Osto Fortum 113kpl a 14.06

Moi.

Olen sen verran hidas hämäläinen, että aikaa kuluu turhan paljon ostopäätöksiin ja tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Mitä tulee syihin niin Fortum-analyysini voi lukea osoitteesta: http://lessismorefinland.blogspot.fi/2012/03/fortum-analyysi.html

Kovin moni asia ei ole siitä muuttunut, vaikka kohta alkaa olla vuosi analyysin teosta takana. Suurin ero edelliseen ei ole se, että Fortumin tulos on huonontunut jonkin verran viime vuosista, sillä se oli jossain määrin kyllä myös odotettavissa. Suurin muutos on allekirjoittaneen näkemys siitä ettei Ruotsin runkoverkon liittäminen Saksaan ole sen hintaista kuin mitä olisin luullut vaan kalliimpaa. Koska en osaa ennustaa pörssikurssien liikettä tulin siihen tulokseen, että voin ostaa riittävällä turvamarginaalilla osaketta 14 Euron paikkeilla nykyisillä tiedoilla. Mitä taas tulee osinkoon niin toivon sen olevan mieluummin 0.80€ kuin se koko Euro, koska mielestäni on järkevämpää investoida tulevaisuuteen kuin jakaa kassasta melkein koko tuloksen verran osinkoa ulos. Tämä pienemmän osingon jakaminen varmasti laskisi pörssikurssia lyhyellä tähtäimellä, mutta pidemmällä se olisi viisas päätös. Valitettavasti "koneistollamme" on liikaa valtaa päätöksissä, joten pidän sitä Euron osinkoa todennäköisimpänä.

Kokonaiskustannus/osake on seitsemän Euron kaupankäyntikuluilla yhteensä 14.12/osake. ja tällä hetkellä Fortum-osakkeiden keskihintani on 14.97 kaupankäyntikulut mukaan lukien.

Seuraava varsinainen asiakirjoitukseni tulee joko tänä iltana tai huomenna viimeistään iltapäivällä.

Tilinpäätöskausi alkamassa

Jos ihan tarkkoja ollaan niin maailmallahan tämä alkoi jo viime viikolla, kun purkkalan pörssissä Alcoa aloitti tulosjulkistukset kokonaiselta vuodelta 2012. Suomessa tämä rumba alkaa muistaakseni ensi viikolla. Koska olen keskittynyt kotimaisten pörssiyhtiöiden seuraamiseen en sen tarkemmin tässä ala käymään läpi ulkomailla jo julkistettuja tilinpäätöksiä vaan keskitän huomioni kotimaisiin pörssiyhtiöihin. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus käydä läpi niitä asioita joita itse amatöörinä seuraan.

Ensimmäisenä on tietysti mainittava etten pysty seuraamaan kaikkia kotipörssimme yrityksiä vaan olen keskittänyt kaikki ponnistukseni noin viiteenkymmeneen yritykseen jotka löytyvät TT:n listalta johon on linkki blogini oikeassa yläkulmassa. Nämä yritykset ovat valittu puhtaasti oman mielenkiintoni pohjalta, mutta toki minulle voi ehdottaa seurattavia yrityksiä lisää. Kuitenkin pohjatyön tekemiseen menee sen verran aikaa etten sitä tee mikäli en ole jossain mielessä yrityksestä kiinnostunut. Tilinpäätöskausi on tietysti tärkein asia, sillä sen aikana olen ainakin huomannut tulevan eniten informaatiota. Yksi olennainen asia on tietysti se kuinka avointa pörssiyhtiön tiedottaminen on, sillä monesti kun yrityksellä menee huonommin ei tilinpäätöksistä välttämättä tule ilmi kaikkia asioita. Yksi tällaisista asioista mikä monesti puuttuu on oman pääoman tuotto mikä on ainakin itselleni yksi olennaisista tunnusluvuista mitä tulee sen seuraamiseen miten yrityksellä menee. Myös kvartaalikohtaisten EPS:ien (osakekohtaisten tulosten) puuttuminen on monesti nähtävissä silloin kun hommat menee persiilleen. Pidän huonoa tiedottamista erityisesti osakkeenomistajien kannalta huonona asiana ja varsinkin silloin, kun asiat eivät mene niin kuin pitää sitä informaatiota yleensä enemmän tarvitaan.

Itse pidän kertaeristä puhdistetun osakekohtaista tulosta tärkeimpänä yksittäisenä numerona joka tilinpäätöstiedoista löytyy ja tätä täytyy tietysti verrata vastaavaan lukuun edelliseltä vuodelta. Tätä osakekohtaisen tuloksen suhteellista nousua tai laskua voi seuraavaksi verrata liikevaihdon muutokseen edelliseen vuoteen verrattuna. Pidän terveenä kehityksenä sitä, että näiden kahden luvun muutokset olisivat suunnilleen yhtä suuret, sillä mikäli liikevaihdon kasvu on paljon suurempaa on se yleensä tehty kannattavuuden kustannuksella. Mikäli asia on päinvastainen niin silloin kannattavuutta on parannettu kasvun kustannuksella. Toisaalta välillä tulee tilanteita jolloin kasvua ei välttämättä ole näköpiirissä niin silloin kannattavuuden parantaminen on tärkeää. Tietysti pitää muistaa ettei yksi parin vuoden kehitys kerro kaikkea, joten kannattaa muistaa ajatella paljon pidemmällä tähtäyksellä. Itselläni on tietokanta, jossa on näitä lukuja pidemmältä aikaväliltä.

Seuraavaksi kiinnitän huomiota hallituksen osingonmaksuesitykseen yhtiökokoukselle. Tämä ei saisi ylittää tuota jo edellämainittua kertaeristä puhdistettua osakekohtaista tulosta, sillä silloin yleensä maksetaan osinkoa velkarahalla. Yleensä tämä ylitys tapahtuu silloin, kun noita kertaeriä on tullut vuoden aikana. Olen sitä mieltä, että nuo kertaerät kannattaa kuitenkin käyttää investointeihin mikäli se on vain mahdollista. Tätä osinkoehdotusta on myös hyvä verrata aikaisempina vuosina maksettuihin osinkoihin ja hyvin terveen yrityksen merkki on se, että osinkoa maksetaan ja korotetaan vuosi vuodelta niin ettei tulevaa osingonmaksukykyä vaaranneta. Nämä osinkoaan jatkuvasti kasvattavat yritykset ovat kyllä suhteellisen vähissä, kun aletaan miettiä maksettuja osinkoja viimeisen 5-10:n vuoden aikana. Itse suosin niitä yrityksiä, jotka tulouttavat noin puolet osakekohtaisista voitoistaan osinkoina sijoittajille, sillä sen jättää myös varaa investointeihin jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä tuloksiin. Ainoastaan poikkeustapauksissa voisin harkita niitä yrityksiä jotka maksavat vain pienen osan tuloksesta osinkoina sijoittajille.

Osakekohtaisen tuloksen, liikevaihdon muutoksen ja osinkojen tarkastelun jälkeen onkin sitten vielä muutama tunnusluku joita seuraan. Itse seuraan erityisesti oman pääoman tuottoa joka tietysti vaihtelee jonkin verran sen mukaan kuinka pääomavaltainen liiketoiminta-ala on kyseessä. Korkea oman pääoman tuotto kertoo ainakin jonkinlaisesta kilpailuedusta varsinkin siinä tapauksessa ettei se ole tullut pelkästään velkarahalla. Tästä pari hyvää esimerkkiä ovat Kone ja Orion joissa omien pääomien tuotot ovat hyvin korkeita. Vastakkainen tapaus on taas metsäteollisuus, jossa omien pääomien tarve on hyvin suuri. Yrityksen taloudellista tilannetta seuraan sekä nettovelkaantumisasteesta että omavaraisuusasteesta. Vertaan myös ilmoitettua nettovelkaa pääomiin. Pääomista kannattaa erityisesti tarkkailla aineettomia hyödykkeitä ja niiden suhdetta koko pääomaan. Aineettomat hyödykkeet, kun voivat olla pahimmillaan Soneran Saksasta ostamia taajuuksia. Tämä on tietysti poikkeustapaus, mutta toimii varmasti hyvänä varoittavana esimerkkinä siitä ettei pääomat aina sisällä sitä mitä voisi luulla. Tämän takia en pidä kovin järkevänä käyttää arvosijoittajien hyvin usein käyttämää P/B-lukua osakkeen halpuutta tai hintavuutta tarkastellessa. Muistakaa aina tarkistaa liikearvot! Ne voivat myös heittää toiseen suuntaan, mutta aineettomien hyödykkeiden arvon tutkiminen on hyvin vaikeaa. Myös näiden lukujen pitempiaikainen seuraaminen on tärkeää, joten se oma tietokanta nopeuttaa tiedonhakua hyvin paljon. Toinen mahdollisuus on tietysti ostaa palvelu jonka tietokannasta nämä kaikki tiedot löytyvät.

