Tilinpäätöskausi alkamassa

Jos ihan tarkkoja ollaan niin maailmallahan tämä alkoi jo viime viikolla, kun purkkalan pörssissä Alcoa aloitti tulosjulkistukset kokonaiselta vuodelta 2012. Suomessa tämä rumba alkaa muistaakseni ensi viikolla. Koska olen keskittynyt kotimaisten pörssiyhtiöiden seuraamiseen en sen tarkemmin tässä ala käymään läpi ulkomailla jo julkistettuja tilinpäätöksiä vaan keskitän huomioni kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus käydä läpi niitä asioita joita itse amatöörinä seuraan.

Ensimmäisenä on tietysti mainittava etten pysty seuraamaan kaikkia kotipörssimme yrityksiä vaan olen keskittänyt kaikki ponnistukseni noin viiteenkymmeneen yritykseen jotka löytyvät TT:n listalta johon on linkki blogini oikeassa yläkulmassa. Nämä yritykset ovat valittu puhtaasti oman mielenkiintoni pohjalta, mutta toki minulle voi ehdottaa seurattavia yrityksiä lisää. Kuitenkin pohjatyön tekemiseen menee sen verran aikaa etten sitä tee mikäli en ole jossain mielessä yrityksestä kiinnostunut. Tilinpäätöskausi on tietysti tärkein asia, sillä sen aikana olen ainakin huomannut tulevan eniten informaatiota. Yksi olennainen asia on tietysti se kuinka avointa pörssiyhtiön tiedottaminen on, sillä monesti kun yrityksellä menee huonommin ei tilinpäätöksistä välttämättä tule ilmi kaikkia asioita. Yksi tällaisista asioista mikä monesti puuttuu on oman pääoman tuotto mikä on ainakin itselleni yksi olennaisista tunnusluvuista mitä tulee sen seuraamiseen miten yrityksellä menee. Myös kvartaalikohtaisten EPS:ien (osakekohtaisten tulosten) puuttuminen on monesti nähtävissä silloin kun hommat menee persiilleen. Pidän huonoa tiedottamista erityisesti osakkeenomistajien kannalta huonona asiana ja varsinkin silloin, kun asiat eivät mene niin kuin pitää sitä informaatiota yleensä enemmän tarvitaan.

Itse pidän kertaeristä puhdistetun osakekohtaista tulosta tärkeimpänä yksittäisenä numerona joka tilinpäätöstiedoista löytyy ja tätä täytyy tietysti verrata vastaavaan lukuun edelliseltä vuodelta. Tätä osakekohtaisen tuloksen suhteellista nousua tai laskua voi seuraavaksi verrata liikevaihdon muutokseen edelliseen vuoteen verrattuna. Pidän terveenä kehityksenä sitä, että näiden kahden luvun muutokset olisivat suunnilleen yhtä suuret, sillä mikäli liikevaihdon kasvu on paljon suurempaa on se yleensä tehty kannattavuuden kustannuksella. Mikäli asia on päinvastainen niin silloin kannattavuutta on parannettu kasvun kustannuksella. Toisaalta välillä tulee tilanteita jolloin kasvua ei välttämättä ole näköpiirissä niin silloin kannattavuuden parantaminen on tärkeää. Tietysti pitää muistaa ettei yksi parin vuoden kehitys kerro kaikkea, joten kannattaa muistaa ajatella paljon pidemmällä tähtäyksellä. Itselläni on tietokanta, jossa on näitä lukuja pidemmältä aikaväliltä.

Seuraavaksi kiinnitän huomiota hallituksen osingonmaksuesitykseen yhtiökokoukselle. Tämä ei saisi ylittää tuota jo edellämainittua kertaeristä puhdistettua osakekohtaista tulosta, sillä silloin yleensä maksetaan osinkoa velkarahalla. Yleensä tämä ylitys tapahtuu silloin, kun noita kertaeriä on tullut vuoden aikana. Olen sitä mieltä, että nuo kertaerät kannattaa kuitenkin käyttää investointeihin mikäli se on vain mahdollista. Tätä osinkoehdotusta on myös hyvä verrata aikaisempina vuosina maksettuihin osinkoihin ja hyvin terveen yrityksen merkki on se, että osinkoa maksetaan ja korotetaan vuosi vuodelta niin ettei tulevaa osingonmaksukykyä vaaranneta. Nämä osinkoaan jatkuvasti kasvattavat yritykset ovat kyllä suhteellisen vähissä, kun aletaan miettiä maksettuja osinkoja viimeisen 5-10:n vuoden aikana. Itse suosin niitä yrityksiä, jotka tulouttavat noin puolet osakekohtaisista voitoistaan osinkoina sijoittajille, sillä sen jättää myös varaa investointeihin jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä tuloksiin. Ainoastaan poikkeustapauksissa voisin harkita niitä yrityksiä jotka maksavat vain pienen osan tuloksesta osinkoina sijoittajille.

