Kirja-arvostelu, Erilainen ote omaan talouteen, vapaus, onni ja hyvä elämä, Pasi Havia, Ville Lappalainen ja Antti Rinta-Loppi

Ennen kuin alatte lukemaan tätä kirja-arvostelua niin on syytä mainita, että olen itse kirjoittamassa kirjoja jotka ovat hyvin lähellä tämän kirjan aihepiirejä. Tuon tämän asian siksi ilmi, että tulen enemmän keskittymään kritisointiin kuin kehumiseen. Monesti näkökulmat voivat olla hyvin lähellä tämän kirjan sisältöä, mutta täsmälleen samanlaisia ne eivät joka suhteessa ole. Tämän kirjan sisältö on lähempänä pelkästään rahasta kertovan toisen kirjan sisältöä kuin esikoiskirjani vähemmän on enemmän (työnimi). Esikoiskirjani sisältö tulee olemaan erilainen kuin tämän, vaikka henkisesti se sisältääkin samanlaisia sävyjä elämästä.

Tämä kritisointi ei tule olemaan pois kirjan hyvyydestä, koska tämä on hyvä kirja. Siitä faktasta en minäkään pääse mihinkään, vaikka ”kilpailijana” toivoisin pystyväni tekemään paremman opuksen helposti niin se ei tule olemaan helppoa. Kirjaa arvioidessa tulee aina miettiä sitä mikä on sen tarkoitus. Luettuani sen kertaalleen ja selattuani sen useaan kertaan olen tullut siihen johtopäätökseen, että sillä on kaksi tarkoitusta. Yksi on liikakulutuksen kritisoiminen ja toinen on opas henkilökohtaisen talouden parannukseen. Jotenkin minulle tulee mieleen sellainen asia, että kirja on tehty henkilökohtaisen taloudenhoidon oppaaksi, mutta sivutuotteena siitä on tullut myös hyvin vahvaa kulutuskritiikkiä tarjoava opus. Jos miettii näitä kahta tarkoitusta niin kulutuskritiikiksi kirja on erinomainen ja henkilökohtaiseen taloudenhoitoon hyvä.

Keskityn nyt enemmän sisältöön joka liittyy henkilökohtaisen taloudenhoitoon, koska kulutuskritiikkiä en pysty sen erinomaisuuden vuoksi oikeastaan kritisoimaan. Valitettavasti juuri vahva kritiikki sivutuotteena vie ehkä parhaan tehon kirjasta henkilökohtaisen taloudenhoidon näkökulmasta. Tämä kritiikki nimittäin saa lukijan voimaan pahoin sen jälkeen, kun hän on lukenut ensimmäisen puoliskon eli neljä ensimmäistä lukua. Kun ihminen alkaa voimaan pahoin, hänen on vaikea keskittyä ajattelemaan rationaalisesti. Tämän kirjan tarkoitus on kuitenkin saada lukija ajattelemaan rationaalisesti omaa kulustaan ja käyttämään rahoja järkevästi eikä se siinä ihan täysin onnistu juuri syyllistämisen vuoksi. Jälkimmäinen puolisko joka keskittyy rahojen sijoittamiseen on tosi hyvä, mutta ensimmäisen puoliskon jälkeen lukija ei ehkä pysty keskittymään loppukirjaan sen vaatimalla tavalla. Minun neuvoni kirjan ostaneelle onkin palata ennen kaikkea sen viimeiseen puoliskoon yhä uudelleen. Sen sijaan ensimmäisen puoliskon kuin kaikkien neljän ensimmäisen luvun käyminen läpi uudestaan.

Mennään sitten kirjan plussiin ja miinuksiin (ensimmäisenä plussat)

• Kirja saa ihmisen ajattelemaan omaa talouttaan
• Jatkuvan indeksisijoittamisen suosiminen
• Muutamat erittäin hyvät ajattelumallit
• Talouspornon hylkiminen
• Raha-asioiden suhteen melkein kaikki tarvittava

Kirja saa varmasti ihmisen ajattelemaan omaa rahankäyttöään. Valitettavasti se saattaa samalla luoda enemmän syyllisyyttä kuin luoda ratkaisuja. Vaikutus kuhunkin ihmiseen tulee olemaan erilainen ja toiset saavat enemmän hyötyä kuin toiset tästä syystä johtuen. Koska minä olen vain yksi lukija niin kysyisin muiden lukijoiden mielipiteitä asiasta. Syyllistikö ensimmäisten kappaleiden lukeminen teitä omista valinnoistanne? Indeksisijoittamisen ja jatkuvan sellaisen suosiminen muiden kustannuksella on myös asia joka on tietysti omasta mielestäni hyvä asia. Tämä koskee suurinta osaa ihmisiä ja jos haluaa välillä tehdä sijoituksia yksittäisiin osakkeisiin niin mikään ei estä tekemästä sitä osalla ylimääräisistä rahoista.