Näiden tunnuslukujen lisäksi löytyy muutama huomionarvoinen asia mielestäni ja varsinkin konepajoilla pitäisin hyvin tärkeänä seurata tilauskannan kehittymistä. Ainakin kolmannella neljänneksellä oli joillakin konepajoilla havaittavissa tilauskannan selkeää pienentymistä. Myös yrityksen näkymät ja toimitusjohtajan katsaus ovat niitä asioita joita kannattaa seurata erityisellä mielenkiinnolla. Ne nimittäin kertovat aika paljon ainakin yrityksen lähitulevaisuudesta. Oma arvioni niistä asioista joita kannattaa seurata oli tässä. Mikäli ajatuksenkulussani on puutteita tai jotakin unohtui niin kertokaa ihmeessä. Olen kuitenkin amatööri, joten näihin ajatuksiin kannattaa aina suhtautua varauksellisesti.

Eipä muuta kuin hyviä tilinpäätöksiä omistamissanne yrityksissä!

- TT

Varo ”tyhjiä” pukuja

”tyhjä puku” on Ainakin Nassim Talebin (Black Swahn, Fooled by randomness kirjoittaja) luoma käsite jota hän myös kutsuu ”Neuvosto-Harwardilaiseksi” syndroomaksi, kun on kyse akateemisesta koulutuksesta. Tämän oireyhtymän edustajia ovat mm. erilaiset ”asiantuntijat” joista yhtenä parhaimpana esimerkkinä hän pitää erästä kilpailukyky-gurua joka oli aikaisemmin epäonnistunut kansantaloustieteen professori josta tuli maailmankuulu myydessään muiden keksimiä ajatuksia ominaan. Tässä kirjoituksessani on tarkoitus käydä läpi omia ajatuksiani tästä konseptista.

Nämä tyhjät puvut voivat käytännössä omata aivan minkä tahansa statuksen tahansa aina ministereistä Nobel-voittajiin ja mitä enemmän heitä arvostetaan sitä vaarallisempia he loppujen lopuksi ovat. Yhdysvaltain asuntokriisin aikoihin nobel-voittaja Joseph Stiglitz oli tutkinut Fannie Maeta ja Freddie Macia ja todennut näiden todennäköisyyden mennä konkurssiin nollaksi. Me kaikki tiedämme mitä sitten tapahtui. Tosin myöhemmin Stiglitz oli myös todennut ennustaneensa konkurssit jo ennen näiden tapahtumista. ”asiantuntijoilla” tuppaa olemaan myös hyvin valikoiva muisti sen suhteen mitä ovat tehneet. Onneksi Internetin aikakaudella on helppo myös narauttaa nämä niin sanotut arvostetut ”tyhjät puvut” jotka palkitaan heidän ollessa täysin väärässä. Tämän Neuvosto-Harwardilaisen syndrooman yksi tunnusmerkeistä on se, että nämä paskiaiset ovat niin hyvin verkottuneita ettei heitä ikinä rangaista omista mokistaan. Tämä aika lailla edesauttaa suurempien katastrofien syntyä. Nobel-voittajat ovat hyvin pieni osa tätä samaa syndroomaa ja tähän samaan tyhjien pukujen kategoriaan voidaan aivan rauhassa lisätä myös poliitikot, pankkiirit, suuryritysten johtajat ja monet akateemiset tutkijat. Myös blogistit voidaan rauhassa lisätä tähän samaan pseudo-asiantuntijoiden listaan. Voitte puolestani lisätä tähän listaan myös allekirjoittaneen mikäli olette sitä mieltä etten tiedä asioista yhtään mitään. Tämä saattaa yhtä hyvin olla niin oikea ”diagnoosi” kuin vääräkin ja antaa tulevaisuuden näyttää miten asiat ovat. Täytyy kuitenkin muistaa etteivät kaikki aikaisemmin mainittujen ryhmien edustajat ole tyhjiä pukuja, joten ei pidä kuitenkaan yleistää.

Näiden neuvosto-harwardilaisten ja tyhjien pukujen selkein tuntomerkki on itseasiassa se etteivät he itse tee niin kuin puhuvat eli esimerkiksi eivät sijoita niihin yrityksiin joiden pörssikurssit he arvioivat arvoaan matalammiksi. Myös sosialistit kalliiden autojen ratissa tai takapenkeillä kuuluvat tähän turhimusten joukkoon tai ne yritysjohtajat jotka eivät laske omia palkkojaan vaatiessaan työläisten tekevän niin. Myös ne suurten yritysten johtajat, jotka eivät ole valmiita omistamaan merkittävää määrää niiden yritysten osakkeita joissa työskentelevät. Yhteistä näille tyhjille puvuille myös on tosiaan se etteivät heidän tarvitse ottaa vastuuta teoistaan tai puheistaan eivätkä he ole tätä vapaaehtoisesti valmiita tekemään. Ainakin Brasiliassa pankinjohtajat joutuvat myös vastaamaan omalla omaisuudellaan mikäli tekevät tyhmiä päätöksiä luotonannossa mikä tietysti ehkäisee hyvin holtittomia temppuja. Tyhjät puvut myös monesti pitävät eniten meteliä omista ansioistaan, vaikka siihen ei olisikaan aihetta.

Näistä niin sanotuista ”asiantuntijoiden” tekemistä pseudo-analyyseista voidaan ottaa esimerkkinä entisen Lontoo-Cityn analyytikon Geraint Andersonin cityboy-kirjasta esimerkki tehdä analyysia osakkeesta: Aloitetaan hommat takaperin eli toisin sanoen otetaan arvo jonka halutaan yleensä olevan positiivinen noin 10-20% suurempi arvo kuin osakkeen pörssikurssi ja analysoidaan yritystä niin, että päästään tuohon etukäteen otettuun arvoon muuttamalla kassavirtamallia sen mukaan. Tässä vaiheessa yleensä kannattaa sitten muistaa kysyä analyytikoilta ovatko he itse sijoittaneet tähän yritykseen ja millä hinnalla, sillä puhua voi mitä tahansa, mutta teot ratkaisevat puheiden arvon. En ota sen tarkemmin kantaa siihen mikä on todennäköisyys sille, että analyytikkojen suositushinnat ovat tehty tällä menetelmällä, mutta jos käytte vaikka katsomassa joidenkin pankkiiriliikkeiden suosituksia niin aika harva niistä eroaa tuon jo edellämainitun 20% nykyisestä osakekurssista. Tämä tuloksien etukäteen tietäminen kuuluu myös hyvin monesti poliitikkojen ja monien muiden julkisella sektorilla työskentelevien riskittömässä työpaikassa olevien tilaamiin tutkimuksiin. Poliitikot ja muut viranhaltijat ovat itseasiassa vielä paremmassa asemassa mitä tulee omiin mokiin, sillä heitähän ei munauksistaan joudu itse kärsimään vaan kaikki vahinko menee suoraan veronmaksajien piikkiin.

Kaiken kaikkiaan on muistettava olla hyvin tarkkana, kun joku korkean statuksen omaava ”asiantuntija” esittää omaa mielipidettään totuutena. Ja vielä tarkempana kannattaa olla mikäli tällä korkean statuksen omaavalla henkilöllä ei ole mitään hävittävää vaan pelkästään voitettavaa.

Tässä tämä ”aivopesu” tällä kertaa.

-TT

Parhaat talousaiheiset blogit (mielipide)

Tämä kirjoitus pitäisi tietysti aloittaa kehumalla omaa blogiaan, mutta en sitä tällä kertaa tee. Tunnetusti mielipiteet ovat kuin perseenreikiä: Jokaisella on vähintään yksi. Kuten jo edellämainitusta huomaa niin mielipiteeni ei edusta mitään absoluuttista totuutta kuten ei bloginikaan. Käytännössä tämä mainostaminen on samanlaista aivopesua kuin muukin kirjoittaminen, joten kannattaa ajatella kriittisesti tätäkin kirjoitusta. Käytännössä riittävän usein ilmestyvät hyvät tai erinomaiset talousblogit voidaan laskea yhden käden sormin. Seuraavassa teen lyhyen esittelyn näistä blogeista joita seuraan ja joiden ilmestymistä jopa odotan jatkuvasti. Kyseessä ei ole paremmuusjärjestys.

