta ja sen tukeminen. Mikäli kuitenkin jonkinlaista tukea jaetaan olisi se kohdennettava harvoille ja valituille. Tämä kilpailun koveneminen on myös näkyvissä liike-elämän globalisaatiossa ja Suomen tulisikin keskittyä tiettyihin osa-alueihin joissa voidaan pärjätä. Sen kirjoituksen aika on kuitenkin muulloin. Ensi kerralla keskitytään sitten ihan muihin asioihin.

- TT

Mediaton päivä.

Kuten tossa viime viikolla lupasin niin tarkoitus oli viettää kokonainen päivä mediapimennossa mikä sisälti internet- sanomalehti – televisio ja uutiskiellon. Tämän seurauksena pidin koko päivän myös kompjuutterinikin pois päältä. Onnistuinkin tässä aika pitkälle kunnes hyvin myöhään illalla sitten sorruinkin uutisten katseluun. Tässä kirjoituksessa onkin sitten tarkoitus kertoa tuntemuksiani ja siitä kuinka päivä meni tuohon iltaan saakka.

Elikkäs heräsi ensimmäisen kerran hieman normaalia aikaisemmin eli seiskan maissa. Ensimmäinen ajatukseni olikin se miten helvetissä keksin niin paljon tekemistä ettei tarvitse näitä koukuttavia medioita seurata. Olennaisin asia minkä huomasin heti tuolloin aamulla on se, että kun ihminen kieltää itseltään jotain niin se alkaa heti tuntua huomattavasti houkuttelevammalta kuin aiemmin. Tiesin myös hesarin tippuneen postilaatikosta, joten heti tuli samalla mieleen se miten siitä pääsee eroon katsomatta edes sisältöä. Tämä kuitenkin onnistui loppujen lopuksi hyvin vaivattomasti. Tätä operaatiota ennen kuitenkin aloin pötköttelemään ja huomasin sitten samalla herääväni kellon soittoon kasilta eli olin nukahtanut uudestaan ja sitten taas pyörivät samat ajatukset päässä eli mites helvetissä tän ajan saa kulumaan? Tämän jälkeen keitinkin sitten aamupuuroa jota en yleensä tee ikinä vapaapäivinäni jollaisen maanantaina vietin. Tämä lähinnä tekemisen puutteessa. Boorriiinnngg! Puuron jälkeen olikin vuorossa aamukahvi josta olen aina nauttinut rauhassa, sillä se on yleensä aamun paras hetkeni.

En muista enää tarkalleen mitä kello näytti, kun sain nämä aamutoimeni hoidettua, mutta sen jälkeen alkoikin sitten ensimmäisen kirjan lukeminen joka oli tällä kertaa jonkun kirjoittama kirja Jach Welchista joka oli General Electricin toimitusjohtaja kahdenkymmenen vuoden ajan kasikytluvun alusta vuosituhannen vaihteeseen. Jos ei laske mukaan lounasta johon meni noin tunnin verran aikaa tekemiseen ja syömiseen niin olin kirjan puolivälissä joskus yhden maissa. Monen tunnin lukeminen alkaa selvästi näkyä ja jossain välissä huomaa kuinka koomassa on tullut luettua, sillä joitakin kohtia joutuu kelaamaan uudestaan niiden mennessä täysin ohi aivotoiminnan lyödessä tyhjää. Yhden jälkeen olikin sitten vuorossa toisen kahvikupillisen aika. Nämä kahvikupilliset menevät yleensä aina hyvin rauhoittuessa ja elämästä nauttiessa, kun ei ole kiire minnekään eikä silloin paina huolet ja murheet. Itse en oikestaan pysty juomaan juuri muuta sumppia kuin juhla moskaa ja residenttiä, sillä muut kahvit maistuvat mielestäni kuralle. Yleensä tapana on vielä vetää vaaleaa paahtoa, mutta tällä viikolla on tullut juotua tummaa erehdyttyäni vahingossa sitä ostamaan. Jostain syystä tuntuu siltä ettei siinä ole ihan samaa potkua kuin vaaleassa paahdossa. Tietysti tämä voi olla vain harhaa, joten tiedä hänestä. Kofeiini on allekirjoittaneen ainut jokapäiväinen huume ja sen puute aiheuttaa kieltämättä aina hieman vitutusta väsymyksen kanssa.

