Luomisen tuskaa

Täytyy kyllä tunnustaa etten ennen bloggaamisen aloittamista osannut juurikaan arvostaa minkään luovan työn tekijöitä, mutta olen nykyään lähinnä ihmeissäni siitä kuinka on mahdollista tehdä luovaa työtä kokopäiväisesti. Ainakin itse koen luomisen tuskaa suhteellisen usein ja varsinkin viime aikoina on ollut monesti tuskaista saada kirjoitettua materiaalia jonka laatu tyydyttää allekirjoittanutta. Toivottavasti jaksatte olla kärsivällisiä näiden suvantovaiheiden aikana, sillä niitä tulee aina välillä. Koska kyseessä on kuitenkin muutamaa mainosta lukuunottamatta ei-kaupallinen blogi niin en koe niin suurta tarvetta päivittää tätä tietyin aikavälein.

Oma kirjoitusprosessini ei ole mitenkään yksinkertainen tai samanlainen oikeastaan koskaan vaan aika monesti se alkaa ideasta joka voi hyökätä sieluni syövereihin ihan missä tahansa. Yllättävän usein tämä tapahtuu julkisissa kulkuvälineissä mikä saattaa johtaa allekirjoittaneen sekoamiseen ja hullun katseeseen. Hyvin usein tämä tapahtuu onneksi muiden ihmisten katsoessa muualle, mutta saattaa myös johtua hullunkiillon välttämiseen. Onneksi kuitenkin suomalaiset eivät tunnetusti hirveän usein katso muita ihmisiä julkisilla paikoilla, joten en vielä tähän mennessä ainakaan ole saanut siirtoa pakkohoitoon johonkin pois ihmisten ilmoilta. Toinen mahdollisuus tähän ideoiden löytämiseen on hirveä ”kanuuna” jonka aikana tulee yleensä kaikista absurdeimmat ja hulluimmat kirjoitusideat. Tällä hetkellä se ei tosin ole mahdollista ottaen huomioon itselleni antaman raittiuslupauksen joka kestää ainakin vuoden loppuun saakka. Käytännössä näitä ideoita voi tulla ihan mistä tahansa eikä paikalla sinänsä ole juuri merkitystä. Myös muitakin paikkoja ja mielentiloja löytyy ja osittain nuo julkiset kulkuneuvot johtuvat siitä, että vietän niissä keskimäärin hyvin paljon aikaa. Toinen mielentila tulee juuri ennen nukkumaanmenoa ja silloin monesti aivoni saattavat käydä sen verran kovilla kierroksilla ettei uni meinaa puskea silmään kovin helposti. Ongelmana tässä on se ettei tuolloin juuri ole mahdollisuutta keskittyä kirjoittamiseen johtuen väsymyksestä. Se mikä näissä ideoissa alkaa tökkiä on se samojen aiheiden ympärillä pyöriminen ja on täysin mahdotonta kirjoittaa joka kerta uudesta jutusta johtuen tämän blogin päivittymisestä kuitenkin lähestulkoon säännöllisesti pari kertaa viikossa ja sen takia toivoisinkin lukijoilta enemmän kommentteja, jotta saattaisin mahdollisesti saada aikaiseksi taas jotain uutta. Luen monta kymmentä kirjaa vuodessa ja monesti niistä löytyy kyllä hyvää sisältöä ja kirjoittamisen arvoista sisältöä, mutta monesti siinä käy niin etten saa kuitenkaan riittävästi omaa materiaalia kirjoittamiseeni enkä missään nimessä halua vain kopioida tekstiä ja laittaa sitä tähän blogiini ilman omia ajatuksiani.

Periaatteessa ideasta on monesti hyvinkin pitkä matka valmiiseen kirjoitukseen, sillä nämä ideat ovat välillä hyvinkin suppeita ja niiden jalostaminen kokonaiseksi kirjoitukseksi on vielä hyvin pitkän matkan päässä. Yhden kirjoituksen valmistumiseen aloittamisesta saattaa mennä puolesta tunnista jopa viiteen ja joskus on pakko pitää pidempi taukokin joka saattaa olla myös vuorokausia. Tämä kesto on tietysti hyvin vaihteleva ja yleisimmin se tapahtuu yhdessä päivässä. Tämä riippuu siitä kuinka henkisesti ja fyysisesti virkeäksi itseni tunnen kirjoittaessani. Fyysinen väsymys rajoittaa selkeästi tekstin saamista valmiiksi eikä liian väsyneenä pysty kirjoittamaan mitään älyllistä. Toisaalta älyllisyys on aika pitkälti lukijasta kiinni. Varsinkin intissä mua pidettiin typeryksenä mikä johtui lähinnä siitä ettei kuulijoiden älykkyys aina riittänyt vastaanottamaan sitä viestiä mitä halusin lähettää eteenpäin. Parhaimmillaan kirjoittaminen on hyvin helppoa eikä yhden noin a-nelosen kirjoittamiseen mene puolta tuntia kauempaa mikäli on hyvä flow päällä. Kuitenkin monesti käy niin, että alku menee tosi hyvin ja jossain vaiheessa iskee jumi päälle ja välillä tämä ei sitten lähde millään saman päivän aikana. Silloin on vaan pakko jatkaa seuraavana päivänä. En tiedä tarkkaa määrää osuutta kirjoituksista joiden tekemiseen menee monta päivää. Pahimmillaan käy niin ettei puolikkaan sivun jälkeen tulekaan mitään järkevää ajatusta enää mieleen ja alkuperäinen idea on pakko hylätä kokonaan. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista ja niin käy harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Kaiken kaikkiaan parhaimmatkin ideat saattavat kuivua kokoon mikäli en osaa aloittaa ajoissa sen koostamista kokonaisuudeksi.

Olen monesti pyytänyt kommentteja lukijoilta ja niitä tulee kyllä aika vähän. Tätä pidän myös aika pitkälti omana vikana, sillä olen aina ollut vähän huono vastaamaan niihin. Kuitenkin aion kokeilla uutta lähestymistapaa. Tästä lähin lupaan vastata JOKAISEEN kommenttiin seuraavan vuorokauden sisällä. Tästä teen kuitenkin poikkeuksen etukäteen ilmoittamalla ja huomenna aion taas pitää mediattoman päivän mikä sisältää tietokoneen pitämisen suljettuna koko vuorokauden ajan. Viime kerralla en siinä ihan kokonaan onnistunut, mutta huomenna päivä on uus.

Palataan asiaan taas ensi viikolla.

- TT