1. I will teach you to be rich (Ramit Sethi) www.iwillteachyoutoberich.com/blog

Tämä blogi kertoo ennen kaikkea muutoksesta ja kuinka siihen päästään tai pyritään.Sethillä on myös kursseja unelmatyön hakuun ja moneen muuhun asiaan, mutta osittain maantieteellisestä sijainnistani johtuen en ole sen tarkemmin näihin tutustunut sen tarkemmin. Sethi ei myöskään hirveästi silittele kenenkään päätä tai nuole perseitä vaan mm. viime kirjoituksessaan ilmoittanut ettei blogia kannata lukea ollenkaan mikäli ei ole valmis häntä kuuntelemaan ja toteuttamaan hänen ehdotuksiaan itsensä kehittämiseen liittyen. Kansanomainen selitys tälle on se ettei sioille kannata helmiä jakaa, kun he eivät kuitenkaan ole valmiita muuttumaan. Toinen selitys on sille etteivät nämä vain pelkät lukijat ole kovin potentiaalisia maksavia asiakkaita joita Sethi tietysti tarvitsee menestyäkseen. Kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että mikäli Suomessa olisi joku vastaava kaveri niin todennäköisesti olisin valmis osallistumaan hänen kursseilleen. Tietysti nämä kurssit toimivat ainakin jotkut myös online, mutta eri mantereella oleminen ei ehkä hirveästi suosi niille osallistumista edes minun aikatauluillani. (tekosyitä, tiedän)

2. Kalle isokallio http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/

Tämä blogi keskittyy eniten julkiseen talouteen ja sen ongelmiin. Isokalliohan oli muistaakseni Nokian toimitusjohtaja ennen kulta-aikoja. Hän on myös kirjoittanut aika paljon kirjoja jotka ovat

jossain määrin hyvällä huumorintajulla varustettuja. Toimivat ainakin allekirjoittaneelle, mutta en tiedä miten muille? Ilmestyy kerran viikossa myös iltalehden paperiversiossa maanantaisin. (Ainut syy allekirjoittaneelle ostaa kyseinen iltapäivälehti. Onneksi tulee nettiin tiistaina, joten ei ole sitäkään rahareikää.) Suurin osa viesteistä on sitä, että poliitikot eivät hallitse raha-asioita ja on pakko yhtyä tähän sanomaan. Ongelmana alkaa pikkuhiljaa olla se ettei uusia aiheita meinaa enää olla kirjoitettavaksi. Huomaan tämän saman dilemman myös omassa blogissani enkä ole yhtään yllättynyt vaikka te lukijat olisitte samaa mieltä.

3. Jukka Oksaharju www.nordnetblogi.fi

Pelkästään sijoittamiseen keskittyvä bloggaaja. Keskittyy hyvin pitkälti kulutustavaroita myyvien ja pankkien arvonmääritykseen. Oikeastaan paras pelkästään sijoittamiseen keskittyvä suhteellisen usein ilmestyvä suomalainen blogi. Kyseisellä nettisivulla löytyy myös muiden kirjoituksia, mutta pidän Oksaharjua heistä selkeästi parhaimpana kirjoittajana. Olen aikaisemmin myös kommentoinut kirjoituksia suhteellisen paljon, mutta en pidä hirveästi blogin uudistuksesta ja varsinkin kommentointi on tehty aikaisempaa hankalammaksi, sillä käytännössä tämä tapahtuu nykyään joko facebookin tai yahoon kautta. Toivottavasti olen väärässä, mutta olettaisin kommentoinnin vähenevän tämän uudistuksen myötä.

Tässä kolme allekirjoittaneelle mielenkiintoisinta talousblogia. Muitakin huomionarvoisia blogeja jotka mahtuisivat tuolle listalle löytyy, mutta ne eivät valitettavasti päivity ainakaan tällä hetkellä riittävän usein. Niistä hyvin lyhyt esittely. Näitä ovat arvosijoittaja, http://blogi.arvosijoittaja.fi/ joka keskittyy pelkästään arvosijoittamiseen. Pidän myös hänen tavasta analysoida löytämiään aliarvostettuja osakkeita. Analyysit ovat riittävän laajoja ja perusteellisia. Random Walker. Myös nimeltään tuntematon suuruus löytyy seuraavasta osoitteesta http://randomwalker.blogit.kauppalehti.fi/. Myös perusteltuja analyyseja ja myös arvonmäärityksen perusteita. Tämän lisäksi on vielä pakko mainita ulkomaalaisista Early Retirement Extreme joka löytyy seuraavasta osoitteesta: http://earlyretirementextreme.com/ Tämän kaverin tarkoitus oli ryhtyä eläkkeelle 5-10:ssä vuodessa ja onnistuikin siinä kunnes huomasi tarvitsevansa jotain tekemistä. Valitettavasti tämä blogi ei enää ilmesty vakituisesti vaan on käytännössä kuollut. Mikäli kiinnostaa se kuinka on mahdollista siirtyä eläkkeelle hyvin nopeasti niin kannataa lukea parin ensimmäisen vuoden kirjoitukset. Kaveri on mennyt aika äärimmäisyyksiin kuten blogin nimikin kertoo. Ei tästä sen enempää.

Myös muitakin hyviä blogeja löytyy, mutta tässä kirjoituksessa mainitut ovat allekirjoittaneen mielestä parhaimmat. Mikäli teillä on joitain suosikkiblogeja niin jakakaa ne ihmeessä kommenteissa. Myös omaa blogiaan voi mainostaa, mutta tehkää se please sitten perustellen asianne. Huomenna tai ylihuomenna ilmestyy seuraava kirjoitus.

Hyvää viikonlopun jatkoa!

-TT

Muuta vain yksi asia, paranna elämänlaatuasi huomattavasti.

Tällä kertaa kirjoittelen siitä, että yksi muutos elämässä voi saada aikaan ison eron entiseen mitä tulee elämänlaatuun. Jotta ei menisi hommat sekaisin niin huomioikaa se ettei elämänlaatu ole suoraan verrannollinen elintasoon vaan kyse on paljon enemmästä kuin siitä mikä on tilisi saldo. Toisaalta elämänlaatu voi parantua elintason noustessa, mutta kyseessä ei ole suorasta syy-seuraus-suhteesta.

Koska juuri nyt tällä hetkellä on taas menossa uudenvuodenlupauksien kulta-aika eli hyvin monet ovat taas luvanneet itselleen kaikkea ylimääräistä kivaa ja äkillistä ryhdistäytymistä mitä tulee eri elämän osa-alueisiin. Kuitenkin monesti on kyse siitä, että luvataan paljon kaikkea jota ei sitten pystytäkään pitämään vaan tämän epäonnistumiseen jälkeen seuraa katastrofi ja palataan entiseen tai jopa entistä huonompiin tapoihin. Monet eri lupaukset eivät myöskään helpota itselleen tärkeimpien lupauksien pitämistä. Tähän liian monta kärpästä yhdellä iskulla syndroomaan annan seuraavan neuvon: Muuta vain yksi asia elämässäsi kerralla ja valitse se asia niin, että sinulle on eniten siitä hyötyä. Tämä ei tietystikään ole kaikista yksinkertaisin asia, mutta aika monelle mielestäni löytyy yksittäinen asia joka vaikuttaa omaan elämänlaatuun negatiivisemmin kuin muut.

Näitä yksittäisiä asioita on niin paljon kuin on ihmisiäkin, mutta monilla ne ovat seuraavia: päihteiden käyttö, liikasyöminen, epäonnistuneessa parisuhteessa pysyminen, liikunnan puute ja monet muut. Itselleni tuo ongelma tulee käytännössä suurilta osin alkoholin käytössä, sillä vaikka en viime vuosina ole juonutkaan kuin ehkä kerran kuussa niin käytännössä siinä on sitten mennyt ainakin viikko kuten suurimmalla osalla muistakin yli kolmekymppisistä. Itselleni ei kuitenkaan ryyppääminen ole ollut varsinaisesti hirveän iloinen asiaa enää muutaman ensimmäisen jälkeen vaan pikemminkin pakoa todellisuudesta ja itsesäälistä sen lyhyen hetken ajan, kun kaikki asiat ovat tuntuneet olevan hallussa. Kuitenkin kerrannaisvaikutukset ovat olleet sen verran pahoja, että lopputulos näistä keikoista on ollut hyvinkin päinvastainen kuin mitä alkuperäisen suunnitelman mukaan on ollut tarkoitus. Käytännössä ryyppäämisen jättäminen väliin parantaa elämänlaatuani noin keskimäärin yhtenä päivänä neljästä joista toisina tietysti enemmän, sillä alkoholin vaikutukset elämään ovat pahimmat heti seuraavana päivänä. Tietysti tämän laadun mittaaminen ei sitten olekaan mikään yksinkertainen asia eikä sitä välttämättä voi juuri kertomallani tavalla kvantifioida, mutta kuitenkin suunta on oikea mikäli pystyn tämän päätökseni pitämään varsinkin täällä kotiSuomessa.