Tämän jälkeen alkoikin olla sitten tekemisen puutetta, kun tarvitsi taukoa lukemisestakin. Siitä sitten innostuinkin siivoamaan joka on kanssa ihan helvetin harvinainen operaatio allekirjoittaneelle. Tämän siivousprojektin osana olikin sitten taas aika keräillä tavaraa roskiin ja sitähän sitten löytyikin taas jonkin verran. Tästä hyvänä esimerkkinä parikymmentä joskus yhdeksänkymmentäluvulla käytössä ollutta vhs-kasettia, jotka löysivät paikkansa jätesäkistä. Sivuhuomautuksena mainittakoon se, että mediaton päivä on ihan hyvä idea silloin, kun on paljon turhia rutiineja tehtävänä jotka eivät vaan kiinnosta, mutta ovat välttämättömiä. Varmasti on muitakin juttuja mitä tehdä, mutta nää nyt oli vaan juuri nyt tehtävä. Tämän operaation jälkeen olikin vuorossa aikaisemmin jo mainitun kirjan toinen puolisko joka oli noin sata sivua. Kaiken kaikkiaan kirja oli mielenkiintoinen, mutta liian pitkään saman kirjan lukeminen ei vaan toimi, jos täytyy sitten vielä ajatellakin samalla. Toisin sanoen kannattaa siis lukea jotain vähän kevyempää kuten jotain romaania mikäli haluaa viettää päivänsä kirjan ääressä. Tämä operaatio kestikin sitten johonkin iltakuuteen jonka jälkeen oli vuorossa iltaruoka. Syön aika paljon, mutta yritän pitää annokset pieninä silloin, kun ei ole liikuntaa tiedossa. Liikkuminen on ollut viime ajat aika vähissä johtuen nilkkani raiskaamisesta kaverini häissä saappaanheittokisassa. Tämän takia olen yrittänyt parannella sitä pysymällä kotona niinä päivinä, kun ei ole ollut pakollisia menoja. Illemmalla sitten aloittelinkin ruuan jälkeen toista kirjaa joka on varsin viihteellinen Cityboy joka kertoo suhteellisen todenmukaisen tarina eräästä nuoremmasta ”pankkiirista” joka ilman koulusta onkin yhtäkkiä kaikkien kokkelipäiden kanssa ”maailman huipulla” Tämä kirja kertoo aika hyvin siitä kuinka nuoret sekaisin olevat moraalittomat geelitukat tekevät päätöksiä vähillä yöunilla kokkelihuuruissaan. Suosittelen tätä lukemiseksi kaikille jotka kuvittelevat pankkiirien tekevän päätöksiää järkevästi ja omilla aivoillaan, vaikka totuus on jotain ihan muuta ainakin tässä tapauksessa. Kirjoittaja Geraint Anderson muuten kertoo ilmeisesti aika lailla itsestään vaikka muut henkilöt ovatkin lähinnä fiktiivisiä. Tätä kirjaa en tosin ehtinyt lukea läheskään kokonaan ja sen olen jo aiemmin lukenutkin. Alkoi vaan sen verran pahasti väsyttämään ettei mihinkään älylliseen lukemiseen ollut enää potkua. Tässä vaiheessa alkoin myös polttelemaan läppärin avaaminen ja sortuminen helppoon ratkaisuun. En sitä kuitenkaan tehnyt. En tosin tiedä olisiko sillä ollut mitään merkitystä olinhan jo taistellut omia mielitekojani vastaan jo melkein puoli vuorokautta. Loppuilta menikin sitten lähinnä tuon cityboy-kirjan kanssa vaikka repsahdinkin katsomaan kymmenen uutiset.

Yleisiä huomioita: Yksi mediaton päivä ei saa ketään rauhoittumaan vaan niitä pitäisi olla useampia peräkkäisiä. Kuitenkin ihmisen tuottavuus kyllä kasvaa hetkittäin, sillä turhaa ruudun tuijottamista ei mediattomana päivänä tapahdu. En usko pystyväni lukemaan yhtä paljon saman päivän aikana mikäli laittaisin jossain vaiheessa läppärini auki. Kuitenkin on huomioitava se, ettei ilman kunnon taukoja jaksa lukeakaan ajattelemalla samalla mitä kirjassa sanotaan. Viihteellinen luettava taas toimii hyvin aivotoiminnan nollaamisessa ja mediattomasta päivästä kannattaa suurempi osa käyttää nimenomaan tähän tarkoitukseen mikäli pitää lukemisesta. Mediaton päivä on myös erinomainen idea nauttia yhdessäolosta mikäli on perheellinen. Itseäni tämä ei tosin koske, mutta vanhempien lapsille antama aika on korvaamatonta. Varsinkin telkkarin ja tietokoneen pitäminen kiinni sopii kaikille varsin hyvin. Aamuhesarin tai muun lehden lukeminen heti aamulla voi olla ihan rentouttavaa myöskin vaikka en sitä kokeillutkaan. Edellisten päivien lehtiä ei tosin kannata jättää lojumaan sillä niiden otsikoita tulee varmasti aina tuijotettua informaationhimossa kuten itsellenikin kävi. En tosin avannut yhtään ainutta lehteä. Mediattomana päivänä kannattaa myös nauttia vaikka kahvia parvekkeella keskittyen omiin ajatuksiinsa ilman mitään oheistoimintaa, sillä siitä yllättävän paljon irti. Itse selvisin melkein koko päivän ilman sortumista, mutta lopulta kamelin selkä katkesi väsyneenä. Katsotaan tulisiko keksittyä joku toinen vastaava kokeilu. Tärkein asia oli kuitenkin se, että jonkin asian kieltäminen saa ihmisen haluamaan sitä entistä enemmän.

Tässä nää kaikki tällä kertaa, jos jollekin tulee mieleen jotain ton päivän kulusta tai ehdotuksia samanlaisen päivän viettämiseen niin kertokaa ihmeessä.

- TT

Konecranes-analyysi

Analyysiharjoitukset jatkuvat ja tällä kertaa vuorossa on Konecranes.

