Kirja-arvostelu, Erilainen ote omaan talouteen, vapaus, onni ja hyvä elämä, Pasi Havia, Ville Lappalainen ja Antti Rinta-Loppi

Ennen kuin alatte lukemaan tätä kirja-arvostelua niin on syytä mainita, että olen itse kirjoittamassa kirjoja jotka ovat hyvin lähellä tämän kirjan aihepiirejä. Tuon tämän asian siksi ilmi, että tulen enemmän keskittymään kritisointiin kuin kehumiseen. Monesti näkökulmat voivat olla hyvin lähellä tämän kirjan sisältöä, mutta täsmälleen samanlaisia ne eivät joka suhteessa ole. Tämän kirjan sisältö on lähempänä pelkästään rahasta kertovan toisen kirjan sisältöä kuin esikoiskirjani vähemmän on enemmän (työnimi). Esikoiskirjani sisältö tulee olemaan erilainen kuin tämän, vaikka henkisesti se sisältääkin samanlaisia sävyjä elämästä.

Tämä kritisointi ei tule olemaan pois kirjan hyvyydestä, koska tämä on hyvä kirja. Siitä faktasta en minäkään pääse mihinkään, vaikka ”kilpailijana” toivoisin pystyväni tekemään paremman opuksen helposti niin se ei tule olemaan helppoa. Kirjaa arvioidessa tulee aina miettiä sitä mikä on sen tarkoitus. Luettuani sen kertaalleen ja selattuani sen useaan kertaan olen tullut siihen johtopäätökseen, että sillä on kaksi tarkoitusta. Yksi on liikakulutuksen kritisoiminen ja toinen on opas henkilökohtaisen talouden parannukseen. Jotenkin minulle tulee mieleen sellainen asia, että kirja on tehty henkilökohtaisen taloudenhoidon oppaaksi, mutta sivutuotteena siitä on tullut myös hyvin vahvaa kulutuskritiikkiä tarjoava opus. Jos miettii näitä kahta tarkoitusta niin kulutuskritiikiksi kirja on erinomainen ja henkilökohtaiseen taloudenhoitoon hyvä.

Keskityn nyt enemmän sisältöön joka liittyy henkilökohtaisen taloudenhoitoon, koska kulutuskritiikkiä en pysty sen erinomaisuuden vuoksi oikeastaan kritisoimaan. Valitettavasti juuri vahva kritiikki sivutuotteena vie ehkä parhaan tehon kirjasta henkilökohtaisen taloudenhoidon näkökulmasta. Tämä kritiikki nimittäin saa lukijan voimaan pahoin sen jälkeen, kun hän on lukenut ensimmäisen puoliskon eli neljä ensimmäistä lukua. Kun ihminen alkaa voimaan pahoin, hänen on vaikea keskittyä ajattelemaan rationaalisesti. Tämän kirjan tarkoitus on kuitenkin saada lukija ajattelemaan rationaalisesti omaa kulustaan ja käyttämään rahoja järkevästi eikä se siinä ihan täysin onnistu juuri syyllistämisen vuoksi. Jälkimmäinen puolisko joka keskittyy rahojen sijoittamiseen on tosi hyvä, mutta ensimmäisen puoliskon jälkeen lukija ei ehkä pysty keskittymään loppukirjaan sen vaatimalla tavalla. Minun neuvoni kirjan ostaneelle onkin palata ennen kaikkea sen viimeiseen puoliskoon yhä uudelleen. Sen sijaan ensimmäisen puoliskon kuin kaikkien neljän ensimmäisen luvun käyminen läpi uudestaan.

Mennään sitten kirjan plussiin ja miinuksiin (ensimmäisenä plussat)

• Kirja saa ihmisen ajattelemaan omaa talouttaan
• Jatkuvan indeksisijoittamisen suosiminen
• Muutamat erittäin hyvät ajattelumallit
• Talouspornon hylkiminen
• Raha-asioiden suhteen melkein kaikki tarvittava

Kirja saa varmasti ihmisen ajattelemaan omaa rahankäyttöään. Valitettavasti se saattaa samalla luoda enemmän syyllisyyttä kuin luoda ratkaisuja. Vaikutus kuhunkin ihmiseen tulee olemaan erilainen ja toiset saavat enemmän hyötyä kuin toiset tästä syystä johtuen. Koska minä olen vain yksi lukija niin kysyisin muiden lukijoiden mielipiteitä asiasta. Syyllistikö ensimmäisten kappaleiden lukeminen teitä omista valinnoistanne? Indeksisijoittamisen ja jatkuvan sellaisen suosiminen muiden kustannuksella on myös asia joka on tietysti omasta mielestäni hyvä asia. Tämä koskee suurinta osaa ihmisiä ja jos haluaa välillä tehdä sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin niin mikään ei estä tekemästä sitä osalla ylimääräisistä rahoista.

Kirjassa on muutama erittäin hyvä ajattelumalli kuten jonkin ostoksen hinnan vertaaminen käytettyihin nettotyötunteihin. Muitakin hyviä malleja löytyy ja suosittelen ottamaan niistä oppia mikäli olette lukeneet tai aiotte lukea kirjan. Yksi asia mikä kirjasta selkeästi puuttuu on kuinka luoda hyviä rahankäyttötapoja. Kirjassa kyllä mainitaan, että niitä pitäisi luoda toistojen avulla, mutta toistot eivät onnistu vain sormia napsauttamalla kuten kirja esittää. Tämän lisäksi olisin kaivannut enemmän lukuja todisteiksi tiettyjen asioiden selventämiseksi. Esimerkiksi vertailu omistusasumisen ja vuokraamisen kustannuksista olisi ollut mielenkiintoinen. Vaikka tässä asiassa luvut heittelevätkin paljon niin jonkinlaisia lukuja olisin mielelläni nähnyt.

