perjantai 24. elokuuta 2012

Kirja-arvostelu: Tim Harford, Adapt, Why success always starts with failure

Siitä onkin jonkin aikaa, kun olen kirja-arvostelun tehnyt, mutta se ei tosin tarkoita sitä etten olisi mitään lukenut. Seuraavassa Tim Harfordin kirja jonka vapaa suomennos on Sopeutua, miksi menestys aina alkaa epäonnistumisesta.

Tim Harford on ekonomisti jonka muita kirjoja ovat mm. The undercover economisti ja the logic of life joissa käydään läpi erinäköisiä asioita taloudellisista näkökulmista. The logic of life kertoo muun muassa sen minkä takia ylimmille pomoille kannattaa maksaa hyvää palkkaa ja sen syy ei ole sen takia, että he olisivat niin tuottoisia yrityksilleen vaan syy on siinä, että tämän takia alaiset pyrkiessään samoihin tehtäviin työskentelevät enemmän ja ponnistellen enemmän. Adapt on kuitenkin lukemistani kirjoista selkeästi parhain ja myös erittäin mukaansa tempaavasti kirjoitettu. Se on myös varmasti yksi parhaista kirjoista joita olen ikinä lukenut ja suosittelen sitä kaikille.

Kirja alkaa heti hyvin nykymaailman monimutkaisuutta kuvaavalla esimerkillä siitä kuinka vaikeaa olisi yksin yrittää tehdä itselleen leivänpaahdin ihan alkuperäisistä raaka-aineista. Tämä esimerkki sisältää sen miten eräs tutkija oli yrittänyt päästä kaivamaan kuparinsa itse ja tekemään muovinsa öljystä itse, mutta joutui tyytymään kaatopaikalta haettuun kupariin ja muoviin. Sanomattakin on selvää ettei tämä kokeilu onnistunut ja vaikka olisikin niin siihen olisi mennyt viikkoja. Tässä olikin lyhyt osa johdantoa.

Ensimmäinen kirjan varsinainen kappale taas kertoo Yhdysvaltain armeijan epäonnistumisista eri puolilla maailmaa ja kuinka muun muassa Irakissa päästiin eteenpäin harjoittelemalla paikallisia oloja lavastetuissa tilanteissa eräässä harjoituskeskuksessa kotimaassa. Tässäkin oli tietysti omat ongelmansa kuten komentoketjut jossa tietyt ylemmät herrat eivät uskoneet näihin harjoitustapoihin.

Toinen kappale kertoo teknologisesta kehityksestä ja kuinka sitä ei oikeastaan voi tarkalleen ennustaa ja kuinka lopputulos saattaa jonkin projektin tuloksena ollakin ihan toisenlainen kuin mitä on tarkoittettu. Tämän takia ei välttämättä kannata pistää kaikkia muniaan yhteen koriin vaan tietty hajauttaminen on hyvästä mitä ikinä sitten tekeekään tai yrittääkin keksiä.

Kolmas varsinainen kappale kertoo siitä kuinka sopeutuminen vaatii valintoja. Tämä käsittelee virheistä oppimista ja hyvänä esimerkkinä on Grameen pankin perustaja Muhammed Yunus joka sai myös Nobelin. Ensiksi hän lainasi rahaa maanviljelijöille jotta he käyttäisivät rahat pumppujen ostamiseen, jotta he saisivat riittävästi vettä käyttöönsä. Kuitenkin kävi niin, että viljelijät eivät sitten maksaneetkaan takaisin häneltä lainaamiaan rahoja. Tämän vuoksi hän sitten alkoikin lainaamaan hyvin pieniä rahasummia kehitystmaiden naisille ja lopputuloksen sitten tietävätkin aika monet.

Seuraava kappale käsitteleekin ilmastonmuutosta. Itse en usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, vaikka maapallo lämpeneekin jostain syystä. Maailmankaikkeus, kun on kuitenkin monimutkaisempi paikka, kun mitä muutosta tutkivat tiedemiehet luulevat. Tämä kappale on myös ehdoton suosikkini ja se kertoo aika hyvin siitä kuinka hyvää tarkoittavat luonnonsuojelijat itseasiassa tuhoavat luontoa omien tekojensa seurauksena enemmän kuin mitä muuten tapahtuisi. Paras kappale kirjassa on kuinka eräs herrasmies yrittää päästä luonnonsuojelijan pöksyihin säästämällä luontoa ja hän aloittaa päivänsä juomalla maitoa sen sijaan, että laittaisi kahvinkeittimen päälle. Kuitenkin itseasiassa meijerituotteet tuhoavat luontoa hyvin paljon tehokkaammin kuin kahvinkeittimet. Myös hybridiautot itseasiassa kuluttavat enemmän päästöjä kuin monet muut autot, sillä ne hidastavat muiden autojen menoa sen verran kuin mitä päästöissä itse säästävät. Tämä saattaa tulla yllätyksenä monille :D

Seuraavaksi onkin vuorossa nykymaailman eri järjestelmien monimutkaisuudet ja kuinka näiden häiriöihin pitäisi ehkä varautua hieman eri tavalla kuin yrittää näitä ihan täysin välttää. Tämä pätee niin rahajärjestelmäämme kuin ydinvoimaloihin. Näiden järjestelmien ongelma on takaisinkytkennät, sillä mikäli tapahtuu jokin muutos niin tähän reagoimalla saattaa aiheuttaa vain suuremman ongeman kuin mitä alkuperäisestä toimintahäiriöstä olisi seurannut. Tässä käytetään esimerkkinä mm. öljynporauslauttaa joka räjähti Pohjanmerellä kahdekankymmentäluvulla.

Pari viimeistä kappaletta käsittelevät sekä organisaatioiden että yksilöiden sopeutumista. Nämä viimeiset kappaleet ovat myös ihan mielenkiintoisia, mutta totuus on se ettei tämän kirja-arvostelun lukemalla ihan pysty kovin hyvin sisäistämään kirjan hyvyyttä tai huonoutta tai sen tarkkaa sisältöä. Kuitenkin suosittelen tutustumaan kirjaan vaikka sitten lukemalla muita arvosteluita tai hankkimalla kirjan. Itse pidän tätä kirjaa kuitenkin yhtenä parhaista ja suosittelen sen lukemista kaikille muillekin. Koska kyseessä on monimutkaiset asiat niin niiden selvittämiseen ei kyllä tämän tekstin pituus riitä. Mikäli ette ole vielä lukeneet Harfordin kirjoja niin myös ne muut ovat hyvin kirjoitettuja ja täynnä mielenkiintoisia asioita.

Mikäli teille tulee mieleen hyviä kirjoja niin voi niistä allekirjoittaneelle vinkata. Tämä kesän aikana on tullut luettua mm. Pekka Herlinin elämänkerta.

Hyvää viikonloppua!

- TT

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti