Tilinpäätöskausi alkamassa

Jos ihan tarkkoja ollaan niin maailmallahan tämä alkoi jo viime viikolla, kun purkkalan pörssissä Alcoa aloitti tulosjulkistukset kokonaiselta vuodelta 2012. Suomessa tämä rumba alkaa muistaakseni ensi viikolla. Koska olen keskittynyt kotimaisten pörssiyhtiöiden seuraamiseen en sen tarkemmin tässä ala käymään läpi ulkomailla jo julkistettuja tilinpäätöksiä vaan keskitän huomioni kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus käydä läpi niitä asioita joita itse amatöörinä seuraan.

Ensimmäisenä on tietysti mainittava etten pysty seuraamaan kaikkia kotipörssimme yrityksiä vaan olen keskittänyt kaikki ponnistukseni noin viiteenkymmeneen yritykseen jotka löytyvät TT:n listalta johon on linkki blogini oikeassa yläkulmassa. Nämä yritykset ovat valittu puhtaasti oman mielenkiintoni pohjalta, mutta toki minulle voi ehdottaa seurattavia yrityksiä lisää. Kuitenkin pohjatyön tekemiseen menee sen verran aikaa etten sitä tee mikäli en ole jossain mielessä yrityksestä kiinnostunut. Tilinpäätöskausi on tietysti tärkein asia, sillä sen aikana olen ainakin huomannut tulevan eniten informaatiota. Yksi olennainen asia on tietysti se kuinka avointa pörssiyhtiön tiedottaminen on, sillä monesti kun yrityksellä menee huonommin ei tilinpäätöksistä välttämättä tule ilmi kaikkia asioita. Yksi tällaisista asioista mikä monesti puuttuu on oman pääoman tuotto mikä on ainakin itselleni yksi olennaisista tunnusluvuista mitä tulee sen seuraamiseen miten yrityksellä menee. Myös kvartaalikohtaisten EPS:ien (osakekohtaisten tulosten) puuttuminen on monesti nähtävissä silloin kun hommat menee persiilleen. Pidän huonoa tiedottamista erityisesti osakkeenomistajien kannalta huonona asiana ja varsinkin silloin, kun asiat eivät mene niin kuin pitää sitä informaatiota yleensä enemmän tarvitaan.

Itse pidän kertaeristä puhdistetun osakekohtaista tulosta tärkeimpänä yksittäisenä numerona joka tilinpäätöstiedoista löytyy ja tätä täytyy tietysti verrata vastaavaan lukuun edelliseltä vuodelta. Tätä osakekohtaisen tuloksen suhteellista nousua tai laskua voi seuraavaksi verrata liikevaihdon muutokseen edelliseen vuoteen verrattuna. Pidän terveenä kehityksenä sitä, että näiden kahden luvun muutokset olisivat suunnilleen yhtä suuret, sillä mikäli liikevaihdon kasvu on paljon suurempaa on se yleensä tehty kannattavuuden kustannuksella. Mikäli asia on päinvastainen niin silloin kannattavuutta on parannettu kasvun kustannuksella. Toisaalta välillä tulee tilanteita jolloin kasvua ei välttämättä ole näköpiirissä niin silloin kannattavuuden parantaminen on tärkeää. Tietysti pitää muistaa ettei yksi parin vuoden kehitys kerro kaikkea, joten kannattaa muistaa ajatella paljon pidemmällä tähtäyksellä. Itselläni on tietokanta, jossa on näitä lukuja pidemmältä aikaväliltä.

Seuraavaksi kiinnitän huomiota hallituksen osingonmaksuesitykseen yhtiökokoukselle. Tämä ei saisi ylittää tuota jo edellämainittua kertaeristä puhdistettua osakekohtaista tulosta, sillä silloin yleensä maksetaan osinkoa velkarahalla. Yleensä tämä ylitys tapahtuu silloin, kun noita kertaeriä on tullut vuoden aikana. Olen sitä mieltä, että nuo kertaerät kannattaa kuitenkin käyttää investointeihin mikäli se on vain mahdollista. Tätä osinkoehdotusta on myös hyvä verrata aikaisempina vuosina maksettuihin osinkoihin ja hyvin terveen yrityksen merkki on se, että osinkoa maksetaan ja korotetaan vuosi vuodelta niin ettei tulevaa osingonmaksukykyä vaaranneta. Nämä osinkoaan jatkuvasti kasvattavat yritykset ovat kyllä suhteellisen vähissä, kun aletaan miettiä maksettuja osinkoja viimeisen 5-10:n vuoden aikana. Itse suosin niitä yrityksiä, jotka tulouttavat noin puolet osakekohtaisista voitoistaan osinkoina sijoittajille, sillä sen jättää myös varaa investointeihin jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä tuloksiin. Ainoastaan poikkeustapauksissa voisin harkita niitä yrityksiä jotka maksavat vain pienen osan tuloksesta osinkoina sijoittajille.

Osakekohtaisen tuloksen, liikevaihdon muutoksen ja osinkojen tarkastelun jälkeen onkin sitten vielä muutama tunnusluku joita seuraan. Itse seuraan erityisesti oman pääoman tuottoa joka tietysti vaihtelee jonkin verran sen mukaan kuinka pääomavaltainen liiketoiminta-ala on kyseessä. Korkea oman pääoman tuotto kertoo ainakin jonkinlaisesta kilpailuedusta varsinkin siinä tapauksessa ettei se ole tullut pelkästään velkarahalla. Tästä pari hyvää esimerkkiä ovat Kone ja Orion joissa omien pääomien tuotot ovat hyvin korkeita. Vastakkainen tapaus on taas metsäteollisuus, jossa omien pääomien tarve on hyvin suuri. Yrityksen taloudellista tilannetta seuraan sekä nettovelkaantumisasteesta että omavaraisuusasteesta. Vertaan myös ilmoitettua nettovelkaa pääomiin. Pääomista kannattaa erityisesti tarkkailla aineettomia hyödykkeitä ja niiden suhdetta koko pääomaan. Aineettomat hyödykkeet, kun voivat olla pahimmillaan Soneran Saksasta ostamia taajuuksia. Tämä on tietysti poikkeustapaus, mutta toimii varmasti hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä ettei pääomat aina sisällä sitä mitä voisi luulla. Tämän takia en pidä kovin järkevänä käyttää arvosijoittajien hyvin usein käyttämää P/B-lukua osakkeen halpuutta tai hintavuutta tarkastellessa. Muistakaa aina tarkistaa liikearvot! Ne voivat myös heittää toiseen suuntaan, mutta aineettomien hyödykkeiden arvon tutkiminen on hyvin vaikeaa. Myös näiden lukujen pitempiaikainen seuraaminen on tärkeää, joten se oma tietokanta nopeuttaa tiedonhakua hyvin paljon. Toinen mahdollisuus on tietysti ostaa palvelu jonka tietokannasta nämä kaikki tiedot löytyvät.

Näiden tunnuslukujen lisäksi löytyy muutama huomionarvoinen asia mielestäni ja varsinkin konepajoilla pitäisin hyvin tärkeänä seurata tilauskannan kehittymistä. Ainakin kolmannella neljänneksellä oli joillakin konepajoilla havaittavissa tilauskannan selkeää pienentymistä. Myös yrityksen näkymät ja toimitusjohtajan katsaus ovat niitä asioita joita kannattaa seurata erityisellä mielenkiinnolla. Ne nimittäin kertovat aika paljon ainakin yrityksen lähitulevaisuudesta. Oma arvioni niistä asioista joita kannattaa seurata oli tässä. Mikäli ajatuksenkulussani on puutteita tai jotakin unohtui niin kertokaa ihmeessä. Olen kuitenkin amatööri, joten näihin ajatuksiin kannattaa aina suhtautua varauksellisesti.

Eipä muuta kuin hyviä tilinpäätöksiä omistamissanne yrityksissä!

- TT

CAN SLIM William J. Oneil kirja-arvostelu ja kasvuyrityksiin sijoittaminen

Moi kaikille.

Kyseinen kirja on ollut allekirjoittaneelle jo vuosia yksi peruskulmakivistä mitä tulee sijoitusperiaatteisiin. Tämä on varmasti vaikuttanut yhtä paljon kuin Benjamin Grahamin The Intelligent Investor josta varmasti tulee jossain välissä kirja-arvostelu. Juuri viime viikolla julkaistu TT:n lista on myös saanut paljon vaikutteita siitä kuten myös toisesta edellä mainitusta kirjasta. Mennään sitten suoraan asiaan, sillä kun alkaa kirjoittaa myös kirjan sijoitusperiaatteista niin siitä tulee yleensä suhteellisen pitkä tarina.

Mennään ensin kirjan sisältöön:

Käytännössä kirja muodostuu kolmesta eri osasta jotka ovat seuraavat:

CAN SLIM trademark joka sisältää seitsemän eri osa-aluetta, Be smart from the start ja investing like professonal. Nämä kolme osaa linkittyvät hyvin paljon toisiinsa ja markkinoivat käytännössä Oneilin käyttämää järjestelmää sekä Investors Business daily (http://www.investors.com) palvelua joka on jossain määrin sekä maksullinen että ilmainen, mutta ei siitä sen enempää. Itse pidän ensimmäistä osaa kirjasta selkeästi hyödyllisimpänä sijoittajalle, sillä loput osat eivät ole hirveän selkeästi ymmärrettävissä ja sisältävät hirveän määrän kurssikäyriä ja varsinkin erilaiset määrittelyt kuten cup with handle käyrät (kuppia kahvalla) ja muut ovat aika vaikeaselkoisia ainakin allekirjoittaneelle mikä ei tietystikään ole niin suuri ihme.

Koska tärkein osuus on O´Neilin tavaramerkki CAN SLIM niin mennään sitten suoraan selittämään sitä. Kirjan mukaan kaikki sen periaatteet liittyvät markkinoiden tutkimukseen ja historiassa tapahtuneiden kurssiloikkauksien tarkkaan analyysiin, mutta sen tarkemmin en osaa ottaa kantaa asiaan.

C = Current Quarterly Earnings per Share: The higher the better (Nykyisen kvartaalin EPS)

Nykyisen kvartaalin osakekohtaista tulosta pitäisi aina muistaa verrata viimevuotiseen saman kvartaalin tulokseen, jotta saataisiin oikea vertauskohde. Tämä johtuu käytännössä siitä, että eri yrityksillä saattaa olla hyvinkin suuria heilahduksia riippuen vuodenajasta. Tästä yksi hyvä esimerkki ovat rakennusyritykset joiden talven aikana saadut tuotot ovat hyvin paljon pienemmät kuin kesäaikoina. Otetaan esimerkiksi Suomen pörssistä lemminkäinen joka on yleensä ensimmäisellä kvartaalilla selvästi miinuksella ja kesällä taas selkeästi plussalla. On myös hyvä huomioida ettei pelkästään yhden kvartaalin selkeä osakekohtainen tulosparannus vielä aiheuta juurikaan toimenpiteitä vaan on hyvä, että niitä tulee koko ajan lisää. Hyvät osakkeet saattavat parantaa jopa kymmenen kvartaalin ajan tuloksiaan ennen hyvin nopeaa kurssinousua ja mikäli tulosparannus on vielä kiihtyvää niin silloin on hyvät merkit ilmassa.

A = Annual Earnings Increases: Look for significant growth

Vuosittaisten osakekohtaisten tulosten nousu on myös tärkeää, sillä pelkästään joidenkin kvartaalien parannukset eivät vielä välttämättä kerro koko kuvaa ottaen huomioon sen, että yritykset pystyvät siirtelemään tuloksiaan kvartaalilta toiselle lyhyen ajan. Kirjassa mainitaan kolmen perättäisen vuosituloksen parantamisen olevan riittävän pitkä aika tähän. Kirjassa mainitaan myös se, että minimiparannus vuosittain olisi 25-50% ”härkien” viedessä osakemarkkinoita. Tämän lisäksi kirjassa mainitaan oman pääoman tuoton olleen yli 17% niillä osakkeilla joilta on odotettavissa huipputuottoja tulevaisuudessa. Tämän lisäksi yrityksen liikevaihdon pitää olla myös nousussa, jotta osakekohtaisen tuloksen kasvu on terveellä pohjalla, sillä yritysten on mahdollista kulujaan vähentämällä parantaa osakekohtaista tuottoa. Tämän tekeminen ei kuitenkaan johda todelliseen kurssinousuun kovin pitkällä aikavälillä.

