Heinäkuu 2015 Cash -275€ Salkku -0.7%

Lunta tupaan ja pahasti. Tällä kertaa turpiin tuli henkisesti ja arvioni mukaan kyse on elämäni toiseksi pahimmasta takaiskusta faijani kuoleman jälkeen. Takaiskun seurauksena olen joutunut ajattelemaan entistä tarkemmin sitä mikä on oikeasti tärkeää. Talousasiat menivät sen sijaan lähes odotetusti. Bloggaamiseen on tulossa muutoksia, mutta siitä lisää katsauksen lopussa.

Tulot ja menot yhtä poikkeutta lukuunottamatta odotetut

Kuun alkupuolella tulleen takaiskun johdosta jouduin ostamaan kuukausilipun julkisiin kulkuvälineisiin, minkä seurauksena minulta meni ylimääräinen satanen. Odotin kahtasataa miinusta, mutta sitä tulikin enemmän. Miinuksen suuruus on osin riippuvainen siitä, että maksoin paljon enemmän veroja. Tämä siitä syystä, että jouduin ottamaan heinäkuun tuloni sivutyöverokortilla. Saan suurimman osan veroista takaisin ensi vuoden joulukuussa. Annan siis turhaan halpaa lainaa valtiolle. Onneksi tämä ei ole suuri osa vuosituloistani. Elokuussa tulee vielä osa tuloista suuremmalla veroprosentilla. Elokuu on yleensä yksi kalleimmista kuukausistani eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Odotan miinusten olevan 200-300 euroa. Riippuen vähän siitä miten tuloni jakautuvat verojenmaksun suhteen.

Heinäkuussa Kiinan pörssikuplan alkoi puhkeamaan

Kehittyvien markkinoiden ETF:ni ottivat turpiinsa heinäkuussa. Tähän yksi syy on Kiinan pörssikuplan puhkeaminen. Suorista osakesijoituksista sen verran, että Outotec julkisti osavuosikatsauksessaan tuloksen joka oli suunnilleen odotettu. Lukuunottamatta tilauskannan hieman odotettua suurempaa kasvua ei yllätyksiä tullut. Yrityksen pitkän ajan tuottopotentiaali on paljon suurempi kuin mitä se tällä hetkellä saa aikaiseksi. Tällä hetkellä asiakkaiden investoinnit ovat lähes nollissa. Yrityksen pitäisi jostain saada lisää potkua palveluliiketoimintaansa, jotta se voisi tehdä parempaa tulosta suurempien investointien ollessa pohjilla. Tähän osakkeeseen sijoittaessa odottavan aika on pitkä, joten saa nähdä mihin suuntaan yritys menee. Tällä hetkellä pidän osakkeita vieläkin kalliina ostettavina enkä harkitse lisäsijoituksina muuten kuin säästämällä kuukausittain ETF:iin.

Heinäkuussa aloitin uuden tavan muodostamisen

Henkilökohtaisessa elämässä kokemani henkisen takaiskun lisäksi aloitin heinäkuussa uuden tavan eli aamulenkin. Tarkoitus on joka aamu tehdä pieni lenkki. Toistaiseksi olen tehnyt sen kävellen, mutta jossain välissä saatan aloittaa myös juoksemisen. Lenkin tärkein tarkoitus on saada itsensä kunnolla hereille heti aamusta. Aloitin tavan luomalla itselleni vinkin laittamalla ennen nukkumaanmenoa itselleni ulkoiluvaatteet hyvin esille. Tämän seurauksena minun oli helppo muistaa mitä herätyksen jälkeen piti tehdä. Aloitin ensin ihan vain pyörähtämällä vartin verran ulkona. Tämän jälkeen aloin pikkuhiljaa lisätä kestoa. Nykyään lenkki kestää noin kolme varttia. Tähän mennessä lenkki on jäänyt kerran väliin, mutta muuten lähteminen tuntuu koko ajan helpommalta. Todelliset kompastuskivet tavan säilymisessä tulevat pimeällä ja kylmällä ajanjaksolla.

Blogi loppuu seuraavan vuoden aikana, uusi projekti alkaa piakkoin

On tullut aika lopettaa tämä blogi. Päätös on loppujen lopuksi ollut helppo. Minulla ei ole enää mitään uutta sanottavaa niistä blogin osa-alueista, jotka liittyvät suoraan otsikkoon. Itsensä toistamisessa vuodesta toiseen ei ole mitään järkeä. On aika tullut siirtyä muihin asioihin. Jokaisen täytyy tietää itse, koska on aika lopettaa. Viime vuosina olen nähnyt muutamia henkilöitä, jotka ovat roikkuneet hommissaan liian pitkään. He eivät ole osanneet lopettaa, vaikka heillä ei ole ollut enää mitään annettavaa. Itse en halua tätä, joten lopetan roikkumatta turhaan pidempään. Yhdessä asiassa olen ainakin selkeästi epäonnistunut ja kyse on siitä etten ole onnistunut luomaan keskustelukulttuuria blogiini. Vuorovaikutukseni lukijoideni kanssa on epäonnistunut. Tämä on ollut suurin pettymykseni.

Tulen seuraavan vuoden aikana julkaisemaan suurimman osan Vähemmän on Enemmän kirjasta blogikirjoituksina. Niiden lisäksi tulen jatkamaan kuukausikatsauksieni tekoa blogiin. Muuten tähän blogiin ei ole tulossa enää lisäyksiä lukuunottamatta sitä kirjoitusta, jossa kerron uudesta blogistani. Alunperin minun piti aloittaa se elokuun puolessavälissä, mutta tällä hetkellä en tiedä tarkkaa päivää aloitukselle. Suurin syy tähän on kokemani takaisku heinäkuussa. Sen seuraukseni kaikki aikataulut menivät hieman myöhemmäksi. Uuden blogini aihealueet tulevat jossain määrin muistuttamaan uutta kirjaani Rahapeli, mutta se tulee kaivautumaan vielä sitä syvemmälle. Tarkemmat tiedot tulevat, kun saan homman pyörimään. Pyrin siinä pääsemään myös syvempään vuorovaikutukseen lukijoiden kanssa kuin aiemmin. Toivottavasti onnistun siinä, mutta tulevaisuus näyttäköön miten siinä tulee käymään.

Uuden kirjani julkaisu myöhästyy hieman

Aikaisemmin minulla oli tähtäimessä uuden kirjani Rahapelin julkaisu viimeistään lokakuun lopussa, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että julkaisen ehkä vasta marraskuussa. Tällä hetkellä julkaisu ei ole tärkeysjärjestyksessäni ensimmäinen asia. Itse kirjan sisältö alkaa sen sijaan olla hyvällä mallilla. Sen editoiminen sen sijaan tulee kestämään, koska ylimääräinen aikani on vähentynyt huomattavasti. Seuraavien parin viikon aikana minun on tarkoitus saada tehtyä kappalejaot. Joudun ehkä järjestelemään kaiken tekstini uudelleen näillä näkymin. Editointiprosessi on ensimmäisen kirjan tekemisen perusteella paljon hitaampi kuin mitä kuvittelin sitä ennen. Oman näkemykseni mukaan toinen kirja tulee olemaan selvemmin kirjoitettu kuin ennen ja olen onnistunut vähentämään turhaa tekstiä.

Tässä tämänhetkiset tunnelmani. Julkaisen parin viikon sisällä suunnitelmat uudesta blogistani.

-TT

Blogi 3V

Niin on taas yksi vuosi vierähtänyt ja blogi täyttää tänään kolme vuotta. Nämä kolme vuotta ovat sisältäneet niin ylä- kuin alamäkiäkin varsinkin mitä tulee kirjoittamiseen. Välillä on tuntunut siltä ettei ole mitään asiaa. Toisinaan taas on tuntunut siltä, että asiaa olisi vähän liikaakin. Tällä hetkellä tuntuu taas hieman vaikeammalta, mutta eiköhän se hommat taas ala pikkuhiljaa lutviutumaan. Ulkona on sen verran hyvät kelit ettei kannata tuhlata parasta aikaansa sisällä. Tämä asia myös rajoittaa tällä hetkellä kirjoitusintoani.