Kun mahdollisesti valitsette sitä yhtä asiaa niin muistakaa se, että kannattaa keskittyä ainoastaan suuriin voittoihin eli toisin sanoen ainoastaan niihin asioihin jotka muuttavat elämäänne. Omani olen jo niin moneen kertaan käynyt läpi, joten ei siitä sen enempää. Eräs ystäväni taas on sellaisessa parisuhteessa mikä ei tuota hänelle juuri muuta kuin mielipahaa, vaikka ulkoiset kulissit ovatkin kunnossa. Totuus on niin päinvastainen, että hänelle tekisi hyvää päästä siitä eroon. Suuret voitot ovat tärkeitä siitäkin syystä, että niissä onnistuessaan itseluottamus nousee kohisten, kun taas monet pienet epäonnistumiset voivat saada aikaan kierteen jossa itseluottamus on kuralla. Isommat muutokset ovat taas sen verran haastavia etteivät välttämättä epäonnistuessaan aiheuta samanlaisia tunnontuskia. Tämä on kyllä taas sen verran henkilökohtaista ettei pidä hirveästi yleistää. Mikäli koette tarvitsevanne muutosta niin valitkaa silti tämä yksi asia hyvin tarkkaan, sillä onnistuessaan tulokset ovat mittavia. Tähän isoon muutokseen tottumisen jälkeen voittekin sitten harkita uutta haastetta, mutta sitä ei kannata harkita ennen kuin on varmasti sopeutunut muutokseen.

Hyvin monessa tapauksessa muutosten tekeminen kohtaa myös laajaa vastarintaa jota voi kokea niin puolison, ystävien ja työtoverien keskuudessa ja tämä saattaa muodostaa ratkaisevan kompastuskiven monille. En väitä tietäväni yhtä ainoata ratkaisumallia tai edes kaikkia toimivia, sillä loppujen lopuksi kyse on jokaisen omasta asiasta. Sen kuitenkin tiedän ettei oikotietä ole vaan on pakko muuttaa omaa käyttäytymismalliaan oli sitten mikä tahansa asia kyseessä. Oman kokemukseni mukaan tekosyitä on ihan helvetin helppoa keksiä ja monet näistä kuulee myös muiden ihmisten suusta. Ehdottomasti yleisin kohtaamani vastustusargumentti on ”Elämästä pitää nauttia” jota kuulen ihan helvetin usein kun on kyse omasta alkoholinkäytöstäni. Monet kavereistani eivät ehkä ole kuitenkaan sisäistäneet sitä ettei alkoholinkäytöllä ole juurikaan positiivisia vaikutuksia vähänkään pidemmällä tähtäimellä allekirjoittaneelle. Tämä on kyllä hyvin ymmärrettävää, sillä ei ole ollut aina selvää edes itselleni ja monesti tietysti inhimillisesti tulee epäilyksen hetkiä.

Kaiken kaikkiaan on syytä muistaa, että muutos on aina mahdollisuus ja joskus kyseessä voi olla pakollinen ja hyvin mittavakin muutos elintavoissa. Jos epäonnistumisia tulee niin niistä kannattaa vain ottaa oppia. Epäonnistumisen jälkeen ei kannata masentua vaan tähdätä kohti uusia yrityksiä.

- TT

Ramirent-analyysi

Nyt on pitkästä aikaa vuorossa yritysanalyysi, sillä hyvin pitkään ollaan viime aikoina menty ilman tätä puolta blogissa. Ramirentin analysoiminen oli monissa määrin hankalaa osakkeen syklisyyden vuoksi.

Ramirent on konevuokraamisen yleistoimija jonka suurin yksittäinen asiakasryhmä on rakennusala. Tämän lisäksi asiakaskuntaan kuuluu asennusliikkeitä, telakoita, teollisuuslaitoksia, kunnan ja valtion viranomaisia sekä yksittäisiä kotitalouksia. Vuokrattavien laitteidensa lisäksi konserni tarjoaa myös näihin liittyviä suunnittelu-, asennus-, kuljetus- ja neuvontapalveluja

Liikevaihdon kehitys vuodesta 2002 lähtien. (Milj. €)

2002, 102

2003, 172

2004, 316

2005, 389

2006, 497

2007, 634

2008, 703

2009, 502

2010, 531

2011, 650

Liikevaihdon keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut vuodesta 2002 lähtien noin 20.4% prosenttia mikä on ollut uskomattoman nopeaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä ettei enää nykypäivänä ole mahdollista olettaa kehityksen jatkuvan samalla tavalla mietti sitä sitten millä tahansa matematiikalla. Mainittakoon vielä sen verran, että liikevaihdon kasvu vuoden 2012 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla on ollut hieman vajaa 12.3% mitä pidän kyllä aivan liian nopeana kehityksenä edes keskipitkällä aikavälillä. Oma arvioni on jotain 4-8%:n välillä.

Konsernin liiketoiminta jakautui maantieteellisesti vuonna 2011 (2010) seuraavalla tavalla:

Ruotsi 27.8% (26,8%)

Suomi 23.6% (25.3%)

Norja 22.2% (21.1%)

Europe Central 11.3% (12.3%)

Europe East 8,5% (7.9%)

Tanska 6.7% (6.6%)

Kaiken kaikkiaan on huomattava ettei parin viime vuoden aikana ole oikeastaan suurempia muutoksia tapahtunut. Pitemmällä aikavälillä erityisesti itä-Euroopan osuuden arvioisin nousevan eniten. Sitä milloin itä-Eurooppa muuttuu merkittäväksi yrityksen kannalta en osaa tarkemmin sanoa. Ramirenthan perusti yhteisyrityksen kilpailijansa Cramon kanssa Venäjän ja Ukrainan markkinoille vähän aikaa sitten.

Osakekohtaisen tuloksen kehitys:

2002, 0.17€

2003, 0.18€

2004, 0.15€

2005, 0.34€

2006, 0.73€

2007, 1.02€

2008, 0.31€

2009, 0.04€

2010, 0.13€

2011, 0.41€

AVG, 0.35€

En välttämättä huomioisi supersyklin huipulla saatua tulosta mukaan ollenkaan tuohon keskiarvoon, joten ilman sitä keskiarvo on 0.27€. Tuohon supersyklin huipulla tehtyyn osakekohtaiseen tulokseen on vielä pitkä matka, joten rohkenen epäillä ettei sitä saavuteta ainakaan seuraavaan viiteen vuoteen. Yrityksen osakekohtaisen tuloksen keskimääräinen kasvu on ollut 9.2%, joten kasvuun on panostettu selkeästi enemmän kuin tuloksen tekemiseen. Tätä en välttämättä pidä kestävänä kehityksenä, joten odotettavissa on mahdollisesti yritystoiminnan tehostamista, jotta kasvu saataisiin tasapainoon tuloksenteon kanssa.

Osinkohistoria:

2002, 0.06€

2003, 0.03€

2004, 0.06€

2005, 0.15€

2006, 0.30€

2007, 0.50€

2008, 0.00€

2009, 0.10€

2010, 0.25€

2011, 0.28€

AVG, 0.17€

Vuosittainen osingonkasvu on ollut Ramirentilla 16.7% mikä on ollut selkeästi suurempi kuin tuloksen. En tiedä voiko tätä erotusta enää pitää kestävällä tasolla, vaikka omavaraisuusaste on viimeisen kymmenen vuoden aikana hieman noussutkin noin kolmestakymmenestä prosentista noin neljäänkymmeneen. Tällä hetkellä en juurikaan näe osingonmaksussa kasvuvaraa, joten saa nähdä mihin suuntaan kehitys tapahtuu lähivuosina.

Lyhyt SWOT-analyysi Ramirentista

Strengths:

Yksi yrityksen vahvuuksista on se, että sen liikevaihto tulee aika tasaisesti eri maista, jos vertaa esimerkiksi lähimpään kilpailijaan Cramoon jonka liikevaihdosta yli 40% tulee Ruotsista. Myös eri valuutta-alueille hajaantunut liikevaihto pitää huomioida vahvuutena, sillä valuuttakurssimuutokset voivat olla suuria lähivuosina. Myös oman pääoman tuotto on ainakin viime vuodet ollut korkeampi kuin Cramolla. Rahoitusasema on myös selkeästi vahvempi kuin pahimmalla kilpailijallaan, joten siinä mielessä yrityksellä menee ihan hyvin. Vahvuutena pidän myös sitä, että hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä hyvin monilla on ollut pitkä historia yrityksessä mikä osoittaa pitkäjänteistä suhtautumista liiketoiminnan kehittämisessä.

Weaknesses:

Pidän heikkoutena sitä ettei yrityksen sisäpiiristä löydy yhtään suurta kasvollista omistajaa jolla olisi hyvin merkittävä omistusosuus yrityksestä. Riippuvaisuus pohjoismaiden talouskehityksestä on heikkous, mutta tätä varten yritys panostaakin muihin markkinoihin.

Opportunities:

Mahdollisuudet yrityskauppoihin ovat suhteellisen hyvät, sillä monet eri markkinat ovat vielä sen verran sirpaloituneita ettei niiden tekeminen ole kovin vaikeata Ramirentin ollessa selvästi suurempi kuin monet ostokohteet. Venäjän ja muun itä-Euroopan markkinoilla näkisin parhaimmat mahdollisuudet liikevaihdon ja tuloksen kasvattamiseen.

Threats:

Suurimpana uhkana pidän markkinoiden sulamista Suomessa ja Ruotsissa, sillä nämä maat muodostavat yli puolet liikevaihdosta. Käytännössä tämä markkinoiden sulaminen voisi tapahtua molemman maan vientiyritysten hyytyessä mikä taas ainakin Ruotsin kohdalla tarkoittaisi maailmantalouden menemistä persiilleen. Jonkinlaisena uhkana piensijoittajille voidaan myös pitää yrityksen päätymistä suurimman omistajan ruotsalaisen Nordstjernanin hallintaan, sillä kun on jo vajaa 30% yhtiöstä. Tämäkin tilanne tosin vaatisi jyrkkää kurssilaskua mikä ei ole kovin todennäköistä.

Johtoporras:

Täytyy kyllä sanoa, että ainakin allekirjoittaneelle yrityksen johtoporras on aikamoinen mysteeri mikä ei yhtään helpota suhtautumista yrityksen mahdollisuuksiin pärjätä jatkossakin. Kuitenkin heistä hyvin suuri osa on osallistunut yrityksen pitkäjänteiseen kehittämiseen mikä on tietysti selkeä plussa. Muuta tässä ei sitten oikein voi sanoakaan, joten täytynee ottaa lisää selvää. Tämä on myös niin selvä puute analyysissa, että mikäli jollakin on parempaa tietoa niin kertokaa ihmeessä.

Ramirent VS Cramo 1-9/12

Markkina-arvo 760 Milj VS 391 Milj

Liikevaihto 520 Milj VS 504 Milj

Liiketulos/EBIT 64,8Milj VS 47.1 Milj

Rahavirta 37.3Milj VS 24.5 Milj

Nettovelka 256 Milj VS 387 Milj

ROE 18.6% VS 7.0%

Omavaraisuus 41.9% VS 45.8%

Näiden kilpailijoiden tunnusluvuista voi päätellä aika pitkälti syyn siihen miksi Ramirent on huolimatta suunnilleen yhtä suuresta liikevaihdosta selkeästi arvokkaampi yritys. Ramirentilla on noin 50% suurempi rahavirta ja selkeästi pienempi nettovelka. En ole kuitenkaan hirveän varma siitä onko puolet suurempi markkina-arvo Cramoon verrattuna kuitenkaan aivan täysin perusteltua. Aika tietysti näyttää mihin suuntaan yritykset ovat menossa.

Loppusanat:

Rakennuskoneiden vuokrausyrityksiä on kaksi Helsingin pörssissä ja lähtökohtaisesti pidän Ramirentia parempana vaihtoehtona lähinnä pienemmän velkamääränsä ja oman pääoman tuottonsa vuoksi. Kuitenkin on huomioitava, että Cramo on liikevaihdoltaan aika tarkkaan yhtä suuri kuin Ramirent ja markkina-arvoltaan kuitenkin puolet pienempi. Tällä hetkellä en sijoittaisi kumpaankaan, mutta pidän Cramoa hieman halvempana, jos vertaa suorituskykyyn ja rahoitusasemaan. Käytännössä Ramirentin pitäisi siis menettää markkina-arvostaan enemmän kuin Cramon, jotta siihen olisi perusteltua sijoittaa mikäli tälle alalle rahojaan laittaisi. Oma arvioni osakkeen oikeasta arvosta on viisi Euroa, joten nykyisen pörssikurssin pitäisi laskea noin 30% siihen nähden. Turvamarginaalin laittaisin 20%:n, joten osakkeen pörssikurssin tippuessa hieman yli neljään Euroon voisi aloittaa yritykseen sijoittamisen. Tämä on tietysti hyvin konservatiivinen arvio, jos vertaa pörssikurssiin joka vaatisi noin 40%:n laskun, jotta siihen voisi sijoittaa.

Hyvää viikon jatkoa!

- TT

oman elämän turvamarginaalit

Hyvin monet teistä lukijoista ovat mitä ilmeisimmin jonkin verran keskittyneet myös sijoittamiseen ja sen opiskelemiseen, joten turvamarginaali on teille varmasti tuttu käsite sijoittamisessa. Turvamarginaalihan tarkoittaa käytännössä sitä erotusta joka on osakkeen lasketun arvon ja mahdollisen ostohinnan välissä eli toisin sanoen, jos osakkeen arvoksi on laskettu vaikka 20€ niin jotta mahdollisen marginaalin ollessa 10% voidaan osakkeen hinnasta maksaa 18€. Tämä on siis oma yksinkertaistukseni asiasta joka ei ota huomioon ollenkaan sitä ettei turvamarginaalina voida käyttää aina samaa määrettä. Mitä taas tulee tavalliseen elämään niin tätä konseptia voi myös hyväksikäyttää ja siitä tämä kirjoitus kertoo.

Turvamarginaalin soveltaminen tavallisessa elämässä on oikeastaan hyvin yksinkertaista, vaikka tässä tapauksessa sitä ei välttämättä tarvitse määritellä mitenkään matemaattisesti vaan se voi myös olla ihan laadullinenkin määritys. Jos käytetään ensimmäisenä esimerkkinä kuitenkin sitten vielä laskettavaa suuretta niin omassa tapauksessani olin viime vuonna tavoittelemassa viiden tuhannen Euron ylijäämää. En siihen kuitenkaan tässä tapauksessa päässyt aivan, mutta so what? Pääsin kuitenkin yli neljään ja puoleen tuhanteen mikä on kaikki plussaa, sillä kun jää rahaa pankkiin niin suurin osa siinä on käytännössä plussaa. Turvamarginaaliahan silloin oli käytännössä se koko viisitonnia. Kuulostaa itsensä kusettamiselta eikö totta? Kuitenkin tässä lähestymistavassa kaikki säästö on voittoa, joten hyvin pienellä riskillä tämä lähestymistapa ylittää turvamarginaalin. Pääpointtihan on tässä asiassa se, että on olemassa sellaisia tavoitteita ettei epäonnistumisen vaaraa juuri ole vaan lähes kaikki mikä tulee on plussaa.

