”Kirjailijan”/bloggaajan elämää Puolassa

Moi.

Kirjailija on otsikossa heittomerkeissä, koska kovin montaa suomalaista ei voi kutsua kirjailijoiksi. Kirjailijathan saavat elantonsa tekemillään kirjoilla ja heitä ei kovin monia tästä maasta löydy. Osittain kyse on hyvin pienistä markkinoista ja osittain kyse on siitä, että kustantaja vetää suurimman osan tuotosta välistä omiin kuluihinsa. Tämä on syynä siihen miksi etsin tapaa julkaista kirjani yksin tehokkaimmin. En voi myöskään kiistää sitä tosiasiaa, että on epätodennäköistä yhdenkään julkaisijan haluavan kirjani julkaistavakseen.

Oma yksinkertaisille apinoille kuten itselleni tehty mallini kirjan kirjoittamiseen käsittää kolme osaa.

1. Tiedon etsiminen
2. Ideointi
3. kirjoittaminen

Tiedon etsiminen

Tiedon etsimiseen tätä kirjaa varten on mennyt 3-5 vuotta riippuen siitä kuinka asiat laskee. Kyseessä on siis ollut pitkä ja monessa mielessä varsin tehoton prosessi. Raakatietoa on tullut tankattua tuhansia sivuja joista aika lailla pienet määrät ovat olleet hyödyllisiä. Pieni osa lukemistani kirjoista on antanut suurimman hyödyn ja tämä pieni osa on myös vaikuttanut eniten kirjoittamiseeni. Koska tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole käydä tätä prosessia läpi niin totean vielä sen asian, että koko ajan oppii uutta ja jotakin tärkeätä jää aina kirjoittamatta. Tämän takia uskon etteivät nämä kaksi kirjaa joita työstän jää viimeisiksi. Halusi maailma sitä tai ei. Jos jollekin on jäänyt hieman epäselväksi mitä kaksi kirjaa tarkoittaa niin ensimmäinen on yleisteos siitä kuinka vähemmän on todellakin enemmän elämässä ja toinen on teos joka keskittyy ainoastaan rahaan ja siihen liittyviin asioihin.

Ideointi

Ideointi on jatkuva prosessi joka alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran muodostuu idea kirjan aiheeksi. Prosessi loppuu käytännössä vasta sitten, kun kirja on valmis. Se on siis vielä jossain määrin kesken. Ideointiprosessia varten otan hatkat täältä maaseudulta kerran tai kaksi viikossa ja painun Varsovaan muistivihkoni kanssa. Yleensä ideointi tapahtuu sitten jossain kahvilassa jonka ohi liikkuu paljon ihmisiä. Tämä prosessi vaatii ainakin minun kohdallani paljon erilaisia ärsykkeitä joita ei saa omassa huoneessa istuessa tietokoneen ääressä. Tulen menemään tähän prosessiin tarkemmin lähiaikoina. Se ei varsinaisesti koske pelkästään kirjoittamista vaan myös muuta elämää.

Kirjoittaminen

Ja sitten itse kirjoittamiseen. Siihen menee keskimäärin 4-5 päivää viikossa täällä Puolassa. Maksimimäärä päivässä on noin neljä tuntia ja sitä enempää ei tule kirjoitettua. Yleensä kolmen ja puolen tunnin jälkeen tulee tunne lopettamisen järkevyydestä. Niinä päivinä kun kirjoitan on kesto yleesä 3 ja ½:n tunnin sekä neljän välissä. Sivumäärät vaihtelevat viiden ja kahdeksan sivun välimaastossa riippuen asioista. Ne asiat jotka tulevat suoraan mieleen eivät vaadi kovin pitkää kirjoitusprosessia, koska olen kehittynyt tekemisessäni huomattavasti. Olen täällä Puolassa paljon kotimaata tehokkaampi, koska minulla ei ole minkäänlaisia häiriöitä kirjoitusaikana. Suomessa sekä sisäiset että ulkoiset häiriöt hukkaavat tehokkuudesta hyvin suuren osan. Oma arvioni tuottavuuden noususta on 50-100%:a. Suosittelen kaikille muille samanlaista häiriöiden sulkemista mikäli se on vain suinkin mahdollista.

