Kirjoittamalla lisätuloja, mistä ideat?

Jos joku haaveilee lisätuloista kirjoittamalla niin on syytä ehkä miettiä mistä saa ideoita omiin kirjoitusprojekteihinsa. Todettakoon nyt heti ettei hyväkään idea vielä välttämättä kanna pitkälle mikäli siitä ei ole kukaan kiinnostunut. Tarkoitus on tällä kertaa keskittyä enemmän siihen mistä lähteistä ideoita kirjoitusprojekteihin tulee kuin mitkä ideat mahdollisesti ovat kannattavia. Tämä asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaa, koska harvoin kyseessä on hirveän tietoinen prosessi. Monet ovat esimerkiksi kysyneet, mistä sain idean kirjaani, mutta suoralta kädeltä en ole osannut tähän vastausta antaa.

Ideoita voi saada monesta eri lähteestä. Tämä on mielestäni enemmän sääntö kuin poikkeus, koska ideat tulevat suurimmaksi osaksi ainakin allekirjoittaneelle itsestään. Myös paikat joissa ideat tulevat vaihtelevat julkisista kulkuvälineistä metsiin. Joskus ideat ovat kyllä ihan suoraan kopioitu joiltakin muilta. Tällöin on syytä panostaa siihen ettei näkökulma tiettyyn asiaan ole täysin yhtäläinen verrattuna lähteeseen. Ideoiden ottaminen muilta ei mielestäni ole huono asia edes sille ihmiselle, jonka alkuperäinen idea on kyseessä. Monesti jopa alkuperäisen idean keksijä voi saada omaa ideaa parantavia ärsykkeitä.

Mistä sitten näitä lähteitä löytää? Oma näkemykseni tähän asiaan on se, että jokaisen kannattaa niin sanotusti altistua mahdollisimman monelle ja erilaiselle ärsykkeelle. Ei siis kannata keskittyä ainoastaan itseään kiinnostaviin asioihin tai näkökulmiin ja hylätä kaikki muut sen takia etteivät ne sovi omaan maailmankuvaan. Oma näkemykseni on se, että vaikka on helppoa olla ainoastaan samaa mieltä muiden kanssa niin se on jopa vahingollista. Tässä asiassa vähemmän ei ole enemmän. Vastakohdat saattavat stimuloida hyviinkin ideoihin. Esimerkiksi insinöörien kannattaisi välillä keskittyä näkemään asiat humanistien näkökulmista, vaikka tämä monelle insinöörille kuulostaakin äärimmäiseltä vääräuskoisuudelta. Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia kuin mitä ihmiset kuvittelevat.

Vaikka etsiikin muita lähteitä ja altistuu niiden tuottamille ärsykkeille niin silti on parempi kirjoittaa sellaisista asioista, jotka kiinnostavat itseään. Tämä siitä syystä, että on hirveän vaikeaa motivoitua kirjoittamaan muista asioista. Mitä isommasta projektista on kyse sitä varmemmin jossain vaiheessa iskee motivaationpuute, joka lopettaa helpommin sellaiset projektit joihin ei ole sataprosenttisesti motivoitunut. Valitettava tosiasia on se, että luomisen tuska iskee pakosti välillä meihin jokaiseen. Siltä ei voi välttyä, vaikka kuinka siihen pyrkisikin. Jatkuvasti stimuloivaa ympäristöäkin on mahdoton ylläpitää jatkuvasti. Jos esimerkiksi miettii pidemmän kirjan kirjoittamista niin on käytännössä lähes pakko kirjoittaa sellaisesta aihepiiristä joka itseään kiinnostaa. Siitä huolimatta huonoilta hetkiltä ei välty.

Voiko ideoita pakottaa esiin? Vastaukseksi kelpaa sekä kyllä että ei. Jossain määrin ideoita voi pakottaa keskittymällä esimerkiksi ideointiin kynän ja paperin kanssa jossakin itseään stimuloivassa ympäristössä. Tämä idealihaksen kehittäminen ei takaa hyviä ideoita, mutta saattaa jossain määrin lisätä niiden keksimisen todennäköisyyttä. Itse suosin kahviloita, jotka sijaitsevat paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Toisille esimerkiksi metsässä käveleminen tai järven rannalla istuminen voivat olla stimuloivia ympäristöjä. Jotkin tieteelliset tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, että metsässä voi tosiaan saada enemmän luovia ajatuksia kuin monissa muissa paikoissa. Oman kokemukseni mukaan ideoita ei voi kuitenkaan saada väkipakolla esiin juuri tiettynä hetkenä, koska ne yleensä tippuvat jostain itsestään. Yksi tapa tuottaa parempia ideoita on yhdistää kaksi kohtalaista ideaa yhdeksi hyväksi ideaksi. Tämä niin sanottu ”ideaseksi” tuottaa keskimäärin hieman parempia ideoita. Aika monet ideat ovat yksittäisinä aika lailla turhia. Suurin osa ideoista on huonoja. Tätä tosiasiaa ei pääse millään pakoon.

Ideointiprosessia voi toki käyttää myös muihinkin asioihin kuin kirjoittamiseen, joten kannattaa ajatella asiaa laajemmin kuin mitä tässä kirjoituksessa on käyty läpi. Jos sinulla on jotain vinkkejä muille kuinka löytää hyviä ideoita kirjoittamiseen tai muihin luovuutta vaativiin asioihin niin toivottavasti jaat ne kanssamme.

-TT

Lokakuu2014 Cash +330€ Salkku -4.8%

Vihdoinkin plussalla. Pitkä putki miinuksella on vihdoin ohi ja ihan odotetusti. Enemmänkin olisi voinut itsestään puristaa irti, mutta pakko tähänkin on olla tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja pyrin myös jatkossakin pysymään nollan oikealla puolella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin tulee käymään seuraavat noin puoli vuotta, mutta aina voi tulla joitakin yllätyksiä.

Minulla ei ole liikaan tyytyväisyyteen varaa, koska menoni olivat hieman odotettua suuremmat. Tämä johtui lähinnä siitä, että onnistuin hukkaamaan hieman ylimääräistä rahaa mm. päivittäistavaroiden ostoon. Marraskuussa on odotettavissa hieman pienemmät kulut, mutta suurta eroa lokakuuhun ei ole tulossa muuten kuin sen takia, että marraskuun alussa ostan matkakortin jouluun saakka. Päivittäisostosten ja matkakortin lisäksi minulla ei ole tiedossa suurempia menoja marraskuussa. Ensi viikolla käyn tosin pitämässä itseni kanssa palaveria, jossa päätän tulevan kirjani sisällöstä tarkemmin. Tähän menee suurin osa marraskuun huvibudjetistani.

Tulojen suhteen lokakuuni oli odotettu eli tienasin kutakuinkin juuri sen verran kuin olin ajatellutkin. Olisin mahdollisesti voinut tienata hieman enemmän, mutta en merkittävästi. Tienausintoani rajoitti ensimmäinen flunssani joka veti olon aika lailla veteläksi. Marraskuun tuloni oletan noin sata Euroa pienemmiksi kuin lokakuussa, koska aion saada kirjani julkaisuvalmiiksi sen aikana. Kirjasta lisää myöhemmin. Omien laskujeni mukaan olisin marraskuussa plussalla noin 100€:a.