Konecranes on kansainvälinen nostolaitevalmistaja joka tuottaa a toimittaa tuottavuutta lisääviä nostoratkaisuja ja palveluita valmistus- ja prosessiteollisuudelle, ydinvoimaloille,laivanrakennusteollisuudelle ja satamille. Tämän lisäksi yritys tarjoaa huoltoja ja kunnossapitoa kaikille nosturimerkeille, satamalaitteille ja työstökoneille.

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 lähtien. (Milj. €)

2002, 721

2003, 665

2004, 728

2005, 971

2006, 1482

2007, 1750

2008, 2102

2009, 1671

2010, 1546

2011, 1896

Keskimääräinen kasvu noin 10% vuodessa. Konecranesin ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto on ollut 1035 miljoonaa Euroa. Tässä on kasvua hieman yli 20% edelliseen vuoteen. En tosin usko tämän vauhdin jatkuvan lähivuosina vaan pikemminkin arvioin liikevaihdon pysyvän viimeisen kolmen vuoden keskiarvossa joka on noin 1.7 miljardia Euroa ilman suurempia yritysostoja. Tällä hetkellä tilauskanta on tosin ennätyslukemissa, mutta uskon sen pienenevän tulevaisuudessa selvästi.

Konsernin liiketoiminta jakautuu seuraavalla tavalla:

Uudet laitteet: 60%

Huolto: 40%

Näiden liikevoittoprosentit ovat aika pitkälti samanlaiset eikä prosentin kymmenyksiä suurempaa eroa ollut ainakaan vuonna 2011. Huollon kate on tosin parantunut alkuvuonna selkeästi. Viime vuonna uusien laitteiden myynti kasvoi selkeästi nopeammin kuin palvelut. Sama kehitys on myös jatkunut tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma:

EMEA 50% (55%)

Amerikka 29% (29%)

Aasia 21% (16%)

Huomattavaa liikevaihdon maantieteellisessä jakaumassa on Aasian nopea kasvu ja tämä tulee myös jatkumaan tulevina vuosina. Tämä johtuu maailmantalouden kasvupesäkkeiden olevan lähinnä Aasiassa tulevina vuosina. Vielä tällä hetkellä kuitenkin Euroopan ja lähi-idän alueet ovat hyvin suuressa osassa yrityksen toimintaa.

Tuloksesta ja sen mahdollisesta kehityksestä:

Huollon ja modernisoinnin osuus yrityksen tuloksesta on suurempi kuin uusien laitteiden myynti ja yritys on myös pyrkinyt tätä toimintaa kasvattamaan.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2002, 0.42€

2003, 0.22€

2004, 0.41€

2005, 0.46€

2006, 1.16€

2007, 1.92€

2008, 2.82€

2009, 1.08€

2010, 1.34€

2011, 1.35€

AVG, 1.12€

Keskimääräinen osakekohtaisen tuloksen nousu on näinä seitsemänä vuotena ollut 12% joka on aika lailla linjassa yrityksen liikevaihdon kasvun kanssa. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen tuloskasvu on ollut hyvinkin tervettä. Maailmantalouden supersykli koki huipennuksen vuosina 2007-2008 Konecranesin osalta. Käytännössä vuoden 2008 tulos on niin hurja etten usko yrityksen pääsevän siihen hyvin moneen vuoteen. Seuraavien vuosien keskimääräisen tuloksen arvioisin olevan jotain 1-1.3€ välillä. Tämä on varmasti pessimistisempi arvio kuin monen muun, mutta en vain yksinkertaisesti näe mistä sitä kasvua maailmantalouteen joka nostaisi myös Konecranesin tulosta olisi tulossa. Yritysostojen kautta tosin on varmaan mahdollista parantaa osakekohtaista tulosta.

Osinkohistoria:

2002, 0.24€

2003, 0.25€

2004, 0.26€

2005, 0.28€

2006, 0.45€

2007, 0.80€

2008, 0.90€

2009, 0.90€

2010, 1.00€

2011, 1.00€

AVG, 0.61€

Keskimääräinen viimeisen seitsemän vuoden osinkojen kasvu on 15.3%. Pidän tätä erinomaisena saavutuksena. En tosin odota seuraavien vuosien osinkojen juurikaan kasvavan vaan ne tulevat todennäköisesti pysymään tuossa Euron pinnassa. Osinkoprosentti nykyhinnalla on selkeästi alle viisi mikä on kuitenkin ihan kohtalainen. Lähimmällä suomalaisella verrokilla cargotecilla se on nykyhintaan verrattuna suurempi. On toisaalta muistettava Cargotecin huonompi nykytilanne. Pitäisin Konecranesille parempana sijoittaa enemmän kasvuun lähivuosina, kun huonommassa taloustilanteessa olevat kilpailijat joutuvat myymään omia toimintojaan. Tällä hetkellä markkinaosuus on 16% ja kilpailijoiden taloustilanteiden heikentyessä Konecranesilla on hyvä mahdollisuus voittaa sitä lähivuosina.Toivoisin osinkojen ulosmaksumäärän pienenevän, jotta markkinaosuuksien voittaminen onnistuisi.