Miinuksia:

• Ihmisten liika syyllistäminen (vaikutus todennäköisesti päinvastainen kuin haluttu)
• Neuvot välillä yli-inhimillisiä
• Lukuja, taulukoita ja graafeja olisi voinut olla enemmän
• Noin 50 sivua liian pitkä sisältöönsä nähden

Olen käynyt jo paljon läpi ihmisten syyllistämisestä, joten ei siitä enempää. Kirjan jotkin neuvot olivat yli-inhmillisiä tai vajaita. Tästä yksi hyvä esimerkki on jo aikaisemmin mainitsemani tapojen muodostaminen ilman neuvoja kuinka se tehdään. Toinen hyvä esimerkki on se ettei työpaikkalounasta pidä syödä, koska se tuhlaa aikaa ja rahaa. Tämä neuvo on esitetty huonosti, koska siinä ei esimerkiksi mainita mahdollisuutta tuoda lounasta kotoa. Saatikka sitä, että puolen tunnin tauko työpäivän kuluessa parantaa työtehoa ja verensokerin ylläpitäminen pitää typerät päätökset (mahdollisesti kulutuksesta) loitolla. Toivottavasti mm. tästä asiasta saamme keskustelua aikaiseksi tämän kirja-arvostelun myötä.

Erityisesti graafeja ja taulukoita olisin kaivannut enemmän. Kirjan tekijät ovat keskittyneet enemmän tekstipohjaiseen ilmaisuun mikä tekee kirjasta huonommin luettavan ja pidemmän kuin mitä tarve vaatii. Esimerkiksi treidaamisen ja osakkeiden pitämisen prosenttierot olisi saatu paremmin esille yksinkertaisella taulukolla ja siitä luodulla graafilla. Myös korolle korkoa ilmiön esittäminen graafina olisi konkretisoinut asiaa paljon paremmin kuin pelkät lukuarvot. Kirjassa monet asiat on myös ilmaistu turhalla jaarittelulla. Kaikkea ilmaisua hieman lyhentämällä kirjasta olisi tullut paremmin luettava ja tiiviimpi paketti joka olisi ollut joitakin kymmeniä sivuja lyhyempi.

Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä ja suosittelen sen lukemista kaikille. Jotta kirjan sisällöstä saa parhaiten hyödyn kehotan jokaista lukijaa aloittamaan luvusta 5 tilanteesi tänään. Toki voitte esipuheen ja ensimmäisen kappaleen ensin, mutta niiden jälkeen kannattaa hypätä lukuun 5. Tämä on vain allekirjoittaneen mielipide, joten tehkää miten haluatte.

Eipä mulla muuta,

-TT

Hajauta tai hajoa, Jukka Oksaharju, kirja-arvostelu

Sain kotiin lähetettynä suoraan Nordnetilta kyseisen kirjan ennen julkaisupäivää. Kiitos siitä heille! Lueskelin sen ”saikullani” ja siitä tulee nyt sitten kirja-arvostelu ulos. Vaikka luin sen jo hieman aikaisemmin niin en kuitenkaan voinut siitä mitään julkisesti sanoa tai olisin tietysti voinut, mutta sitten olisi voinut tulla seuraamuksia. Täten julkaisen sen arvioni ny, kun kirja on virallisesti julkaistu.

Kirjan kirjoittajasta sen verran, että hän taitaa olla kuumin sijoitusbloggari juuri tällä hetkellä Suomessa. Hänen bloginsa löytyy Nordnetin blogeista, joten sieltä niitä voi sitten käydä lukemassa mikäli kiinnostusta löytyy. Tällä hetkellä kirjoitustahti on hänellä ihan kiitettävä, joten hänen aivoituksistaan kiinnostuneille siellä riittää luettavaa. Itsekin niitä luen suhteellisen usein, mutta en välttämättä joka kirjoitusta. En ole koskaan tavannut häntä, joten en tiedä hänestä muuta kuin mitä olen kirjoituksia lukenut ja muutaman lehtihaastattelun selannut.

Hajauta tai hajoa on Oksaharjun toinen kirja. En ole ensimmäistä lukenut, joten mitään sen erikoisempia odotuksia ei ollut etukäteen. Oksaharjun tapa kirjoittaa on mielestäni kuivahko professorityyli, jossa pysytään asiassa ja asiallisuuksissa koko ajan. En pidä tätä kovin pahana asiana, vaikka joillekin tällaisen tekstin lukeminen voikin tuntua raskaalta. Kaikilla kirjailijoilla on oma tyylinsä, joten se täytyy sitten jokaisen vain hyväksyä. Mikäli Oksaharju yrittäisi kirjoittaa kovin lennokasta tekstiä vitseillä höystettynä niin todennäköisesti sitä ei kukaan jaksaisi lukea, koska se olisi niin kaukana hänen persoonastaan ja luonnollisesta tavastaan kirjoittaa.

Kirja on kolmisensataa sivua pitkä ja kertoo hajauttamisesta verraten sitä laatuyhtiöstrategiaan. Kolmesataa sivua kuivaa tekstiä saattaa kuulostaa hyvin pitkästyttävältä, mutta kirjaa on kuitenkin suhteellisen helppo lukea, koska se ei ole mielestäni hirveän tiiviisti pakattua. Kirjan teksti on myös ymmärrettävää jopa tällaisellekin typerykselle. Se sisältää vähän matematiikkaa mikä on hyvä asia. Kirja sisältää neljä lukua jotka sisältävät hajauttamisen perusteet, osakesalkun hajauttamisen, yhtiötason hajauttamisen ja viimeisenä lukuna vinkkejä osakesalkun kasaamiseen.

Kirja käy läpi monia eri asioita hajauttamisen näkökulmasta ja niitä laatuyhtiöstrategiaan verraten. En ala niitä kaikkia käydä nyt läpi vaan yritän keskittyä kirjan ydinviestin selvittämiseen. Loppujen lopuksi kirjan ydinviesti on yksinkertainen ja selkeä. Siinä puhutaan kuitenkin laatuyhtiöstrategiasta, vaikka kirjan nimi ei sitä ihan suoraan sanokaan. Tämä laatuyhtiöstrategian hyväksi todisteleminen tapahtuu tyrmäämällä eri hajautustavat keskittymällä laadukkaisiin suuriin yrityksiin joissa hajautus tapahtuu käytännössä niiden maantieteellisen ja liiketoiminnallisen hajaantumisen myötä. Näitä yrityksiä pitäisi kirjan mukaan olla maksimissaan 10-15, koska sillä määrällä saa jo suurimman hyödyn. Olen tästä asiasta tismalleen samaa mieltä ja jossain määrin olisin valmis tinkimään tuostakin osakemäärästä riippuen tietysti salkun koosta. Alle sadantuhannen Euron salkkuun riittää mielestäni 5-10 osaketta. Tämä taas johtuu siitä, että esimerkiksi suomalaisiin osakkeisiin sijoittaessa kaupankäyntikulut kasvavat liian suuriksi mikäli sijoittaa kerralla suhteellisen pieniä summia.