Toinen esimerkki voidaan ottaa vaikka kielen opiskelusta, jossa joku ihminen voisi ottaa tavoitteekseen vaikka oppia puhumaan täysin vierasta kieltä sujuvasti vuodessa. (Aika monet meistä suomalaisista vieraiden kielien opiskelijoista varmasti pitävät tätä tavoitetta mahdottomana saavuttaa, mutta ei se sitä ole, sillä esimerkiksi Englannin kielessä suuri osa puhutusta kielestä koostuu muutamasta sadasta sanasta eikä sujuvan Englannin opiskelu vaadi itseasiassa muuta kuin puhumista muutaman kuukauden ajan natiivien kanssa eikä se ole sama asian kuin kieliopin pänttääminen kymmenessä vuodessa.) Entäs sitten,jos epäonnistuu tässä tavoitteessaan? Sehän tarkoittaa kuitenkin sitä, että pahimmassakin tapauksessa on oppinut vierasta kieltä ainakin jonkin verran mikä helpottaa kommunikointia natiivien kanssa. Käytännössähän tässä tapauksessa turvamarginaali on ääretön ja pahimmassa tapauksessa on nolannut itsensä monia kertoja erinäisten väärinymmärrysten seurauksena, mutta sillä taas ei ole isommassa kuvassa minkäänlaista merkitystä. Itse aion jossain vaiheessa opetella Venäjää tällä logiikalla ja katsoa voiko esimerkiksi kolmessa kuukaudessa itseopiskelulla oppia puhumaan riittävän hyvin kyseistä kieltä. En tiedä tarkkaa ajankohtaa tämän projektin ajoitukselle, mutta mitä luultavammin pyrin tämän aloittamiseen kesällä. Aika monet ovat kysyneet minulta esimerkiksi Espanjan kielen kohdalla sitä, että miten olen pystynyt oppimaan puhumaan hyvää Espanjaa, vaikka kaikki verbimuodot ovat niin hankalia. Tosiasia on se ettei niillä helvetin verbimuodoilla ole juurikaan tekemistä sen suhteen, että pystytkö kommunikoimaan paikallisten kanssa, kun ei niitä tarvitse juuri mihinkään. Sama pätee aika pitkälti varmasti myös muihin kieliin.

Kaiken kaikkiaan turvamarginaalia voi käyttää lähestulkoon mihin tahansa asiaan, mutta sekään ei kuitenkaan takaa onnistumista joka kerta, sillä joskus voi tulla vastaan jotain odottamatonta tai oman turvamarginaalin asettaminen epäonnistuu. Tästä epäonnistumisesta jonkinlaisena esimerkkinä voi pitää omaa Saksan työkeikkaa, jossa oma ajatusmallini oli sellainen, että pahimmillaankin voi ainoastaan tehdä sellaista duunia mikä vituttaa jatkuvasti kuukauden ajan kaksitoista tuntia päivässä kuusi päivää viikossa. Vaikka duuni vituttikin olla niin onneksi työkaverit tekivät työnteosta siedettävää. Se mikä jäi kokonaan laskemani turvamarginaalin ulkopuolelle oli se, että terveyteni alkaisi pettää mikä ei välttämättä sitten kuitenkaan edes johtunut itse työstä, sillä eilen lekuri ilmoitti minulla olevan ainakin poskiontelontulehdus mikä ei todennäköisesti johtunut työstäni. Toisaalta lekuri on kyllä epäillyt hieman astmaa mikä saattoi johtua työolosuhteista, koska altistuin jonkin verran savulle. Kaikki on vielä arvailua, joten turha ehkä spekuloida enempää vaan todeta, että turvamarginaali ei kuitenkaan aina takaa onnistumista, vaikka se monesti sitä edesauttaakin.

Kaiken kaikkiaan ihminen on hyvin erehtyväinen eläin, joten tämän turvamarginaalin voi myös käsittää, sillä tavalla ettei kaikista epäonnistumisistaan kannata hirveästi lannistua vaan pikemminkin miettiä, että mitä voi saada irti myös siinä tapauksessa ettei hommat mene täysin putkeen. Epäonnistuminen nyt on vain aina pakko ottaa huomioon, sillä virheet nyt tuppaavat olemaan kaikille ihmisille normaalia paitsi ehkä valehtelijoille.

Näillä mietteillä mennään juuri tällä hetkellä, rauhallista sunnuntain jatkoa!

-TT

Palkka-ale? Ma en ollenka ymmarra

Mun täytyy kyllä tunnustaa etten mä oikeastaan ymmärrä kokonaan tätä keskustelua, jossa mietitään onko meidän presidenttimme näyttämä esimerkkimme moraalisesti oikeaa ja kenen pitää palkkojaan laskea ja miten paljon pitäisi tämän aleen olla? Kylmä faktahan nyt vaan tuppaa olemaan se, että me emme maailmanmarkkinoillamme nykyisellä kilpailukyvyllämme pärjää riittävän hyvin. Tämän takia markkinatalous tulee siirtämään palkat ennen pitkää oikealle tasolle. Jos nyt kuitenkin jonkinlainen mielipide tulee esittää niin here we go.

Rakennemuutos, rakennemuutos, rakennemuutos. Jos jollekin vielä jäi epäselväksi mistä on kyse niin tällä hetkellä Suomi on menossa nykyaikaisella rakennemuutoksellaan suoraa tietä uudeksi Kreikaksi, sillä kylmä fakta on se, että julkisen sektorin työpaikat lisääntyvät koko ajan yksityisen sektorin työpaikkojen vähentyessä. Toisaalta voidaan sanoa, että ihmisten vanhetessa tarvitaan lisää tekijöitä hoitamaan vanhuksia. Ja sitten kysymys julkisen sektorin työntekijöille: Oletteko te oikeasti huomanneet, että näitä tekijöitä olisi lisätty vai pikemminkin vähennetty? En tarkoita tekijöillä kaikkia työntekijöitä vaan niitä jotka ihan oikeasti tekevät eivätkä vain keksi tekemistä ja perusta erilaisia työryhmiä tai lisää paperitöitä? Kaikki tämä julkisen sektorin paisuttaminen vaikuttaa epäsuorasti työpaikkojemme kilpailukykyyn, koska lisääntyvien verojen ja maksujen myötä eläminen tulee jatkuvasti kalliimmaksi mikä taas pakottaa yksityisen sektorin palkansaajien vaatimaan korotuksia, jotta he pystyvät elättämään itsensä.

Tässä oravanpyörässä alkaa pää nyt vihdoinkin tulla vetävän käteen eikä loppua näy ennen kuin tämä kehitys katkaistaan ja tosiasiat hyväksytään mikä tarkoittaa joko julkisen sektorin työpaikkojen radikaalia vähentämistä tai sitten samaa operaatiota palkkojen pienentämisen suhteen. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä kertaheitolla vaan siten ettei sopeutumisesta tulee liian vaikeaa. Oma arvioni on kuitenkin se ettei enää voi odottaa vaan aloittaa toimenpiteet jo tänä vuonna. Oma ehdotukseni on laskea palkkoja julkisella sektorilla joka vuosi viitisen prosenttia 4-6:n vuoden ajan. Mitä taas tulee julkisen sektorin pahimpiin syöttöporsaisiin eli niihin joilla ovat palkat yli 5000€/kk niin heidän palkkojaan voisi heti laskea enemmänkin eli 30-40%. Julkisen sektorin palkanalennusten kanssa ei sitten voi kyllä tehdä minkäänlaisia veronkorotuksia vaan varsinkin pakollisia veroja kuten kiinteistö- ja energiaveroja on laskettava. Tämä ei tietystikään riitä vaan kun taloudellinen tilanne paranee niin verojen laskua on jatkettava. Jos joku luulee ettei tämä palkkojen pienentäminen ei ole välttämätöntä niin voi mielestäni ihan rauhassa odottaa sen 3-5 vuotta kunnes IMF ja muut ulkopuoliset tulevat päättämään palkoista julkisella sektorilla tässä maassa. Sen jälkeen tämä sopeutus tulee tapahtumaan yhdellä kertaa ja silloin ihmiset kärsivät vielä pahemmin. En luule ettei palkkojen laskemisella ole negatiivisia kerrannaisvaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta en näe muita vaihtoehtoja, kun talouskasvua on turha odotella vielä hyvin pitkään täällä Euroopassa.

Mitä taas tulee yksityisen sektorin palkanalennuksiin niin antaa markkinatalouden ratkaista ne ilman minkäänlaista keskusjohtoista väliintuloa. Viime vuosina nämä niin sanotut raamisopimukset ovat tuottaneet vain ja ainoastaan työttömyyttä yksityiselle sektorille. Pidän huomattavan paljon tärkeämpänä paikallista sopimista kuin kaikkia koskevia työmarkkinaratkaisuja, koska toisissa työpaikoissa on varaa nostaa palkkoja ja toisissa taas niitä pitäisi laskea selvästi, jotta yritykset voisivat pitää työntekijänsä ”sorvien ääressä” heidän poispotkimisensa sijaan. Koska joukkoja johdetaan nimenomaan edestäpäin niin johtajien esimerkki palkkojen laskussa yksityisellä sektorilla on mielestäni kannatettavaa, sillä on vaikea vaatia muita luopumaan ”saavutetuista” eduistaan mikäli ei luovu omistaan. Kansantaloudellisestihan tällä johtajien palkkojen laskemisella ei ole minkäänlaista vaikutusta eikä edes heidän verojen nostollaan, sillä tälle vuodelle tullut niin sanottu solidaarisuusvero tuottaa laskujen mukaan muutamia kymmeniä miljoonia Euroja.