Osakemarkkinoilla tuli lunta tupaan erityisesti Outotecin takia, mutta en voi pitää sitä mitenkään suurena yllätyksenä. Yhtiö joutuu saneeraamaan lisää mikä ei ole minulle suuri yllätys. Kiinteät kulut ovat yrityksellä liian suuret ja niitä on tarkoitus vähentää 45 miljoonalla eurolla. En tiedä onko tämä riittävästi. Yrityksellä on vieläkin liikaa työntekijöitä ja ne ovat keskimäärin kalliimpia kuin kilpailijoista esimerkiksi Metsolla. Suoraan näitä lukuja ei voi verrata, mutta jonkinlaisia asioita ne kertovat. Tällä hetkellä pidän omia sijoituksiani kyseiseen yritykseen kysymysmerkkinä, koska yritys ei ole mielestäni reagoinut riittävän nopeasti muutoksiin tilausvirroissa. En aio hätiköidä, joten tällä hetkellä en tee vielä mitään. PKC Groupin osavuosikatsaus ei sisältänyt minulle suuria yllätyksiä, vaikka markkinat reagoivatkin yllättävän positiivisesti. Osasyy tähän oli varmasti rankka pudotus osakekurssissa ennen osaria.

Henkilökohtaisessa elämässä ei tapahtunut mitään mullistavaa, joten siitä on aika vähän kerrottavaa. Suurin osa ”ylimääräisestä” vapaa-ajastani meni kirjaprojektiini joka eteni erittäin hyvin eteenpäin. Koelukijoiltani sain hyvää palautetta, jota olen hyödyntänyt saadakseni tehtyä paremman kirjan. Koelukijani ovat paljastaneet joitakin puutteita joita olen yrittänyt korjata. Suurimpana näistä on abstraktien asioiden konkretisointi. Tämä on yllättävän haastavaa, mutta uskon pystyväni siihen. Toinen asia mihin pitää keskittyä on se, että tekee kielestä sujuvampaa. Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen mitä olen tähän asti saanut tehtyä. Aina on toki varaa parantaa, mutta joka päivä kun oppii uutta niin kaikkea ei voi yhteen kirjaan laittaa. Tämän vuoksi en enää aio lisätä kirjaan sisältöä enää ollenkaan vaan yritän saada vanhaa muokattua paremmin ymmärrettäväksi. Kirja on tarkoitus julkaista viimeistään joulukuun puolessa välissä. Tarkemmat tiedot laitan heti jakoon, kun tiedän ne itsekin.

Mites teidän lokakuu meni?

-TT

Etsitään koelukijoita

Moi kaikille.

Nyt teillä jokaisella on ainutlaatuinen mahdollisuus osallistua kirjantekoon. Etsin koelukijoita ensimmäisen kirjani eri osioita varten. Toiveissani olisi löytää 3-5 koelukijaa jotka antaisivat palautetta kirjasta. Kirjassa on 9 osaa joista ensimmäinen on johdanto ja seitsemän muuta ovat oma kokonaisuutensa ja näiden lisäksi on vielä loppusanat jotka ovat suhteellisen lyhyet. Toivoisin jokaisen koelukijan lukevan ainakin yhden osion. Kirjassa on seuraavat osiot:

1. Johdanto
2. Vähemmän on enemmän ajattelu
3. Vähemmän on enemmän tekeminen
4. Vähemmän on enemmän ajassa
5. Vähemmän on enemmän rahassa
6. Vähemmän on enemmän Ihmissuhteissa
7. Vähemmän on enemmän hyvinvoinnissa
8. Vähemmän on enemmän strategia
9. Loppusanat

Toiveena olisi, että jokainen koelukija valitsisi itselleen mieluisimmat vaihtoehdot eri osioista. Niitä voi valita yhden tai useamman, mutta yksikin riittää. Koko kirjaa en tule tekijänoikeudellisista syistä antamaan luettavaksi ennen kuin olen saanut sen julkaisukelpoiseksi. Koelukijoille en voi juurikaan rahallista korvausta antaa, mutta he saavat koko kirjan ennen sen julkaisemista omakseen.

Minulla on joitakin vaatimuksia koelukijoille:

1. Suomen kielen taito
2. Oman nimen käyttö
3. He eivät ole kavereitani.
4. He pyrkivät kriittiseen ajatteluun (eivät ole yhden asian ihmisiä) Tätä on minun vaikea havainnoida, joten toivon mahdollisen koelukijan olevan rehellinen asian suhteen.

Mikäli sinua kiinnostaa osallistua tähän projektiin koelukijan ominaisuudessa niin laita minulle vapaamuotoinen hakemus missä kerrot lyhyesti itsestäsi. Minua ei kiinnosta tittelit eikä tutkinnot, joten niillä ei ole väliä. Tämän lisäksi toivoisin, että laitatte osiot johonkin tärkeysjärjestykseen sen mukaan mitä haluatte lukea kirjasta. Ei ole pakko laittaa kuin se yksi ja ainut kiinnostava osio, mutta voi laittaa useammankin. Jos halukkaita tulee yli viisi tai kaikki haluavat lukea jotkin tietyt osiot niin silloin minun on pakko yrittää arvioida teitä jotenkin. Pidän sitä epätodennäköisenä, mutta mistä sitä koskaan tietää.

Luen kaikki hakemukset ja vastaan niihin kaikkiin mikäli ei niitä ei tule monia kymmeniä. Pyytäisin vastaukset 31.8 mennessä sähköpostiini: lessismorefinland@gmail.com. Tarkoitus on lähettää 7.9 mennessä vastaukset kaikille hakijoille ja sen jälkeen neuvotella heidän kanssa siitä kuinka kauan kukin tarvitsee oman osionsa lukaisemiseeen ja kritiikin antamiseen. Oma oletukseni on se, että kaikki olisi valmista syyskuun loppuun mennessä, mutta se ei ole ehdoton deadline koelukijoille.

-TT

PS: Lisäinformaatiota voi pyytää samasta sähköpostiosoitteesta mikäli siltä tuntuu.

Blogi 3V

Niin on taas yksi vuosi vierähtänyt ja blogi täyttää tänään kolme vuotta. Nämä kolme vuotta ovat sisältäneet niin ylä- kuin alamäkiäkin varsinkin mitä tulee kirjoittamiseen. Välillä on tuntunut siltä ettei ole mitään asiaa. Toisinaan taas on tuntunut siltä, että asiaa olisi vähän liikaakin. Tällä hetkellä tuntuu taas hieman vaikeammalta, mutta eiköhän se hommat taas ala pikkuhiljaa lutviutumaan. Ulkona on sen verran hyvät kelit ettei kannata tuhlata parasta aikaansa sisällä. Tämä asia myös rajoittaa tällä hetkellä kirjoitusintoani.