N = New products, Management, HIGH:s Buying at the Right Time

Kasvuosakkeiden lähteminen nousuun vaatii jotain selkeää muutosta yrityksen tuottopotentiaaliin ja näitä katalyytteja voi tietysti olla monia. Uudet tuotteet ovat varmasti se selkein katalyytti joka johtaa yrityksen tuloskasvuun. Näistä hyvinä esimerkkeinä voidaan ottaa, vaikka oma kruununjalokivemme Nokia joka silloin vuonna miekka ja kivi sai aikaan vallankumouksen ihmisten kommunikointiin. Tämän lisäksi ”omppu” menee myös samaan kategoriaan. Myös uusi johto voi saada yrityksen kehityksen lähtemään koilliseen. Se mikä ehkä tässä kategoriassa on kuitenkin mielenkiintoista on se, että kirjan mukaan ilman yrityksen ylittäessä historialliset huiput tapahtuu suurimmat arvonnousut. En tiedä tarkalleen ottaen pitääkö tämä paikkansa, mutta saattaa se olla tottakin. Näiden edellämainittujen lisäksi myös yrityskaupat ovat yksi mahdollinen katalyytti , mutta ne saattavat myös johtaa hyvin päinvastaiseen lopputulokseen. Itse pidän PKC Groupin suurta yrityskauppaa yhtenä mahdollisena katalyyttina pidempiaikaiselle nousulle, sillä satakaksikymmentäviisi miljoonaa Euroa yli neljänsadanmiljoonan voitollisesta liikevaihdosta on mielestäni edullinen ja ainakin ensimmäinen puoli vuotta näyttää hyvälle. Voin olla väärässäkin, joten se jää nähtäväksi.

S = Supply and Demand: Shares outstanding plus big volume demand

Kysynnän ja tarjonnan laki on myös hyvin olennainen osa osakekauppaa, vaikka sitä kuitenkin monet ammattilaiset väheksyvät. Tässä kirjan osuudessa käydään myös läpi hieman johdon sitoutumista yritykseeen ja siinä selkeästi mainitaan, että on hyvä mikäli johto omistaa myös itse yrityksen osakkeita, jotta he pitäisivät paremmin huolta omistajien eduista. Samassa osassa myös mainitaan se ettei luonnollisestikaan isot yritykset voi nostaa osakekurssiaan samalla tavalla kuin pienemmät, mutta sen lisäksi pienemmän osakemäärän yritysten osakkeet voivat myös laskea hyvin paljon nopeammin. Tämän lisäksi kirjassa mainitaan se, että liian monet nopeat osakkeiden splitit ovat yleensä merkki siitä, että osakkeen parhaimmat ajat ovat jo nähty. Tämän lisäksi omien osakkeiden ostot ovat yleensä merkki siitä, että yrityksen usko parempiin aikoihin on vahva. Myös velan vähentäminen parantaa yrityksen toimintakykyä ja myös tätä tulisi tarkkailla mikäli sitä on jatkunut ainakin pari vuotta.

L = Leader or Laggard: which is your stock?

Johtaja vai hidastelija? Yleisesti ottaen kannattaa seurata niitä liiketoiminta-aloja, jotka näyttävät suurimpia tuottoja sen sijaan, että yrittää etsiä niitä jotka ovat laskeneet eniten. Tämän lisäksi on syytä tarkastella sitä, että mitkä yritykset ovat näitä alakohtaisia johtajia? Yleensä suurimmat hintahypähdykset tulevat nimenomaan huippualojen parilta kolmelta parhaalta johtajalta. Johtajan tunnusmerkit ovat kirjan mukaan seuraavat: Yleensä alan markkinajohtaja on yritys jolla on parhaat osakekohtaiset kvartaali- ja vuosituottojen parannukset, oman pääoman tuotto, myynnin kasvu, tuottomarginaali ja ylivoimaisesti paras tuote tai palvelu joka voittaa markkinaosuuksia.

I = Institutional sponsorship: Follow the leaders:

Tämä tarkoitta sitä, että osakkeella on riittävän monta isompaa peluria omistajanaan, jotta sen osakkeen hinnalla on mahdollisuus nousta selkeästi ylöspäin, kun riittävästi omistajia alkaa sitä hamstraamaan. Suuria hinnanmuutoksia on turha odottaa ilman riittäviä kaupankäyntimääriä. Kirjassa mainitaan näiden riittäväksi määräksi noin kymmenen. Tämän määrän lisäksi pitäisi myös seurata näiden institutionaalisten sijoittajien laatua eli toisin sanoen parhaat osake- ja eläkerahastot ovat parhaimmat omistajat. Näiden tuottoja kannattaa kirjan mukaan katsoa sekä viimeisen vuoden, että vähintään viimeisen kolmen vuoden ajalta. Olisi hyvä, että uusia isoja pelureita olisi tullut viime aikoina mukaan. Kannattaa valita niitä osakkeita joihin sijoittaneet isot pelurit ovat saaneet aikaan vähintäänkin keskimääräisiä tuottoja parempia tuloksia viime aikoina.