Mitä taas tulee yksittäisiin työntekijöihin niin julkisen sektorin työntekijöiden olisi syytä muistaa, että yksityisen sektorin yritysten työntekijät maksavat teidän palkat omilla ylijäämillään aika pitkälti halusitte sitä tai ette. Jos tämä fakta vituttaa niin kannattaa siten pyrkiä suosiolla yksityiselle sektorille töihin. Mitä taas tulee yksittäisiin ihmisiin ja palkanalennuksiin niin mikäli ette pysty tulemaan toimeen hieman pienemmällä palkalla niin vaikka tiedän monen lukijani vetävän herneen nenään niin te jotka ette pysty elämään hieman pienemmällä palkalla niin te elätte juuri TÄLLÄ HETKELLÄ löysässä hirressä joka vain odottaa katkeamistaan. Teillä on tässä tapauksessa kaksi vaihtoehtoa eli joko elää säästävämmin tai hankkia lisätuloja jostakin. Itse pystyn säästämään pienestä palkastani noin 30%, joten keskituloiset pystyvät varmasti tinkimään elintasostaan joka ei ole kestävällä tasolla aivan varmasti.

Tässä avautumiseni tästä ajankohtaisesta asiasta tällä kertaa. Kaikki eriävät mielipiteet ovat tervetulleita.

-TT

Tilinpäätös 2012 salkku 15.4% käteinen +4735€

Up&Down. Kuten ne jotka ovat touhujani pidemmän aikaa seuranneet ovat varmasti huomanneet ettei elämäni ole hirveän tasaista puurtamista vaan lähinnä ylämäkien ja alamäkien tarpomista. Tämä on myös pätenyt osakesalkkuni liikkeisiin sekä siihen miten kuukausien varrella on tullut kerättyä uutta pääomaa. Kuitenkin voin pitää vuotta 2012 suhteellisen onnistuneena, vaikka tuloni loppujen lopuksi muodostautuivat pienemmiksi kuin olin odottanut. Onneksi myös menoni olivat selkeästi pienemmät, joten ei kaikki mennyt ihan päin helvettiä. Tässä kirjoituksessani käyn pääpiirteittäin läpi omat fiilikseni tapahtumista edelliseltä vuodelta sekä odotukseni juuri nyt alkaneelta vuodelta. Saldoni vuodelle 2012 oli hyvä mitä tulee ylijäämään ja blogin kirjoittamiseen. Kuitenkin edellinen vuosi olisi voinut olla vielä parempi, joten erinomainen se ei ollut.

Tulopuolella minulla oli yksi selkeä suvantovaihe toukokuussa. Tämä kuukausi on yleensäkin ollut yksi selkeästi huonoimmista kuukausista, joten se ei sinänsä ole mikään yllätys. Toukokuu meni kuitenkin aika pitkälti pilalle ”kuningas” alkoholin sekä kissanristiäisten takia. Tämän lisäksi elokuu oli suuri pettymys ja syy oli aika pitkälti sama, kun pistin jalkani hajalle kaverini hääjuhlassa. Tämä vamma varjosti sitten hieman loppuvuottani, mutta sen seurauksena en voi kuitenkaan sanoa menettäneeni hirveän suurta summaa vielä vuoden 2012 puolella. Se taas saattaa tulla hyvinkin kalliiksi seuraavana vuonna, mutta sitä käsittelen hieman myöhemmin tässä kirjoituksessa. Viime vuonna normaalin tulolähteen lisäksi tienasin tosiaan Saksassa kalahommissa, mutta se summa ei ollut hirveän paljon suurempi kuin mitä olisi normihommissa ollut. Toisaalta olisin varmaan ollut telakalla ”työstäni”, joten kaikki mikä Saksasta tuli kotiinpäin oli plussaa.

Menopuolella budjettini piti kaikilla sen osa-alueilla paitsi huvibudjettini meni Euron yli mitä voi vielä pitää hyväksyttävänä saldona. Olisin tietysti voinut senkin kääntää johonkin toiseen kategoriaan, mutta en näe sitä kovin ihmeellisenä ylityksenä, sillä Euro on vain promillen verran huvibudjetistani. Muista osa-alueista voisi mainita pakolliset menot, jotka ovat hieman laajemmat ehkä allekirjoittaneella kuin monilla muilla. Niistä jäi satanen ylimääräistä käteen, mutta olisi voinut jäädä enemmänkin mikäli olisin huolehtinut hampaistani riittävän hyvin aikaisemmin. Leegoistani tuli parinsadan ylimääräinen meno jota ei pitäisi enää tulla uutena vuotena, mutta aika näyttäköön miten käy. Myös matkailubudjettini käyttö jäi hieman vajaaksi mitä voi pitää hienoisena yllätyksenä, mutta tämä johtui lähinnä siitä etten käyttänyt Espanjan reissulla niin paljon rahaa kuin siihen olin varannut.

Osakemarkkinoilla arvonnousu oli ihan kohtalainen ja aika lailla markkinoiden mukainen mitä tulee Helsingin pörssiin. Viitisentoista prosenttia ei ole mikään huono onnistuminen, vaikka edellytykset oli myös parempaan. Myyntivoittoja tuli parisensataa ja osinkoja aika tasan tarkkaan yhdeksänkymppiä. Myyntivoittojen en usko ainakaan kasvavan ensi vuonna, sillä en ole ajatellut myydä mitään vaan pikemminkin käyttää ostomahdollisuuksia hyväksi. En tosin ajatellut viime vuonnakaan myydä osakkeitani, mutta mitä ilmeisemmin muutaman kymmenen Euron verohyöty siitä on seurauksena tai sitten ei, sillä pitäähän ne samat osakkeet ostaa vielä takaisinkin. En usko kovin suureen osakekurssien nousuun, sillä purkkalan markkinat ovat aika lailla mielestäni menossa ainakin hienoisesti alaspäin johtuen siitä etteivät yritysten tulokset enää nouse samaan malliin kuin aiemmin vaan tulevat pikemminkin alaspäin. Tästä ei sen enempää, sillä olen jo arvannut miltä maailma näyttää ensi vuonna edellisissä kirjoituksissani. Saamieni osinkojen uskon vähintäänkin tuplaantuvan viime vuodesta, sillä tarkoitukseni on myös mahdollisesti alkuvuonna sijoittaa lisää varojani osakkeisiin tai ainakin ostavani verohyödyn vuoksi myydyt osakkeeni takaisin.

Mitä tulee vuoden 2013 tuloihin niin odotan niiden mahdollisesti laskevan vuodesta 2012, sillä ainakin alkuvuosi tulee mitä ilmeisimmin menemään jalan kuntoutuksessa mikä taas vähentää tuloja. Kuitenkin alkuvuosi on tarkoitus käyttää muiden tulovirtojen muodostamiseen, joten saa nähdä miten nämä tulot kasvavat. En kuitenkaan laske niiden varaan vaan kaikki mikä tulee on plussaa. Olen varautunut ainakin parintuhannen Euron tulojen laskuun, mutta olen huomattavan paljon viisaampi mitä tähän asiaan viimeistään tammikuun lopussa. Tulojenmenetys voi yhtä hyvin olla joko pienempi tai suurempi riippuen monesta eri asiasta. Aion todennäköisesti tänä vuonna lisätä hieman blogini kaupallisuutta mikä tulee lähinnä tapahtumaan parin lisäbannerin laittoa blogiini. Tarkoitus on kuitenkin löytää sellaiset bannerit jotka tukevat blogin tarkoitusta mikä ei ole ihan yksinkertaista.

Vuoden 2013 menot tulevat olemaan suuremmat kuin vuonna 2012 ja tämä tulee mitä ilmeisimmin johtumaan yhdestä yksittäisestä tekijästä eli jalkani hoidosta. Muuten en usko menojeni olevan kovin paljon poikkeavat vuodesta 2012 mitä nyt yle-vero iskee mitä ilmeisimmin myös allekirjoittaneen rahatilanteeseen. Kovin monet budjettini osa-alueista eivät ole juurikaan muuttuneet. Mitä nyt yritän laittaa kirjoihin vähemmän rahaa. Muista suuremmista menoeristä tulee ensimmäisenä mieleen Puolan reissu kesällä johon olisi tarkoitus laittaa pari viikkoa heinäkuusta. Tämä reissuni sisältää kymmenisen päivää Krakovassa, jossa pitäisi olla kavereitani kesältä 2008. Tämän lisäksi ajattelin hieman matkustella muuallakin maassa, mutta sen tarkempaa suunnitelmaa minulla ei reissulle ole. Mitään suurempia hankintoja minulla ei ensi vuodeksi ole eikä toivottavasti tule tarvetta niitä tehdäkään.