Osakekohtaisen tuloksen, liikevaihdon muutoksen ja osinkojen tarkastelun jälkeen onkin sitten vielä muutama tunnusluku joita seuraan. Itse seuraan erityisesti oman pääoman tuottoa joka tietysti vaihtelee jonkin verran sen mukaan kuinka pääomavaltainen liiketoiminta-ala on kyseessä. Korkea oman pääoman tuotto kertoo ainakin jonkinlaisesta kilpailuedusta varsinkin siinä tapauksessa ettei se ole tullut pelkästään velkarahalla. Tästä pari hyvää esimerkkiä ovat Kone ja Orion joissa omien pääomien tuotot ovat hyvin korkeita. Vastakkainen tapaus on taas metsäteollisuus, jossa omien pääomien tarve on hyvin suuri. Yrityksen taloudellista tilannetta seuraan sekä nettovelkaantumisasteesta että omavaraisuusasteesta. Vertaan myös ilmoitettua nettovelkaa pääomiin. Pääomista kannattaa erityisesti tarkkailla aineettomia hyödykkeitä ja niiden suhdetta koko pääomaan. Aineettomat hyödykkeet, kun voivat olla pahimmillaan Soneran Saksasta ostamia taajuuksia. Tämä on tietysti poikkeustapaus, mutta toimii varmasti hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä ettei pääomat aina sisällä sitä mitä voisi luulla. Tämän takia en pidä kovin järkevänä käyttää arvosijoittajien hyvin usein käyttämää P/B-lukua osakkeen halpuutta tai hintavuutta tarkastellessa. Muistakaa aina tarkistaa liikearvot! Ne voivat myös heittää toiseen suuntaan, mutta aineettomien hyödykkeiden arvon tutkiminen on hyvin vaikeaa. Myös näiden lukujen pitempiaikainen seuraaminen on tärkeää, joten se oma tietokanta nopeuttaa tiedonhakua hyvin paljon. Toinen mahdollisuus on tietysti ostaa palvelu jonka tietokannasta nämä kaikki tiedot löytyvät.

Näiden tunnuslukujen lisäksi löytyy muutama huomionarvoinen asia mielestäni ja varsinkin konepajoilla pitäisin hyvin tärkeänä seurata tilauskannan kehittymistä. Ainakin kolmannella neljänneksellä oli joillakin konepajoilla havaittavissa tilauskannan selkeää pienentymistä. Myös yrityksen näkymät ja toimitusjohtajan katsaus ovat niitä asioita joita kannattaa seurata erityisellä mielenkiinnolla. Ne nimittäin kertovat aika paljon ainakin yrityksen lähitulevaisuudesta. Oma arvioni niistä asioista joita kannattaa seurata oli tässä. Mikäli ajatuksenkulussani on puutteita tai jotakin unohtui niin kertokaa ihmeessä. Olen kuitenkin amatööri, joten näihin ajatuksiin kannattaa aina suhtautua varauksellisesti.

Eipä muuta kuin hyviä tilinpäätöksiä omistamissanne yrityksissä!

- TT

Metso-analyysi

Analyysiharjoitukset jatkuvat ja tällä kertaa vuorossa on Metso

Metso on kansainvälinen teknologia- ja palvelutoimittaja prosessiteollisuuden asiakkailleen kaivos- maanrakennus-, massa ja paperi-, voimantuotanto- sekä öljy että kaasualalla yli viidessäkymmenessä maassa.

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 lähtien. (Milj. €)

2002, 4691

2003, 4250

2004, 3608

2005, 4221

2006, 4955

2007, 6250

2008, 6400

2009, 5016

2010, 5552

2011, 6646

Keskimääräinen kasvu noin 3.5% vuodessa mikä on suhteellisen normaalia, mutta voisi tietysti olla nopeampaa. Toisaalta on otettava huomioon paperiteollisuuden aika olematon investointikehitys viime vuosikymmenen aikana. Kaivosteollisuus on taas ollut supersyklinsä huipulla mikä selittää yleensä sen, että Metso on kasvanut viime vuosikymmenen aikana edes tuon kolmen ja puolen prosentin vauhtia. Mitä tulee tulevaisuuden liikevaihdon kasvuun niin en näe kovinkaan valoisaa kehitystä ottaen huomioon sen ettei toista supersykliä ole ihan heti tulossa Aasian talouskasvunkin hidastuessa. Paperiteollisuus taas ei ilman uusia innovaatioita kasva ollenkaan näillä näkymin, joten yksi tärkeä kysymys onkin Metsolle, että mistä saadaan kasvua pidemmällä aikavälillä? Vielä tänä vuonnahan kasvu on ollut hyvinkin vahvaa.