Toinen selkeä viesti kirjassa on keskittyminen ainoastaan yritysten liiketoiminnan kehittymiseen eikä välittää siitä mitä pörssikurssit sanovat ja sijoittaen silloin kun hinta on tähän kehitykseen nähden edullinen. Ainoastaan osto- ja myyntitilanteissa hinnoilla voi olla väliä. Liiketoiminnan kehittymisen kannalta on tärkeää tarkastella pidempää aikaväliä eli montaa vuotta. Pitkän aikavälin suotuisa kehitys mahdollistaa kasvavan osingonmaksukyvyn joka näkyy sitten sijoittajalle hyvänä pitkäaikaisena tuottona. Tämän asian tarkastelemiseen ei vaadita mitään suurempia poppakonsteja tai monimutkaisia yhtälöitä vaan perusmatematiikka riittää.

Kirjassaan Oksaharju listaa laatuyhtiöitä niin kotipörssistämme kuin ulkomailtakin. Koska en seuraa niin hirveästi pörssimme ulkopuolella olevia kansainvälisiä yrityksiä niin annan lyhyen mielipiteeni vain suomalaisista yrityksistä ja ne ovat Oksaharjun listaamana seuraavat:

Elisa

EQ

Kone

Konecranes

Nokian Renkaat

Nordea

Olvi

Orion

Outotec

Sampo

Tikkurila

Vacon

Näistä olen suurimmasta osasta samaa mieltä, kun puhutaan laatuyhtiöistä. EQ ja Tikkurila ovat sellaisia yrityksiä joista minulla ei ole tietoa, joten niistä en osaa sanoa mitään. Elisa ja Olvi eivät mielestäni kuulu enää laatuyrityksiin, vaikka ne niitä vielä ehkä muutama vuosi sitten vielä olivatkin. Perusteluni molempien suhteen ovat kutakuinkin samat eli noin sadan prosentin velkaantumisaste ja tapa jakaa lähes kaikki saadut osakekohtaiset voitot osinkoina omistajilleen. Tämä tapa ei suosi kasvavaa osinkovirtaa, koska yritykset eivät silloin investoi kasvattaakseen tulevia voittoja joita voisi sitten jakaa osinkoina eteenpäin. Myös Orion on aika lähellä tätä tilannetta, mutta sen tuotekehitysprosessi on sellainen jonka vaatimia pääomia en ymmärrä, joten en osaa siitä tarkemmin sanoa.

Kirjaa pidän hyvänä suomalaisena sijoituskirjana ja suosittelen sen lukemista. Kirjan nimi ei kuitenkaan ole mielestäni parhaiten sitä kuvaava ja sitä lukiessani kesti hyvin pitkään hahmottaa mistä siinä oikein kirjoitetaan. Tämän sekaannuksen olisin voinut välttää lukemalla ensiksi takakannen. Myös viimeinen luku kertoo hyvin olennaisimman osan koko sisällöstä ja mikäli jostain syystä ei ole aikaa koko kirjaa lukea niin silloin kannattaa keskittyä vain siihen.

Antoisia lukuhetkiä!

-TT

Kirja-arvostelu: totuus taloudestasi, Terhi Majasalmi

Mennään sitten kirja-arvosteluun ensimmäisen kerran pitkään aikaan. Olen toki jatkuvasti lukenut alan kirjallisuutta ja olisin voinut kirjoittaa niitä jo aikaisemminkin, mutta vähemmän on enemmän on parempi tässäkin tapauksessa. Tämä johtuu lähinnä siitä, että hyvin monet kirjat joita tulee luettua eivät ole kovin helposti saatavilla ja silloin niiden arvosteleminen on enemmän tai vähemmän hukkaan heitettyä aikaa. Tämä Majasalmen kirja on taas suhteellisen helppo Suomessa löytää ja silloin tästä arvostelusta voi olla useammallekin hyötyä. Syy siihen, että miksi vasta nyt kun tämä ei ihan suurin uutuus enää ole johtuu siitä etten halunnut maksaa tästä sitä 39€:a jota kirjakaupassa on pyydetty. Tämän vuoksi odottelin sen aikaa kunnes sain itseni varaamaan tämän luettavaksi paikallisesta kirjastosta.

Totuus taloudestasi on tietääkseni ensimmäinen kotimaisella kielellä kirjoitettu teos joka käsittelee henkilökohtaisia raha-asioita laaja-alaisesti. Mikäli muita kirjoja löytyy niin minulle ainakin voi niistä kertoa. Yleensä tällaiset suomalaiset kirjat käsittelevät hyvin yksipuolisesti lähinnä jotain henkilökohtaisen talouden osa-aluetta ja silloin ei saada luotua riittävää käsitystä kokonaiskuvasta ja kaikki joutuvatkin sitten enemmän tai vähemmän kokoamaan palaset yhteen. Myönnettäköön kuitenkin sen verran, että mikäli haluaisi käsitellä syvällisesti eri asioita kuten säästämistä, sijoittamista, budjetointia, raha-asioiden psykologiaa, jne., saisi kirjoittaa tiiliskiven kokoisen opuksen ja sitä ei sitten kukaan jaksaisi lukeakaan. Pyörää ei voi keksiä uudestaan pätee erittäin hyvin tähänkin kirjaan, koska yksinkertaiset asiat kuten henkilökohtainen talous ei vaadi kovin monimutkaisia esimerkkejä ja tällöin on vaikea kirjoittaa uutta materiaalia jota ei olisi jo aikaisemmin kirjoitettu.

Suomeksi tällaista ei tietystikään juuri löydy johtuen olemattomista markkinoista, mutta Lontoon murteella löytyykin sitten satoja ellei tuhansia vastaavia kirjoja joista parhaimmat sitten erottuvat edukseen. Näitä parhaimpia on sitten Majasalmenkin kirjassa huoletta lainattu kuten Kiyosakin Rich Dad Poor Dadia ja käytetty samoja konsepteja. Tämä on tehty todennäköisesti tiedostamatta asiaa. En pidä tätä kovin negatiivisena asiana johtuen edellämainitusta seikasta ettei pyörää tarvitse keksiä uudelleen. On hyvä, että nämä asiat on kirjoitettu selvällä Suomen kielellä ja siinä tämä kirja pääsee oikeuksiinsa. Kirja käsittelee paljon säästämistä, sijoittamista, yrittämistä ja näiden psykologiaa. Ongelmana on se, että noin parisataa sivua ei oikein riitä kovin hyvin näihin kaikkiin ja silloin homma jää vähän puolitiehen.