Normaali päivärytmi

*     Herään yleensä kahdeksan ja puoli yhdeksän välissä jonka jälkeen syön aamupalan ja hoidan muut aamutoimet.

*     Pyrin aloittamaan kirjoittamisen yhdeksältä. En siinä aina onnistu, koska joskus ei uni tule heti, joten siirrän herätystäni välillä eteenpäin.

*     Koko kirjoitusprosessiini taukojen kanssa menee yhteensä seitsemän tuntia, rytmini:

*     2x45 minuuttia kymmenen minuutin tauolla jonka jälkeen puolentoista tunnin lounas/rentoutumistauko.

* 1x45 minuuttia + 10 minuutin tauko + 30 minuuttia, jonka jälkeen minulla on tunnin happihyppely/rentoutumistauko

*     Sama rytmi kuin edellinen

*     Tämän jälkeen tulee taas lepoa ja lukemista

*     Päivällinen tulee kun on nälkä

*     Loppuaika menee lukemiseen, lepäämiseen ja ulkoiluun

Kirjoitusrytmini on väljä ja taukojen määrä on ehkä hieman liian suuri. Niistä voisi rutistaa tunnin pois, mutta ei enempää. En ole sitä täällä kuitenkaan tehnyt, koska minulla ei todellakaan ole kiire. Ei tosin ole Suomessakaan, mutta en ole siellä ihan näin suurta omistautumista kirjoittamiselle tehnyt. Siellä on yksinkertaisesti liikaa häiriötekijöitä jotka johtuvat lähinnä minusta itsestäni. Suurin yksittäinen tekijä on Internetin liikakäyttö. Sitä ongelmaa ei ole täällä, koska minulla ei kotona ole mahdollisuutta orjuuttaa itseäni sen avulla.

Minusta tuskin tulee ammattikirjailijaa

Tämä kokemus on opettanut minulle sen, että minusta tuskin tulee ammattikirjailijaa tai -bloggaajaa. Vaikka se olisi mahdollista niin se on henkisesti aika yksinäistä puuhaa. Jossain määrin kaipaan seuraa tasaisin väliajoin. Vaikka minusta ei ammattilaista tulekaan niin tulen silti todennäköisesti lähtemään uudestaan ulkomaille kirjoittamaan kunhan rahatilanteeni sen sallii. Tämän lisäksi minun on pakko tutkia asioita ennen Suomesta poistumista. Jos oikein hyvin menee niin se tapahtuu ensi vuoden loppupuolella. Vaikka rahallisesti tästä hommasta tulee selvästi turpiin niin pidän lähtöä tänne oikeana ratkaisuna. Kirjoistanikin tulee varmasti parempia tämän irtautumisen myötä.

Ensimmäisen kirjani ensimmäinen versio on valmis

Ensimmäisen kirjani ensimmäinen versio on tänään tullut valmiiksi. Olen siitä hyvin iloinen. Siitä on pitkä matka vielä julkaisemiseen. Pidän sitä tällä hetkellä hyvänä kirjana ja toivottavasti pienellä viilauksella siitä tulee erinomainen. Koska kyseessä on oma ”lapsi” niin olen varmasti tässä asiassa puolueellinen. Seuraava askel on lähettää se hyvälle ystävälleni kommentoitavaksi. Odotan mielenkiinnolla hänen parannusehdotuksiaan. Todennäköisesti seuraavan kerran palaan ensimmäisen kirjani pariin elokuussa. Sillä aikaa kirjoitan sitten toista joka kertoo vain rahasta. Bloggaaminen tulee myös jatkumaan, mutta juhannuksen jälkeen julkaisen Suomen kielistä blogiani vain kerran viikossa. Tämä siitä syystä, että toivon lukijoideni keskittyvän kesälomanviettoon läppärin, tabletin tai muun härpäkkeen tuijottamisen sijaan.

Hyvää viikonloppua!

-TT