Mitä sitten olen saanut aikaan näissä kolmessa vuodessa? Sitä olisi ehkä parempi kysyä teiltä lukijoilta. Kertokaa ihmeessä mielipiteenne mikäli vain näette tarvetta niille. On myös parempi korjata virheeni ajattelussa, koska en ole läheskään aina oikeassa. Kommenttien saaminen kirjoituksiin on tärkeää, koska ne luovat keskustelua. Keskustelu lisää lukijoiden ja kirjoittajan saamaa hyötyä. En tietystikään ole paras vastaanottaja ja se on helppo nähdä kommenttien määrästä. Toinen ja epätodennäköisempi vaihtoehto on se, että kirjoitukseni antavat enemmän kuin mitä luulen. Eli olen harvemmin väärässä kuin mitä oletan olevani.

Kirjoitusten määrä taitaa tällä hetkellä olla noin 330 ja ne on tehty kolmen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa aikamoista määrää spämmiä. Tämä tarkoittaa yhtä kirjoitusta lähes kolmen päivän välein. Tämä on sellainen määrä etten ole ihan varma pystynkö tätä vauhtia enää kirjoittamaan jatkossa. Se nähdään tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan olen suhteellisen tyytyväinen kirjoitusteni laatuun, mutta kyllä minulla on varaa parantaa. Jos joku on lukenut kirjoituksiani melkein kaikki kolme vuotta niin olisi kiva kuulla onko laatu parantunut yhtään? Lukijoiden määrä on näinä vuosina aika tarkkaan ollut keskimäärin 100 käyntikertaa vuorokaudessa. Tällä hetkellä päivittäinen lukijamäärä on keskimäärin jotain sadanviidenkymmenen ja kahdensadan väliltä. Tämä riippuu jonkin verran kirjoitustiheydestä, joten on vaikeaa antaa tarkempaa lukua. En pane pahakseni vaikka kävijämäärä kasvaisi, mutta se tulee vaatimaan tasonnostoa. Kolme suosituinta kirjoitusta ovat olleet seuraavat:

http://lessismorefinland.blogspot.fi/2013/05/outotec-analyysi.html

http://lessismorefinland.blogspot.fi/2014/03/1-askel-laita-rahaa-saastoon-heti.html

http://lessismorefinland.blogspot.fi/2011/07/alkupisteessa.html

Nämä kolme ovat juuri mainitussa järjestyksessä. Toisena tällä hetkellä oleva kirjoitus tulee menemään ensimmäisen ohi seuraavien kuukausien sisällä. Outotec-analyysi on jostain syystä ollut selkeästi suosituin, mutta tämä saattaa johtua siitä, että kauppalehden keskustelupalstalta taisi olla linkki siihen. Yksi asia joka minua kiinnostaa on se, että onko jollakin lukijalla joku suosikkikirjoitus joka on ylitse muiden? Itse arvostan omia ”lapsiani” kaikkia lähes yhtä paljon, joten olen liian puolueellinen arvioimaan kirjoituksiani.

Olen tällä hetkellä suhteellisen tyytyväinen kirjoitusteni laatuun, mutta aina on varaa parantaa. Bloggaaminen lähtee aina jossain määrin omista tarpeista, mutta mikäli lukijat eivät hyödy mitään niin eivät he jaksa palata takaisin. On tietysti selvää ettei kukaan hyödy jokaisesta kirjoituksesta, mutta ensisijaisesti toivon, että ihmisille on enemmän hyötyä kuin haittaa tämän blogin lukemisesta. Jos näin ei ole niin älkää lukeko tätä.

Laitoin nyt kuvani tohon blogiini, joten voitte katsoa minkälainen apina tätä kirjoittaa. Jos näette minua jossain niin minulle voi toki tulla juttelemaan. Olen parempi kirjoittamaan kuin puhumaan, joten ei kannata ihmetellä, jos olen sosiaalisesti vaikea. Jos jotakuta vituttaa blogini niin kertokaa syy sen sijaan, että valitsette helpon tien vain avautua. Toivon kuitenkin enemmän kritiikkiä kuin kehuja. Ne vievät tätä hommaa paremmin eteenpäin.

-TT

”Kirjailijan”/bloggaajan elämää Puolassa

Moi.

Kirjailija on otsikossa heittomerkeissä, koska kovin montaa suomalaista ei voi kutsua kirjailijoiksi. Kirjailijathan saavat elantonsa tekemillään kirjoilla ja heitä ei kovin monia tästä maasta löydy. Osittain kyse on hyvin pienistä markkinoista ja osittain kyse on siitä, että kustantaja vetää suurimman osan tuotosta välistä omiin kuluihinsa. Tämä on syynä siihen miksi etsin tapaa julkaista kirjani yksin tehokkaimmin. En voi myöskään kiistää sitä tosiasiaa, että on epätodennäköistä yhdenkään julkaisijan haluavan kirjani julkaistavakseen.

Oma yksinkertaisille apinoille kuten itselleni tehty mallini kirjan kirjoittamiseen käsittää kolme osaa.

1. Tiedon etsiminen
2. Ideointi
3. kirjoittaminen

Tiedon etsiminen

Tiedon etsimiseen tätä kirjaa varten on mennyt 3-5 vuotta riippuen siitä kuinka asiat laskee. Kyseessä on siis ollut pitkä ja monessa mielessä varsin tehoton prosessi. Raakatietoa on tullut tankattua tuhansia sivuja joista aika lailla pienet määrät ovat olleet hyödyllisiä. Pieni osa lukemistani kirjoista on antanut suurimman hyödyn ja tämä pieni osa on myös vaikuttanut eniten kirjoittamiseeni. Koska tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole käydä tätä prosessia läpi niin totean vielä sen asian, että koko ajan oppii uutta ja jotakin tärkeätä jää aina kirjoittamatta. Tämän takia uskon etteivät nämä kaksi kirjaa joita työstän jää viimeisiksi. Halusi maailma sitä tai ei. Jos jollekin on jäänyt hieman epäselväksi mitä kaksi kirjaa tarkoittaa niin ensimmäinen on yleisteos siitä kuinka vähemmän on todellakin enemmän elämässä ja toinen on teos joka keskittyy ainoastaan rahaan ja siihen liittyviin asioihin.

Ideointi

Ideointi on jatkuva prosessi joka alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran muodostuu idea kirjan aiheeksi. Prosessi loppuu käytännössä vasta sitten, kun kirja on valmis. Se on siis vielä jossain määrin kesken. Ideointiprosessia varten otan hatkat täältä maaseudulta kerran tai kaksi viikossa ja painun Varsovaan muistivihkoni kanssa. Yleensä ideointi tapahtuu sitten jossain kahvilassa jonka ohi liikkuu paljon ihmisiä. Tämä prosessi vaatii ainakin minun kohdallani paljon erilaisia ärsykkeitä joita ei saa omassa huoneessa istuessa tietokoneen ääressä. Tulen menemään tähän prosessiin tarkemmin lähiaikoina. Se ei varsinaisesti koske pelkästään kirjoittamista vaan myös muuta elämää.

