Harjoitus tekee mestarin, vai tekeekö sittenkään?

Itse olen aina ollut erittäin kiinnostunut siitä kuinka jotkut ovat jossain asiassa parempia kuin toiset. Sen seurauksena tulee seurattua näitä mestareita ja luettua heistä ja heidän menestyksensä ”salaisuuksista”. Tällä kertaa lukuvuorossa oli David Epsteinin the Sports Gene joka kertoo geenien vaikutuksesta huippu-urheilijoiden menestykseen. Kyseessä on erittäin hyvä kirja jonka sisältö on myös itseni kaltaisten amatöörien helppo ymmärtää. Ehkä kaikkia yksityiskohtia ei sisällöstä tajua, mutta muuten se on helppolukuinen.

Kun puhutaan harjoittelusta ja sen vaikutuksista siihen kuinka hyvä jostakin ihmisestä voi jossakin asiassa tulla sen avulla niin usein viitataan Anders Ericssonin tutkimukseen, jonka mukaan erinomaisuus vaatii keskimäärin 10000 tuntia päämäärätietoista ja tarkkaan harkittua harjoittelua. Tämä pitää jossain määrin paikkaansa. Se mikä usein unohdetaan tästä tutkimuksesta on se, että kyse on vain keskimääräisestä harjoittelumäärästä eikä siitä, että tähänkin tutkimukseen osallistuneiden todelliset harjoitusmäärät vaihtelevat erittäin paljon. Keskiarvo ei siis loppujen lopuksi kerro juuri mitään. Shakin suurmestareista eli maailman parhaista pelaajista on tehty tutkimus, jossa saatiin noin 11000 tuntia harjoittelua keskiarvoksi suurmestarin arvonimeen pääsemiseen. Tässä tutkimuksessa oli hämmästyttävää se, että vähiten harjoittelua tarvinnut pelaaja oli käyttänyt noin 3000 tuntia ja eniten harjoitellut jopa 23000 tuntia. Kuten näistä luvuista nähdään niin tämä ei selity pelkästään harjoittelun laadulla vaan lahjakkuudella on iso merkitys tässäkin asiassa.

Suuret harjoitusmäärät edesauttavat menestymään tietyissä asioissa, mutta ilman lahjakkuutta voivat tunnit yksinkertaisesti loppua ennen aikojaan. Kaikki paljon kilpailijoita keräävät urheilulajit ovat niitä, joissa pelkkä harjoittelu ei riitä maailman huipulle mikäli geenit eivät ole suotuisia. Otetaan tästä asiasta esimerkeiksi yleisurheilun juoksulajit, joissa tarvitaan tiettyjä ruumiinrakenteita, jotka ilman tiettyjä geenejä eivät olisi mahdollisia, koska ilman niitä ei ole mahdollista päästä maailmanhuipulle. Esimerkiksi kestävyysjuoksussa tarvitaan pienempää pinta-alaa jalkojen alaosissa. Tämä johtuu siitä, että jalan koskiessa maahan pienempi pinta-ala vaatii vähemmän energiaa ponnistaakseen ylöspäin kuin suurempi. Tiedemiehet laskivat, että yksi pauna eli vajaa puoli kiloa vähemmän painoa jalan alaosissa vähentää energiankulutusta per kilometri. Käytännössä tämä on ratkaiseva ero mitä tulee pitkän matkan juoksijoiden menestysmahdollisuuksiin. Mitä taas tulee pikajuoksuun niin suurin osa nykypikajuoksijoista on Jamaikalaista alkuperää ja heidän ruumiinrakenne on sellainen, että heillä on pitkät jalat verrattuna pituuteen sekä kapeammat lantiot. Tämän lisäksi heillä on paljon nopeita lihaskuituja kehossaan. Ilman tiettyä ruumiinrakennetta on muissakin lajeissa mahdotonta pärjätä. Esimerkiksi huippupainonnostajilla on lyhyet ranteet, jotta he pystyvät nostamaan helpommin raskaat painot ylös.

