Kirjoittamalla lisätuloja, mistä ideat?

Jos joku haaveilee lisätuloista kirjoittamalla niin on syytä ehkä miettiä mistä saa ideoita omiin kirjoitusprojekteihinsa. Todettakoon nyt heti ettei hyväkään idea vielä välttämättä kanna pitkälle mikäli siitä ei ole kukaan kiinnostunut. Tarkoitus on tällä kertaa keskittyä enemmän siihen mistä lähteistä ideoita kirjoitusprojekteihin tulee kuin mitkä ideat mahdollisesti ovat kannattavia. Tämä asia ei ole ihan niin yksinkertainen kuin miltä se kuulostaa, koska harvoin kyseessä on hirveän tietoinen prosessi. Monet ovat esimerkiksi kysyneet, mistä sain idean kirjaani, mutta suoralta kädeltä en ole osannut tähän vastausta antaa.

Ideoita voi saada monesta eri lähteestä. Tämä on mielestäni enemmän sääntö kuin poikkeus, koska ideat tulevat suurimmaksi osaksi ainakin allekirjoittaneelle itsestään. Myös paikat joissa ideat tulevat vaihtelevat julkisista kulkuvälineistä metsiin. Joskus ideat ovat kyllä ihan suoraan kopioitu joiltakin muilta. Tällöin on syytä panostaa siihen ettei näkökulma tiettyyn asiaan ole täysin yhtäläinen verrattuna lähteeseen. Ideoiden ottaminen muilta ei mielestäni ole huono asia edes sille ihmiselle, jonka alkuperäinen idea on kyseessä. Monesti jopa alkuperäisen idean keksijä voi saada omaa ideaa parantavia ärsykkeitä.

Mistä sitten näitä lähteitä löytää? Oma näkemykseni tähän asiaan on se, että jokaisen kannattaa niin sanotusti altistua mahdollisimman monelle ja erilaiselle ärsykkeelle. Ei siis kannata keskittyä ainoastaan itseään kiinnostaviin asioihin tai näkökulmiin ja hylätä kaikki muut sen takia etteivät ne sovi omaan maailmankuvaan. Oma näkemykseni on se, että vaikka on helppoa olla ainoastaan samaa mieltä muiden kanssa niin se on jopa vahingollista. Tässä asiassa vähemmän ei ole enemmän. Vastakohdat saattavat stimuloida hyviinkin ideoihin. Esimerkiksi insinöörien kannattaisi välillä keskittyä näkemään asiat humanistien näkökulmista, vaikka tämä monelle insinöörille kuulostaakin äärimmäiseltä vääräuskoisuudelta. Asiat eivät kuitenkaan ole niin mustavalkoisia kuin mitä ihmiset kuvittelevat.

Vaikka etsiikin muita lähteitä ja altistuu niiden tuottamille ärsykkeille niin silti on parempi kirjoittaa sellaisista asioista, jotka kiinnostavat itseään. Tämä siitä syystä, että on hirveän vaikeaa motivoitua kirjoittamaan muista asioista. Mitä isommasta projektista on kyse sitä varmemmin jossain vaiheessa iskee motivaationpuute, joka lopettaa helpommin sellaiset projektit joihin ei ole sataprosenttisesti motivoitunut. Valitettava tosiasia on se, että luomisen tuska iskee pakosti välillä meihin jokaiseen. Siltä ei voi välttyä, vaikka kuinka siihen pyrkisikin. Jatkuvasti stimuloivaa ympäristöäkin on mahdoton ylläpitää jatkuvasti. Jos esimerkiksi miettii pidemmän kirjan kirjoittamista niin on käytännössä lähes pakko kirjoittaa sellaisesta aihepiiristä joka itseään kiinnostaa. Siitä huolimatta huonoilta hetkiltä ei välty.

Voiko ideoita pakottaa esiin? Vastaukseksi kelpaa sekä kyllä että ei. Jossain määrin ideoita voi pakottaa keskittymällä esimerkiksi ideointiin kynän ja paperin kanssa jossakin itseään stimuloivassa ympäristössä. Tämä idealihaksen kehittäminen ei takaa hyviä ideoita, mutta saattaa jossain määrin lisätä niiden keksimisen todennäköisyyttä. Itse suosin kahviloita, jotka sijaitsevat paikoissa, joissa on paljon ihmisiä. Toisille esimerkiksi metsässä käveleminen tai järven rannalla istuminen voivat olla stimuloivia ympäristöjä. Jotkin tieteelliset tutkimukset ovat tulleet siihen tulokseen, että metsässä voi tosiaan saada enemmän luovia ajatuksia kuin monissa muissa paikoissa. Oman kokemukseni mukaan ideoita ei voi kuitenkaan saada väkipakolla esiin juuri tiettynä hetkenä, koska ne yleensä tippuvat jostain itsestään. Yksi tapa tuottaa parempia ideoita on yhdistää kaksi kohtalaista ideaa yhdeksi hyväksi ideaksi. Tämä niin sanottu ”ideaseksi” tuottaa keskimäärin hieman parempia ideoita. Aika monet ideat ovat yksittäisinä aika lailla turhia. Suurin osa ideoista on huonoja. Tätä tosiasiaa ei pääse millään pakoon.

Ideointiprosessia voi toki käyttää myös muihinkin asioihin kuin kirjoittamiseen, joten kannattaa ajatella asiaa laajemmin kuin mitä tässä kirjoituksessa on käyty läpi. Jos sinulla on jotain vinkkejä muille kuinka löytää hyviä ideoita kirjoittamiseen tai muihin luovuutta vaativiin asioihin niin toivottavasti jaat ne kanssamme.

-TT

Hieman väsynyt, masentunut päihteiden väärinkäyttäjä=luova ihminen?

Otsikosta on suhteellisen helppo todeta mistä tässä on kyse, mutta asia ei kuitenkaan ole aivan niin yksinkertainen. On kuitenkin todettava, että osa noista mainituista asioista edesauttavat ihmisen luovuuden löytämistä ja siitä voidaan pitää osoituksena mm. monia tunnettuja muusikoita, koomikkoja ja kirjailijoita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että monesti luovat nerot turvautuvat pullonhenkeen tai joihinkin vielä kovempiin tajunnanlaajentajiin. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus hieman pohtia luovuutta ja sitä miten sen syntyä voi edesauttaa. Parempaa ja tarkempaa tietoa löytyy mm. Jonah Lehrerin kirjasta Imagination, How creativity works. Kuten aiemminkin niin yritän myös kirjoitella hieman omista näkökulmistani asiaa. Tällä kertaa lähinnä lyhyitä huomioita asiasta, koska oma ymmärrys neurologiasta on heikkoa.

Tutkimuksissa on paljastunut luovuuden kehittyvän aivojemme oikealla puolella

Sen kehitystä edesauttaa rentoutuminen. Tämä johtuu siitä, että rentoutuessamme keskitymme oivalluksiin jotka tulevat juuri tältä ei-analyyttiselta osalta aivojamme. Yksi tällainen hetki jolloin emme vielä ole ehtineet keskittyä on juuri silloin, kun heräämme aamulla emmekä ole ehtineet ajatella päivän askareita. Lisäämällä rauhallista hereilläoloaikaa viitisen minuuttia joka aamu saa ihmisen luovan aivojen osan toimimaan paremmin.

Huomiomme keskittäminen johonkin asiaan vähentää luovuutta

Käytännössä siis kahvi ja kaikki muut huomiokykyä parantavat aineet vähentävät luovuuttamme, vaikka monet yrittävätkin niiden avulla keskittyä paremmin ongelmanratkaisuun joka ei aina onnistu analyyttisesti sovellettuna. Ne ihmiset jotka pystyvät parhaiten suodattamaan epäolennaiset asiat ova itseasiassa vähemmän luovia, koska monesti nämä asiat kasvattavat luovuuttamme lisäämällä näkökulmia joiden avulla ratkaista ongelmia. Luovat ihmiset kun ovat avoimempia uusille asioille ja näkökulmille.

Värillä on väliä

Nyt ei ole kyse ihonväristä vaan siitä, että esimerkiksi siniset seinät kasvattavat luovuuttamme ja punaiset taas vähentävät sitä. Tämä johtuu siitä, että punainen väri lisää keskittymiskykyämme ja valppauttamme.

”Pään hakkaaminen seinään” tekee hyvää luovuudelle

Luovuus vaatii kykyä hakata päätään seinään yhä uudelleen ja uudelleen. Mikäli heti luovuttaa ongelmien tullessa jää monet oivallukset väliin. Turhautuminen nimittäin edeltää lähes aina suurempia oivalluksia.

Kaatosade ja pimeys lisäävät luovuutta kuten myös amfetamiini.

Nämä kaikki tekevät ihmisestä melankolisen mikä lisää uusien asioiden vastaanottokykyä. Onko tässä mahdollisesti yksi syy suomalaisen peliteollisuuden menestykseen? Tuska siis lisää luovuutta! Viimeinen on muuten sitten erityisen hölmö syy nostaa sitä, jos ei kantani asiasta ole vielä selvä.

Olemme usein oman osaamisemme vankeja

Kun kohtaamme jonkinlaisen ongelman juuri ydinosaamisalueellamme emme pysty ratkaisemaan sitä, koska olemme rajoittuneita hyväksymään asian ratkaisemisen jonkin muun näkökulman avulla. Ulkopuolisten on helpompi tuottaa uusia näkökulmia asioihin. Poikkitieteellisyys mm. Aalto-yliopistossa on hyvä asia. Ongelma vaan tuppaa olemaan siitä ettei kolmesta keskinkertaisesta yliopistosta saa erinomaista tekemälläkään. Kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa auttaa luovuuden kehittämisessä.

Nukkuessa olemme luovia

Tämä johtuu jonkin aivojen osan sulkeutumisesta nukkuessamme ja silloin estomme häviävät synnyttäen uusia ideoita.

Välimatka ongelmiin tekee hyvää luovuudelle

Pidempään ulkomailla asuneet pystyvät tutkimusten mukaan helpommin ratkaisemaan kotimaansa ongelmia palatessaan takaisin. Tämä lisää avarakatseisuutta ja auttaa ihmistä huomaamaan, että asioilla on monia eri merkityksiä.

Tiiviisti rakennetut kaupungit ja varusmiespalvelus hyviä paikkoja luovuuden ja innovaatioiden kehitykselle

Syy tähän on se, että pakollisten ihmiskontaktien määrä kasvaa paljon ihmisiä vilisevässä ympäristössä ja lisää silloin myös uusien näkökulmien vastaanottoa erilaisilta ihmisiltä. Sama pätee myös varusmiespalvelukseen, jossa suuri osa miespuolisesta ikäluokasta laitetaan kommunikoimaan erilaisten ihmisten kanssa: Olivat he sitten hulluja, tyhmiä, liian viisaita tai sosiaalisesti rajoittuneita. Kyllä siinä tarttuu ihmisiin niin hyvät kuin huonotkin ideat. Erityisesti Israelin yhtenä innovaatioiden lisäämisvalttina voidaan pitää säännöllistä varusmiespalvelua ja kertaamista jotka pakottavat erilaisiin ihmiskontakteihin ja ideoiden sekoittumiseen. Tämä koskee siellä niin naisia kuin miehiäkin.

Tässä kaikki tällä kertaa,

-TT