Kirjoittaminen

Ja sitten itse kirjoittamiseen. Siihen menee keskimäärin 4-5 päivää viikossa täällä Puolassa. Maksimimäärä päivässä on noin neljä tuntia ja sitä enempää ei tule kirjoitettua. Yleensä kolmen ja puolen tunnin jälkeen tulee tunne lopettamisen järkevyydestä. Niinä päivinä kun kirjoitan on kesto yleesä 3 ja ½:n tunnin sekä neljän välissä. Sivumäärät vaihtelevat viiden ja kahdeksan sivun välimaastossa riippuen asioista. Ne asiat jotka tulevat suoraan mieleen eivät vaadi kovin pitkää kirjoitusprosessia, koska olen kehittynyt tekemisessäni huomattavasti. Olen täällä Puolassa paljon kotimaata tehokkaampi, koska minulla ei ole minkäänlaisia häiriöitä kirjoitusaikana. Suomessa sekä sisäiset että ulkoiset häiriöt hukkaavat tehokkuudesta hyvin suuren osan. Oma arvioni tuottavuuden noususta on 50-100%:a. Suosittelen kaikille muille samanlaista häiriöiden sulkemista mikäli se on vain suinkin mahdollista.

Normaali päivärytmi

*     Herään yleensä kahdeksan ja puoli yhdeksän välissä jonka jälkeen syön aamupalan ja hoidan muut aamutoimet.

*     Pyrin aloittamaan kirjoittamisen yhdeksältä. En siinä aina onnistu, koska joskus ei uni tule heti, joten siirrän herätystäni välillä eteenpäin.

*     Koko kirjoitusprosessiini taukojen kanssa menee yhteensä seitsemän tuntia, rytmini:

*     2x45 minuuttia kymmenen minuutin tauolla jonka jälkeen puolentoista tunnin lounas/rentoutumistauko.

* 1x45 minuuttia + 10 minuutin tauko + 30 minuuttia, jonka jälkeen minulla on tunnin happihyppely/rentoutumistauko

*     Sama rytmi kuin edellinen

*     Tämän jälkeen tulee taas lepoa ja lukemista

*     Päivällinen tulee kun on nälkä

*     Loppuaika menee lukemiseen, lepäämiseen ja ulkoiluun

Kirjoitusrytmini on väljä ja taukojen määrä on ehkä hieman liian suuri. Niistä voisi rutistaa tunnin pois, mutta ei enempää. En ole sitä täällä kuitenkaan tehnyt, koska minulla ei todellakaan ole kiire. Ei tosin ole Suomessakaan, mutta en ole siellä ihan näin suurta omistautumista kirjoittamiselle tehnyt. Siellä on yksinkertaisesti liikaa häiriötekijöitä jotka johtuvat lähinnä minusta itsestäni. Suurin yksittäinen tekijä on Internetin liikakäyttö. Sitä ongelmaa ei ole täällä, koska minulla ei kotona ole mahdollisuutta orjuuttaa itseäni sen avulla.

Minusta tuskin tulee ammattikirjailijaa

Tämä kokemus on opettanut minulle sen, että minusta tuskin tulee ammattikirjailijaa tai -bloggaajaa. Vaikka se olisi mahdollista niin se on henkisesti aika yksinäistä puuhaa. Jossain määrin kaipaan seuraa tasaisin väliajoin. Vaikka minusta ei ammattilaista tulekaan niin tulen silti todennäköisesti lähtemään uudestaan ulkomaille kirjoittamaan kunhan rahatilanteeni sen sallii. Tämän lisäksi minun on pakko tutkia asioita ennen Suomesta poistumista. Jos oikein hyvin menee niin se tapahtuu ensi vuoden loppupuolella. Vaikka rahallisesti tästä hommasta tulee selvästi turpiin niin pidän lähtöä tänne oikeana ratkaisuna. Kirjoistanikin tulee varmasti parempia tämän irtautumisen myötä.

Ensimmäisen kirjani ensimmäinen versio on valmis

Ensimmäisen kirjani ensimmäinen versio on tänään tullut valmiiksi. Olen siitä hyvin iloinen. Siitä on pitkä matka vielä julkaisemiseen. Pidän sitä tällä hetkellä hyvänä kirjana ja toivottavasti pienellä viilauksella siitä tulee erinomainen. Koska kyseessä on oma ”lapsi” niin olen varmasti tässä asiassa puolueellinen. Seuraava askel on lähettää se hyvälle ystävälleni kommentoitavaksi. Odotan mielenkiinnolla hänen parannusehdotuksiaan. Todennäköisesti seuraavan kerran palaan ensimmäisen kirjani pariin elokuussa. Sillä aikaa kirjoitan sitten toista joka kertoo vain rahasta. Bloggaaminen tulee myös jatkumaan, mutta juhannuksen jälkeen julkaisen Suomen kielistä blogiani vain kerran viikossa. Tämä siitä syystä, että toivon lukijoideni keskittyvän kesälomanviettoon läppärin, tabletin tai muun härpäkkeen tuijottamisen sijaan.

Hyvää viikonloppua!

-TT

Ulos kirjahyllystä

Nyt on tullut se aika, kun on syytä kertoa peitelty salaisuuteni. Tällä asialla ei ole mitään tekemistä sukupuolisen suuntautumisen kanssa vaan on aika ilmoittaa, että tulen julkaisemaan esikoiskirjani tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä prosessi on kestänyt jo kolmesta viiteen vuotta riippuen vähän siitä mikä lasketaan kirjan tekemiseksi. En edes muista tarkkaa hetkeä jolloin kirjoitin ensimmäiset rivini, mutta siihen on vajaa pari vuotta. Loppuaika on mennyt informaation keräämiseen.

Mikäli mitään tekijänoikeuskysymyksiä ja -rajoituksia ei tule niin kirjan nimeksi tulee Vähemmän on Enemmän. Kirja tulee sisältämään aika paljon samaa sisältöä kuin mitä blogikin. Se on kirjoitettu kokonaisuudeksi eikä sisällä suoria lainauksia yksittäisistä blogiteksteistä. Pituutta sille tulee 150-200 sivua ja oma arvioni valmiiksi kirjoitetusta materiaalista on noin kaksi kolmasosaa.

Kirjoittamisen jälkeen tapahtuu vielä uudelleenkirjoitusprosessi joka vie varmasti oman aikansa. Tätä varten minulla on eräs kaverini joka oikolukee ja kommentoi tekstiäni. Häneen luotan aika vahvasti, koska hän pystyy aika hyvin kommentoimaan tekstiäni. Suuret kiitokset ja terveiset hänelle!! Olen myös luvannut hänelle, että mikäli en saa ensiversiota kirjoitettua elokuun loppuun mennessä saa hän valvoa sitä hetkeä, kun lahjoitan Greenpeacelle 100 Euroa. Tämä lupaus on annettu siksi, että minulla olisi parempi motivaatio tehdä asiat valmiiksi. Nuo viherterroristit, kun ovat viimeinen instanssi jolle olen valmis rahaa vapaaehtoisesti antamaan. Tarkoitus on saada kirjasta paljon paremmin luettava kuin mitä blogini tuppaa olemaan ja se prosessi vie aikaa.