Ehdottomasti parhaimpana osana pidän asuntosijoittamisesta kertovaa osiota ja siitä näkee Majasalmen kokemus nimenomaan tämän alan yrittäjänä. Tämä on myös se osa jossa oli itselleni selkeästi eniten uutta tietoa. En ole itse ikinä ajatellut tätä sijoittamisen muotoa enkä usko siihen ryhtyväni. Tämä taas johtuu omasta persoonastani eikä sillä ole mitään tekemistä sen suhteen etten uskoisi sen olevan joillekin hyvä muoto huolehtia omasta vaurastumisestaan. Sen sijaan olen sitä mieltä, että osakesijoittamisesta kertova osuus on turhin palanen tätä kirjaa ja sitä on käsitelty hyvin pintapuolisesti. Kirjan kirjoittaja on varmasti tästä eri mieltä, mutta sillä ei ole minulle väliä. Osakesijoittaminen on myös se sijoittamisen muoto joka ei oikeastaan sovi suurimmalle osalle ihmisistä, koska se on muutoksineen hyvin stressaavaa ja ihminen niin helposti muuttaa mieltään koko ajan. Säästämisestä oli kirjoitettu selkeästi ja erityisesti kirjassa mainittu kiinteiden kulujen minimoiminen on hyvin tärkeää.

On aina muistettava ettei raha-asiat ole monimutkaista tähtitiedettä tai muuta maailmankaikkeuden alkuperää tutkivaa hyvin matemaattisesti vaikeaa tieteenalaa vaan yksinkertaiset asiat pitävät henkilökohtaisen talouden hyvässä hapessa. Siksi on turha odottaa tällaisilta kirjoilta mitään ratkaisua tai yksinkertaista kikkaa jolla rikastua. Tämä kirja on hyvä Suomeksi kirjoitettu opus ja siten suosittelen sen lukemista niille jotka eivät ole esimerkiksi Lontoon murteella ikinä muuta lukeneet. Myös asuntosijoittamista harkitsevalle tämä on hyvä tietolähde ja siten heille erityisen hyvää materiaalia luettavaksi. Osakesijoittajille tässä ei taas ole tarjolla mitään uutta, joten suosittelen heille enemmän Benjamin Grahamin tai Peter Lynchin kirjoja. Toivottavasti Majasalmella riittää joskus aikaa kirjoittaa asuntosijoittamisesta kirja, koska suomalaisille ei kunnon opusta siitä asiasta ole kotimaisella kielellä saatavissa ainakaan omien tietojeni mukaan. Saa korjata mikäli olen väärässä.

Lukeminen kannattaa aina! Tämä lause on taidettu lainata Jörn Donnerilta ja siihen on hyvä lopettaa tämä posti.

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Kirja-arvostelu: Tim Harford, Adapt, Why success always starts with failure

Siitä onkin jonkin aikaa, kun olen kirja-arvostelun tehnyt, mutta se ei tosin tarkoita sitä etten olisi mitään lukenut. Seuraavassa Tim Harfordin kirja jonka vapaa suomennos on Sopeutua, miksi menestys aina alkaa epäonnistumisesta.

Tim Harford on ekonomisti jonka muita kirjoja ovat mm. The undercover economisti ja the logic of life joissa käydään läpi erinäköisiä asioita taloudellisista näkökulmista. The logic of life kertoo muun muassa sen minkä takia ylimmille pomoille kannattaa maksaa hyvää palkkaa ja sen syy ei ole sen takia, että he olisivat niin tuottoisia yrityksilleen vaan syy on siinä, että tämän takia alaiset pyrkiessään samoihin tehtäviin työskentelevät enemmän ja ponnistellen enemmän. Adapt on kuitenkin lukemistani kirjoista selkeästi parhain ja myös erittäin mukaansa tempaavasti kirjoitettu. Se on myös varmasti yksi parhaista kirjoista joita olen ikinä lukenut ja suosittelen sitä kaikille.

Kirja alkaa heti hyvin nykymaailman monimutkaisuutta kuvaavalla esimerkillä siitä kuinka vaikeaa olisi yksin yrittää tehdä itselleen leivänpaahdin ihan alkuperäisistä raaka-aineista. Tämä esimerkki sisältää sen miten eräs tutkija oli yrittänyt päästä kaivamaan kuparinsa itse ja tekemään muovinsa öljystä itse, mutta joutui tyytymään kaatopaikalta haettuun kupariin ja muoviin. Sanomattakin on selvää ettei tämä kokeilu onnistunut ja vaikka olisikin niin siihen olisi mennyt viikkoja. Tässä olikin lyhyt osa johdantoa.

Ensimmäinen kirjan varsinainen kappale taas kertoo Yhdysvaltain armeijan epäonnistumisista eri puolilla maailmaa ja kuinka muun muassa Irakissa päästiin eteenpäin harjoittelemalla paikallisia oloja lavastetuissa tilanteissa eräässä harjoituskeskuksessa kotimaassa. Tässäkin oli tietysti omat ongelmansa kuten komentoketjut jossa tietyt ylemmät herrat eivät uskoneet näihin harjoitustapoihin.

Toinen kappale kertoo teknologisesta kehityksestä ja kuinka sitä ei oikeastaan voi tarkalleen ennustaa ja kuinka lopputulos saattaa jonkin projektin tuloksena ollakin ihan toisenlainen kuin mitä on tarkoittettu. Tämän takia ei välttämättä kannata pistää kaikkia muniaan yhteen koriin vaan tietty hajauttaminen on hyvästä mitä ikinä sitten tekeekään tai yrittääkin keksiä.