Mitä sitten olen saanut aikaan näissä kolmessa vuodessa? Sitä olisi ehkä parempi kysyä teiltä lukijoilta. Kertokaa ihmeessä mielipiteenne mikäli vain näette tarvetta niille. On myös parempi korjata virheeni ajattelussa, koska en ole läheskään aina oikeassa. Kommenttien saaminen kirjoituksiin on tärkeää, koska ne luovat keskustelua. Keskustelu lisää lukijoiden ja kirjoittajan saamaa hyötyä. En tietystikään ole paras vastaanottaja ja se on helppo nähdä kommenttien määrästä. Toinen ja epätodennäköisempi vaihtoehto on se, että kirjoitukseni antavat enemmän kuin mitä luulen. Eli olen harvemmin väärässä kuin mitä oletan olevani.

Kirjoitusten määrä taitaa tällä hetkellä olla noin 330 ja ne on tehty kolmen vuoden aikana. Tämä tarkoittaa aikamoista määrää spämmiä. Tämä tarkoittaa yhtä kirjoitusta lähes kolmen päivän välein. Tämä on sellainen määrä etten ole ihan varma pystynkö tätä vauhtia enää kirjoittamaan jatkossa. Se nähdään tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan olen suhteellisen tyytyväinen kirjoitusteni laatuun, mutta kyllä minulla on varaa parantaa. Jos joku on lukenut kirjoituksiani melkein kaikki kolme vuotta niin olisi kiva kuulla onko laatu parantunut yhtään? Lukijoiden määrä on näinä vuosina aika tarkkaan ollut keskimäärin 100 käyntikertaa vuorokaudessa. Tällä hetkellä päivittäinen lukijamäärä on keskimäärin jotain sadanviidenkymmenen ja kahdensadan väliltä. Tämä riippuu jonkin verran kirjoitustiheydestä, joten on vaikeaa antaa tarkempaa lukua. En pane pahakseni vaikka kävijämäärä kasvaisi, mutta se tulee vaatimaan tasonnostoa. Kolme suosituinta kirjoitusta ovat olleet seuraavat:

http://lessismorefinland.blogspot.fi/2013/05/outotec-analyysi.html

http://lessismorefinland.blogspot.fi/2014/03/1-askel-laita-rahaa-saastoon-heti.html

http://lessismorefinland.blogspot.fi/2011/07/alkupisteessa.html

Nämä kolme ovat juuri mainitussa järjestyksessä. Toisena tällä hetkellä oleva kirjoitus tulee menemään ensimmäisen ohi seuraavien kuukausien sisällä. Outotec-analyysi on jostain syystä ollut selkeästi suosituin, mutta tämä saattaa johtua siitä, että kauppalehden keskustelupalstalta taisi olla linkki siihen. Yksi asia joka minua kiinnostaa on se, että onko jollakin lukijalla joku suosikkikirjoitus joka on ylitse muiden? Itse arvostan omia ”lapsiani” kaikkia lähes yhtä paljon, joten olen liian puolueellinen arvioimaan kirjoituksiani.

Olen tällä hetkellä suhteellisen tyytyväinen kirjoitusteni laatuun, mutta aina on varaa parantaa. Bloggaaminen lähtee aina jossain määrin omista tarpeista, mutta mikäli lukijat eivät hyödy mitään niin eivät he jaksa palata takaisin. On tietysti selvää ettei kukaan hyödy jokaisesta kirjoituksesta, mutta ensisijaisesti toivon, että ihmisille on enemmän hyötyä kuin haittaa tämän blogin lukemisesta. Jos näin ei ole niin älkää lukeko tätä.

Laitoin nyt kuvani tohon blogiini, joten voitte katsoa minkälainen apina tätä kirjoittaa. Jos näette minua jossain niin minulle voi toki tulla juttelemaan. Olen parempi kirjoittamaan kuin puhumaan, joten ei kannata ihmetellä, jos olen sosiaalisesti vaikea. Jos jotakuta vituttaa blogini niin kertokaa syy sen sijaan, että valitsette helpon tien vain avautua. Toivon kuitenkin enemmän kritiikkiä kuin kehuja. Ne vievät tätä hommaa paremmin eteenpäin.

-TT

Vähemmän on enemmän FAQ

Mikä on vähemmän on enemmän periaate?

Vähemmän on enemmän periaate tarkoittaa sitä, että pieni osa syistä, panostuksista tai yrityksistä tuottavat suurimman osan tuloksista, saavutuksista tai palkinnoista. Tämä periaate tarkoittaa käytännössä sitä, että maailma on pahasti epätasapainossa. Pienet teot voivat aiheuttaa suuret seuraukset. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suurin osa tekemistämme asioista ovat turhia. Tämä epätasapaino pätee lähes kaikkeen tässä maailmassa.

Kuka on periaatteen keksijä?

Periaateen isää on vaikea sanoa, mutta ensimmäinen ihminen joka julkaisi tutkimuksia asiasta oli italialainen ekonomisti Vilfredo Pareto joka huomasi, että 80%:a maaomistuksesta oli 20%:n käsissä Italiassa. Tämän havainnon jälkeen hän alkoi tutkimaan asiaa tarkemmin ja huomasi asioiden olevan samoissa lukemissa myös muissa maissa.

Mitä merkitystä asialla on minulle?

Asialla on suuri merkitys meille kaikille, koska lähes kaikki asiat ovat enemmän tai vähemmän tällaisessa epätasapainossa. Suurin osa omaisuuksista on pienen osan käsissä, pieni osa sijoituksistamme tuottavat suurimman osan voitoistamme, suurin osa saamastamme informaatiosta on vähemmän tärkeää ja niin edelleen. Maailma on enemmän epätasapainossa asioiden suhteen kuin tasapainossa. Tämän periaatteen hylkiminen vähentää selkeästi sekä elintasoamme että elämänlaatuamme.

Onko tähän periaatteeseen poikkeuksia?

Kyllä on. Esimerkiksi meidän pitää saada unta keskimäärin 7-9 tuntia, jotta voimme maksimoida suorituskykymme vaikeissa asioissa pidemmällä aikavälillä. Elinikäinen oppiminen kuuluu myös poikkeuksiin, koska maailma muuttuu koko ajan. Samojen ajatusten viljeleminen muuttuvassa maailmassa johtaa vaikeuksiin. Periaatteessa tämä tarkoittaa myös sitä, että mikäli maailma muuttuu siihen suuntaan ettei periaate toimi on siitä luovuttava. Tällä hetkellä siitä ei tosin ole mitään merkkejä. Minulle on myös kerrottu ettei tämä periaate koske naisten kenkiä, mutta siitä en osaa sanoa oikeastaan mitään.

Kuinka tätä periaatetta voi hyödyntää?

Paras tapa hyödyntää tätä periaatetta on muodostaa siitä itselle pysyvä ajattelumalli. Tätä ajattelumallia voi sitten hyödyttää kaikessa tekemisessään paitsi jo edellämainitussa nukkumisessa. Kaikki tekeminen kannattaa keskittää niihin asioihin jotka tuovat suurimmat tulokset verrattuna panostuksiin ja kaikki suurinta jätettä tuottavat asiat pitää eliminoida elämästään. Joskus kaikkea ei voi eliminoida, joten silloin nämä asiat pitää joko delegoida tai tehdä pienimmän tehokkaan annoksen verran eli keskittyä haitallisten asioiden vaikutusten minimointiin.

Mitä minä hyödyn tämän blogin lukemisesta

Minä en voi luvata sinulle suoraan lisää rahaa tai vapaa-aikaa mikäli keskityt vain lukemaan blogia. Mikäli otat tästä blogista kaiken irti eli ajattelet lukemaasi ja toimit blogin neuvojen mukaan mikäli näet ne tarpeellisiksi juuri sinulle saat lisää vapaa-aikaa ja rahantarpeesi pienenee. Näiden asioiden myötä erityisesti elämänlaatusi paranee, koska asiat vaativat sinulta silloin vähemmän ponnisteluja kuin aiemmin. Elintasosi ei nouse suoraan, mutta välillisesti kyllä. Tämä johtuu siitä, että elämänlaadun paraneminen johtaa yleensä myös elintason kasvuun. Kaikki nämä muutokset eivät näy hetkessä, mutta muutaman kuukauden kuluessa kyllä mikäli hyödynnät blogin opetuksia.

Mitä haittaa minulle on blogin lukemisesta?

Sinä et saa blogin lukemiseen käytettyä aikaa koskaan takaisin. Ajanhukka on välttämätön tosiasia, koska vähemmän on enemmän periaateen mukaan suurin osa kirjoituksista on sinulle hyödyttömiä. Kannattaa tosin muistaa, että tämä periaate toimii myös toiseen suuntaan eli muutamat hyödylliset kirjoitukset tuottavatkin sinulle sitten suuret tulokset mikäli olet valmis tekemään asioiden eteen jotakin.