Kyse ei ole pelkästään erilaisista tekijöistä ruumiinrakenteissa vaan myös siitä, että toisille ihmisille riittää pienempi määrä harjoittelua kuin toisille. Ihmiset ovat erilaisia myös siinä miten harjoittelu tehoaa eli kaksi ihmistä, jotka harjoittelevat täysin samalla tavalla voivat saada aivan erilaisia tuloksia. Esimerkiksi pitkän matkan juoksussa jollekin ihmiselle tarttuu paremmin pitkät lenkit ja toisille vauhtikestävyysharjoittelu. Meidän tulisi siis harjoitella enemmän yksilöllisesti mikäli aiommme joskus olla jossakin asiassa erinomaisia. Kaiken kaikkiaan se tarkoittaa sitä, että me emme voi olla järjestelmäriippuvaisia eli mennä muiden mukana mikäli haluamme tulla jossakin asiassa erittäin hyväksi.

Vaikka tämä kirja käsittelikin lähinnä urheilua niin tiettyjä johtopäätöksiä voi tehdä muissakin asioissa. Esimerkiksi lähes kaikki ruumiillista lahjakkuutta vaativat hommat ovat jossakin määrin riippuvaisia ruumiinrakenteesta. Shakkiesimerkistä voimme tehdä sellaisen johtopäätöksen, että avaruudellinen hahmotuskyky on ainakin jossain määrin lahjakkuutta vaativa asia. Shakki vaatii avaruudellisen kyvyn lisäksi myös loogista ajattelua ja nopeiden johtopäätösten tekemistä, joten nekin ovat jossain määrin lahjakkuutta vaativia asioita. Asiat eivät tietystikään ole ihan niin yksinkertaisia kuin tässä kirjoituksessa kuvaamani seikat. Jokainen voi myös itse tehdä omat johtopäätöksensä asiasta. Suosittelen myös kaikkia näistä asioista kiinnostuneita lukemaan tuon Epsteinin kirjan, joten hyviä lukuhetkiä heille kaikille!

-TT

TT:n lista Q3 2014

TT:n lista Q314 on valmis kaikkien seuraamieni yritysten tulosten tultua julkaistuksi. Olen käynyt niiden numerot läpi ja tällä perusteella olen saanut seuraavan listan aikaiseksi. Tämä lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu ainoastaan yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta.

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotopörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta. Myös vähän aikaa sitten jakautuneet yritykset kuten Metso ja YIT ovat poissa listoilta, koska en ole saanut yhteneväisiä lukuja jakautumista edeltäviltä vuosilta etsittyä.

11.11.14 15.08.14

PKC Group 15.15€ (18.48€) 1.35 (1.25)

Nokian Renkaat 22.00€ (23.54€) 1.30 (1.30)

Sampo 38.04€ (36.48€) 1.10 (1.10)

UPM 12.56€ (10.98€) 1.05 (1.25)

Amersports 15.83€ (14.36€) 0.85 (0.85)

Ponsse 11.98€ (12.40€) 0.85 (0.25)'

NesteOil 18.27€ (14.56€) 0.80 (0.85)

Orion B 27.58€ (28.02€) 0.80 (0.80)

Okmetic 4.57€ (4.47€) 0.80 (0.20)

Tikkurila 16.59€ (uusi) 0.80 (uusi)

Sponda 3.56€ (3.78€) 0.75 (0.75)

Kone 35.18€ (31.47€) 0.70 (0.70)

Ramirent 6.71€ (6.65€) 0.65 (0.55)

Elisa 22.56€ (20.67€) 0.60 (0.60)

Huhtamäki 19.72€ (19.44€) 0.55 (0.55)

Cramo 11.59€ (12.82€) 0.55 (0.35)

Vacon 33.75€ (26.60€) 0.55 (0.55)

Olvi 23.00€ (25.37€) 0.55 (0.50)

Teleste 5.10€ (4.58€) 0.55 (0.50)

Apetit 14.60€ (17.60) 0.45 (0.55)