Lyhyt SWOT-analyysi Konecranesista:

Strengths:

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson ovat varmasti hyvinkin lähellä parhaita yritysjohtajia Suomessa, joten johtoporras on ainakin hyvissä käsissä. Lundmarkilla on muutaman miljoonan Eurosta osakkeita, joten hänen sitoutumista yhtiöön ei tarvitse kyseenalaistaa. Tämän lisäksi myös tuotteet ovat kilpailukykyisiä ja kannattavuus hyvällä mallilla. Oman pääoman tuotto on myös hyvä. Edellisen kymmenen vuoden aikana se on ollut keskimäärin 23%. Kun ottaa supersyklin ennätyslukemat pois on keskiarvo viidentoista luokkaa mikä on ihan kohtuullinen.

Weaknesses:

Heikkouksia on vaikea löytää yritykselle, mutta ehkä ensimmäisenä tulee aika pitkälti mieleen iso riippuvuus maailmantalouden käännöksistä. Toinen asia mikä pistää silmiin on Euroopan ja lähi-idän alueiden suuri osuus liikevaihdosta mikä varsinkin seuraavan vuosikymmenen aikana voi olla vaarallinenkin asia. Toisaalta voi hyvinkin olla mahdollista, että Aasian osuus liikevaihdosta kasvaa hyvinkin nopeasti. Heikkoutena voi myös pitää muiden johtokunnan jäsenten merkityksettömiä määriä Konecranesin osakkeita. Muutama tuhat noin ison yrityksen osakemääränä on ihan olematon.

Opportunities:

Yrityksen suurimpana mahdollisuutena pidän Aasian liikevaihdon ja markkinaosuuksien kasvattamisen. Tätä tukee hyvin Lundmarkin muutto Singaporeen. Myös onnistuneet yritysostot ovat mahdollisuus voittaa markkinaosuuksia. Pidän henkilöstön uutta osakesäästöohjelmaa mahdollisuutena saada motivoituneempaa työväkeä. Vaikka se tietysti tulee suhteellisen kalliiksi niin näen sen enemmän positiivisena asiana kuin uhkana.

Threats:

Suurin uhka on investointihalukkuuden todellinen sulaminen ympäri maailmaa. Tällöin yrityksen isoja investointeja vaativat tuotteet eivät mene kovin hyvin kaupaksi. Liika osinkojen maksu tulevaisuudessa saattaa vähentää yrityksen mahdollisuuksia investoida tuottavaan kasvuun, kun yritysostoja olisi saatavilla kilpailukykyiseen hintaan.

Konecranesin johtoporras:

Johtoporrasta pidän yrityksen vahvuutena kuten jo aikaisemmin mainitsinkin. Toimitusjohtaja Pekka Lundmark on ollut jo pitkään kyseisessä pestissä ja saanut selkeästi tuloksia aikaan. Hän aikoo myös viettää seuraavan vuoden Singaporessa vahvistamassa yrityksen läsnäoloa kyseisellä alueella. Siellä päin on monesti tärkeää, että isoimmat herrat ovat solmimassa kauppoja, joten pidän sitä hyvänä ideana. Lundmarkin lisäksi hallituksen puheenjohtaja entinen yrityksen toimitusjohtaja Stig Gustavson on toinen avainhenkilö johtoryhmässä ja hänellä on myös nosturibisneksestä hyvin pitkä kokemus. Hän myös onnistui luomaan Konecranesista maailmanlaajuisen yrityksen. Muita johtoryhmän jäseniä en tunnekaan enkä osaa heistä juuri paljon mitään sanoakaan. Ehkä toivoisin hieman enemmän kansainvälisyyttä, sillä pohjoismaat ovat hyvin vahvasti edustettuina.

Loppusanat:

Konecranes on Helsingin pörssin yhtiöistä selkeästi kymmenen parhaan joukossa, mutta kuitenkin selkeästi jäljessä parhaita kuten Konetta ja Nokian Renkaita mitä tulee liiketoimintaan ja yrityksen laatuun. Tällä hetkellä yrityksen osakekurssi on noin 21 Euroa mikä on aivan liian paljon, jotta kannattaisi harkita yrityksen osakkeiden hankkimista. Se on oman arvioni mukaan selkeästi yli yrityksen arvon joka on varmasti lähempänä viittätoista kuin kahtakymmentä Euroa. Itse voisin harkita yrityksen osakkeiden ostoa kolmentoista Euron hinnalla mikä on hyvin kaukana nykyisestä. En omista yrityksen osakkeita, vaikka pidänkin sitä hyvin laadukkaana.

Kiitoksia mielenkiinnosta.

- TT

informaatiotulvan vähentäminen

Elämme maailmassa, jossa ei oikeastaan saa hetken rauhaa informaatiotulvalta mikäli tähän ei juuri itse pyri. Kuitenkin on huomattava ettei ihminen ole kuitenkaan sopeutunut tähän tulvaan ja aivojemme kapasiteetti on kuitenkin rajallinen mikä käytännössä vaikuttaa huomattavasti siihen miten se tämän kaiken ”roskan” suodattaa. Yksinkertaista ratkaisua tähänkään ongelmaan ei tietysti ole, mutta itselläni on jonkinlainen näkemys siitä kuinka tätä tulvaa voi suodattaa tavalla joka sopii paremmin kuin siitä kärsiminen.