Kuinka usein blogi ilmestyy?

Tähän asiaan ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta pyrin keskimäärin kahteen kirjoitukseen viikossa. Joskus voi tulla useampia ja joskus harvempia kertoja. Tämä riippuu aina vähän siitä kuinka paljon sanottavaa minulla on ja kuinka järkeviä tekstejä saan aikaan omasta mielestäni.

Kuka blogia kirjoittaa?

Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, koska mielestäni kaikkien lukijoiden tulee muodostaa oma mielipide kirjoittajasta. Olenko idiootti, järkevä, hullu ja niin edelleen. Itse näkisin asian siten, että kirjoittaja on mies joka kulkee omia polkujaan. Meni ne sitten kohti helvettiä tai jotain parempaa paikkaa. Kirjoittaja tekee asiat täysillä tai sitten hän ei tee yhtään mitään. Välimallien ratkaisut ovat hyvin harvinaisia. Muodosta oma mielipiteesi kirjoittajasta ja toimi sitten sen mukaan.

Lisää kysymyksiä kaivataan

Mikäli sinulle tulee mieleen jotain kysyttävää blogista tai sen aihepiireistä niin laitapa niitä tulemaan. Mikään ei ole liian tyhmä kysymys, mutta en uskalla antaa takuuta siitä, että en anna typerää vastausta.

”Kirjailijan”/bloggaajan elämää Puolassa

Moi.

Kirjailija on otsikossa heittomerkeissä, koska kovin montaa suomalaista ei voi kutsua kirjailijoiksi. Kirjailijathan saavat elantonsa tekemillään kirjoilla ja heitä ei kovin monia tästä maasta löydy. Osittain kyse on hyvin pienistä markkinoista ja osittain kyse on siitä, että kustantaja vetää suurimman osan tuotosta välistä omiin kuluihinsa. Tämä on syynä siihen miksi etsin tapaa julkaista kirjani yksin tehokkaimmin. En voi myöskään kiistää sitä tosiasiaa, että on epätodennäköistä yhdenkään julkaisijan haluavan kirjani julkaistavakseen.

Oma yksinkertaisille apinoille kuten itselleni tehty mallini kirjan kirjoittamiseen käsittää kolme osaa.

1. Tiedon etsiminen
2. Ideointi
3. kirjoittaminen

Tiedon etsiminen

Tiedon etsimiseen tätä kirjaa varten on mennyt 3-5 vuotta riippuen siitä kuinka asiat laskee. Kyseessä on siis ollut pitkä ja monessa mielessä varsin tehoton prosessi. Raakatietoa on tullut tankattua tuhansia sivuja joista aika lailla pienet määrät ovat olleet hyödyllisiä. Pieni osa lukemistani kirjoista on antanut suurimman hyödyn ja tämä pieni osa on myös vaikuttanut eniten kirjoittamiseeni. Koska tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole käydä tätä prosessia läpi niin totean vielä sen asian, että koko ajan oppii uutta ja jotakin tärkeätä jää aina kirjoittamatta. Tämän takia uskon etteivät nämä kaksi kirjaa joita työstän jää viimeisiksi. Halusi maailma sitä tai ei. Jos jollekin on jäänyt hieman epäselväksi mitä kaksi kirjaa tarkoittaa niin ensimmäinen on yleisteos siitä kuinka vähemmän on todellakin enemmän elämässä ja toinen on teos joka keskittyy ainoastaan rahaan ja siihen liittyviin asioihin.

Ideointi

Ideointi on jatkuva prosessi joka alkaa siitä, kun ensimmäisen kerran muodostuu idea kirjan aiheeksi. Prosessi loppuu käytännössä vasta sitten, kun kirja on valmis. Se on siis vielä jossain määrin kesken. Ideointiprosessia varten otan hatkat täältä maaseudulta kerran tai kaksi viikossa ja painun Varsovaan muistivihkoni kanssa. Yleensä ideointi tapahtuu sitten jossain kahvilassa jonka ohi liikkuu paljon ihmisiä. Tämä prosessi vaatii ainakin minun kohdallani paljon erilaisia ärsykkeitä joita ei saa omassa huoneessa istuessa tietokoneen ääressä. Tulen menemään tähän prosessiin tarkemmin lähiaikoina. Se ei varsinaisesti koske pelkästään kirjoittamista vaan myös muuta elämää.

Kirjoittaminen

Ja sitten itse kirjoittamiseen. Siihen menee keskimäärin 4-5 päivää viikossa täällä Puolassa. Maksimimäärä päivässä on noin neljä tuntia ja sitä enempää ei tule kirjoitettua. Yleensä kolmen ja puolen tunnin jälkeen tulee tunne lopettamisen järkevyydestä. Niinä päivinä kun kirjoitan on kesto yleesä 3 ja ½:n tunnin sekä neljän välissä. Sivumäärät vaihtelevat viiden ja kahdeksan sivun välimaastossa riippuen asioista. Ne asiat jotka tulevat suoraan mieleen eivät vaadi kovin pitkää kirjoitusprosessia, koska olen kehittynyt tekemisessäni huomattavasti. Olen täällä Puolassa paljon kotimaata tehokkaampi, koska minulla ei ole minkäänlaisia häiriöitä kirjoitusaikana. Suomessa sekä sisäiset että ulkoiset häiriöt hukkaavat tehokkuudesta hyvin suuren osan. Oma arvioni tuottavuuden noususta on 50-100%:a. Suosittelen kaikille muille samanlaista häiriöiden sulkemista mikäli se on vain suinkin mahdollista.

Normaali päivärytmi

*     Herään yleensä kahdeksan ja puoli yhdeksän välissä jonka jälkeen syön aamupalan ja hoidan muut aamutoimet.

*     Pyrin aloittamaan kirjoittamisen yhdeksältä. En siinä aina onnistu, koska joskus ei uni tule heti, joten siirrän herätystäni välillä eteenpäin.

*     Koko kirjoitusprosessiini taukojen kanssa menee yhteensä seitsemän tuntia, rytmini:

*     2x45 minuuttia kymmenen minuutin tauolla jonka jälkeen puolentoista tunnin lounas/rentoutumistauko.

* 1x45 minuuttia + 10 minuutin tauko + 30 minuuttia, jonka jälkeen minulla on tunnin happihyppely/rentoutumistauko

*     Sama rytmi kuin edellinen

*     Tämän jälkeen tulee taas lepoa ja lukemista

*     Päivällinen tulee kun on nälkä

*     Loppuaika menee lukemiseen, lepäämiseen ja ulkoiluun

Kirjoitusrytmini on väljä ja taukojen määrä on ehkä hieman liian suuri. Niistä voisi rutistaa tunnin pois, mutta ei enempää. En ole sitä täällä kuitenkaan tehnyt, koska minulla ei todellakaan ole kiire. Ei tosin ole Suomessakaan, mutta en ole siellä ihan näin suurta omistautumista kirjoittamiselle tehnyt. Siellä on yksinkertaisesti liikaa häiriötekijöitä jotka johtuvat lähinnä minusta itsestäni. Suurin yksittäinen tekijä on Internetin liikakäyttö. Sitä ongelmaa ei ole täällä, koska minulla ei kotona ole mahdollisuutta orjuuttaa itseäni sen avulla.

Minusta tuskin tulee ammattikirjailijaa

Tämä kokemus on opettanut minulle sen, että minusta tuskin tulee ammattikirjailijaa tai -bloggaajaa. Vaikka se olisi mahdollista niin se on henkisesti aika yksinäistä puuhaa. Jossain määrin kaipaan seuraa tasaisin väliajoin. Vaikka minusta ei ammattilaista tulekaan niin tulen silti todennäköisesti lähtemään uudestaan ulkomaille kirjoittamaan kunhan rahatilanteeni sen sallii. Tämän lisäksi minun on pakko tutkia asioita ennen Suomesta poistumista. Jos oikein hyvin menee niin se tapahtuu ensi vuoden loppupuolella. Vaikka rahallisesti tästä hommasta tulee selvästi turpiin niin pidän lähtöä tänne oikeana ratkaisuna. Kirjoistanikin tulee varmasti parempia tämän irtautumisen myötä.