Julkaisuprosessi on vielä pahiten vaiheessa, mutta en ole sille suurempaa roolia vielä halunnut antaakaan, koska kirjoittaminenkin on vielä pahasti kesken. Siitä voin kuitenkin sen verran paljastaa, että kyseessä on niin sanottu ”artisti maksaa” prosessi. Tämä johtuu siitä, että tulen lähes varmasti julkaisemaan kirjan itse. En ole yhtään ainutta julkaisijaa lähestynyt enkä varmaan sitä tule tekemäänkään. Tämän seurauksena kirjasta tulee mitä todennäköisimmin e-kirja. Tulen myös jossain vaiheessa julkaisemaan kyseisen kirjan Englanniksikin ja silloin on sitten enemmän mahdollisuuksia saada se painetussa muodossa julkaistuksi.

En ala vielä sen tarkemmin mennä yksityiskohtiin vaan keskityn kirjoittamiseen seuraavat kuukaudet. Tulen pikkuhiljaa ripottelemaan lisää informaatiota. Yksi asia jonka voin heti todeta tähän paikkaan on se, että mikäli et saa blogini lukemisesta mitään irti niin tuskin saat sitä kirjastanikaan. Myyn sitä mieluummin niille, jotka siitä hyötyvät kuin niille joille se on ajan- ja rahanhukkaa.

Näillä mennään,

-TT

Mitä olen oppinut?

Noin kaksi ja puoli vuotta ja hieman yli kaksisataaviisikymmentä kirjoitusta takana. Toivottavasti vähintään yhtä monta vuotta ja kirjoitusta edessä. Näiden kahden ja puolen vuoden aikana olen toivottavasti jotain jo ehtinyt oppiakin sekä elämästä että bloggaamisesta. Tässä kirjoituksessa onkin sittten tarkoitus käydä hieman oppimaani läpi. Tässä kirjoituksessa nämä asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä, joten ei kannata tehdä johtopäätöksiä sen perusteella.

”Luomisen tuska” iskee säännöllisen epäsäännöllisesti bloggaajaan.

En ole itseäni ikinä pitänyt mitenkään erityisen luovana persoonana ja välillä vain yksinkertaisesti iskee sellainen vaihe päälle jolloin ei itsestään saa juurikaan mitään irti ja silloin blogi päivittyy pidemmin väliajoin. Tästä tuskasta pitäisi jotenkin päästä eroon, mutta en ole vielä kovin hyvin siinä onnistunut. Jos jollakin on päteviä neuvoja tähän ongelmaan niin otan niitä mielelläni vastaan.

Kirjoittaminen onnistuu allekirjoittaneella parhaiten pienessä taustahälyssä.

Allekirjoittaneella kirjoittaminen onnistuu parhaiten eräässä pk-seudulla sijaitsevassa kahvilassa, jossa saa hyvin pitkälti olla rauhassa ominen ajatuksineen. Taustalla sopivalla volyymilla soiva musiikki ja muiden asiakkaiden aiheuttama häly ei haitaa yhtään. Sen sijaan sellaiset ihmiset jotka itse tuntee häiritsevät ratkaisevasti keskittymistä, vaikka eivät aktiivisesti sinua huomioisikaan.

Omasta mielestä hyvät kirjoitukset ovat harvoin suosituimpia

Tämä ilmiö on ihan mielenkiintoinen enkä tiedä koskeeko tämä muita bloggaajia kuin allekirjoittanutta? Tästä muilla bloggaajilla on varmasti myös faktaa enemmän takana. Tämä voi osittain johtua siitä, että omasta mielestäni hyödyllisimmät kirjoitukset eivät yleensä vastaa valtavirran odotuksia ja ovat useimmiten konsensusmielipiteiden vastaisia.

Suurin osa ihmisistä on lähes aina väärässä

Tästä asiasta lähes suurin osa tämän blogin lukijoista on varmasti eri mieltä mikä on tietysti ymmärrettävää. Tämä johtuu joistakin asioista ja yksi niistä on se, että olen itsekin suurimman osan ajasta väärässä suurimmassa osassa elämääni. Tämä on tietysti koko vähemmän on enemmän ideologian perusperiaate. Tällä ideologialla on tietysti seurauksia ja yksi niistä on se, että suurin osa ihmisistä voi ollakin väärässä suurimmassa osassa asioista kunhan vain on oikeassa niissä muutamassa joilla on suurempaa merkitystä elämässä. Nämä muutamat asiat tuottavat nimittäin sen verran suuren hyödyn, että muut asiat eivät merkitse tässä mittakaavassa kovinkaan paljoa. Tämän seurauksena tulisikin päästä niistä asioista eroon jotka tuottavat ne suurimmat tuskat ja epäonnistumiset. Tämä onkin sitten helpommin sanottu kuin tehty kuten myös noiden hyödyllisimpien asioiden hahmottaminen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että elämäämme tämä periaate vaikuttaa ainoastaan niin kauan kunnes suuri osa ihmisistä hahmottaa elämää ja maailmaa konsensusmielipiteiden kautta. Tiedän ettei tämä asia kuulostaa missään nimessä normaali-ihmiselle mitenkään loogiselta, mutta sitä mukaa kun olen näitä ilmiöitä hahmottanut ja tutkinut olen tullut vain entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että näin asiat todellisuudessa menevät.

Suurin osa kirjoituksistani on suurimmalle osalle turhia.

Tämä johtopäätös on jokaisen muuten hyödyllistä tehdä, vaikka se saattaakin vähentää lukijamäärääni. Tämä ei tietystikään koske ainoastaan omaa blogiani vaan kaikkea informaatiota jota meille välitetään. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että tiettyjä blogini kirjoituksia kannattaa jonkun ihmisen alkaa suoraan boikotoimaan, koska voi missata jotain itsellensä hyvin tärkeää. On myös huomioitava, että kirjoitusten turhuus jollekin tietylle henkilölle vaihtelee persoonan mukaan eikä silloin kannata kaverilta kysyä on jotain tiettyä kirjoitusta hyödyllistä lukea vai ei.

Ihmiset kestävät keskimäärin paljon huonommin eriäviä mielipiteitä kuin omiensa kaltaisia

Tämä voi tietysti olla vain ja ainoastaan omaa kuvitelmaani, mutta konsensusmielipiteiden vastaisten kirjoitusteni jälkeen kävijämäärät yleensä tippuvat selkeästi. Tämä voi tietysti johtua siitä, että nämä kirjoitukset ovat huonommin tehtyjä kuin muut. Totuutta on vaikea todistaa, joten tämä on lähinnä perstuntumaa.