Tämä tulvahan tulee nykymaailmassa pisaroittain ja hyvin monelle jää vain jonkinlaisia pieniä muistikuvia siitä mitä on käsitellyt. Itselleni tämä näkyy monesti varsinkin surffatessani tiettyjen iltapäivälehtien nettisivuilla ja saatan lukea samat uutiset moneen kertaan huomaten yhtäkkiä, että perkele mähän luinkin jo tämän saman uutisen ja monesti vielä samoilta sivuilta. Myös pörssikursseja tulee seurattua aivan liian usein, vaikka en kuitenkaan ole aikomassa tehdä kauppoja niin siitä huolimatta käytännössä koneen ollessa auki ne ovat siellä jossain taustalla aina joka helvetin hetki kuten tätäkin kirjoittaessa. Eivät ne osakekurssit siitä seuraamisesta muutu, vaikka kuinka yrittäisikin käyttää omaa tahdonvoimaansa niiden muuttamiseen. Tämä on myös varmasti suhteellisen vaarallinen tapa, sillä yhtäkkiä saattaa tullakin mieleen myyminen tai ostaminen ilman vakaata aikomusta tehdä kyseinen asia. Netti on muutenkin allekirjoittaneella se suurin kompastuskivi mitä tulee järkevän informaation keräämiseen, sillä muita medioita seuraan sen verran vähän päivän aikana ettei Helsingin Sanomia lukuunottamatta tulee niihin juurikaan koskettua. Telkkarin katsomista olen kyllä onnistunut hyvin vähentämään viime vuosina johtuen oman telkkarini hajoamisesta ajat sitten. Tällä hetkellä olen vielä onneksi onnistunut välttämään mobiilinetin hankkimisen omaan nokialaiseeni, sillä surffaamista tulee jo muutenkin harrastettua aivan liian paljon. Onhan siinä luurissa Wifi, mutta sitä ei onneksi tule käytettyä kuin ulkomailla. En tiedä koska sorrun hankkimaan netin puhelimeeni, mutta varmaan jossain vaiheessa niin tulee käymään.

Jos haluaa itsensä sopeuttaa tämän informaatiotulvan vyörymiseen niin käytännössä paras tapa on välttää sitä kokonaan. Kuitenkin elämme sellaisessa maailmassa ettei tämän kaiken roskan välttäminen ole mahdollista, mutta sen vähentäminen onkin sitten toinen asia. Itse olen ainakin miettinyt vaihtoehtoa, jossa tietoisesti yritän välttää tälle altistumista. Parhaiten tämä tietysti onnistuu lähtemällä johonkin kauas, jossa ei välttämättä ole edes sähköjä ja jättää puhelimensa kotiin. Kuitenkin nykyaikana suurin osa ihmisistä ei välttämättä omaa tällaista piilopaikkaa tai on pilannut sen hankkimalla telkkarin ja sähköt kesämökilleen. Tämä saattaa olla yhteiskunnankin kannalta iso asia, sillä jotenkin allekirjoittaneesta tuntuu nykyisen kehityksen johtavan ihmisten zombiutumiseen joka tarkoittaa lähinnä sitä ettei aivot aina raksuta ihan siihen malliin kuin pitää, sillä niiden käydessä ylikierroksilla ei järkevästä päätöksenteosta meinaa tulla yhtään mitään. Tämä johtaakin sitten turhien ärsykkeiden iskemiseen suoraan alitajuntaan joka näkyy turhana roskan hankkimisena. Pahimmat mediat tähän asiaan ovat Internjet ja televisio jossa molemmissa nykypäivänä on sekä näkö- että kuuloaistille ärsykkeitä. Myös turha kaupoissa käynti on hyvin tehokas tapa turruttaa oma aivotoimintansa. Periaatteessa tämä tietotulva ei ole pelkästään paha asia, mutta sen suodattaminen voikin olla ylitsepääsemätöntä. Telkkarin voi onneksi pistää pois päältä. On myös olemassa sellaisia softia nettin liikakäyttöä varten jotka sammuttavat tietokoneen mikäli tietty aikamäärä ylittyy vaikka päivän aikana. En ole näitä itse vielä käyttänyt, mutta jossain vaiheessa niillekin voi tulla tarvetta. Itse kun on niin vaikea arvioida omaa riippuvuuttansa.

Itse olen pistänyt mietintämyssyni päähän ja todennut ettei vähäiset aivosoluni enää kestä samanlaista informaatiotulvaa niin paljon, joten tarkoitukseni on ruveta pikkuhiljaa sopeuttamaan omaa päätäni. Tämän seurauksena olenkin päättänyt aloittaa pikkuhiljaa ja pitäväni yhden ”mediattoman” päivän kuukaudessa mikäli siihen vain pystyn. Aion aloittaa tämän kokeilun ensi viikolla joku päivä ja ajattelin pitää ”päiväkirjaa” siitä miten se onnistuu. Olen sataprosenttisen varma, että heti ensimmäisten tuntien aikana alkaa henkien taisto. Tämä kokeilu siis tarkoittaa sitä etten voi silloin katsoa nettiä, en voi myöskään vilkaista telkkaria ja sitten se helpoin juttu eli aion myös pitää puhelimen pois päältä koko päivän. Tämä viimeinen osio onkin sitten harvinaisen helppo, sillä en tykkää puhelimenkäytöstä jostain syystä. Tästä olen saanut vahvistuksen kavereiltani jotka ovat sanoneet kuinka vittuuntuneelta kuulostan siihen vastatessani. Aion myös tähdätä siihen etten lue ainuttakaan iltapäivälehteä tai edes hesaria koko päivän aikana. Ajattelin julkistaa päiväkirjamerkintäni sitten myös blogissani, jotta jokainen voi sitten itse ihmetellä kuinka hankalaa moinen ärsykkeiden välttely on. Toisaalta kyseessä voi myös olla ”vapauttava” kokemus joten jääköön nähtäväksi. Olen varannut tätä kokeilua varten ihan oikeita kirjoja, mutta en laske niiden olevan minkäälainen vastine muille haitallisemmille medioille. Ne kun opettavat keskittymistä ja vaativampaa ajattelua kuin haitalliset mediat. En vielä tällä hetkellä tiedä tarkkaa päivää jolloin sen päivän pidän, mutta vaihtoehtoina ovat maanantai, keskiviikko ja torstai. Riippuu vähän ensi viikon menoista joista ei ole vielä täyttä varmuutta.