Kolmas varsinainen kappale kertoo siitä kuinka sopeutuminen vaatii valintoja. Tämä käsittelee virheistä oppimista ja hyvänä esimerkkinä on Grameen pankin perustaja Muhammed Yunus joka sai myös Nobelin. Ensiksi hän lainasi rahaa maanviljelijöille jotta he käyttäisivät rahat pumppujen ostamiseen, jotta he saisivat riittävästi vettä käyttöönsä. Kuitenkin kävi niin, että viljelijät eivät sitten maksaneetkaan takaisin häneltä lainaamiaan rahoja. Tämän vuoksi hän sitten alkoikin lainaamaan hyvin pieniä rahasummia kehitystmaiden naisille ja lopputuloksen sitten tietävätkin aika monet.

Seuraava kappale käsitteleekin ilmastonmuutosta. Itse en usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, vaikka maapallo lämpeneekin jostain syystä. Maailmankaikkeus, kun on kuitenkin monimutkaisempi paikka, kun mitä muutosta tutkivat tiedemiehet luulevat. Tämä kappale on myös ehdoton suosikkini ja se kertoo aika hyvin siitä kuinka hyvää tarkoittavat luonnonsuojelijat itseasiassa tuhoavat luontoa omien tekojensa seurauksena enemmän kuin mitä muuten tapahtuisi. Paras kappale kirjassa on kuinka eräs herrasmies yrittää päästä luonnonsuojelijan pöksyihin säästämällä luontoa ja hän aloittaa päivänsä juomalla maitoa sen sijaan, että laittaisi kahvinkeittimen päälle. Kuitenkin itseasiassa meijerituotteet tuhoavat luontoa hyvin paljon tehokkaammin kuin kahvinkeittimet. Myös hybridiautot itseasiassa kuluttavat enemmän päästöjä kuin monet muut autot, sillä ne hidastavat muiden autojen menoa sen verran kuin mitä päästöissä itse säästävät. Tämä saattaa tulla yllätyksenä monille :D

Seuraavaksi onkin vuorossa nykymaailman eri järjestelmien monimutkaisuudet ja kuinka näiden häiriöihin pitäisi ehkä varautua hieman eri tavalla kuin yrittää näitä ihan täysin välttää. Tämä pätee niin rahajärjestelmäämme kuin ydinvoimaloihin. Näiden järjestelmien ongelma on takaisinkytkennät, sillä mikäli tapahtuu jokin muutos niin tähän reagoimalla saattaa aiheuttaa vain suuremman ongeman kuin mitä alkuperäisestä toimintahäiriöstä olisi seurannut. Tässä käytetään esimerkkinä mm. öljynporauslauttaa joka räjähti Pohjanmerellä kahdekankymmentäluvulla.

Pari viimeistä kappaletta käsittelevät sekä organisaatioiden että yksilöiden sopeutumista. Nämä viimeiset kappaleet ovat myös ihan mielenkiintoisia, mutta totuus on se ettei tämän kirja-arvostelun lukemalla ihan pysty kovin hyvin sisäistämään kirjan hyvyyttä tai huonoutta tai sen tarkkaa sisältöä. Kuitenkin suosittelen tutustumaan kirjaan vaikka sitten lukemalla muita arvosteluita tai hankkimalla kirjan. Itse pidän tätä kirjaa kuitenkin yhtenä parhaista ja suosittelen sen lukemista kaikille muillekin. Koska kyseessä on monimutkaiset asiat niin niiden selvittämiseen ei kyllä tämän tekstin pituus riitä. Mikäli ette ole vielä lukeneet Harfordin kirjoja niin myös ne muut ovat hyvin kirjoitettuja ja täynnä mielenkiintoisia asioita.

Mikäli teille tulee mieleen hyviä kirjoja niin voi niistä allekirjoittaneelle vinkata. Tämä kesän aikana on tullut luettua mm. Pekka Herlinin elämänkerta.

Hyvää viikonloppua!

- TT

Kirja-arvostelu: Vaurastu arvo-osakkeilla, Kim Lindström

Elikkä kyseessä on jo hieman vanhentunut Kim Lindströmin osakkeista kertova kirja joka keskittyy arvo-osakkeisiin. Vanhentunut siis siinä mielessä, että se on kirjoitettu noin viisi vuotta sitten. Monesti hyvien kirjojen sanoma´kuitenkin on siinä mielessä ikääntymätön, että monet perusperiaatteista ovat olleet samoja jo hyvin pitkään. Tämän tosiasian vuoksi itselläni on kirjasta kaksijakoiset tunnelmat, sillä mielestäni se ei tuo hieman pidempään sijoittaneille ja monet sijoituskirjat lukeneille juuri mitään uutta. Kuitenkin varsinkin juuri sijoittamisen aloittaneille tämäkin kirja soveltuu mielestäni erittäin hyvin. Olen lukenut myös Lidströmin kirjan menesty osakesijoittajana joka vanhuudestaan huolimatta sopii myös erittäin hyvin aloittaville sijoittajille. Mennään sitten pikku mutkan kautta asiaan ja itse kirjan sisältöön ja joihinkin allekirjoittaneelle mielenkiintoisiin asioihin.

Kirja on noin 300 sivua pitkä ja mielestäni helppolukuinen. Sisällöstä noin puolet on arvosijoittamiseen liittyviä lukuja ja puolet mielestäni enemmän yleistä asiaa sijoittamista joka on myös monille hyvin tarpeellista. Periaatteessa koostumus on aika lailla seuraava: arvosijoittamisen perusteet, Benjamin Graham ja Warren Buffett, markkinapsykologia, arvosijoittamisen erityispiirteet niin ulkomailla kuin Suomessa, arvo-osakkeiden tunnistaminen tunnuslukujen perusteella, trendit ja erityistilanteet. En aio tässä arvostelussa mennä kovin syvälle noiden koostumusten sisältöön vaan keskityn lähinnä muutamaan huomionarvoiseen juttuun.