Ensimmäisen kirjani ensimmäinen versio on valmis

Ensimmäisen kirjani ensimmäinen versio on tänään tullut valmiiksi. Olen siitä hyvin iloinen. Siitä on pitkä matka vielä julkaisemiseen. Pidän sitä tällä hetkellä hyvänä kirjana ja toivottavasti pienellä viilauksella siitä tulee erinomainen. Koska kyseessä on oma ”lapsi” niin olen varmasti tässä asiassa puolueellinen. Seuraava askel on lähettää se hyvälle ystävälleni kommentoitavaksi. Odotan mielenkiinnolla hänen parannusehdotuksiaan. Todennäköisesti seuraavan kerran palaan ensimmäisen kirjani pariin elokuussa. Sillä aikaa kirjoitan sitten toista joka kertoo vain rahasta. Bloggaaminen tulee myös jatkumaan, mutta juhannuksen jälkeen julkaisen Suomen kielistä blogiani vain kerran viikossa. Tämä siitä syystä, että toivon lukijoideni keskittyvän kesälomanviettoon läppärin, tabletin tai muun härpäkkeen tuijottamisen sijaan.

Hyvää viikonloppua!

-TT

10. Askel

Ennen kuin menemme kymmenenteen askeleeseen on taas syytä muistuttaa, että edelliset askeleet löytyvät seuraavista linkeistä:

1.Askel

2.Askel

3.Askel

4. Askel

5.Askel
6. Askel
7. Askel
8. Askel
9. Askel

Monet ihmiset ajattelevat investoinnin tekemisen tarkoittavan jotain hirveän suurta kauppaa, mutta yksinkertaimmillaan investointi tarkoittaa ajan, energian tai jonkin asian kuluttamista tulevien hyötyjen toivossa. Toivossa siksi, että kaikki investoinnit eivät ole aina voitollisia. On kuitenkin erittäin tärkeää panostaa tulevaisuuden hyötyijen tässä ja nyt, jotta hyötyjä voi sitten tulevaisuudessa kerätä enemmän kuin mitä on juuri tällä hetkellä panostanut.

Tehkää siis investointi heti kuin ehditte. Sen ei tarvitse olla mikään iso asia vaan mikäli teillä on esimerkiksi jokin vaatekappale joka kaipaa korjaamista niin ostakaa neulaa ja lankaa tai viekää vaatekappaleenne suutarille. Voitte myös esimerkiksi käydä ostamassa jonkin raha-asioita käsittelevän kirjan, vaikka kirpputorilta mikäli sellaisen jostain löydätte. Päättäkää itse mihin ja kuinka paljon haluatte investoida. Pääasia on tehdä investointipäätös ja toteuttaa se. Tämäkin asia on hyvin yksinkertainen. Se vaatii kuitenkin tekoja ja ne ovat paras vaihtoehto saada tuloksia aikaan. Virheetkin ovat parempia kuin pelkkä asioiden suunnittelu ja miettiminen.

Vielä on muutama askel ottamatta tässä ohjelmassa ja kesäkuun alkupuolella minun osani alkaa olla valmis.

Onnistumisen iloa!

Päivitetäänpäs nyt sen verran tämän blogini tilannetta, että tulen julkaisemaan todennäköisesti kahdesti viikossa uusimmat kirjoitukset sekä tähän että Englanninkieliseen blogiini. Englannin kielinen blogini ei ole kopio tästä suomalaisesta vaan oma erilainen kokonaisuutensa, joten kannattaa käydä sitäkin lukemassa. Olen tällä hetkellä siinä tilanteessa ettei minulla ole itselläni nettiä tässä kämpässä eikä täällä maaseudulla ole yhtään paikkaa jossa olisi julkinen hotspotti käytössä, joten käyn kaverillani päivittämässä blogini. 

Tästä johtuen päivitysvälit voivat vaihdella ihan miten sattuu. Toinen seuraus tästä on se, että en myöskään seuraa päivän uutisia ollenkaan, joten se tulee myös näkymään jatkossa. Kolmas seuraus on myös se, että tuottavuuteni mitä ilmeisimmin nousee selvästi, koska pystyn keskittymään oleelliseen. Tämä ilmiö on ainakin selkeästi nähtävissä parin ensimmäisen päivän aikana. Kirjoitin tuossa aiemmin, että blogini tulee muuttumaan enemmän päiväkirjamaiseksi, mutta se jääköön nähtäväksi. Joitakin kirjoituksia omista henkilökohtaisista kokeiluista tulee varmasti lisää. Näistä yksi on tietyn päivärytmin muodostaminen joka tarkoittaa käytännössä neljän tunnin työpäivää, mutta siitä lisää kirjoituksessani joka tulee sitä käsittelemään. Siitä lisää myöhemmin.

Hyvää viikonjatkoa!

-TT

Ulos kirjahyllystä

Nyt on tullut se aika, kun on syytä kertoa peitelty salaisuuteni. Tällä asialla ei ole mitään tekemistä sukupuolisen suuntautumisen kanssa vaan on aika ilmoittaa, että tulen julkaisemaan esikoiskirjani tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä prosessi on kestänyt jo kolmesta viiteen vuotta riippuen vähän siitä mikä lasketaan kirjan tekemiseksi. En edes muista tarkkaa hetkeä jolloin kirjoitin ensimmäiset rivini, mutta siihen on vajaa pari vuotta. Loppuaika on mennyt informaation keräämiseen.

Mikäli mitään tekijänoikeuskysymyksiä ja -rajoituksia ei tule niin kirjan nimeksi tulee Vähemmän on Enemmän. Kirja tulee sisältämään aika paljon samaa sisältöä kuin mitä blogikin. Se on kirjoitettu kokonaisuudeksi eikä sisällä suoria lainauksia yksittäisistä blogiteksteistä. Pituutta sille tulee 150-200 sivua ja oma arvioni valmiiksi kirjoitetusta materiaalista on noin kaksi kolmasosaa.

Kirjoittamisen jälkeen tapahtuu vielä uudelleenkirjoitusprosessi joka vie varmasti oman aikansa. Tätä varten minulla on eräs kaverini joka oikolukee ja kommentoi tekstiäni. Häneen luotan aika vahvasti, koska hän pystyy aika hyvin kommentoimaan tekstiäni. Suuret kiitokset ja terveiset hänelle!! Olen myös luvannut hänelle, että mikäli en saa ensiversiota kirjoitettua elokuun loppuun mennessä saa hän valvoa sitä hetkeä, kun lahjoitan Greenpeacelle 100 Euroa. Tämä lupaus on annettu siksi, että minulla olisi parempi motivaatio tehdä asiat valmiiksi. Nuo viherterroristit, kun ovat viimeinen instanssi jolle olen valmis rahaa vapaaehtoisesti antamaan. Tarkoitus on saada kirjasta paljon paremmin luettava kuin mitä blogini tuppaa olemaan ja se prosessi vie aikaa.

Julkaisuprosessi on vielä pahiten vaiheessa, mutta en ole sille suurempaa roolia vielä halunnut antaakaan, koska kirjoittaminenkin on vielä pahasti kesken. Siitä voin kuitenkin sen verran paljastaa, että kyseessä on niin sanottu ”artisti maksaa” prosessi. Tämä johtuu siitä, että tulen lähes varmasti julkaisemaan kirjan itse. En ole yhtään ainutta julkaisijaa lähestynyt enkä varmaan sitä tule tekemäänkään. Tämän seurauksena kirjasta tulee mitä todennäköisimmin e-kirja. Tulen myös jossain vaiheessa julkaisemaan kyseisen kirjan Englanniksikin ja silloin on sitten enemmän mahdollisuuksia saada se painetussa muodossa julkaistuksi.

En ala vielä sen tarkemmin mennä yksityiskohtiin vaan keskityn kirjoittamiseen seuraavat kuukaudet. Tulen pikkuhiljaa ripottelemaan lisää informaatiota. Yksi asia jonka voin heti todeta tähän paikkaan on se, että mikäli et saa blogini lukemisesta mitään irti niin tuskin saat sitä kirjastanikaan. Myyn sitä mieluummin niille, jotka siitä hyötyvät kuin niille joille se on ajan- ja rahanhukkaa.

Näillä mennään,

-TT

Menolippu

Ostin eilen menolipun paikkaan X. Itse määränpäästä en kirjoita vielä tässä vaiheessa mitään, mutta tarkoitus on olla poissa Suomesta pidempään. Lähden pois huhtikuun viimeisellä viikolla ja olen poissa ainakin kolme kuukautta mikäli ei tapahdu mitään tosi yllättävää.