Tässä kaikki tällä kertaa,

- TT

Ajatuksia säästö- ja sijoitusprojektistani

Yksinkertaisimmillaanhan säästäminen on vain kulutuksen siirtämistä tulevaisuuteen. Sijoittaminen on taas käytännössä sitä varten, että voi ostaa jotain tulevaisuudessa halvemmalla kuin mitä hetkellä jolloin rahansa laittaa kiinni kohteeseensa. Yksinkertaisimmillaan on kyse juuri edellämainituista asioista, mutta elämä keskimäärin tekee asioista paljon monimutkaisempia.

Itse olen jo yli kolmekymppinen ”vanha jyyrä” jonka parhaat päivät ovat joissakien mielessä luetut ja tämän takia tulojen ja säästämisen suhdetta on välillä hyvä miettiä aina välillä uudelleen. Kylmä faktahan on se, että ihmisen vanhetessa kyky asioista nauttimisesta vähenee eikä samoja asioita jaksa enää välttämättä tehdä kuin parikymppisenä nuorena kloppina. Tämän takia kaikkea kulutusta ei missään nimessä kannata siirtää hamaan tulevaisuuteen vaan nauttia vielä niistä elämäniloista joista ei enää eläköityessään saa samalla tavalla välttämättä kiksejä. Toinen opettaja on elämän arvaamattomuus josta itse sain jo hyvin pienenä vähän liian suurenkin maistiaisen. Tällä hetkellä säästöön jää yli kolmekymmentä prosenttia tuloistani mikä on hyvinkin paljon verrattuna moniin ikätovereihini. Toisaalta myös menoni ovat pienemmät kuin suurella osalla muista. Tämä johtuu siitä ettei allekirjoittaneella ole mitään mahdottoman suuria kulueriä kuten asuntolainaa tai perhettä. Tällä hetkellä olen aika tyytyväinen tähän tilanteeseen, mutta tarkoitukseni on kuitenkin jossain vaiheessa nauttia enemmänkin säästöistäni. Tällä hetkellä en pidä sitä kovin ajankohtaisena asiana, mutta olen jo päättänyt tavan nauttia hieman suuremmasta osasta rahavaroja kunhan sen aika koittaa.

Tällä hetkellä sijoitukseni tosin tuottavat lähinnä tappiota, mutta en pidä sitä juurikaan yllätyksenä vaan sen takia sijoitusasteeni onkin noin viisikymmentä prosenttia enkä usko sitä kovin nopeasti nostavani, sillä uskon nykyisen talouskriisin jatkuvan vielä lähivuodet ja hyvin vaikeat ajat ovat jo hyvinkin lähellä. Käytännössä en näe enää kuin kaksi vaihtoehtoa ja toinen on hyvin jyrkkä tiputus joka aiheuttaa samanlaisen luovan tuhon joka nähtiin Suomessa 1990-luvun alussa ja sen ansiosta maamme teollisuuden tuottavuuskasvu olikin maailman nopeinta. Valitettavasti julkinen sektori ei ole mennyt juuri ollenkaan eteenpäin, joten oman teollisuutemme kilpailukyvyn ollessa selkeästi laskussa ei tätä nykyistä ”hyvinvointivaltiota” pidetä enää montaa vuotta pystyssä. Toinen vaihtoehto on älytön ”rahanpainaminen” EKP:n ja muiden keskuspankkien toimesta joka johtaa tämän Euroopan Japanin esikuvansa mukaiseen taloustilanteeseen, jossa ollaan parikymmentä vuotta deflaatiossa kunhan rahanpainaminen on saavuttanut kliimaksinsa kuten Japanissa on käynyt. Molemmissa vaihtoehdoissa monet ihmiset tulevat valitettavasti kärsimään, mutta kukaan ei varmasti halua nähdä järjestelmäkriisiä mikä tulee koko ajan todennäköisemmäksi mitä pidempään välttämättömiä päätöksiä lykätään eikä ihmisille kerrota totuutta siitä kuinka kusiset paikat meilläkin tulee olemaan täällä lintukodossa.