Konsernin liiketoiminta jakautuu seuraavalla tavalla:

Kaivos ja maanrakennus: 41%

Massa, paperi ja voimantuotanto 40%

Automaatio: 12%

Muut: 7%

Pääsegmenteistä Kaivos ja maanrakennus on nopeammin kasvava liiketoiminnan osa-alue. Myös muut osa-alueet kasvavat ja automaatio lähes yhtä nopeasti kuin kaivos- ja maanrakennusala. Tämän viimeisenkin alan kasvumahdollisuudet alkavat olemaan aika rajoitettuja. Automaatio toisaalta tulee varmasti kasvamaan jatkossakin. Käytännössä yrityskaupat ovat kuitenkin hyvinkin mahdollisia jatkossa. Oma arvioni on automaation kasvaminen selvästi nopeinta vauhtia varsinkin keskipitkällä aikavälillä.

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma:

EMEA 40% (41%)

Amerikka 35% (31%)

Aasia 25% (28%)

Itselleni hieman yllättävä asia oli Aasian merkityksen pienentyminen vaikkakin pienellä muutoksella, mutta toisaalta varsinkin kaivosteollisuuden meno on ollut hyvin vahvaa Atlantin meistä katsoen toisella puolen, joten hieman enemmän miettimällä olisi sekin pitänyt tiedostaa jo ennen edellisten lukujen katsomista. Kaiken kaikkiaan muutokset ovat hyvin pieniä, joten niistä ei pitäisi tehdä kovin suuria johtopäätöksiä.

Tuloksesta ja sen mahdollisesta kehityksestä:

Tuloksentekokyky on tällä hetkellä hyvin vahva ja varsinkin lähitulevaisuudessa uskon sen pysyvän sellaisena. Kuitenkin jo keskipitkällä aikavälillä näen sen selkeästi alenevana.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2002, 0.48€

2003, -1.89€

2004, 0.51€

2005, 1.57€

2006, 2.89€

2007, 2.69€

2008, 2.75€

2009, 1.06€

2010, 1.71€

2011, 2.38€

AVG, 1.42€

Keskimääräinen osakekohtaisen tuloksen nousu on näinä seitsemänä vuotena ollut 17% joka on selvästi nopeampaa kuin liikevaihdon kehitys. Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksen tuloskasvu on ollut hyvinkin epätervettä. Yksi mahdollisuus on se, että kymmenen vuotta sitten tulos oli huono. Käytännössä kaivosteollisuuden supersykli on vahvistanut Metson tuloksentekokykyä viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti mikä selittää suuren osan tuosta erosta. Toinen asia on tietysti konsernin tuottavuuden paraneminen. Tänä vuonna Metso näyttäisi mahdollisesti pääsevän ennätystulokseen, mutta tiukoille se tulee menemään. Viimeisen neljän kvartaalin tulos on tällä hetkellä 2.70€ mitä hieman parantamalla päästään ennätystulokseen. Uskon tuloksentekokyvyn puolittuvan keskipitkällä aikavälillä eli uskon sen olevan noin 1.50€ keskimäärin seuraavan vuosikymmenen aikana.

Osinkohistoria:

2002, 0.60€

2003, 0.20€

2004, 0.35€

2005, 1.40€

2006, 1.50€

2007, 3.00€

2008, 0.70€

2009, 0.70€

2010, 1.55€

2011, 1.70€

AVG, 1.17€

Keskimääräinen viimeisen seitsemän vuoden osinkojen kasvu on 11%. Pidän tätä erinomaisena saavutuksena. En tosin odota seuraavien vuosien osinkojen juurikaan kasvavan vaan ne tulevat tämän vuoden tuloksesta jaettavan osingon jälkeen todennäköisesti laskemaan, sillä supersyklin vaikutukset alkavat ainakin väliaikaisesti hiipumaan. Uskoisin realistisen osingonmaksukyvyn olevan jotain Euron tasoa keskipitkällä aikavälillä mikä on hieman vähemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo, mutta tuota keskiarvoa nostaa jo mainittu supersykli. Ensi vuonna tulee todennäköisesti samaa luokkaa oleva osinko kuin tänä vuonna, mutta ennustan osingonmaksukyvyn tippumista sen jälkeen radikaalisti ja realistinen määrä voisi olla Euron paikkeilla, mutta sitäkin alemmas voidaan mennä.