Tällä asialla on tietysti muutoksia myös blogiini. Tarkoitus on jatkaa askel askeleelta kohti parempaa taloudellista tilannetta kirjoitussarjaa edelleen samaan tahtiin. Muuten tulen mitä todennäköisimmin kirjoittamaan enää ainoastaan kerran viikossa. Reissuun lähtemisen jälkeen tulee tähän blogiin mitä ilmeisemmin aika paljonkin muutoksia. Kirjoitussarja tosin jatkuu vielä kesäkuulle saakka, mutta muuten tulette todennäköisesti näkemään aika lailla muutoksia. Alan pikkuhiljaa olla siinä tilanteessa ettei paljon lisää sanottavaa enää ole. En ole onnistunut saamaan aikaiseksi riittävästi keskustelua. Tämän vuoksi tulen siirtymään todennäköisesti huhtikuun puolessavälissä pitämään toista blogia Lontoon murteella. Siitä minulla on jo selvät visiot, mutta konkreettisuus puuttuu. En siis tule jättämään bloggaamista kokonaan vaan yritän päästä palvelemaan suurempaa väkijoukkoa. Aluksi tämä Lontoon murteella tehty blogi tulee varmaan keräämään vähemmän lukijoita kuin mitä tämä suomalainen versio. Toivon, että aikanaan se sitten tulisi suositummaksi. Ainakin potentiaalinen lukijoiden määrä tulee olemaan suurempi.

Miksi sitten ulkomaille? Olen jo muutamaan otteeseen ollut poissa Suomesta hieman pidempään ja reissujalka tärisee siihen malliin ettei sitä enää pysty hillitsemään. Toinen syy siihen on se, että tällä hetkellä kaikki läheiseni ovat riittävän hyvässä kunnossa, jotta voin hyvällä omallatunnolla taas siirtyä maailmalle. Jos kaikki menee hyvin niin olen siellä pidempään, mutta olen myös varautunut siihen henkisesti, että palaan takaisin tarvittaessa pian. Tästä kaikesta lisää hieman myöhemmin, mutta kerron näistä muutoksista jo senkin takia ettei sitten asia tule kaikille yhtäkkiä suurena yllätyksenä.

Näillä mennään nyt sitten ainakin lähikuukaudet.

Hyvää viikonloppua!

-TT

Ensimmäisestä kaksivuotisesta vielä hieman

Kuten viikko sitten kirjoittelinkin niin kaksi vuotta on tullut blogin aloittamisesta täyteen ja on syytä hieman kerrata ja analysoida mennyttä, vaikka peräpeiliin katsominen ei ole aina kovin järkevää. Ensimmäiseksi onkin siis syytä tuoda esille graafi joka kertoo rahatilanteen etenemisen ja se näyttää seuraavalta:

Ensimmäisenä on mainittava, että olin jo ehtinyt aloittamaan säästämisen ennen blogin aloittamista mikä näkyy siinä ettei yhteissumma ala nollasta vaan parintonnin kieppeiltä. Ensimmäinen vuosi oli pelkkää ylämäkeä aina toukokuulle saakka jolloin melkein koko kuukausi meni kissanristiäisissä ja niistä toipuessa. Tämän jälkeen oli muutama kuukausi aika lailla tasaista menoa ja sen jälkeen vuoden loppu ylämäkeä. Tämän vuoden tammikuussa jouduin sitten olemaan sairaslomalla ja sen takia nähdään pieni kymmenen prosentin lasku. Tämän jälkeen on ollut parin kuukauden nousu ja sen jälkeen olenkin sitten painanut kuolleen sydänkäyrää näyttävän ajanjakson viime maaliskuusta aina nykyhetkeen saakka. Kesäkuukaudet ovat minulle normaalistikin rauhallisimmat, joten pikkuhiljaa olisi aika päästä taas niin sanotusti ylämäkeen. Jos sitten mietitään mitä tuo käyrä sanoo niin siitä nähdään selkeästi ettei terveydellään kannata leikkiä ja kissanristiäiset ovat pahasta säästö- ja sijoitustavoitteille. Tämä johtuu varsinkin allekirjoittaneen ”töistä” joita ei voi oikein hoitaa ollessa saikulla tai vetämällä viikonloppuisin rännit. Kaiken kaikkiaan olen vasta alkumetreillä tämän säästö- ja sijoitustouhun kanssa ja toivottavasti onnistun välttämään suuret takaiskut vuosien varrella. Pieniltä ei voi välttyä, joten niiden kanssa on helppo elää oikealla asenteella. Olen hieman jäljessä omia väliaikatavoitteitani, mutta en ole siitä huolissani.

Eniten ylpeä näiden kahden vuoden aikana tapahtuneista muutoksista on perskännien vedon lopettaminen aivan kokonaan. Tämä myös näkyy allekirjoittaneen elämänlaadun parantumisena. Edellisistä on jo noin kahdeksan kuukautta mikä on itselleni varmasti ennätys sen jälkeen kun tuo viisaiden juoma alkoi maistumaan. Hyvää se on tehnyt varsinkin henkisesti. Kaiken kaikkiaan on todettava kurinalaisuuden kasvaneen allekirjoittaneella selkeästi, vaikka välillä tulee kyllä syötyä aikamoiset överit. Olen myös oppinut kärsivällisemmäksi sijoitustenikin suhteen mikä on tarkoittanut hötkyilyn vähentymistä. Olen pystynyt odottamaan hyvää ostohetkeä kärsivällisesti, koska en ole kokenut saavani tilaisuuksia ostaa osakkeita sopiviin hintoihin kovin montaa kertaa. Tämän voi myös nähdä katsomalla salkkuni arvon muutoksia jotka ovat olleet vähäisiä.

Kahdessa vuodessa olen kirjoittanut yli kaksisataa postia, joten niitä on aikamoinen läjä. Mikäli jollakin lukijalla on oma suosikkinsa niin voisi sen vaikka kommentteihin ilmoittaa. Itselleni suurin osa noista on hyvin rakkaita ”lapsia”. En tämän vuoksi osaa tai halua omia suosikkejani sen enempää laittaa. Miksi sitten näin hirveä määrä? Suurin syy on siihen ettei paremmaksi kirjoittajaksi tulla ilman kirjoittamista mikä vaatii jatkuvaa harjoittelua. Jossain vaiheessa alkaa kuitenkin iskeä jonkinlainen putkinäköisyys tätä hommaa kohtaan ja seuraa hyvin voimakas eläytyminen ja samaistuminen joka tietysti jossain määrin on hyväkin asia. Ongelmallisemmaksi se tulee silloin kun on vain yksi oikea totuus. Vielä se ei ole siihen kuitenkaan mennyt, mutta se on hyvä pitää aina mielessä. Seuraavan vuoden aikana on tarkoitus panostaa enemmän kirjoitusten laatuun mikä tulee näkymään todennäköisesti harvempana julkaisutiheytenä. Tämän toisaalta näyttää tulevaisuus ja se saattaa olla vääräkin arvio. Siitä tosin olen varma, että kirjoittamista jatkan ainakin vielä pitkään, koska tämä on myös hyvä tapa minulle itselleni arvioida kuinka elämä kehittyy. Toinen syy on se, että parhaimmillaan näiden tekstien kirjoittaminen tuo hyvän olon tunteita, kun saa itseään toteutettua. Tarkoitus on myös editoida tarkemmin tekstejä, jotta ei tulisi kirjoitettua niin paljon turhaa. Ihmiset kun jaksavat lukea paremmin tiivistettyä tekstiä.

Ja viimeiseksi vielä se huomionarvoisin kohta: Ilman jonkinlaista persoonallisuuden muutosta on turha kuvitella, että henkilöstä jonka tili tuli ja meni samantien tulee säästäväinen ja ylimääräiset rahansa sijoittava. Se tarkoittaa myös aikamoista muutosvastarintaa ystävissä ja lähimmäisissä sekä epäuskoa pysyvästä muutoksesta. Tämä aiheuttaa myös monenlaisia päänsisäisiä taisteluita ja itsensä vakuuttamisia. Kieltäytyminen erilaisista riennoista on myös monesti henkisesti raskasta ja välillä tulee jonkinlaisia ylilyöntejä. Kaikki nämä kuitenkin kuuluvat asiaan ja ne on hyväksyttävä sellaisinaan ilman epätoivoon vaipumista. Tämä tie on vienyt kuitenkin ainakin allekirjoittaneen kohti paranevaa elämänlaatua ja uskon myös muiden ihmisten huomaavan sen ennen pitkää mikäli se ei vielä näy. Meillä jokaisella on kuitenkin yksi elämä eikä sitä kannata tuhlata muiden mielipiteiden mukaan.