Kirjassa on muutama erittäin hyvä ajattelumalli kuten jonkin ostoksen hinnan vertaaminen käytettyihin nettotyötunteihin. Muitakin hyviä malleja löytyy ja suosittelen ottamaan niistä oppia mikäli olette lukeneet tai aiotte lukea kirjan. Yksi asia mikä kirjasta selkeästi puuttuu on kuinka luoda hyviä rahankäyttötapoja. Kirjassa kyllä mainitaan, että niitä pitäisi luoda toistojen avulla, mutta toistot eivät onnistu vain sormia napsauttamalla kuten kirja esittää. Tämän lisäksi olisin kaivannut enemmän lukuja todisteiksi tiettyjen asioiden selventämiseksi. Esimerkiksi vertailu omistusasumisen ja vuokraamisen kustannuksista olisi ollut mielenkiintoinen. Vaikka tässä asiassa luvut heittelevätkin paljon niin jonkinlaisia lukuja olisin mielelläni nähnyt.

Miinuksia:

• Ihmisten liika syyllistäminen (vaikutus todennäköisesti päinvastainen kuin haluttu)
• Neuvot välillä yli-inhimillisiä
• Lukuja, taulukoita ja graafeja olisi voinut olla enemmän
• Noin 50 sivua liian pitkä sisältöönsä nähden

Olen käynyt jo paljon läpi ihmisten syyllistämisestä, joten ei siitä enempää. Kirjan jotkin neuvot olivat yli-inhmillisiä tai vajaita. Tästä yksi hyvä esimerkki on jo aikaisemmin mainitsemani tapojen muodostaminen ilman neuvoja kuinka se tehdään. Toinen hyvä esimerkki on se ettei työpaikkalounasta pidä syödä, koska se tuhlaa aikaa ja rahaa. Tämä neuvo on esitetty huonosti, koska siinä ei esimerkiksi mainita mahdollisuutta tuoda lounasta kotoa. Saatikka sitä, että puolen tunnin tauko työpäivän kuluessa parantaa työtehoa ja verensokerin ylläpitäminen pitää typerät päätökset (mahdollisesti kulutuksesta) loitolla. Toivottavasti mm. tästä asiasta saamme keskustelua aikaiseksi tämän kirja-arvostelun myötä.

Erityisesti graafeja ja taulukoita olisin kaivannut enemmän. Kirjan tekijät ovat keskittyneet enemmän tekstipohjaiseen ilmaisuun mikä tekee kirjasta huonommin luettavan ja pidemmän kuin mitä tarve vaatii. Esimerkiksi treidaamisen ja osakkeiden pitämisen prosenttierot olisi saatu paremmin esille yksinkertaisella taulukolla ja siitä luodulla graafilla. Myös korolle korkoa ilmiön esittäminen graafina olisi konkretisoinut asiaa paljon paremmin kuin pelkät lukuarvot. Kirjassa monet asiat on myös ilmaistu turhalla jaarittelulla. Kaikkea ilmaisua hieman lyhentämällä kirjasta olisi tullut paremmin luettava ja tiiviimpi paketti joka olisi ollut joitakin kymmeniä sivuja lyhyempi.

Kaiken kaikkiaan kirja on hyvä ja suosittelen sen lukemista kaikille. Jotta kirjan sisällöstä saa parhaiten hyödyn kehotan jokaista lukijaa aloittamaan luvusta 5 tilanteesi tänään. Toki voitte esipuheen ja ensimmäisen kappaleen ensin, mutta niiden jälkeen kannattaa hypätä lukuun 5. Tämä on vain allekirjoittaneen mielipide, joten tehkää miten haluatte.

Eipä mulla muuta,

-TT

Ylijäämä luo vapautta

Kädestä suuhun eläminen ei ole järkevää, vaikka haluaakin maksimoida oman elämänlaatunsa tässä ja nyt. Jatkuva ylijäämän teko parantaa jokaisen mahdollisuuksia tehdä itselleen parhaita mahdollisia valintoja jopa hyvin lyhyellä aikavälillä, vaikka monista ihmisistä säästäminen heikentää mahdollisuuksia nauttia elämästä.