M=Market Direction: How to Determine IT

Ja sitten viimeinen osa joka on allekirjoittaneelle monilta osin täyttä hepreaa, mutta mainittakoon sen verran, että kolme osaketta neljästä laskee kirjan mukaan yleisen markkinan mukana, joten olisi parempi pysyä kokonaan ulkopuolella tässä tilanteessa. Tästä kirja käy läpi hyvin monia esimerkkejä, mutta ei niistä sen enempää kun en oikein usko osaavani ajoittaa sijoituksiani kovin hyvin. Perusperiaatteena kirja sanoo olevan sen, että laskumarkkinassa avataan vahvasti päivä ja lopetetaan heikosti ja nousumarkkinassa päinvastoin. En ala sen tarkemmin käymään asiaa läpi.

Kaksi viimeistä osaa kirjasta tukevatkin sitten aika pitkälti tuota ensimmäistä osaa ja käsittelevät mm. sijoitusrahastojen valintaa, optioita, tuottojen ja tappioiden realisoimista, markkinoiden ajoitusta ja Investors Business Dailyn palveluita. Huomattavin toteamus mikä näistä kahdesta viimeisestä osasta löytyy on se toteamus, että mikäli yrityksen kurssi ei lähde nousuun niin tappiot kannattaa rajata kahdeksaan prosenttiin ostohinnasta. Tätä periaatetta olen aikaisemmin noudattanut, mutta nyt olen päättänyt ruveta keskittymään siihen etten ilman suurempia muutoksia yrityksen toimintaedellytyksissä myisi edes isommin tappiollisia osakkeita. Tämä ota tappiot nopeasti periaate on kyllä toisaalta toiminut tähän asti varsin hyvin, joten en siitä aio ihan täysin luopua kuitenkaan vaan sovellan sitä parhaani mukaan.

Ja sitten itse suosituksiin kirjan suhteen:

Pidän kyseistä opusta varsin hyvänä sijoituskirjana ja se tarjoaa aika paljon kaikenlaista tietoa varsinkin niille sijoittajille, jotka panostavat kasvuosakkeisiin. Myös arvosijoittajille se on hyödyllinen, sillä se kuitenkin kertoo aika paljon siitä, että millainen on korkealaatuinen yritys, vaikka sijoitusperiaatteet eivät kuitenkaan nivoudu täysin yhteen arvosijoittajien käyttämien periaatteiden kanssa. Se mikä itseäni eniten häiritsi kirjassa oli monet eri käppyrät joista oli monesti aika vaikeaa saada kiinni siitä mitä ne haluavat kertoa. Se mikä itselleni ajoituksesta jäi mieleen oli se, että mikäli yleisen markkinan vaihtomäärät ovat suuria niin on todennäköisempää, että kurssit menevät siihen suuntaan mihin ollaan juuri menossa näiden kasvaessa. Toinen asia mikä täytyy näissä kirjoissa aina ottaa huomioon on se, että ne ovat kuitenkin täynnä kirjoittajan oman firman tuotteiden ja palveluiden markkinointia eikä kaikkea kannata kirjassa mainittua kannata ottaa absoluuttisena totuutena vaan pitää aina ajatella omilla aivoillaan. Pidän tätä kirjaa kuitenkin ehdottomasti ostamisen arvoisena, vaikka siinä on paljon sellaista asiaa mistä kaikki lukijat eivät hirveästi hyödy. Kirjan voi lukea helposti yhä uudelleen mikäli mielenkiintoa asiaan löytyy. Kirja löytyy varsin helposti eri nettikaupoista, joten sieltä vaan hakemaan mikäli kiinnostusta riittää.

Tässä kirjoitukseni tällä kertaa ja ensi kerralla keskitytään johonkin toiseen asiaan. Yritän päivittää blogia mahdollisimman pian.

- TT

Kone-Analyysi

Analyysiharjoitukset jatkuvat ja tällä kertaa vuorossa on yksi Helsingin pörssin parhaimmista yhtiöistä Kone Oyj.

Kone Oyj tuottaa hissejä, liukuportaita ja automaattisia rakennusten ovia sekä näiden huoltoa että modernisointia. Yritys on toiminut jo yli vuosisadan ja laajentuu koko ajan. Koneen hissejä ja liukuportaita on ympäri maailmaa.