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tämä kirjoitus. Ensi kerralla tulee jotain muuta :D

-TT

Palautteesta

Nyt alkaa pikkuhiljaa näyttää siltä ettei lisää palautetta ole tulossa, joten on ehkä parempi sitten alkaa käymään sitä läpi. Kysymyksiä ei ollut kuin viisi, mutta pidän niiden määrää riittävänä. En halunnut mitään hirveän pitkää kyselyä tehdä jo senkään takia ettei kukaan jaksa niihin vastata. Sain vastauksia hieman enemmän kuin mitä odotin, mutta pelkäsin etten saa mitään johtuen aika vähäisestä kommentoinnista joka on varmasti osin allekirjoittaneenkin moka.

Keskimääräinen lukija on 30-50-vuotias mies palautekyselyn perusteella. Tämä ei missään nimessä ole ollut minulle yllätys vaan ymmärrettävä asia johtuen jo ihan omastakin ikäluokasta ja mahdollisista kavereistani jotka tätä lukevat. Tietysti arvioisin vastanneita olevan noin 15% viikoittaisista lukijoista, mutta siitä en mitenkään voi olla varma. Tämä määrä tarkoittaa käytännössä otoksen olevan suppea, mutta epäilisin suuremmassa kuvassa tämän keskiarvoprofiilin kuitenkin pitävän paikkansa. Olen yllättynyt siitä, että joitakin naisia kuitenkin löytyy lukijoistani ja pidän sitä hyvänä asiana. Jotenkin minulla on myös sellainen mielikuva, että naiset yleensä vastaavat tällaisiin kyselyihin keskimäärin useammin, mutta voin olla väärässä. Mikäli teistä vastanneista naisista joku haluaa valaista tätä asiaa niin voitte sen tehdä vaikka kommentoiden tätä kirjoitusta. Yli viisikymppisiä vastaajia ei löytynyt kuin yksi, joten kutakuinkin kaikki lukijat ovat alle tuon iän mikä ei varmastikaan ole huono asia, sillä ehkä kirjoitustapani ja ajatukseni eivät kyllä iske enää tuon ikäluokan toiselle puolen. Alle kolmekymppisiä oli suunnilleen neljäsosa mikä oli ehkä hieman vähemmän kuin odotin. Tosin monet tästä ikäluokasta tuskin osallistuvat aktiivisesti näihin kyselyihin. Jälleen kerran minut saa korjata mikäli olen väärässä. Miesten ja naisten suhde on suunnilleen 80/20 ainakin kyselyn mukaan eikä tästä sen enempää.

Itselleni ehkä tärkein yksittäinen kysymykseni oli tuottaako blogi lukijalle lisäarvoa ja suureksi yllätyksekseni tämä luku eli vajaa 90% oli selkeästi suurempi kuin ajattelin etukäteen. Toinen vaihtoehto voi tietysti olla se etteivät he jotka uskovat tämän väitteen olevan väärä vastaa ollenkaan tällaiseen kyselyyn. Mielestäni on aivan ymmärrettävää ettei kaikkia voi miellyttää eikä kaikkien voi olettaa välittävän kirjoituksistani, joten siten ei-vastaus on normaali toimenpide. Tämän vastauksen sijaan ihmettelen sitä miksi yleensä kukaan sitten hukkaa aikaansa, jos ei koe saavansa minkäänlaista hyötyä? Ainut neuvoni teille on se, että lopettakaa tämän blogin lukeminen siinä tapauksessa ja tehkää jotain sellaista josta voitte saada lisäarvoa. Varmasti löytyy parempaakin tekemistä enkä siitä yhtään loukkaannu vaan ymmärrän täysin. Tämä neuvo saattaa tietysti tuntua tylyltä ja typerältä, koska menetän lukijoitani siinä tapauksessa. Kuitenkin on huomattava ettei pelkkä lukijoiden määrä ole mikään autuaaksi tekevä asia bloggaajalle vaan pikemminkin lukijoiden laatu heille ja itselle tuotettu lisäarvo. Mikäli lisäarvoa ei tule tämän lukemisesta kenellekään niin sitten ei tätä kukaan katsokaan yhä uudelleen ja kirjoittajankin puhti uupuu jossain vaiheessa. Olen tätä blogia ennen kirjoitellut aiemminkin omia ajatuksiani julkiseen jakeluun 3 ja yleensä siinä on käynyt niin ettei motivaationi ole riittänyt lukijoiden ollessa hyvin vähäisiä. No onhan tämän blogin laatukin tosin eri luokkaa kuin niiden aiempien, joten lukijoiden määrän lisääntyminen ei ole yllätys.

Mistä haluaisit lukea enemmän oli sitten seuraava kysymys ja se oli ja on jossain määrin kompa, sillä siinä oli neljä vaihtoehtoa: Raha-asiat, psykologia, itsensä kehittäminen ja muuta osion johon sain itse vapaasti valita mielenkiintonsa aiheita. Tämä kysymys on siinä mielessä kompa, että raha-asiat, psykologia ja itsensä kehittäminen kietoutuvat hyvin vahvasti saman köyden ympärille, sillä itseasiassa arvioni on se, että 80% raha-asioista on nimenomaan psykologiaa ja itsensä kehittäminen kuuluu tähän suurempaa kuvaan. Jos joku on eri mieltä niin saa kommentoida sitä miten asian itse näkee. Otan ilolla vastaan toisen perspektiivin asiaan. Tietysti näitä kaikkia kolmea asiaa voidaan myös käsitellä yksittäisinä asioina, mutta silloin esimerkiksi raha-asioita voidaan käsitellä pelkästään numeroiden kautta. Jos esimerkiksi miettii sijoittamista niin numeroiden lisäksi täytyy vielä varmistaa kauppansa oman pääkoppansa kautta tai minkäänlaista päätöstä ei synny. Itsensä kehittäminen voidaan taas yhdistää asiaan parantamalla omaa reagointikykyä erilaisiin ärsykkeisiin kuten pörssikurssien laskuun tai nousuun. Tämäkin oikeastaan on psykologiaa puhtaimmassa muodossaan, joten ehkä itsensä kehittämisen olisi voinut jättää kokonaan pois vastausvaihtoehdoista. Kaikki liittyy tietysti kaikkeen, joten ehkä näitä on turha jakaa erillisiksi osa-alueiksi. Muuta vaihtoehdosta hauskin ehdotus oli ryyppyreissujen kuvailu selvästä näkökulmasta, mutta se taitaisi olla aika Hard Core aihe tähän blogiin? Pitää katsoa, jos sille löytyisi joku toinen foorumi mikäli jotakuta muutakin kiinnostaa kuin tätä asiaa ehdottanutta? Tällä hetkellä ei näitä reissuja tosin ole tiedossa, mutta sitä voisi harkita ehkä viikonlopun viihdepläjäykseksi joku kerta.

Mitä taas tulee laadulliseen palautteeseen niin visuaalisuus tuli yhtenä tärkeänä asiana ja sitä pitää parantaa. Todennäköisesti hämäläisistä sukujuuristani johtuen siihen voi mennä vähän aikaa, mutta eiköhän sekin asia pikkuhiljaa parane. Saa muistuttaa mikäli tämä unohtuu. Bannereita joku ehdotti rahan keräämiseen, mutta kokemukseni mukaan ei niistä ainakaan kotimaisella kielellä kirjoitettaessa juuri rahaa tule, joten harkitsen myös Googlen AdSensen poistamista. Tätä en kuitenkaan ole vielä tehnyt, joten katsellaan nyt vähän aikaa kun lukijat ovat lisääntyneet niin nähdään kannattaako niitä ollenkaan pitää. Nämä mainokset kuitenkin hieman tappavat kokonaisuutta ainakin omasta näkökulmastani, joten niiden pitäisi jotenkin tuottaa myös lukijoille lisäarvoa, jotta niiden pitäminen olisi järkevää. Tietysti mainostulot vapauttaisivat aikaa tämän blogin kirjoittamiseen, mutta katsotaan nyt miten asiat menee ennen kuin aletaan tehdä suurempia johtopäätöksiä. Joku vastanneista pisti ehdotuksen salkun julkistamisesta, joten pistetään sekin nyt sitten tähän, vaikka kaikki ostoni olen kirjannut ja rahatilanteenkin näkee: 31.12 oli käytännössä tilanne, jossa koko summa käteisineen oli noin 9000€ ja tuo oli jakautunut aika lailla fifty-sixty eli puolet käteistä ja puolet osakkeita. Osakkeiden arvosta noin 70% on Fortumissa ja loput PKC Groupissa. Käteisen suuri määrä johtuu siitä ettei nykyhinnoilla ole helppoa löytää mitään ostettavaa.