Tästä kaikesta huolimatta tulevaisuus tuo hyviä mahdollisuuksia niille jotka hoitavat asiansa hyvin. Tämän takia en suosittele ketään kantamaan liian suurta murhetta tulevaisuudesta vaan suosittelen avointa mieltä, jotta pääsee hyvin eteenpäin. Itse aion seuraavan kymmenen vuoden aikana saada niin paljon rahaa säästöön, että voin lähteä jo pari vuotta himoitsemalleni maailmanympärysmatkalle. Arvioisin tämän reissun olevan mahdollinen saatuani viisikymmentätuhatta Euroa säästöön johon menee vielä kahdeksasta kymmeneen vuoteen. Käytännössä jos laskee inflaation noin kolmeen prosenttiin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi säästössä pitää olla silloin noin kuusikymmentäseitsemäntuhatta mikäli jostain syystä kyseinen raha on vielä käytössä mitä rohkenen epäillä. Toisaalta en kyllä usko edes kolmen prosentin inflaatioon tulevina vuosina, vaikka valtio verotuksen kautta tekeekin normaali-ihmisen elämästä hyvin paljon kalliimpaa. Käytännössä tämä reissu tulee kustantamaan noin kaksikymmentätuhatta Euroa silloisessa rahassa mikäli ei tapahdu hirveän suuria yllätyksiä tulevaisuudessa. Suurin syy sille miksi aion lähteä seuraavan kymmenen vuoden aikana on se ettei matkustaminen ole fyysisesti mitenkään vähäkuormaista vaan hyvinkin raskasta. Mitä enemmän tulee ikää niin sitä vaikeammaksi kyseinen reissu tulee. Tätä reissua odotellessa aion kuitenkin matkustella myös joka vuosi ainakin kerran, mutta suhteellisen pienellä budjetilla kuten tein myös Barcelonan reissun kesäkuun lopussa. Nämä lomareissut ovat tietysti henkisesti hyvin tärkeitä, sillä ne katkovat aika hyvin rutiineja. Hirveän lyhyitä matkoja ei kannata tehdä jo senkin takia ettei matkustaminen enää yli kolmekymppisenä ole ihan hirveän helppoa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa on tärkeää saada ylijäämää kasvatettua hieman nopeammin, sillä uskon aika monien omaisuuserien halventuvan hyvinkin paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä tietysti avaa kärsivälliselle ihmiselle mahdollisuuksia saada sijoituksilleen parempia tuottoja kuin esimerkiksi juuri tällä hetkellä. Valitettavasti itse olen vielä aika kaukana siitä kärsivällisyydestä mitä kaivataan selkeiden ylituottojen saamiseen, mutta tulevaisuudessa on toivottavasti asiat toisin. Olen vielä räkänokka sijoittajana, joten kehitystä on varmaan tulossa.

Olen pahoillani siitä, että en saanut tätä kirjoitusta julkaistuksi aiemmin. Olin käytännössä aika pitkälti poissa kotoa torstai-illasta lähtien enkä ole ollut koneeni ääressä juurikaan. Olin remppahommissa ja kaverini hääjuhlassa, joten kiireitä on riittänyt. Tällä viikolla näitä kiireitä on huomattavasti vähemmän. Viikolla myös on itselleni olympialaisten kohokohta eli keihäänheitto joka on ainut laji joka on pakko nähdä. Jopa karsinnat ovat allekirjoittaneelle mielenkiintoiset. Sulkapallo on ollut lajeista yllätys, sillä varsinkin sen nelinpeli on hienoa seurattavaa.

Heinäkuu 2012 Cash +25 Salkku -2.6% Yhteensä 6665€

Heinäkuu meni aika pitkälti suunnitelmien mukaan, jos ei lasketa lounais-Suomen reissun peruuntumista. Kyseessä oli lomakuukausi, josta kaksi kolmasosaa meni laiskotellessa ja yksi kolmasosa töissä. Mitään suurempia kohokohtia ei ollut eikä suurempia pettymyksiäkään. Perussettiä kaiken kaikkiaan siis.

Menopuoli oli noin satasen pienempi kuin olin kesäkuun lopussa ajatellut ja lähinnä se johtui tuosta lounais-Suomen keikan peruuntumisesta. Toinen syy siihen oli se ettei puhelinlaskuni ilmeisesti ollut riittävän suuri, jotta se olisi minulle lähetetty. No elokuussa se sitten varmaan normalisoituu. Lenkkareita en myöskään ostanut, sillä ei vaan tullut sellaista fiilistä. Niiden hankkiminen on sitten ehkä edessä elokuussa tai myöhemmin syksystä. Toi lenkkeily nyt vaan on sellainen asia ettei se oikein yksin huvita ja sen takia ei sitten tullut riittävää motivaatiota ostaa uusia tossuja vaan vanhat saivat riittää. Länsi-Siperiassa tosin kävin niin kuin olin aikonutkin, mutta se ei tuonut mitään yllätyksiä rahanmenon suhteen. Elokuun menot näyttävät olevan aika pitkälti heinäkuun tasolla, vaikka tietyt rahanmenokohteet vaihtuvatkin. Elokuussa ei ole mitään reissuja tiedossa, joten mikäli lenkkareiden osto jää vieläkin ajatuksen asteelle niin menopuoli näyttää aika pitkälti samalta kuin heinäkuussakin, vaikka menojen kohteet vaihtelevatkin aika selkeästi. Elokuussa ei ole kuin yksi hääjuhla joka syö osan huvibudjetista ja mahdollisesti vikana päivänä odottava saarireissu joka on tietysti yksi kesän kohokohdista, vaikka ei se ehkä siihen aikaan kesältä tunnu. En tosin ole varma lähdenkö saareen vasta syyskuun ensimmäisenä, mutta siitä en vielä tässä vaiheessa tiedä. Heinäkuun lukukausimaksun korvaakin sitten urheiluun liittyvät kulut, jotka eivät liity lenkkareihin. Perussettiä siis menojen suhteen.