Nordea 9.985€ (9.82€) 0.45 (0.45)

Kesko B 30.94€ (27.44€) 0.40 (0.40)

F-Secure 1.90€ (2.59€) 0.40 (0.30)

Outotec 4.732€ (6.93€) 0.35 (0.60)

Wärtsilä 37.68€ (36.77€) 0.30 (0.30)

Fortum 18.60€ (19.06€) 0.25 (0.20)

Atria 6.87€ (6.89€) 0.25 (-0.95)

Affecto 2.95€ (3.00€) 0.20 (0.10)

Comptel 0.595€ (0.62€) 0.15 (0.15)

Raisio K 3.90€ (3.88€) 0.15 (0.15)

Sanoma 4.48€ (5.985€) 0.15 (-0.05)

Cargotec 25.64€ (27.13€) 0.10 (-0.50)

Kemira 10.20€ (10.40€) 0.00 (0.00)

Uponor 10.28€ (11.20€) -0.05 (-0.10)

Kesla 4.10€ (5.07€) -0.15 (-0.15)

Raute 7.40€ (8.10€) -0.15 (-1.40)

Tieto 20.31€ (19.36€) -0.25 (0,20)

Basware 40.13€ (34.00€) -0.30 (-0.20)

Konecranes 23.00€ (23.71€) -0.35 (-0.30)

Lassila&Tikanoja 14.58€ (13.48€) -0.60 (-0.70)

HK 3.57€ (3.57€) -0.70 (-0.70)

Stockmann B 8.845€ (9.66€) -0.75 (-0.15)

Capman 0.905€ (1.01€) -0.75 (-0.55)

Digia 3.11€ (3.35€) -0.75 (-0.80)

Lemminkäinen 13.34€ (13.34€) -0.90 (-0.95)

Pöyry 2.90€ (3.542€) -1.10 (-0.95)

Martela 3.16€ (3.20€) -1.35 (-1.35)

Ixonos 0.084€ (0.09€) -1.35 (-1.95)

Componenta 0.81€ (1.47€) -1.45 (-1.10)

Tällä hetkellä näyttää siltä, että osakkeiden hinnat ovat alkaneet hieman tippumaan Helsingin pörssissä. Tämä on johtunut ainakin osittain osaripettymyksistä. TT:n listan pisteissä nämä asiat eivät vielä kovin paljoa näy. Muutenkin listan muutokset tapahtuvat suhteellisen hitaasti.

Ja vielä vastuunvapautuslause: En tiedä mistään mitään enkä anna sijoitusvinkkejä. TT:n lista on yhden henkilön tekemä lista seuraamistaan yrityksistä eikä edusta minkäänlaista absoluuttista totuutta sijoituskohteen hyvyydestä tai huonoudesta!

3-vuotisvertailu TT:n lista vs Balancen lista 11.11.2011-11.11.2014

Tämä vertailu on tehty yhden ainoan päivämäärän listojen osalta, joten se ei edusta mitään tarkkaa totuutta listojen paremmuudesta. Kaikkia listoja tulkitaan eri tavoin ja näiden kahden listan tulkitseminen voi tapahtua eri tavoin. Tämän vuoksi on vaikeaa sanoa tarkemmin kuinka hyviä apuvälineitä ne ovat. Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhdellä otoksella katsottuna Balancen lista on toiminut paljon paremmin kuin omani. Omani parametrit ovat tosin hieman muuttuneet kolmessa vuodessa, mutta merkittävää eroa niissä ei pitäisi olla. Seuraavassa listavertailu kymmenen parhaan pisteitä saaneen osalta:

TT

1.N.Renkaat 26.95€ osingot 4.10€ nyk 22.00€ yht -3.2%

2Vacon 17.58€ osingot 1.65€ nyk 33.75€ yht 101.3%
3Affecto 2.47€ osingot 0.43€ nyk 2.95€ yht 36.8%
4Kone 20.73€ osingot 3.98€ nyk 35.18€ yht 88.9%
5Okmetic 4.92€ osingot 0.87€ + p.oman pal 0.07€ nyk 4.57€ yht 12.0%
6Basware 18.49€ osinko 0.87€ nyk 40.13€ yht 121.7%
7Metso 28.93€ osingot 4.70€ nyk 25.50€+Valmet 8.50€ yht 33.8%
8PKC 11.53€ osingot 2.00€ nyk 15.15€ yht 48.7%
9Digia 3.02€ osingot 0.10€+p.oman pal 0.2€ nyk 3.11€ yht 12.9%
10YIT 11.44€ osingot 2.05€ nyk 5.515€+ Caverion 6.60€ yht 23.8%
AVG 48.2% 13.9% per annum

Balance

1. Orion 14.62€ osinko 3.85€+0.12€ nyk 27.58€ yht 149.8%
2. YIT 11.44€ osinko 2.05€ nyk 5.515€+6.60€ yht 23.8%
3. Sampo 19.64€ osinko/% 4.20€/6.1% nyk 38.04€ yht 115.1%
4. UPM 8.44€ osinko/% 1.80€/7.1% nyk 12.56€ yht 70.9%
5. Stora Enso 4.43€ osinko/% 0.90€/6.8% nyk 6.605€ yht 69.4%
6. Sponda 3.12€ osinko/% 0.51€/5.1% nyk 3.56€ yht 30.4%
7. Nordea 6.12€ osinko/% 1.03€/4.2% nyk 9.985€ yht 80.0%
8. Huhtamäki 8.46€ osinko/% 1.59€/5.4% nyk 19.72€ yht 151.9%
9. PKC 11.53€ osinko/% 2.00€/5.2% nyk 15.15€ yht 48.7%
10. Tieto 12.02 osinko/% 2.48€/6.2% nyk 20.31€ yht 89.6%
    AVG 79.4% 21.5% per annum
    

OMXH Capped kolmessa vuodessa:

Omxh Capped 4917.52 (11.11.2014)
omxh Capped 3607.07 (11.11.2011)

Kolmessa vuodessa 36.3%: 10.9% per annum ilman osinkoja.

Kuten luvuista nähdään niin todennäköisesti jopa painorajoitettu Omxh Capped indeksi on toiminut paremmin kuin omani kolmessa vuodessa, kun lasketaan osingot mukaan. Kolme vuotta on vielä lyhyt aika, joten johtopäätöksiä ei voi kovin hyvin tehdä. Tällä hetkellä tosin näyttää kannaltani huonolta. Jätän tämän asian lukijoiden kommentoitavaksi ja katsotaan mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Pelkästään tällaisten vertailujen pohjalta ei pidä tehdä sijoituspäätöksiä. Edellisessä kirjoituksessani mietin asiaa laajemmin, joten kannattaa palata siihen mikäli asia kiinnostaa enemmän.

Huomenna olen sijoitusmessuilla, joten saa tulla vetämään hihasta mikäli haluaa antaa henkilökohtaista palautetta. TT:n lista siirtyy piksu.netin sijoitusblogiin tämän viimeisen kerran jälkeen. Laitan toki linkin sinne blogiini.

- Tommi T

Kirjan sisällysluettelo

No niin. Pitkään olen tässä tätä projektia tehnyt ja vihdoinkin alkaa olla selkeät sävelet sisällön suhteen. Tässä tulee siis ensimmäinen pilkahdus tulevasta sisällöstä. Sivuja kirjalla tulee olemaan noin parisataa ja hinta tulee olemaan jotain kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen euron väliltä. Tämä riippuu siitä missä muodossa kirjani tulen julkaisemaan. Se selviää lähiviikkojen aikana. Jotkin kappaleet voivat vielä vaihtaa nimeään ja hieman sisältöään, mutta muuten kirja vastaa aika tarkasti sisällysluetteloaan. Pyrin saamaan sen julkaisukelpoiseksi ennen joulua. En enempää ala tällä kertaa asiasta jaarittelemaan, mutta vastaan mielelläi kysymyksiin mikäli niitä tulee.