Periaatteessahan osakkeen arvo on sen tulevien kassavirtojen summa. Kuitenkin on huomioitava ettei näitä voi yksikään ihminen arvioida pidemmällä tähtäimellä täysin oikein vaan on pakko luotettava jonkinlaiseen ”valistuneeseen” arvioon ja ottaa riittävä turvaväli jota ilman ei kannata sijoittaa. Hyvin pienillä yrityksillä tämän turvavälin olisi oltava suurempi kuin suurilla, sillä monesti näistä vähän vaihdetuista yrityksistä ei ole helppo luopua mikäli tulee tarve myydä. Arvo-osakkeillahan normaalisti nämä osakekohtaiset tuotot vaihtelevat huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kasvuosakkeilla. Arvo-osakkeiden ylituottojahan pidetään rahoitusteoriassa niin sanottuna anomaliana mikä tarkoittaa periaatteessa poikkeusta teoriaan. Itse taas olen sitä mieltä, että anomaliat eivät ole poikkeuksia vaan se tarkoittaa käytännössä sitä, että koko teoria on hyödytön. Tietysti tehokkaiden markkinoiden teorian uskovaiset ovat eri mieltä, mutta se taas ei ole allekirjoittaneen murhe. Arvo-osakkeilla myös P/B-luvut (hinta/tase) ovat selkeästi kasvuosakkeita pienemmät ja yleensä hyvin reilusti alle 2. En jaksa nyt kaivaa tarkempaa määritelmää arvo-osakkeiden P/B-luvuille, mutta ne ovat kuitenkin hyvin pieniä. Kirjassa on mainittu eräs amerikkalaistutkimus, jossa on tutkittu P/B-lukujen vaikutusta keskimääräiseen sijoitustuottoon ja sen tuloksista voi mainita jonkinlaiset erot P/B-lukujen ollessa hyvin pienet verrattuna hyvin suuriin lukuihin. P/B-luvun ollessa alle 1 keskimääräinen tuotto oli yli 20 prosenttia, kun muissa tapauksissa se oli alle. Kun tarkistelee P/B-lukuja 3-7 niin hyvin merkittäviä eroja näistä ei yhden tunnusluvun avulla saa, sillä luvun ollessa 3 vuotuinen tuotto oli vajaa 3% suurempi kuin P/B-luvun ollessa 7. Tuon tunnusluvun ollessa yli 10 on nähtävissä huomattava pudotus joka on hyvinkin merkittävä vuotuisen tuoton ollessa noin 8%.

Ennen kuin alkaa tehdä mitään suurempia johtopäätöksiä tuon tunnusluvun käytöstä kannattaa muistaa, että yrityksen tase (B) voi sisältää kaikenlaista huttua josta ei ole sijoittajalle mitään hyötyä. Monesti tämä ylimääräinen osa on tullut yrityskaupan mukana ja sitä ei ole arvostettu uudestaan. Toisaalta on myös muistettava, että taseessa on monesti myös aineettomia hyödykkeitä (Goodwill) joka saattaa sisältää patentteja ja muista vastaavia oikeuksia joita on mahdotonta arvostaa oikein. Suosittelisin siis kaikkia teitä unohtamaan tuon tunnusluvun käytön mikäli näitä aineettomia hyödykkeitä on iso osa taseesta. Näistä aineettomien hyödykkeiden älyttömistä arvostuksista varmasti kaikista tunnetuin on edesmenneen Soneran ostama ”ilma” Saksasta miljardeilla. Yhtä hyvin voisin itse arvostaa omat ”kiveni” muutaman miljoonan arvoisiksi (joita ne tietysti allekirjoittaneelle ovatkin, mutta lähestulkoon kaikille muille arvottomat.) Myönnettäköön ettei se nyt ihan sama asia ole, mutta kertoo siitä ettei kaikki aina ole sitä miltä näyttää mikäli ei katso riittävän tarkasti. Muistaakseni ainakin Henri Elon blogissa näitä käytiin läpi tarkemmin noin kuukausi sitten, joten sieltä vaan sitten ihmettelemään mitkä yritykset ovat saaneet tuon tunnusluvun alas. Itse en sitä pidä kovin tärkeänä tätä asiaa, mutta voin yhtä hyvin olla väärässä. Allekirjoittaneelle alkaa vasta sitten hälyttämään mikäli P/B-luku on hyvin suuri verrattuna muihin yrityksiin. Suosittelisinkin sijoittajia keskittymään useampaan tunnuslukuun, jotta on mahdollista saada parempi kuva yrityksestä.

Kuten kirja-arvostelustakin näkyy niin aika vähän ajatuksia sain kyseisestä kirjasta loppujen lopuksi irti. Tietysti siinä oli enemmänkin asiaa, mutta aika vähän itselleni oli mitään uutta ja ihmeellistä. Sitä en sano etteikö kyseinen kirja voisi olla hyödyllinen monille, mutta satun omistamaan huomattavasti parempiakin sijoituskirjoja kuten Grahamin The Intelligent Investor joka on tietysti arvosijoittajien raamattu ja huomattavasti paksumpi opus. Sitä suosittelen kaikille joilla Lontoon kieli taipuaa Grahamin teoksia suosittelee myös Lindström omassa kirjassaan. Se mikä itseäni eniten häiritsee näissä kirjoissa on se ettei kukaan ikinä kirjoita mitään omista epäonnistumisistaan, sillä ainakin itse kokisin ne tarinat paljon hyödyllisimmiksi. Jokaisen sijoittajan kohdalla niitä kuitenkin tulee, joten ne ovat varmasti Lindströmillekin tuttuja. En pidä tätä kirja minään ehdottomana pakkohankintana vaan mikäli ei omista yhtään kyseisen kirjoittajan teosta niin ostakaa Lindströmin uusin joka on julkistettu tai julkistetaan lähiaikoina. Myös hyvin varustetuista kirjastoista saattaa tuo arvostelema kirja löytyä ja sellaisesta sen hain.

Nyt lähdenkin sitten keskiviikkona lomille ja tulen kuun lopussa takaisin. En tee siellä uusia kirjoituksia, joten mikäli löytyy kommentoitavaa tästä tai muusta kirjoituksesta niin yritän niihin vielä vastata.

-TT

CAN SLIM William J. Oneil kirja-arvostelu ja kasvuyrityksiin sijoittaminen

Moi kaikille.

Kyseinen kirja on ollut allekirjoittaneelle jo vuosia yksi peruskulmakivistä mitä tulee sijoitusperiaatteisiin. Tämä on varmasti vaikuttanut yhtä paljon kuin Benjamin Grahamin The Intelligent Investor josta varmasti tulee jossain välissä kirja-arvostelu. Juuri viime viikolla julkaistu TT:n lista on myös saanut paljon vaikutteita siitä kuten myös toisesta edellä mainitusta kirjasta. Mennään sitten suoraan asiaan, sillä kun alkaa kirjoittaa myös kirjan sijoitusperiaatteista niin siitä tulee yleensä suhteellisen pitkä tarina.