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2005 lähtien. (Milj. €) Aiemmat vuodet eivät ole vertailukelpoisia johtuen Cargotecin irtautumisesta.

2005, 3242
2006, 3600
2007, 4079
2008, 4603
2009, 4744
2010, 4987
2011, 5225

Keskimääräinen kasvu noin 7.1% seitsemän vuoden ajalta. Kone ennustaa vuodelle 2012 8-13 %:n kasvua liikevaihtoon.

Konsernin liiketoiminta jakautuu seuraavalla tavalla:

Uudet laitteet: 46%
Huolto: 37%
Modernisointi: 17%

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma:

EMEA 55% (58%)
Amerikka 18% (21%)
Aasia 27% (21%)

Huomattavaa liikevaihon maantieteellisessä jakaumassa on Aasian nopea kasvu ja tämä tulee myös jatkumaan tulevina vuosina. Tämä johtuu suuresta megatrendistä kaupungistumisesta joka on vahvimmillaan nimenomaan juuri Kiinassa ja muissa Aasian kehittyvissä maissa.

Tuloksesta ja sen mahdollisesta kehityksestä:

Huollon ja modernisoinnin osuus yrityksen tuloksesta on suurempi kuin uusien laitteiden myynti ja yritys on myös pyrkinyt tätä toimintaa kasvattamaan vuosien varrella.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2005, 0.87€
2006, 1.86€
2007, 0.72€
2008, 1.66€
2009, 1.84€
2010, 2.10€
2011, 2.52€
AVG, 1.67€

Keskimääräinen osakekohtaisen tuloksen nousu on näinä seitsemänä vuotena ollut 7.4% joka on aika lailla linjassa yrityksen liikevaihdon kasvun kanssa. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen kasvu on ollut hyvinkin tervettä. Worst Case Scenario yrityksen vuotuiseen osakekohtaiseen tulokseen on arvioni mukaan noin 1.00 Euroa johtuen yrityksen vahvasta huolto- ja modernisointiliiketoiminnasta. Pidän tuota arviota hyvin lyhytaikaisena tilanteena johtuen yrityksen historiallisista tuotoista huonoina aikoina.

Osinkohistoria:

2005, 0.50€
2006, 0.50€
2007, 0.65€
2008, 0.65€
2009, 1.30€
2010, 0.90€
2011, 1.40€*
AVG, 0.84€

Keskimääräinen viimeisen seitsemän vuoden osinkojen kasvu on 15.8%. Pidän tätä erinomaisena saavutuksena, mutta toisaalta herää tietysti kysymys siitä kuinka realistista on odottaa osinkojen kasvavan samaa vauhtia lähivuosina ottaen huomioon yrityksen tuloksen nousseen samaan aikaan seitsemällä prosentilla vuodessa. Toisaalta yrityksen omavaraisuusaste on myös noussut noiden seitsemän vuoden aikana 31.2%:sta 54%:iin, joten osinkoja maksaessa yritys ei ole tinkinyt vakavaraisuudestaan.

Lyhyt SWOT-analyysi Koneesta:

Strengths:

Kaupungistumisen megatrendi tukee jatkossakin Koneen yritystoimintaa huomattavasti. Yritys on myös oman pääoman tuotoltaan yksi parhaista Suomen pörssin yrityksistä ja viimeisen seitsemän viime vuoden aikana keskimääräinen ROE on ollut noin 33.3% ja huonoimmillaankin 15.6% ja tämä oli heti Cargotecin irroittamisen jälkeen vuonna 2005. Muuten ollaankin oltu reilusti yli 20%:n. Koneen ollessa perheyhtiö sillä on paljon näyttöä omistajien etujen valvonnasta Hyvänä pidän myös huollon ja modernisoinnin osuutta liikevaihdosta, sillä se osa yrityksen liikevaihdosta tuottaa hyvää katetta myös huonoina aikoina. Myös yrityksen johtoa pidän vahvuutena, sillä toimitusjohtaja Matti Alahuhta toimi aikaisemmin Nokian Jorma Ollilan ”Dream Teamin” jäsenenä yrityksen kunnian vuosina.