En tarkoita ylijäämän hankkimisella pilkunnussimista ja säästämistä kaikissa asioissa. Tarkoitan sillä kohtuullista rahasummaa omiin tuloihin nähden. Tämä kohtuullinen rahasumma on tietysti yksilöllinen asia eikä kenellekään voi kukaan toinen ihminen sanella sopivaa määrää. Minulle esimerkiksi se voi tarkoittaa kahdestakymmenestä kolmeenkymmeneen prosenttiin keskimäärin kuukausittain. Tämä määrä taas heittelee erittäin paljon, koska tulojeni määrä vaihtelee hyvin paljon vuodenajasta riippuen. Esimerkiksi alkuvuodesta rahaa kuluu keskimäärin hieman vähemmän tuloihin nähden ja kesällä sitten saattaa kerääntyä alijäämää. Loppuvuodesta saan tätä ylijäämää taas lisää kuten alkuvuodesta. Tämäkin asia vaihtelee vuosittain, koska minä saatan tehdä joitakin impulsiivisia valintoja silloin, kun minulla on siihen varaa. Esimerkiksi tänä vuonna minä olen viimeiset kuukaudet viettänyt ilman tuloja, joten sitä alijäämää on päässyt kerääntymään. Tätä ei tapahdu joka vuosi. Tämä on itseasiassa ensimmäinen kesä kun minulla menee näin pitkään ilman tuloja. Hetkelliset heilahtelut eivät ole olennainen asia vaan jatkuvan ylijäämän tuottaminen pidemmällä aikavälillä. Jokaiselle tulee nimittäin välillä ylimääräisiä kuluja ja repsahduksia.

Ylijäämä mahdollistaa monia asioita joita ei ilman sitä voi tehdä. Esimerkiksi minun Puolan kirjoitusreissuni ei olisi koskaan onnistunut mikäli olisin elänyt kädestä suuhun eli ilman ylijäämää. Kun mietimme mitä ylellisyyksiä meillä voi olla niin vapaus toteuttaa itseään on yksi niistä. Tämä ei ole kaikille itsestäänselvyys. Jotkut tietysti toteuttavat itseään töissään ja silloin he voivat laittaa kaikki tienatut rahat haisemaan ilman tätä tarvetta. Omien huomioideni mukaan tämä on enemmän harvinaisuus kuin tosiasia. Tämä asia on sääli, koska meillä on vain yksi elämä. Aikaa emme myöskään saa koskaan takaisin vaikka haluaisimme. Monesti tämä täysillä eläminen pilaa mahdollisuudet nauttia elämästä vähänkään pidemmällä aikavälillä ja sitä ”kaikki tässä nyt ja heti” ihmiset eivät tajua. Mielestäni ihmiset eivät arvosta vapauttaan valita riittävästi, mutta tämä on vain minun mielipiteeni. Tämäkin asia on sellainen, että jokaiselle sopii eri asiat. Tästä huolimatta olen varma siitä, että ylijäämän tuoma valinnanvapaus on tärkeää suurimmalle osalle ihmisistä.

Se miten hankkii jatkuvan ylijäämän on jokaisen henkilökohtainen asia. Toiset tykkäävät mieluummin kuluttaa vähemmän kuin panostaa lisätuloihin. Paras vaihtoehto on minusta molemmat, mutta jollekin se voi olla vain toinen edellämainituista asioista. Suomessa tämä ei verottajan vuoksi ole niin yksinkertainen asia eli toisin sanoen lisätulojen tekeminen on yhteiskunnan mielestä paha asia jota pitää rokottaa. Kultainen keskitie on mielestäni hyvä vaihtoehto, vaikka itse tykkään maksimoida toimeni. Tämä tarkoittaa monesti äärimmäisyyksiin menemistä. Tätä en pidä suositeltavana muille, koska se tarkoittaa yleensä sitä, että äärirajoille meno on vaarallista. Olen pyrkinyt tällaista asennoitumista hieman vähentämään, mutta se on sisäänrakennettu ominaisuuteni. Tapa jota käyttää ylijäämän luomiseen ei ole tärkeää. Pääasia on riittävän ylijäämän tuottaminen jatkuvasti pidemmällä aikavälillä. Siihen on sen verran monia keinoja etten niitä ala tässä läpi käymään

Jos johonkin haluaa rahallisesti tähdätä niin ylijäämä on paras vaihtoehto. Se on paljon parempi idea kuin rahan säästäminen johonkin kalliiseen status-symboliin jonka arvo tippuu heti sen jälkeen, kun se on maksettu. Vapaus valita voidaan luoda lähinnä ylijäämällä. Sillä miten tämä vapaus on saatu aikaan ei ole niin suurta väliä. Kaiken kaikkiaan tämä ylijäämä on aliarvostettu juttu, vaikka monet sitä hieman tekevätkin. Hyvin pienillä määrillä tuloihin nähden ei juuri saa mitään muuta aikaiseksi kuin paremman omatunnon. Riittävä ylijäämä on ainut tapa luoda todellinen valinnanvapaus itselleen. Jos ette ole aikaisemmin luoneet minkäänlaista ylijäämää itsellenne niin aloittakaa sen kerääminen pienin askelin. Sitä määrää voi nostaa asteittain suuremmaksi. Jos yrittää ahnehtia liikaa liian nopeasti niin se tulee epäonnistumaan.

Tässä vähän miettimistä teille viikonlopuksi,

-TT