Tässä tämä palaute nyt suunnilleen oli läpikäytynä. Palautekyselyyn voi vastata vielä tämänkin jälkeen mikäli siltä tuntuu. Linkki löytyy edelleen tekstin oikealta puolelta.

- TT

Viisaat miehet eivät käy niitä taisteluità joita eivät voi voittaa

Monille ihmisille Don Quijote on hyvin tuttu tarina miehestä joka taistelee tuulimyllyjä vastaan tutun aseenkantajan Sancho Panchan kanssa eikä ikinä pääse taistelussaan alkua pidemmälle. Asia on kuitenkin siten ettei tällaisia toivottomia taisteluita tarvitse juurikaan käydä vaan viisas mies tai nainen valitsee ne paremmin ja selviää sen takia elämästään paljon helpommalla kuin monet muut.

Tällä kertaa voin ihan rehellisesti sanottuna myöntää valinneeni väärin Saksaan lähtemällä, mutta elämä opettaa eikä ilman riittävää informaatiota tehty lähtöpäätös enää oikeastaan vituta vaan on vain todettava erehtyneensä ja jatkettava matkaa kohti uusia taisteluja. Mainittakoon tämänhetkisen taisteluni olevan lähinnä terveyspainotteinen enkä osannut sitä mitenkään ennakoida. Tämä alkaa kuitenkin olla aika pitkälti lopussa ja olen tästä taas oppinut ottamaan enemmän asioista selvää kuin toimia vain ja ainoastaan perstuntumalla. En voisi väittää etten olisi välillä nauttinutkin täällä olostani, sillä varsinkin työkaverini ovat hyvin mukavia ja tuntuvat jossakin määrin perheenjäseniltäni. Tämä on aika normaali tilanne mielestäni, sillä olen ennenkin parilla aikaisemmalla ulkomaankomennuksellani saanut monta uutta perheenjäsentä jota on kiva tavata aina kun on vain mahdollista. Olen täällä reissulla tehnyt terveyteni reistaillessa kahdentoista tunnin työpäiviä ja niillä on varmasti ollut myös jonkinlainen vaikutus oman vointiini. Lähinnä kyse on hengitysteiden ongelmista ja ainakin savulla on tässä ollut jonkinlainen vaikutus. Myös hostellihuoneemme ilma on niin surkea ettei siellä voi oleilla yhtään enempää yskimättä. Tämä tosin koskee lähinnä vain allekirjoittanutta, joten tarkkaa analyysia on vaikea tehdä enkä ole lääkäriin mennyt johtuen lähinnä siitä ettei työmaata kehtaa jättää kovin pienten asioiden takia eikä vapaa-aikaakaan viitsi tuhlata lekuriin menoon, vaikka ei se kovin järkevääkään ole. Tähän asti olen selvinnyt kuitenkin suhteellisen hyvin, mutta mikäli tänne tulee vielä kovempia pakkasia niin kusessa ollaan.

Eteenpäin ajattelin mennä valitsemalla taisteluni paljon paremmin ja odotan innolla täältä Saksasta kotiutumistani, sillä käytännössä heti joulun jälkeen alkaa oman elämäni muutostyöt ja tällä kertaa en niitä aio enää jättää pelkiksi puheiksi vaan lopettaa kaikki ”sitku, mutku, eiku,” tekosyyt ja aloittaa tositoimet. Tällä kertaa ne taitavat alkaa ortopedillä käymisellä, sillä vaikka hengitystieni ovat reistailleet enemmän niin jalkanikaan ei ole vielä kunnolla parantunut, joten nyt alkaa olla viimeiset hetket hoitaa se asia. Tämä saattaakin siirtää allekirjoittaneen pidemmälle ”lomalle”, mutta en näe tätä minään ongelmana vaan lähinnä mahdollisuutena hoitaa omat asiani uuteen uskoon. Olen tällä reissullani nimittäin huomannut ettei ole mitään järkeä olla puolet vuorokaudesta töissä, kun asiansa oikein hoitamalla voi tehdä työtä vain pari tuntia päivässä ja elää silti ihan täyttä elämää. En sano tämän olevan mitenkään helppoa, mutta se on myös mahdollista. Kylmä fakta on se ettei tämä muutos onnistu uskomalla vanhoihin totuuksiin kuten kovaan työntekoon, sillä kova työnteko ei todellakaan auta mikäli et hoida asioitasi selkeästi paremmin kuin muut. Tiedän ettei suurin osa usko tätä, mutta ihminen voi olla lähestulkoon mitä tahansa kuin vain haluaa. Ei tämä muutos tule itsellenikään olemaan yksinkertainen asia enkä pidä sitä missään nimessä itsestään selvänä, mutta seuraavat vuodet tulevat näyttämään miten tulee käymään. Tarkoitus on pystyä työskentelemään paikasta riippumatta pari tuntia päivässä tuottaen riittävän toimeentulon. Tämä tarkoittaa huomattavasti suurempia tuloja kuin mitä tällä hetkellä, sillä aion pystyä matkustelemaan samalla, kun töitäni teen. Tietysti muutokset matkan varrella ovat aina mahdollisia, joten saa nähdä miten projekti tästä etenee. Voi tietysti olla, että löydän itseni loppujen lopuksi samasta paikasta kuin mistä olen lähtenytkin, mutta se saattaa sittenkin olla paras paikka ainakin allekirjoittaneelle.

Bloggaaminen tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin, mutta saatan jossain vaiheessa vaihtaa sekä kieltä että hieman formaattia. Myös julkaisutiheys tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan heti joulun jälkeen. Tämä johtuu aika pitkälti siitä, että tarkoitus on erityisesti kehittyä kirjoittamisessa. Alkuun voi tietysti olla vaikeampaa löytää riittävästi mielenkiintoisia aiheita, mutta en anna sen tosiseikan masentaa itseäni vielä ennen kuin olen kunnolla aloittanut. Näillä fiiliksillä mennään juuri tällä hetkellä. Täältä Saksasta tämä on viimeinen kertomukseni ennen Suomeen saapumistani, mutta teen vielä jonkin tilinpäätöksen tästä reissusta ennen vuoden loppua.

-TT

PS. Erityisesti lapsiperheille joululahjavinkkinä ettei laatuaikaa voi mikään tavara ikinä voittaa!

Saksassa 24.11-23.12 Blogi ”tauolla”

Elikkäs kuten olen jo viime kirjoituksessa ilmoittanut niin lähden Saksan maalle tänään lauantaina ja siellä tulee olemaan sen verran kiire etten usko voivani kirjoittaa samassa laajuudessa postauksia kuin normaalisti. (Tiedän sen olevan huono tekosyy, mutta näillä kuitenkin mennään?).

Lähden Saksan maalle pikkujoulusesongiksi töihin eräälle joulutorille mikä tarkoittaa sitä, että työpäiväni tulevat venymään suhteellisen pitkiksi varsinkin parilla viimeisellä viikolla etten välttämättä jaksa työpäivien jälkeen enää juurikaan blogiini kirjoittaa. Yleensä yhden kirjoituksen tekemiseen menee helposti parikin tuntia mikä on pitkä aika raapustaa yli kymmentuntisen työpäivän jälkeen. Tämän vuoksi olen päättänyt kirjoittaa tuon kuukauden ajan aika lailla lyhyempiä pätkiä mikä tarkoittaa sitä ettei niissä oikein pysty kunnolla asioita perustelemaan. Tämän vuoksi pahoittelen mikäli teistä tuntuu siltä ettei blogista meinaa saada mitään irti. Tämä ajankohta on siinäkin mielessä huono, että viime viikkoina olen taas mitä ilmeisemmin saanut parisenkymmentä päivittäistä lukijaa lisää. Jotkut pitempään blogiani lukeneet tuskin välittävät niin paljoa tästä tauosta, sillä yleensä pieni tauko saattaa parantaa kirjoitusten laatua selvästi.