Mennään ensin kirjan sisältöön:

Käytännössä kirja muodostuu kolmesta eri osasta jotka ovat seuraavat:

CAN SLIM trademark joka sisältää seitsemän eri osa-aluetta, Be smart from the start ja investing like professonal. Nämä kolme osaa linkittyvät hyvin paljon toisiinsa ja markkinoivat käytännössä Oneilin käyttämää järjestelmää sekä Investors Business daily (http://www.investors.com) palvelua joka on jossain määrin sekä maksullinen että ilmainen, mutta ei siitä sen enempää. Itse pidän ensimmäistä osaa kirjasta selkeästi hyödyllisimpänä sijoittajalle, sillä loput osat eivät ole hirveän selkeästi ymmärrettävissä ja sisältävät hirveän määrän kurssikäyriä ja varsinkin erilaiset määrittelyt kuten cup with handle käyrät (kuppia kahvalla) ja muut ovat aika vaikeaselkoisia ainakin allekirjoittaneelle mikä ei tietystikään ole niin suuri ihme.

Koska tärkein osuus on O´Neilin tavaramerkki CAN SLIM niin mennään sitten suoraan selittämään sitä. Kirjan mukaan kaikki sen periaatteet liittyvät markkinoiden tutkimukseen ja historiassa tapahtuneiden kurssiloikkauksien tarkkaan analyysiin, mutta sen tarkemmin en osaa ottaa kantaa asiaan.

C = Current Quarterly Earnings per Share: The higher the better (Nykyisen kvartaalin EPS)

Nykyisen kvartaalin osakekohtaista tulosta pitäisi aina muistaa verrata viimevuotiseen saman kvartaalin tulokseen, jotta saataisiin oikea vertauskohde. Tämä johtuu käytännössä siitä, että eri yrityksillä saattaa olla hyvinkin suuria heilahduksia riippuen vuodenajasta. Tästä yksi hyvä esimerkki ovat rakennusyritykset joiden talven aikana saadut tuotot ovat hyvin paljon pienemmät kuin kesäaikoina. Otetaan esimerkiksi Suomen pörssistä lemminkäinen joka on yleensä ensimmäisellä kvartaalilla selvästi miinuksella ja kesällä taas selkeästi plussalla. On myös hyvä huomioida ettei pelkästään yhden kvartaalin selkeä osakekohtainen tulosparannus vielä aiheuta juurikaan toimenpiteitä vaan on hyvä, että niitä tulee koko ajan lisää. Hyvät osakkeet saattavat parantaa jopa kymmenen kvartaalin ajan tuloksiaan ennen hyvin nopeaa kurssinousua ja mikäli tulosparannus on vielä kiihtyvää niin silloin on hyvät merkit ilmassa.

A = Annual Earnings Increases: Look for significant growth

Vuosittaisten osakekohtaisten tulosten nousu on myös tärkeää, sillä pelkästään joidenkin kvartaalien parannukset eivät vielä välttämättä kerro koko kuvaa ottaen huomioon sen, että yritykset pystyvät siirtelemään tuloksiaan kvartaalilta toiselle lyhyen ajan. Kirjassa mainitaan kolmen perättäisen vuosituloksen parantamisen olevan riittävän pitkä aika tähän. Kirjassa mainitaan myös se, että minimiparannus vuosittain olisi 25-50% ”härkien” viedessä osakemarkkinoita. Tämän lisäksi kirjassa mainitaan oman pääoman tuoton olleen yli 17% niillä osakkeilla joilta on odotettavissa huipputuottoja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi yrityksen liikevaihdon pitää olla myös nousussa, jotta osakekohtaisen tuloksen kasvu on terveellä pohjalla, sillä yritysten on mahdollista kulujaan vähentämällä parantaa osakekohtaista tuottoa. Tämän tekeminen ei kuitenkaan johda todelliseen kurssinousuun kovin pitkällä aikavälillä.

N = New products, Management, HIGH:s Buying at the Right Time

Kasvuosakkeiden lähteminen nousuun vaatii jotain selkeää muutosta yrityksen tuottopotentiaaliin ja näitä katalyytteja voi tietysti olla monia. Uudet tuotteet ovat varmasti se selkein katalyytti joka johtaa yrityksen tuloskasvuun. Näistä hyvinä esimerkkeinä voidaan ottaa, vaikka oma kruununjalokivemme Nokia joka silloin vuonna miekka ja kivi sai aikaan vallankumouksen ihmisten kommunikointiin. Tämän lisäksi ”omppu” menee myös samaan kategoriaan. Myös uusi johto voi saada yrityksen kehityksen lähtemään koilliseen. Se mikä ehkä tässä kategoriassa on kuitenkin mielenkiintoista on se, että kirjan mukaan ilman yrityksen ylittäessä historialliset huiput tapahtuu suurimmat arvonnousut. En tiedä tarkalleen ottaen pitääkö tämä paikkansa, mutta saattaa se olla tottakin. Näiden edellämainittujen lisäksi myös yrityskaupat ovat yksi mahdollinen katalyytti , mutta ne saattavat myös johtaa hyvin päinvastaiseen lopputulokseen. Itse pidän PKC Groupin suurta yrityskauppaa yhtenä mahdollisena katalyyttina pidempiaikaiselle nousulle, sillä satakaksikymmentäviisi miljoonaa Euroa yli neljänsadanmiljoonan voitollisesta liikevaihdosta on mielestäni edullinen ja ainakin ensimmäinen puoli vuotta näyttää hyvälle. Voin olla väärässäkin, joten se jää nähtäväksi.

S = Supply and Demand: Shares outstanding plus big volume demand

Kysynnän ja tarjonnan laki on myös hyvin olennainen osa osakekauppaa, vaikka sitä kuitenkin monet ammattilaiset väheksyvät. Tässä kirjan osuudessa käydään myös läpi hieman johdon sitoutumista yritykseeen ja siinä selkeästi mainitaan, että on hyvä mikäli johto omistaa myös itse yrityksen osakkeita, jotta he pitäisivät paremmin huolta omistajien eduista. Samassa osassa myös mainitaan se ettei luonnollisestikaan isot yritykset voi nostaa osakekurssiaan samalla tavalla kuin pienemmät, mutta sen lisäksi pienemmän osakemäärän yritysten osakkeet voivat myös laskea hyvin paljon nopeammin. Tämän lisäksi kirjassa mainitaan se, että liian monet nopeat osakkeiden splitit ovat yleensä merkki siitä, että osakkeen parhaimmat ajat ovat jo nähty. Tämän lisäksi omien osakkeiden ostot ovat yleensä merkki siitä, että yrityksen usko parempiin aikoihin on vahva. Myös velan vähentäminen parantaa yrityksen toimintakykyä ja myös tätä tulisi tarkkailla mikäli sitä on jatkunut ainakin pari vuotta.