Weaknesses:

Heikkouksia on vaikea löytää yritykselle, mutta ehkä ensimmäisenä tulee mieleen vallan keskittyminen Antti Herlinille joka omistaa a-osakkeista yli 60 prosenttia. Tähän mennessä ei kuitenkaan ole esimerkkejä väärinkäytöksistä jotka olisivat vaikuttaneet muihin osakkeenomistajiin negatiivisesti vallan keskittymisestä johtuen sen jälkeen kun Cargotec irtautui.

Opportunities:

Yrityksen suurimpana mahdollisuutena pidän Aasian liikevaihdon ja markkinaosuuksien kasvattamisen. Myös yrityksen kassa antaa hyvät mahdollisuudet laajentua lisää ja toivon erityisesti panostusta huolto- ja modernisointibisnekseen, jossa on paremmat katteet kuin uusien laitteiden myynnissä. Jossain määrin näen myös tilapäisen investointien vähentymisen hyvänä asiana Koneelle, sllä se mahdollistaisi ylimääräisten varojen käytön yrityksen toimintaedellytysten parantamiseen ja pitempiaikaiseen kasvuun.

Threats:

Suurimpina uhkina voidaan pitää Kiinan mahdollisia levottomuuksia johtuen maan talouden kasvun romahtamisesta. Tämä saattaa myös saada Kiinan kommunistisen puolueen takavarikoimaan ulkomaisten yritysten omaisuutta pidemmällä aikavälillä. Tällä hetkellä pidän tälläistä kehitystä kuitenkin aika epätodennäköisenä. Toinen uhka tulee mahdollisesta omien osakkeiden ostosta liian kalliilla hinnalla kuten Nokia aikoinaan teki. Koneen johtoryhmä on nimittäin saanut valtuutuksen yhtiökokoukselta ostaa omia osakkeitaan 10 prosenttia pääomasta. Liian kalliilla ostetut osakkeet nimittäin heikentävät yrityksen mahdollisuuksia voittaa markkinaosuuksia investointitaantuman iskiessä.

Koneen johtoporras:

Johtoporrasta pidän yrityksen vahvuutena kuten jo aikaisemmin mainitsinkin. Toimitusjohtaja Alahuhta ja suurin omistaja sekä hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ovat näyttöjä antaneet jo hyvin pitkän aikaa ja ne näytöt osaamisesta ovat hyvin vahvat. Uskon näiden kahden hoitavan suurimman osan strategian kehittämisestä YIT:n entisen toimitusjohtajan Hanhisen lisäksi, joten en pidä muiden jäsenten mainitsemista tai heidän rooliaan mitenkään olennaisena asiana yrityksen menestyksessä.

Loppusanat:

Kone on Helsingin pörssin yhtiöistä selkeästi kolmen parhaan joukossa ja taistelee Nokian Renkaiden kanssa mielestäni selkeästi parhaan yrityksen tittelistä. Koneen osakkeiden hintataso on ollut haastava käytännössä jo monta edellistä vuotta ja sen osakkeiden ostamista sopivalla hinnalla saa odotella pitkään ja ilman huonoja aikoja ei niitä meinaa saada riittävällä turvamarginaalilla ostettua. Suosittelen kuitenkin jokaista harkitsemaan yrityksen osakkeiden ostoa mikäli haastavaan hinnoitteluun tulee jonain päivänä muutos.

Tällä hetkellä yrityksen osakekurssi on 40 Euroa mikä saattaa monesta tuntua kalliilta, mutta laatu maksaa aina. Itse pelailen sen verran pienillä rahasummilla etten tällä hetkellä pidä Konetta houkuttelevana kohteena. Kuitenkin pidän Koneen osakkeen arvoa aika lähellä nykyistä pörssikurssia johtuen yrityksen jatkuvasta tasaisesta tuloksen, liikevaihdon ja osingon kasvusta johtuen. Oma arvioni on 35-38 Euroa. Itse pidän Koneen osaketta ehdottomasti ostettavana noin 30 Euron hinnalla mikä tarkoittaa noin 25%:n laskua yrityksen pörssikurssiin. En toisaalta usko saavani sitä tuolla hinnalla ostettua, mutta mikäli se siihen hintaan laskee niin ajattelin sitä kyllä ostaa mikäli käteisvaroja vain tuolloin on.

Kiitoksia mielenkiinnosta mikäli jaksoit lukea analyysin kokonaan ja edelleen huomauttaisin ettei nämä omat analyysini ole sijoitussuosituksia kenelläkään muulle kuin allekirjoittaneelle.

- TT