Itseäni tällä reissulla kiinnostaa aika pitkälti se löytyykö Saksasta niin sanottua hyvinvointivaltiota, sillä sitä ei ainakaan Suomesta löydy. Tietysti näin lyhyenä aika ei välttämättä hirveästi tätä ehdi seuraamaan, mutta aion kuitenkin yrittää seurata vajaalla Saksan kielen taidollani mm. uutisotsikoita sanomalehdistä, sillä niihin törmää pakosti jokaisessa maassa ollessaan ainakin täällä Euroopassa, vaikka kaikista kielistä ei tietysti mitään tajuakaan. Hintataso maassa on myös itseäni hyvinkin kiinnostava asia. Tarkoitus on ainakin yrittää piipahtaa paikallisisssa kaupoissa vertailemassa hintoja Suomeen. Tämä ei tietystikään tarkoita sitä, että näistä vertailuista tulisi kovin tarkkoja, sillä monet tuotteethan eivät tietystikään ole samoja joita täällä Suomessa myydään. Myös Saksassa on tietysti hintatasossa eroja ja itse olen vauraammassa etelä-Saksassa koko reissun ajan, joten se ei kerro mitään esimerkiksi itä-Saksasta. En tosin usko kovin montaa ihmistä kiinnostavan itä-Saksan hintataso Berliiniä lukuunottamatta.

Tässä tätä seuraamista nyt sitten on jonkin verran. Voi olla, että seuraavan kuukauden ajan tulee enemmän päiväkirjamaista kerrontaa tapahtumista kuin perusteltua analyysia. Kuitenkin on selvää ettei se arki saksalaisella joulutorilla välttämättä ole kovin mielenkiintoista, joten en siitä kovin paljoa kirjoita. Mikäli joku lukijoista on sitä mieltä, että se voisi olla mielenkiintoista niin kommentoikaa ihmeessä. Alan nyt valmistautumaan illan matkaan, joten eipä tässä muuta.

Auf Fiedersehen Finnland!

-TT

Luomisen tuskaa

Täytyy kyllä tunnustaa etten ennen bloggaamisen aloittamista osannut juurikaan arvostaa minkään luovan työn tekijöitä, mutta olen nykyään lähinnä ihmeissäni siitä kuinka on mahdollista tehdä luovaa työtä kokopäiväisesti. Ainakin itse koen luomisen tuskaa suhteellisen usein ja varsinkin viime aikoina on ollut monesti tuskaista saada kirjoitettua materiaalia jonka laatu tyydyttää allekirjoittanutta. Toivottavasti jaksatte olla kärsivällisiä näiden suvantovaiheiden aikana, sillä niitä tulee aina välillä. Koska kyseessä on kuitenkin muutamaa mainosta lukuunottamatta ei-kaupallinen blogi niin en koe niin suurta tarvetta päivittää tätä tietyin aikavälein.

Oma kirjoitusprosessini ei ole mitenkään yksinkertainen tai samanlainen oikeastaan koskaan vaan aika monesti se alkaa ideasta joka voi hyökätä sieluni syövereihin ihan missä tahansa. Yllättävän usein tämä tapahtuu julkisissa kulkuvälineissä mikä saattaa johtaa allekirjoittaneen sekoamiseen ja hullun katseeseen. Hyvin usein tämä tapahtuu onneksi muiden ihmisten katsoessa muualle, mutta saattaa myös johtua hullunkiillon välttämiseen. Onneksi kuitenkin suomalaiset eivät tunnetusti hirveän usein katso muita ihmisiä julkisilla paikoilla, joten en vielä tähän mennessä ainakaan ole saanut siirtoa pakkohoitoon johonkin pois ihmisten ilmoilta. Toinen mahdollisuus tähän ideoiden löytämiseen on hirveä ”kanuuna” jonka aikana tulee yleensä kaikista absurdeimmat ja hulluimmat kirjoitusideat. Tällä hetkellä se ei tosin ole mahdollista ottaen huomioon itselleni antaman raittiuslupauksen joka kestää ainakin vuoden loppuun saakka. Käytännössä näitä ideoita voi tulla ihan mistä tahansa eikä paikalla sinänsä ole juuri merkitystä. Myös muitakin paikkoja ja mielentiloja löytyy ja osittain nuo julkiset kulkuneuvot johtuvat siitä, että vietän niissä keskimäärin hyvin paljon aikaa. Toinen mielentila tulee juuri ennen nukkumaanmenoa ja silloin monesti aivoni saattavat käydä sen verran kovilla kierroksilla ettei uni meinaa puskea silmään kovin helposti. Ongelmana tässä on se ettei tuolloin juuri ole mahdollisuutta keskittyä kirjoittamiseen johtuen väsymyksestä. Se mikä näissä ideoissa alkaa tökkiä on se samojen aiheiden ympärillä pyöriminen ja on täysin mahdotonta kirjoittaa joka kerta uudesta jutusta johtuen tämän blogin päivittymisestä kuitenkin lähestulkoon säännöllisesti pari kertaa viikossa ja sen takia toivoisinkin lukijoilta enemmän kommentteja, jotta saattaisin mahdollisesti saada aikaiseksi taas jotain uutta. Luen monta kymmentä kirjaa vuodessa ja monesti niistä löytyy kyllä hyvää sisältöä ja kirjoittamisen arvoista sisältöä, mutta monesti siinä käy niin etten saa kuitenkaan riittävästi omaa materiaalia kirjoittamiseeni enkä missään nimessä halua vain kopioida tekstiä ja laittaa sitä tähän blogiini ilman omia ajatuksiani.

Periaatteessa ideasta on monesti hyvinkin pitkä matka valmiiseen kirjoitukseen, sillä nämä ideat ovat välillä hyvinkin suppeita ja niiden jalostaminen kokonaiseksi kirjoitukseksi on vielä hyvin pitkän matkan päässä. Yhden kirjoituksen valmistumiseen aloittamisesta saattaa mennä puolesta tunnista jopa viiteen ja joskus on pakko pitää pidempi taukokin joka saattaa olla myös vuorokausia. Tämä kesto on tietysti hyvin vaihteleva ja yleisimmin se tapahtuu yhdessä päivässä. Tämä riippuu siitä kuinka henkisesti ja fyysisesti virkeäksi itseni tunnen kirjoittaessani. Fyysinen väsymys rajoittaa selkeästi tekstin saamista valmiiksi eikä liian väsyneenä pysty kirjoittamaan mitään älyllistä. Toisaalta älyllisyys on aika pitkälti lukijasta kiinni. Varsinkin intissä mua pidettiin typeryksenä mikä johtui lähinnä siitä ettei kuulijoiden älykkyys aina riittänyt vastaanottamaan sitä viestiä mitä halusin lähettää eteenpäin. Parhaimmillaan kirjoittaminen on hyvin helppoa eikä yhden noin a-nelosen kirjoittamiseen mene puolta tuntia kauempaa mikäli on hyvä flow päällä. Kuitenkin monesti käy niin, että alku menee tosi hyvin ja jossain vaiheessa iskee jumi päälle ja välillä tämä ei sitten lähde millään saman päivän aikana. Silloin on vaan pakko jatkaa seuraavana päivänä. En tiedä tarkkaa määrää osuutta kirjoituksista joiden tekemiseen menee monta päivää. Pahimmillaan käy niin ettei puolikkaan sivun jälkeen tulekaan mitään järkevää ajatusta enää mieleen ja alkuperäinen idea on pakko hylätä kokonaan. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja niin käy harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan parhaimmatkin ideat saattavat kuivua kokoon mikäli en osaa aloittaa ajoissa sen koostamista kokonaisuudeksi.

Olen monesti pyytänyt kommentteja lukijoilta ja niitä tulee kyllä aika vähän. Tätä pidän myös aika pitkälti omana vikana, sillä olen aina ollut vähän huono vastaamaan niihin. Kuitenkin aion kokeilla uutta lähestymistapaa. Tästä lähin lupaan vastata JOKAISEEN kommenttiin seuraavan vuorokauden sisällä. Tästä teen kuitenkin poikkeuksen etukäteen ilmoittamalla ja huomenna aion taas pitää mediattoman päivän mikä sisältää tietokoneen pitämisen suljettuna koko vuorokauden ajan. Viime kerralla en siinä ihan kokonaan onnistunut, mutta huomenna päivä on uus.

Palataan asiaan taas ensi viikolla.

- TT