Ihmiset haluavat keskimäärin aina päästä mahdollisimman helpolla

Tämä koskee niin allekirjoittanutta kuin lähestulkoon kaikkia muitakin. Suurin osa ihmisistä etsii oikotietä onneen, mutta sitä ei ole juurikaan saatavilla. Ainoastaan poikkeustapauksissa tämä on mahdollista. Tästä yhtenä todisteena on se, että kaikkien aikojen suosituin kirjoitukseni julkaisupäivänä oli Miljoona ilman poppakonsteja. On kuitenkin helppo epäonnistua yksinkertaisimmissa asioissa, kun kokonaisuus ei ole tasapainossa. Raha-asioiden kunnossapitoonkin riittää kaksi asiaa: Ei tuhlaa enemmän kuin tienaa ja laittaa rahaa säästöön ja tuottaviin investointeihin ennen kuin alkaa niitä käyttämään. Tämä tuottaa pidemmällä aikavälillä sinulle erinomaisen rahatilanteen eikä sen enempää tarvitse tehdä. Valitettavasti hyvin monet muut asiat kuten henkinen tasapaino vaikuttavat näiden kahden asian onnistumiseen.

Epäonnistumiset ja muut vaikeudet kuuluvat elämään

Tämä viimeinen asia ei aina kaikille ole itsestään selvä, mutta se on silti syytä mainita. Itse olen ainakin epäonnistunut monesti ja jatkuvasti, mutta en ole siitä huolimatta ollut erityisen masentunut enää moneen vuoteen, kun olen vihdoinkin onnistunut tämän ”ikävän” tosiasian hyväksymään.

Tässä viime vuosina oppimani asiat ja toivottavasti jotkin muut ovat myös blogia lukiessaan nämä asiat huomanneet. Voi olla, että siirryn nyt blogin suhteen joululomalle ja palaan hieman ennen vuodenvaihdetta asiaan. Tarkoitus on kuitenkin pitää lähinnä julkaisutauko ja yrittää kirjoittaa valmiiksi muutamia kirjoituksia tulevaisuutta varten.

Hyvää joulua kaikille mikäli en enää satu blogia julkaisemaan ennen pyhiä!

-TT

Ensimmäisestä kaksivuotisesta vielä hieman

Kuten viikko sitten kirjoittelinkin niin kaksi vuotta on tullut blogin aloittamisesta täyteen ja on syytä hieman kerrata ja analysoida mennyttä, vaikka peräpeiliin katsominen ei ole aina kovin järkevää. Ensimmäiseksi onkin siis syytä tuoda esille graafi joka kertoo rahatilanteen etenemisen ja se näyttää seuraavalta:

Ensimmäisenä on mainittava, että olin jo ehtinyt aloittamaan säästämisen ennen blogin aloittamista mikä näkyy siinä ettei yhteissumma ala nollasta vaan parintonnin kieppeiltä. Ensimmäinen vuosi oli pelkkää ylämäkeä aina toukokuulle saakka jolloin melkein koko kuukausi meni kissanristiäisissä ja niistä toipuessa. Tämän jälkeen oli muutama kuukausi aika lailla tasaista menoa ja sen jälkeen vuoden loppu ylämäkeä. Tämän vuoden tammikuussa jouduin sitten olemaan sairaslomalla ja sen takia nähdään pieni kymmenen prosentin lasku. Tämän jälkeen on ollut parin kuukauden nousu ja sen jälkeen olenkin sitten painanut kuolleen sydänkäyrää näyttävän ajanjakson viime maaliskuusta aina nykyhetkeen saakka. Kesäkuukaudet ovat minulle normaalistikin rauhallisimmat, joten pikkuhiljaa olisi aika päästä taas niin sanotusti ylämäkeen. Jos sitten mietitään mitä tuo käyrä sanoo niin siitä nähdään selkeästi ettei terveydellään kannata leikkiä ja kissanristiäiset ovat pahasta säästö- ja sijoitustavoitteille. Tämä johtuu varsinkin allekirjoittaneen ”töistä” joita ei voi oikein hoitaa ollessa saikulla tai vetämällä viikonloppuisin rännit. Kaiken kaikkiaan olen vasta alkumetreillä tämän säästö- ja sijoitustouhun kanssa ja toivottavasti onnistun välttämään suuret takaiskut vuosien varrella. Pieniltä ei voi välttyä, joten niiden kanssa on helppo elää oikealla asenteella. Olen hieman jäljessä omia väliaikatavoitteitani, mutta en ole siitä huolissani.

Eniten ylpeä näiden kahden vuoden aikana tapahtuneista muutoksista on perskännien vedon lopettaminen aivan kokonaan. Tämä myös näkyy allekirjoittaneen elämänlaadun parantumisena. Edellisistä on jo noin kahdeksan kuukautta mikä on itselleni varmasti ennätys sen jälkeen kun tuo viisaiden juoma alkoi maistumaan. Hyvää se on tehnyt varsinkin henkisesti. Kaiken kaikkiaan on todettava kurinalaisuuden kasvaneen allekirjoittaneella selkeästi, vaikka välillä tulee kyllä syötyä aikamoiset överit. Olen myös oppinut kärsivällisemmäksi sijoitustenikin suhteen mikä on tarkoittanut hötkyilyn vähentymistä. Olen pystynyt odottamaan hyvää ostohetkeä kärsivällisesti, koska en ole kokenut saavani tilaisuuksia ostaa osakkeita sopiviin hintoihin kovin montaa kertaa. Tämän voi myös nähdä katsomalla salkkuni arvon muutoksia jotka ovat olleet vähäisiä.

Kahdessa vuodessa olen kirjoittanut yli kaksisataa postia, joten niitä on aikamoinen läjä. Mikäli jollakin lukijalla on oma suosikkinsa niin voisi sen vaikka kommentteihin ilmoittaa. Itselleni suurin osa noista on hyvin rakkaita ”lapsia”. En tämän vuoksi osaa tai halua omia suosikkejani sen enempää laittaa. Miksi sitten näin hirveä määrä? Suurin syy on siihen ettei paremmaksi kirjoittajaksi tulla ilman kirjoittamista mikä vaatii jatkuvaa harjoittelua. Jossain vaiheessa alkaa kuitenkin iskeä jonkinlainen putkinäköisyys tätä hommaa kohtaan ja seuraa hyvin voimakas eläytyminen ja samaistuminen joka tietysti jossain määrin on hyväkin asia. Ongelmallisemmaksi se tulee silloin kun on vain yksi oikea totuus. Vielä se ei ole siihen kuitenkaan mennyt, mutta se on hyvä pitää aina mielessä. Seuraavan vuoden aikana on tarkoitus panostaa enemmän kirjoitusten laatuun mikä tulee näkymään todennäköisesti harvempana julkaisutiheytenä. Tämän toisaalta näyttää tulevaisuus ja se saattaa olla vääräkin arvio. Siitä tosin olen varma, että kirjoittamista jatkan ainakin vielä pitkään, koska tämä on myös hyvä tapa minulle itselleni arvioida kuinka elämä kehittyy. Toinen syy on se, että parhaimmillaan näiden tekstien kirjoittaminen tuo hyvän olon tunteita, kun saa itseään toteutettua. Tarkoitus on myös editoida tarkemmin tekstejä, jotta ei tulisi kirjoitettua niin paljon turhaa. Ihmiset kun jaksavat lukea paremmin tiivistettyä tekstiä.