Lyhyt SWOT-analyysi Metsosta:

Strengths:

Toimitusjohtaja Kähkönen on ollut koko supersyklin ajan Metson johtoryhmässä erilaisissa tehtävissä ja ollut myös hyvin menestyneen kaivos- maanrakennussegmentin toimitusjohtaja, joten pidän näyttöjä hyvin vakuuttavina ja mies on varmasti pätevä omaan hommaansa. Myös paperiteollisuuden oligopoli tuo Metsolle sillä saralla pysyvän kilpailuedun mikä on ehdoton vahvuus yritykselle. Käytännössä Voith ja Andritz ovat ainoat isommat kilpailijat.

Weaknesses:

Heikkouksia on vaikea löytää yritykselle, mutta ehkä ensimmäisenä tulee aika pitkälti mieleen iso riippuvuus maailmantalouden käännöksistä mikä tietysti koskee myös kaikkia muitakin investointihyödykkeiden kauppaajia. Toinen asia mikä on mielestäni heikkous on johdon ja johtoryhmän mitättömät osakeomistukset yhtiössä lukuunottamatta Gardellin sijoitusyhtiö Ceviania ja Mikael Von Frenckellin noin sadantuhannen osakkeen omistusta. Vaikea nähdä noilla muilla vähäisillä omistuksillä minkäänlaista lisäarvoa muille osakkeenomistajille. Johtoryhmään toivoisin myös lisää verta pohjoismaiden ulkopuolelta.

Opportunities:

Yrityksen suurimpana mahdollisuutena pidän yrityskauppoja, sillä näen sen käytännössä ainoana tapana saada aikaan kasvua Metson liiketoiminnassa keskipitkällä tähtäimellä. (10 vuotta) Kehittyvät markkinat tulevat olemaan avainasemassa tämän kasvun saavuttamisessa ja siellä ovat Metsonkin parhaimmat mahdollisuudet kasvaa. Pieni nettovelallisuusaste tukee yrityskauppojen mahdollisuutta.

Threats:

Suurin uhka on investointihalukkuuden todellinen sulaminen ympäri maailmaa. Tämä johtuu lähinnä finanssikriisistä. Pidän tämän riskin todennäköisyyttä huomattavasti suurempana kuin markkinat keskimäärin. Jonkinlaisena uhkana voi myös olla kilpailun kovuus kaivosteollisuudessa, mutta tähän asti Metson on tässä pärjännyt, joten en näe sitä hirveän suurena mörkönä.

Metson johtoporras:

Metson johtoportaasta nousee toimitusjohtaja Kähkönen ja Gardell ylitse muiden. Toimitusjohtaja pitkän Metso-kokemuksensa turvaa jatkuvuuden liiketoiminnan kehittämisessä. Gardell taas tunnetaan yritysvaltaajana joka varmasti ajattelee osakeomistajien etua tämän omistaessa Cevian-yhtiön kautta hieman yli 5% Metsosta. Pohjoismaiden osuus on hyvin vahva Metson johtokunnassa ja kaipaisin lisää kansainvälisyyttä. Kaiken kaikkiaan Metsolla on suhteellisen vahva johtoporras eikä yrityksen menestys jää siitä kiinni.

Loppusanat:

Näiden investointihyödykkeitä tuottavien yritysten arvon laskeminen on hyvin vaikeaa eikä parhaimmassakaan tapauksessa päästä tarkkaan lukuun, vaikka joku muuta väittäisikin. Supersykli hämää myös pahasti eikä se todellakaan helpota tuloksentekokyvyn arviointia. Uskon Metson kyvyn tehdä tulosta pienenevän tulevaisuudessa. Metson hyvänä puolena on kuitenkin se, että neljäkymmentä prosenttia liikevaihdosta tulee alalta, jossa kilpailu on hyvin olematonta mikä auttaa Metson tuloksentekokyvyn ylläpidossa tulevaisuudessakin. Harmi vain, että ala on menossa laskusuuntaan ja tämän alan prosentuaalinen osuus pienenee. Oma arvioni arvoksi on noin 20-22€ mikä vaatii noin kolmenkymmenen prosentin laskua nykyiseen. Ottamalla huomioon turvamarginaali voi ostot aloittaa hinnan tippuessa alle 18€:n. Pidän yritystä laadukkaana ja kuuluu siihen tusinaan joista mahdolliset ostokohteeni löytyvät.

Kiitoksia mielenkiinnosta. Muistakaa ettei kyseinen analyysi edusta absoluuttista totuutta eikä sen takia kannata sijoittaa vaan tehdä omat johtopäätökset ja analysoida itse uudelleen. Kuitenkin näistäkin riveistä varmasti löytyy totuuden siementä ja se pitää osata sieltä suodattaa.

Hyvää viikon jatkoa!

- TT