Ajatuksia säästö- ja sijoitusprojektistani

Yksinkertaisimmillaanhan säästäminen on vain kulutuksen siirtämistä tulevaisuuteen. Sijoittaminen on taas käytännössä sitä varten, että voi ostaa jotain tulevaisuudessa halvemmalla kuin mitä hetkellä jolloin rahansa laittaa kiinni kohteeseensa. Yksinkertaisimmillaan on kyse juuri edellämainituista asioista, mutta elämä keskimäärin tekee asioista paljon monimutkaisempia.

Itse olen jo yli kolmekymppinen ”vanha jyyrä” jonka parhaat päivät ovat joissakien mielessä luetut ja tämän takia tulojen ja säästämisen suhdetta on välillä hyvä miettiä aina välillä uudelleen. Kylmä faktahan on se, että ihmisen vanhetessa kyky asioista nauttimisesta vähenee eikä samoja asioita jaksa enää välttämättä tehdä kuin parikymppisenä nuorena kloppina. Tämän takia kaikkea kulutusta ei missään nimessä kannata siirtää hamaan tulevaisuuteen vaan nauttia vielä niistä elämäniloista joista ei enää eläköityessään saa samalla tavalla välttämättä kiksejä. Toinen opettaja on elämän arvaamattomuus josta itse sain jo hyvin pienenä vähän liian suurenkin maistiaisen. Tällä hetkellä säästöön jää yli kolmekymmentä prosenttia tuloistani mikä on hyvinkin paljon verrattuna moniin ikätovereihini. Toisaalta myös menoni ovat pienemmät kuin suurella osalla muista. Tämä johtuu siitä ettei allekirjoittaneella ole mitään mahdottoman suuria kulueriä kuten asuntolainaa tai perhettä. Tällä hetkellä olen aika tyytyväinen tähän tilanteeseen, mutta tarkoitukseni on kuitenkin jossain vaiheessa nauttia enemmänkin säästöistäni. Tällä hetkellä en pidä sitä kovin ajankohtaisena asiana, mutta olen jo päättänyt tavan nauttia hieman suuremmasta osasta rahavaroja kunhan sen aika koittaa.

Tällä hetkellä sijoitukseni tosin tuottavat lähinnä tappiota, mutta en pidä sitä juurikaan yllätyksenä vaan sen takia sijoitusasteeni onkin noin viisikymmentä prosenttia enkä usko sitä kovin nopeasti nostavani, sillä uskon nykyisen talouskriisin jatkuvan vielä lähivuodet ja hyvin vaikeat ajat ovat jo hyvinkin lähellä. Käytännössä en näe enää kuin kaksi vaihtoehtoa ja toinen on hyvin jyrkkä tiputus joka aiheuttaa samanlaisen luovan tuhon joka nähtiin Suomessa 1990-luvun alussa ja sen ansiosta maamme teollisuuden tuottavuuskasvu olikin maailman nopeinta. Valitettavasti julkinen sektori ei ole mennyt juuri ollenkaan eteenpäin, joten oman teollisuutemme kilpailukyvyn ollessa selkeästi laskussa ei tätä nykyistä ”hyvinvointivaltiota” pidetä enää montaa vuotta pystyssä. Toinen vaihtoehto on älytön ”rahanpainaminen” EKP:n ja muiden keskuspankkien toimesta joka johtaa tämän Euroopan Japanin esikuvansa mukaiseen taloustilanteeseen, jossa ollaan parikymmentä vuotta deflaatiossa kunhan rahanpainaminen on saavuttanut kliimaksinsa kuten Japanissa on käynyt. Molemmissa vaihtoehdoissa monet ihmiset tulevat valitettavasti kärsimään, mutta kukaan ei varmasti halua nähdä järjestelmäkriisiä mikä tulee koko ajan todennäköisemmäksi mitä pidempään välttämättömiä päätöksiä lykätään eikä ihmisille kerrota totuutta siitä kuinka kusiset paikat meilläkin tulee olemaan täällä lintukodossa.

Tästä kaikesta huolimatta tulevaisuus tuo hyviä mahdollisuuksia niille jotka hoitavat asiansa hyvin. Tämän takia en suosittele ketään kantamaan liian suurta murhetta tulevaisuudesta vaan suosittelen avointa mieltä, jotta pääsee hyvin eteenpäin. Itse aion seuraavan kymmenen vuoden aikana saada niin paljon rahaa säästöön, että voin lähteä jo pari vuotta himoitsemalleni maailmanympärysmatkalle. Arvioisin tämän reissun olevan mahdollinen saatuani viisikymmentätuhatta Euroa säästöön johon menee vielä kahdeksasta kymmeneen vuoteen. Käytännössä jos laskee inflaation noin kolmeen prosenttiin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi säästössä pitää olla silloin noin kuusikymmentäseitsemäntuhatta mikäli jostain syystä kyseinen raha on vielä käytössä mitä rohkenen epäillä. Toisaalta en kyllä usko edes kolmen prosentin inflaatioon tulevina vuosina, vaikka valtio verotuksen kautta tekeekin normaali-ihmisen elämästä hyvin paljon kalliimpaa. Käytännössä tämä reissu tulee kustantamaan noin kaksikymmentätuhatta Euroa silloisessa rahassa mikäli ei tapahdu hirveän suuria yllätyksiä tulevaisuudessa. Suurin syy sille miksi aion lähteä seuraavan kymmenen vuoden aikana on se ettei matkustaminen ole fyysisesti mitenkään vähäkuormaista vaan hyvinkin raskasta. Mitä enemmän tulee ikää niin sitä vaikeammaksi kyseinen reissu tulee. Tätä reissua odotellessa aion kuitenkin matkustella myös joka vuosi ainakin kerran, mutta suhteellisen pienellä budjetilla kuten tein myös Barcelonan reissun kesäkuun lopussa. Nämä lomareissut ovat tietysti henkisesti hyvin tärkeitä, sillä ne katkovat aika hyvin rutiineja. Hirveän lyhyitä matkoja ei kannata tehdä jo senkin takia ettei matkustaminen enää yli kolmekymppisenä ole ihan hirveän helppoa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että lähitulevaisuudessa on tärkeää saada ylijäämää kasvatettua hieman nopeammin, sillä uskon aika monien omaisuuserien halventuvan hyvinkin paljon seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä tietysti avaa kärsivälliselle ihmiselle mahdollisuuksia saada sijoituksilleen parempia tuottoja kuin esimerkiksi juuri tällä hetkellä. Valitettavasti itse olen vielä aika kaukana siitä kärsivällisyydestä mitä kaivataan selkeiden ylituottojen saamiseen, mutta tulevaisuudessa on toivottavasti asiat toisin. Olen vielä räkänokka sijoittajana, joten kehitystä on varmaan tulossa.

Olen pahoillani siitä, että en saanut tätä kirjoitusta julkaistuksi aiemmin. Olin käytännössä aika pitkälti poissa kotoa torstai-illasta lähtien enkä ole ollut koneeni ääressä juurikaan. Olin remppahommissa ja kaverini hääjuhlassa, joten kiireitä on riittänyt. Tällä viikolla näitä kiireitä on huomattavasti vähemmän. Viikolla myös on itselleni olympialaisten kohokohta eli keihäänheitto joka on ainut laji joka on pakko nähdä. Jopa karsinnat ovat allekirjoittaneelle mielenkiintoiset. Sulkapallo on ollut lajeista yllätys, sillä varsinkin sen nelinpeli on hienoa seurattavaa.