Mitä blogiini tulee niin olen hyvin tyytyväinen kehitykseen, sillä arvioisin lukijamääräni noin kaksinkertaistuneen edellisen vuoden aikana ja myös viimeinen viikko Saksan reissuni jälkeen on näyttänyt hyvälle lukijamäärien kehityksen suhteen. Tarkoitukseni on myös vähintään kaksinkertaistaa lukijamääräni myös tänä vuonna mikä tarkoittaa entistä paremman sisällön luomista ja teille lukijoille. Tarkoitukseni on myös lisätä kirjoitusten määrää ja julkaista uutta sisältöä noin joka toinen päivä. Tämä tosin saattaa lisätä myös ajankohtaisten asioiden käsittelyä entistä useammin, sillä pelkkää uutta sisältöä ei ole kyllä aivan helpointa kirjoittaa joka toinen päivä. Kaiken kaikkiaan uskon pystyväni vielä parantamaan sekä blogin sisältöä että kirjoitustaitojani, joten toivottavasti te lukijatkin olette siitä samaa mieltä. Palautetta ja kommentteja blogiini toivon lisää. Olen tosin huono sitä vastaanottamaan, mutta yritän parantaa tämän sulattelua jatkuvasti, joten varsinkin kritiikkiä toivoisin lisää.

En ole varsinaisia uudenvuodenlupauksia ikinä tehnyt enkä niitä ole tehnyt täksikään vuodeksi. Olen kuitenkin viime vuoden elokuusta lähtien viettänyt elämäni täysin selvinpäin Suomessa, mutta Saksassa olin kyllä humalassa. Pidän ulkomailla muutaman ottamista ihan sosiaalisestikin järkevänä, joten en usko olevani tätäkään vuotta siellä selvänä. Mitä taas tulee kotimaamme Suomeen johon lasken myös sekä etelä-Helsingin että pääkaupungin läntisessä naapurissamme niin tarkoitus on viettää alkoholitta kokonainen vuosi. Mainittakoon etten käy ulkomailla kuin ehkä kerran vuodessa joten alkoholin käyttö jää vähiin. Olen tässä loppuvuonna jo onnistunut aivopesemään suuren osan kavereistani ymmärtämään etten tarvitse viinaa nauttiakseni elämästäni tai kavereideni seurasta. Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen omaan valintaani tämän nautintoaineen suhteen. Tämä on oma henkilökohtainen valintani ja johtuu lähinnä siitä ettei ryyppääminen anna mitään positiivista. Pidän suurinta osaa muista ihmisistä viisaampina alkoholinkäyttäjinä, joten tämänkin vuoksi on syytä keskittyä muuhun hauskanpitoon.

Näillä eväillä mennään eteenpäin vuotta 2013. Onkos jotkut tehneet lupauksia tulevalle vuodelle?

Tehkää alkaneesta vuodesta edellistä parempi!

-TT

Joulukuu 2012 cash +635 € salkku 2.4% yhteensä 9725€

Joulukuun saldon laskeminen ei ollut ihan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella, sillä täytyy ottaa huomioon myös osakesalkun myynnit viimeisenä pörssipäivänä. En ollut ihan varma kumpaan kategoriaan myyntivoitto menee: käteiseen vai salkun prosentteihin. Kuitenkin rahamäärä on vakio eikä sillä ole kokonaissaldoon vaikutusta. Sen sijaan joudun vuodelta 2012 kirjaamaan 150€:n luottotappiot jotka ovat lähinnä tulleet lainaamalla äidilleni rahoja joita en odota saavani enää takaisin. Voisin tietysti merkata ne vain ylimääräisenä kuluna tämän vuoden saldoon, mutta ehkä laitan ne joulukuulle.

Menopuoli ylittyi loppujen lopuksi aika selkeästi eli noin 70€ ja se johtui aika lailla Saksan reissusta, jossa ruokiin meni loppujen lopuksi aika paljon enemmän rahaa kuin mitä piti. Tämä taas johtui lähinnä siitä ettei ”ilmaiset” ruoat enää maistuneet parin viikon jälkeen riittävästi. Alkoholin käyttö oli myös suurempaa kuin mitä ajattelin lähtiessä, joten pelkästään ruokiin ei mennyt kaikkea ylimääräistä. Muuten ei ollut mitään suurempia yllätyksiä menopuolella. Mitä taas tulee tammikuun menoihin niin ne ovat allekirjoittaneella juuri tällä hetkellä hyvin pahasti hämärän peitossa, sillä 2. päivä menen lekuriin näyttämään nivelsiteitäni ja pahimmassa tapauksessa tammikuussa on kallis leikkaus edessä mikä sitten tarkoittaakin hyvin suuria menoja. Muuten menoni tulevatkin sitten olemaan aika lailla normaalit mitä nyt saatan lähteä suomenlahden toiselle puolen käymään, mutta tuskinpa siihen menee hirveästi rahaa, kun ei ole aikaisemminkaan mennyt.

Tulopuoli tulee mitä ilmeisimmin olemaan aika lailla nollissa, sillä jalkani ei tällä hetkellä ole siinä kunnossa, että viitsisi sitä lähteä rasittamaan. Voi tietysti olla, että sivuprojekteistani alkaa tulla jonkin verran rahaa, mutta en lähtisi sitä ennakoimaan. Muuta en osaa tässä vaiheessa sanoa, mutta todennäköisesti keskiviikkona on aika lailla faktaa enemmän tiedossa.

Osakemarkkinat olivat joulukuussa ainakin omasta mielestäni yllättävän vahvat mikä tosin johtuu purkkalan talouden toimivuudesta ainakin ennen fiscal cliffiä. Omat osakkeeni kehittyivät keskinkertaisesti, mutta onneksi kuitenkin nousevalla käyrällä. Viimeisenä pörssipäivänä tosin myin osan PKC Groupin osakkeistani veroteknisistä syistä ja mitä todennäköisimmin ostan ne takaisin heti ensimmäisellä viikolla ellei sitten jostain syystä heti ensimmäisinä päivinä ole jyrkkää laskua. Saatanpa jopa ostaa muutaman ”ylimääräisen” osakkeen samalla, mutta se jääköön nähtäväksi. En osaa kuitenkaan tätä ennustaa, joten katsotaan kumpaan suuntaan kurssit liikkuvat. PKC:n suhteen en odota ainakaan negatiivista tulosvaroitusta tammikuussa, joten eiköhän sen kurssi liiku aika lailla samaan suuntaan kuin muukin pörssi. Fortum julkaiseen vuoden 2012 tuloksensa tammikuun viimeisenä päivänä enkä odota siitä tulevan suurta juhlaa enkä tosin myös kovaa kurssilaskuakaan ellei osinkoehdotus hallitukselta ole reilusti 1.00€:a pienempi. Itse tosin pitäisin järkevänä ehdotuksena 0.80€:a, mutta persaukinen valtiomme tuskin sitä purematta nielee.

Omakohtaisessa elämässä tammikuussa odotan lähinnä lekurin tuomiota jalastani, mutta tämän lisäksi tarkoitus on jatkaa itsensä kehittämistä ja ruveta kirjoittamaan blogia ahkerammin, sillä johtuen jalkavammastani minulla ei tällä hetkellä ole juuri muuta kuin aikaa. Minulla on ensi vuodelle myös pari muuta henkilökohtaista projektia menossa, mutta niistä sitten vasta kun aika on suotuisa. Tammikuussa olisi myös tarkoitus erityisesti luopua omista ylimääräisistä tavaroistani mikä tarkoittaa ainakin niiden myymistä/lahjoittamista. Jälkimmäisestä vaihtoehdosta tulee varmasti kerrottua lisää parin ensimmäisen viikon aikana. Muuten mennään normielämällä.

Seuraava kirjoitukseni käsitteleekin sitten vuotta 2012 kokonaisuudessaan lähinnä omalta kantilta. Hyvää alkavaa vuotta 2013!

-TT