Heinäkuun tulopuoli oli loppujen lopuksi aika odotettu. Käytännössä neljän päivän hommat toivat kuitenkin kuusikymmentä prosenttia tuloista mikä on tietysti iso määrä, mutta kuitenkin hyvin odotettu. Heinäkuu on yleensä allekirjoittaneelle ollut lähinnä lomaa noiden neljän päivän lisäksi, mutta tällä kertaa oli hieman muitakin tuloja. Ensi vuonna asiat tulevatkin olemaan todennäköisesti toisin, mutta ei siitä sen enempää. Elokuusta lähtien tulot ovatkin sitten selkeästi suuremmat kuin heinäkuussa ja se tietää enemmän kiireitä. Tarkoitus olisi kuitenkin nauttia ulkohommista mikä takaa hieman suuremmat tulot työaikoihin nähden. Ehkä parisenkymmentä prosenttia, mutta ei sen enempää. Ensi kuussa tuloni tulevat olemaan normaalit verrattuna muihin normikuukausiin, joten arvioisin tässä tapauksessa tulojeni olevan noin 300-500 Euroa suuremmat kuin menoni. Tämä taas tulee mahdollistamaan käteisen keräämisen tulevia aikoja varten. Skaala on suhteellisen suuri johtuen lähinnä siitä ettei minulla ole kuin kolmen seuraavan viikon tulot suunnilleen tiedossa. Todennäköisesti ylijäämä tulee olemaan lähempänä tuota 500 Euroa, sillä jos viime vuosiin vertaa niin asia on suurin piirtein näin ollut.

Osakekurssien uskon elokuussa laskevan voimakkaasti mikäli rahanpainamisuutista ei tule ensimmäisten viikkojen aikana. Tällä hetkellä allekirjoittaneella olisi varaa yhteen isompaan sijoitukseen, mutta tarkoitus olisi odottaa ainakin pari ekaa viikkoa jo ihan senkin takia ettei hyviä sijoituskohteita ole näkyvissä kohtuuhinnalla. Elokuun yhdeksännen päivän PKC Groupin osavuosikatsausta odotan mielenkiinnolla, sillä se kertoo aika paljon siitä mihin suuntaan yleinen talostilannekin on menossa. Olen myös valmis tekemään johtopäätöksiä mikäli tämän osakkeen suhteen alkaa näyttää siltä ettei se pysy voitollisena enää loppuvuotta. Muuten en tosiaan ole suunnittelemassa myymistä, mutta kaikkeen pitää aina varautua. Fortumin osavuosikatsaus oli hieman huonompi, mutta toisaalta pörssikurssit ovat ennakoineet pidemmän aikaa sitä. Fortumia pidän kuitenkin lähinnä turvana totaalikatastrofia vastaan, sillä sen tullessa energiayhtiöt tulevat vielä kuitenkin pysymään voitollisina.

Kaiken kaikkiaan heinäkuu oli loppujen lopuksi aika tylsä kiireviikkoa lukuunottamatta eikä mitään spesiaalia tapahtunut. Sen verran siitä nyt voi mainita, että länsi-Siperiassa ollessani tajusin miksi en sinne enää halua muuttaa. Silloin oli tosin perinteinen suomalainen kesäsää sateineen, joten tekemistä oli käytännössä tasan nolla. Kaikki vanhat tutut näyttävät pikkuhiljaa sieltä lähtevän enkä voi sanoa sen olevan mikään yllätys. Aikansa kutakin! Uskon kuitenkin kyseisen paikan olevan hieno, kun on hyvä kesä. Sitä seuraavaa saakin sitten odottaa hyvin pitkään..

Kuntoiluprojekti oli ”lomalla” jonkin aikaa jäässä. Urheiltua tuli normaalia vähemmän, mutta muuten länsi-Siperian reissua lukuunottamatta tuli muuten syötyä hyvinkin terveellisesti enkä alkoholiakaan nauttinut kuin muutaman oluen verran. Elokuussa onkin sitten syysurheilukauden aika, joten saa nähdä miten se lähtee käyntiin. Ensi viikonloppuna onkin sitten kaverini hääjuhla ja sen jälkeen onkin tarkoitus pistää korkki kiinni loppuvuodeksi tai mahdollisesti pidemmäksikin aikaa. Se miksi olen päätynyt tälläiseen ratkaisuun johtuu siitä, että aina kun mietinkin ryyppäämistä niin alkaa ahdistamaan ja tämä ahdistus iskee vielä useita päiviä jälkeenkin. En tiedä enää muuta vaihtoehtoa kuin kyseisen ”nautintoaineen” juomisen lopettamisen ainakin joksikin aikaa.

-TT