Ja viimeiseksi vielä se huomionarvoisin kohta: Ilman jonkinlaista persoonallisuuden muutosta on turha kuvitella, että henkilöstä jonka tili tuli ja meni samantien tulee säästäväinen ja ylimääräiset rahansa sijoittava. Se tarkoittaa myös aikamoista muutosvastarintaa ystävissä ja lähimmäisissä sekä epäuskoa pysyvästä muutoksesta. Tämä aiheuttaa myös monenlaisia päänsisäisiä taisteluita ja itsensä vakuuttamisia. Kieltäytyminen erilaisista riennoista on myös monesti henkisesti raskasta ja välillä tulee jonkinlaisia ylilyöntejä. Kaikki nämä kuitenkin kuuluvat asiaan ja ne on hyväksyttävä sellaisinaan ilman epätoivoon vaipumista. Tämä tie on vienyt kuitenkin ainakin allekirjoittaneen kohti paranevaa elämänlaatua ja uskon myös muiden ihmisten huomaavan sen ennen pitkää mikäli se ei vielä näy. Meillä jokaisella on kuitenkin yksi elämä eikä sitä kannata tuhlata muiden mielipiteiden mukaan.

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä kirjoitus. Ensi kerralla tulee jotain muuta :D

-TT

Viisaat miehet eivät käy niitä taisteluità joita eivät voi voittaa

Monille ihmisille Don Quijote on hyvin tuttu tarina miehestä joka taistelee tuulimyllyjä vastaan tutun aseenkantajan Sancho Panchan kanssa eikä ikinä pääse taistelussaan alkua pidemmälle. Asia on kuitenkin siten ettei tällaisia toivottomia taisteluita tarvitse juurikaan käydä vaan viisas mies tai nainen valitsee ne paremmin ja selviää sen takia elämästään paljon helpommalla kuin monet muut.

Tällä kertaa voin ihan rehellisesti sanottuna myöntää valinneeni väärin Saksaan lähtemällä, mutta elämä opettaa eikä ilman riittävää informaatiota tehty lähtöpäätös enää oikeastaan vituta vaan on vain todettava erehtyneensä ja jatkettava matkaa kohti uusia taisteluja. Mainittakoon tämänhetkisen taisteluni olevan lähinnä terveyspainotteinen enkä osannut sitä mitenkään ennakoida. Tämä alkaa kuitenkin olla aika pitkälti lopussa ja olen tästä taas oppinut ottamaan enemmän asioista selvää kuin toimia vain ja ainoastaan perstuntumalla. En voisi väittää etten olisi välillä nauttinutkin täällä olostani, sillä varsinkin työkaverini ovat hyvin mukavia ja tuntuvat jossakin määrin perheenjäseniltäni. Tämä on aika normaali tilanne mielestäni, sillä olen ennenkin parilla aikaisemmalla ulkomaankomennuksellani saanut monta uutta perheenjäsentä jota on kiva tavata aina kun on vain mahdollista. Olen täällä reissulla tehnyt terveyteni reistaillessa kahdentoista tunnin työpäiviä ja niillä on varmasti ollut myös jonkinlainen vaikutus oman vointiini. Lähinnä kyse on hengitysteiden ongelmista ja ainakin savulla on tässä ollut jonkinlainen vaikutus. Myös hostellihuoneemme ilma on niin surkea ettei siellä voi oleilla yhtään enempää yskimättä. Tämä tosin koskee lähinnä vain allekirjoittanutta, joten tarkkaa analyysia on vaikea tehdä enkä ole lääkäriin mennyt johtuen lähinnä siitä ettei työmaata kehtaa jättää kovin pienten asioiden takia eikä vapaa-aikaakaan viitsi tuhlata lekuriin menoon, vaikka ei se kovin järkevääkään ole. Tähän asti olen selvinnyt kuitenkin suhteellisen hyvin, mutta mikäli tänne tulee vielä kovempia pakkasia niin kusessa ollaan.

Eteenpäin ajattelin mennä valitsemalla taisteluni paljon paremmin ja odotan innolla täältä Saksasta kotiutumistani, sillä käytännössä heti joulun jälkeen alkaa oman elämäni muutostyöt ja tällä kertaa en niitä aio enää jättää pelkiksi puheiksi vaan lopettaa kaikki ”sitku, mutku, eiku,” tekosyyt ja aloittaa tositoimet. Tällä kertaa ne taitavat alkaa ortopedillä käymisellä, sillä vaikka hengitystieni ovat reistailleet enemmän niin jalkanikaan ei ole vielä kunnolla parantunut, joten nyt alkaa olla viimeiset hetket hoitaa se asia. Tämä saattaakin siirtää allekirjoittaneen pidemmälle ”lomalle”, mutta en näe tätä minään ongelmana vaan lähinnä mahdollisuutena hoitaa omat asiani uuteen uskoon. Olen tällä reissullani nimittäin huomannut ettei ole mitään järkeä olla puolet vuorokaudesta töissä, kun asiansa oikein hoitamalla voi tehdä työtä vain pari tuntia päivässä ja elää silti ihan täyttä elämää. En sano tämän olevan mitenkään helppoa, mutta se on myös mahdollista. Kylmä fakta on se ettei tämä muutos onnistu uskomalla vanhoihin totuuksiin kuten kovaan työntekoon, sillä kova työnteko ei todellakaan auta mikäli et hoida asioitasi selkeästi paremmin kuin muut. Tiedän ettei suurin osa usko tätä, mutta ihminen voi olla lähestulkoon mitä tahansa kuin vain haluaa. Ei tämä muutos tule itsellenikään olemaan yksinkertainen asia enkä pidä sitä missään nimessä itsestään selvänä, mutta seuraavat vuodet tulevat näyttämään miten tulee käymään. Tarkoitus on pystyä työskentelemään paikasta riippumatta pari tuntia päivässä tuottaen riittävän toimeentulon. Tämä tarkoittaa huomattavasti suurempia tuloja kuin mitä tällä hetkellä, sillä aion pystyä matkustelemaan samalla, kun töitäni teen. Tietysti muutokset matkan varrella ovat aina mahdollisia, joten saa nähdä miten projekti tästä etenee. Voi tietysti olla, että löydän itseni loppujen lopuksi samasta paikasta kuin mistä olen lähtenytkin, mutta se saattaa sittenkin olla paras paikka ainakin allekirjoittaneelle.