L = Leader or Laggard: which is your stock?

Johtaja vai hidastelija? Yleisesti ottaen kannattaa seurata niitä liiketoiminta-aloja, jotka näyttävät suurimpia tuottoja sen sijaan, että yrittää etsiä niitä jotka ovat laskeneet eniten. Tämän lisäksi on syytä tarkastella sitä, että mitkä yritykset ovat näitä alakohtaisia johtajia? Yleensä suurimmat hintahypähdykset tulevat nimenomaan huippualojen parilta kolmelta parhaalta johtajalta. Johtajan tunnusmerkit ovat kirjan mukaan seuraavat: Yleensä alan markkinajohtaja on yritys jolla on parhaat osakekohtaiset kvartaali- ja vuosituottojen parannukset, oman pääoman tuotto, myynnin kasvu, tuottomarginaali ja ylivoimaisesti paras tuote tai palvelu joka voittaa markkinaosuuksia.

I = Institutional sponsorship: Follow the leaders:

Tämä tarkoitta sitä, että osakkeella on riittävän monta isompaa peluria omistajanaan, jotta sen osakkeen hinnalla on mahdollisuus nousta selkeästi ylöspäin, kun riittävästi omistajia alkaa sitä hamstraamaan. Suuria hinnanmuutoksia on turha odottaa ilman riittäviä kaupankäyntimääriä. Kirjassa mainitaan näiden riittäväksi määräksi noin kymmenen. Tämän määrän lisäksi pitäisi myös seurata näiden institutionaalisten sijoittajien laatua eli toisin sanoen parhaat osake- ja eläkerahastot ovat parhaimmat omistajat. Näiden tuottoja kannattaa kirjan mukaan katsoa sekä viimeisen vuoden, että vähintään viimeisen kolmen vuoden ajalta. Olisi hyvä, että uusia isoja pelureita olisi tullut viime aikoina mukaan. Kannattaa valita niitä osakkeita joihin sijoittaneet isot pelurit ovat saaneet aikaan vähintäänkin keskimääräisiä tuottoja parempia tuloksia viime aikoina.

M=Market Direction: How to Determine IT

Ja sitten viimeinen osa joka on allekirjoittaneelle monilta osin täyttä hepreaa, mutta mainittakoon sen verran, että kolme osaketta neljästä laskee kirjan mukaan yleisen markkinan mukana, joten olisi parempi pysyä kokonaan ulkopuolella tässä tilanteessa. Tästä kirja käy läpi hyvin monia esimerkkejä, mutta ei niistä sen enempää kun en oikein usko osaavani ajoittaa sijoituksiani kovin hyvin. Perusperiaatteena kirja sanoo olevan sen, että laskumarkkinassa avataan vahvasti päivä ja lopetetaan heikosti ja nousumarkkinassa päinvastoin. En ala sen tarkemmin käymään asiaa läpi.

Kaksi viimeistä osaa kirjasta tukevatkin sitten aika pitkälti tuota ensimmäistä osaa ja käsittelevät mm. sijoitusrahastojen valintaa, optioita, tuottojen ja tappioiden realisoimista, markkinoiden ajoitusta ja Investors Business Dailyn palveluita. Huomattavin toteamus mikä näistä kahdesta viimeisestä osasta löytyy on se toteamus, että mikäli yrityksen kurssi ei lähde nousuun niin tappiot kannattaa rajata kahdeksaan prosenttiin ostohinnasta. Tätä periaatetta olen aikaisemmin noudattanut, mutta nyt olen päättänyt ruveta keskittymään siihen etten ilman suurempia muutoksia yrityksen toimintaedellytyksissä myisi edes isommin tappiollisia osakkeita. Tämä ota tappiot nopeasti periaate on kyllä toisaalta toiminut tähän asti varsin hyvin, joten en siitä aio ihan täysin luopua kuitenkaan vaan sovellan sitä parhaani mukaan.

Ja sitten itse suosituksiin kirjan suhteen:

Pidän kyseistä opusta varsin hyvänä sijoituskirjana ja se tarjoaa aika paljon kaikenlaista tietoa varsinkin niille sijoittajille, jotka panostavat kasvuosakkeisiin. Myös arvosijoittajille se on hyödyllinen, sillä se kuitenkin kertoo aika paljon siitä, että millainen on korkealaatuinen yritys, vaikka sijoitusperiaatteet eivät kuitenkaan nivoudu täysin yhteen arvosijoittajien käyttämien periaatteiden kanssa. Se mikä itseäni eniten häiritsi kirjassa oli monet eri käppyrät joista oli monesti aika vaikeaa saada kiinni siitä mitä ne haluavat kertoa. Se mikä itselleni ajoituksesta jäi mieleen oli se, että mikäli yleisen markkinan vaihtomäärät ovat suuria niin on todennäköisempää, että kurssit menevät siihen suuntaan mihin ollaan juuri menossa näiden kasvaessa. Toinen asia mikä täytyy näissä kirjoissa aina ottaa huomioon on se, että ne ovat kuitenkin täynnä kirjoittajan oman firman tuotteiden ja palveluiden markkinointia eikä kaikkea kannata kirjassa mainittua kannata ottaa absoluuttisena totuutena vaan pitää aina ajatella omilla aivoillaan. Pidän tätä kirjaa kuitenkin ehdottomasti ostamisen arvoisena, vaikka siinä on paljon sellaista asiaa mistä kaikki lukijat eivät hirveästi hyödy. Kirjan voi lukea helposti yhä uudelleen mikäli mielenkiintoa asiaan löytyy. Kirja löytyy varsin helposti eri nettikaupoista, joten sieltä vaan hakemaan mikäli kiinnostusta riittää.

Tässä kirjoitukseni tällä kertaa ja ensi kerralla keskitytään johonkin toiseen asiaan. Yritän päivittää blogia mahdollisimman pian.

- TT