Bloggaaminen tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin, mutta saatan jossain vaiheessa vaihtaa sekä kieltä että hieman formaattia. Myös julkaisutiheys tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan heti joulun jälkeen. Tämä johtuu aika pitkälti siitä, että tarkoitus on erityisesti kehittyä kirjoittamisessa. Alkuun voi tietysti olla vaikeampaa löytää riittävästi mielenkiintoisia aiheita, mutta en anna sen tosiseikan masentaa itseäni vielä ennen kuin olen kunnolla aloittanut. Näillä fiiliksillä mennään juuri tällä hetkellä. Täältä Saksasta tämä on viimeinen kertomukseni ennen Suomeen saapumistani, mutta teen vielä jonkin tilinpäätöksen tästä reissusta ennen vuoden loppua.

-TT

PS. Erityisesti lapsiperheille joululahjavinkkinä ettei laatuaikaa voi mikään tavara ikinä voittaa!

Luomisen tuskaa

Täytyy kyllä tunnustaa etten ennen bloggaamisen aloittamista osannut juurikaan arvostaa minkään luovan työn tekijöitä, mutta olen nykyään lähinnä ihmeissäni siitä kuinka on mahdollista tehdä luovaa työtä kokopäiväisesti. Ainakin itse koen luomisen tuskaa suhteellisen usein ja varsinkin viime aikoina on ollut monesti tuskaista saada kirjoitettua materiaalia jonka laatu tyydyttää allekirjoittanutta. Toivottavasti jaksatte olla kärsivällisiä näiden suvantovaiheiden aikana, sillä niitä tulee aina välillä. Koska kyseessä on kuitenkin muutamaa mainosta lukuunottamatta ei-kaupallinen blogi niin en koe niin suurta tarvetta päivittää tätä tietyin aikavälein.

Oma kirjoitusprosessini ei ole mitenkään yksinkertainen tai samanlainen oikeastaan koskaan vaan aika monesti se alkaa ideasta joka voi hyökätä sieluni syövereihin ihan missä tahansa. Yllättävän usein tämä tapahtuu julkisissa kulkuvälineissä mikä saattaa johtaa allekirjoittaneen sekoamiseen ja hullun katseeseen. Hyvin usein tämä tapahtuu onneksi muiden ihmisten katsoessa muualle, mutta saattaa myös johtua hullunkiillon välttämiseen. Onneksi kuitenkin suomalaiset eivät tunnetusti hirveän usein katso muita ihmisiä julkisilla paikoilla, joten en vielä tähän mennessä ainakaan ole saanut siirtoa pakkohoitoon johonkin pois ihmisten ilmoilta. Toinen mahdollisuus tähän ideoiden löytämiseen on hirveä ”kanuuna” jonka aikana tulee yleensä kaikista absurdeimmat ja hulluimmat kirjoitusideat. Tällä hetkellä se ei tosin ole mahdollista ottaen huomioon itselleni antaman raittiuslupauksen joka kestää ainakin vuoden loppuun saakka. Käytännössä näitä ideoita voi tulla ihan mistä tahansa eikä paikalla sinänsä ole juuri merkitystä. Myös muitakin paikkoja ja mielentiloja löytyy ja osittain nuo julkiset kulkuneuvot johtuvat siitä, että vietän niissä keskimäärin hyvin paljon aikaa. Toinen mielentila tulee juuri ennen nukkumaanmenoa ja silloin monesti aivoni saattavat käydä sen verran kovilla kierroksilla ettei uni meinaa puskea silmään kovin helposti. Ongelmana tässä on se ettei tuolloin juuri ole mahdollisuutta keskittyä kirjoittamiseen johtuen väsymyksestä. Se mikä näissä ideoissa alkaa tökkiä on se samojen aiheiden ympärillä pyöriminen ja on täysin mahdotonta kirjoittaa joka kerta uudesta jutusta johtuen tämän blogin päivittymisestä kuitenkin lähestulkoon säännöllisesti pari kertaa viikossa ja sen takia toivoisinkin lukijoilta enemmän kommentteja, jotta saattaisin mahdollisesti saada aikaiseksi taas jotain uutta. Luen monta kymmentä kirjaa vuodessa ja monesti niistä löytyy kyllä hyvää sisältöä ja kirjoittamisen arvoista sisältöä, mutta monesti siinä käy niin etten saa kuitenkaan riittävästi omaa materiaalia kirjoittamiseeni enkä missään nimessä halua vain kopioida tekstiä ja laittaa sitä tähän blogiini ilman omia ajatuksiani.

Periaatteessa ideasta on monesti hyvinkin pitkä matka valmiiseen kirjoitukseen, sillä nämä ideat ovat välillä hyvinkin suppeita ja niiden jalostaminen kokonaiseksi kirjoitukseksi on vielä hyvin pitkän matkan päässä. Yhden kirjoituksen valmistumiseen aloittamisesta saattaa mennä puolesta tunnista jopa viiteen ja joskus on pakko pitää pidempi taukokin joka saattaa olla myös vuorokausia. Tämä kesto on tietysti hyvin vaihteleva ja yleisimmin se tapahtuu yhdessä päivässä. Tämä riippuu siitä kuinka henkisesti ja fyysisesti virkeäksi itseni tunnen kirjoittaessani. Fyysinen väsymys rajoittaa selkeästi tekstin saamista valmiiksi eikä liian väsyneenä pysty kirjoittamaan mitään älyllistä. Toisaalta älyllisyys on aika pitkälti lukijasta kiinni. Varsinkin intissä mua pidettiin typeryksenä mikä johtui lähinnä siitä ettei kuulijoiden älykkyys aina riittänyt vastaanottamaan sitä viestiä mitä halusin lähettää eteenpäin. Parhaimmillaan kirjoittaminen on hyvin helppoa eikä yhden noin a-nelosen kirjoittamiseen mene puolta tuntia kauempaa mikäli on hyvä flow päällä. Kuitenkin monesti käy niin, että alku menee tosi hyvin ja jossain vaiheessa iskee jumi päälle ja välillä tämä ei sitten lähde millään saman päivän aikana. Silloin on vaan pakko jatkaa seuraavana päivänä. En tiedä tarkkaa määrää osuutta kirjoituksista joiden tekemiseen menee monta päivää. Pahimmillaan käy niin ettei puolikkaan sivun jälkeen tulekaan mitään järkevää ajatusta enää mieleen ja alkuperäinen idea on pakko hylätä kokonaan. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja niin käy harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan parhaimmatkin ideat saattavat kuivua kokoon mikäli en osaa aloittaa ajoissa sen koostamista kokonaisuudeksi.

Olen monesti pyytänyt kommentteja lukijoilta ja niitä tulee kyllä aika vähän. Tätä pidän myös aika pitkälti omana vikana, sillä olen aina ollut vähän huono vastaamaan niihin. Kuitenkin aion kokeilla uutta lähestymistapaa. Tästä lähin lupaan vastata JOKAISEEN kommenttiin seuraavan vuorokauden sisällä. Tästä teen kuitenkin poikkeuksen etukäteen ilmoittamalla ja huomenna aion taas pitää mediattoman päivän mikä sisältää tietokoneen pitämisen suljettuna koko vuorokauden ajan. Viime kerralla en siinä ihan kokonaan onnistunut, mutta huomenna päivä on uus.

Palataan asiaan taas ensi viikolla.

- TT