Sisällysluettelo

KIITOKSET
ESIPUHE

Kenelle kirja sopii parhaiten?

Ohjeita lukijoille

1. Vähemmän on enemmän käsitteenä

1.1 Vähemmän on enemmän periaatteen historiasta

1.2 Vähemmän on enemmän filosofia lähtöpisteenä 

2. Tärkeimmät käsitteet

2.1 Vapausasteet

2.2 Kytkökset

2.3 Lineaarisuus

2.4 Kulminaatiopiste

2.4.1 Harvojen vaikuttajien laki

2.4.2 Viestin tarttuvuus

2.4.3 Ympäristö tai olosuhteet joissa viesti leviää

2.5 Minimum effective dose (MED)

3. Vähemmän on enemmän ajattelu

3.1 Kriittinen ajattelu

3.1.1 Oikeat kysymykset tärkeimpiä kriittisessä ajattelussa

3.2 Elämänlaatu VS elintaso

3.3 Ole oman elämäsi luuseri

3.3.1 Suostuttelun psykologia

3.4 Pessimisti ei pety, mutta sitä vituttaa aina

3.4.1 Realistinen optimistisuus

3.5 Yhteenveto

4. Tekeminen

4.1 Yksinkertaista

4.1.1 Yksinkertaisuus on kaunista

4.1.2 Eliminoi

4.1.3 Priorisoi

4.1.4 Tärkeimmät tehtävät

4.2 Jokainen on älykäs jossain

4.3 Itsensä jatkuva kehittäminen

4.4 Opi parhailta

4.5 Ilman verta, hikeä ja kyyneleitä jää paikoilleen

4.6 Työ

4.6.1 Suhteellinen hyöty tärkeämpi kuin absoluuttinen

4.6.2 Tuottavuus vs tehokkuus

4.6.3 Kenelle ja kenen kanssa työskentelet on tärkeintä

4.6.3 Tee vain sitä mikä tuottaa suurimman arvon

4.7 Tavat

4.7.1 Tapojen anatomia

4.7.2 Uusien tapojen luominen

4.7.3 Tapojen muuttaminen

4.7.4 Pienet muutokset, isot saavutukset

4.7.5 Johtopäätöksiä  
4.8 Vahvuudet ja heikkoudet

4.8.1 Tieto, taito ja lahjakkuus

4.8.2 Vahvuudet

4.8.3 Heikkoudet

4.9 Vähemmän on enemmän tekemisen esimerkki: matkustelu

4.10 Yhteenveto 

5. Ajankäyttö

5.1 Väärä aikakäsitys hukkaa ajastamme suuren osan

5.1.1 Muuta itse ajankäyttöäsi

5.2 Suurimmat aikarosvot

5.2.1 Ulkoiset aikasyöpöt

5.2.2 Ajanhukkaajat

5.2.3 Ajankuluttajat

5.2.4 Jonkun muun lupaa vaativat asiat

5.3 Yksi tärkeä sana

5.4 Sisäiset aikarosvot

5.4.1 Aivokapasiteettime ei riitä moniajoon

5.4.2 Suunnittele vähän elämääsi ja saat suuret ajansäästöt

5.5 Rytmitä elämäsi

5.6 Informaatiotulva

5.6.1 Lisäinformaation tuoman hyödyn myytti

5.7 Luovu turhasta datasta ja turhista papereista

5.8 Mediaton päivä paremman ajankäytön esimerkkinä

5.9 Yhteenveto

6. Raha

6.1 Mitä raha on ja mitä se merkitsee?

6.1.1 Inflaatio ja deflaatio

6.2 Rahan psykologia

6.2.1 Kaikki on suhteellista

6.2.2 Häviönpelko saa meidät toimimaan epärationaalisesti

6.2.3 Ilmainen voi tulla kalliiksi

6.3 Tulot

6.3.1 Aktiivinen tulo

6.3.2 Passiivinen tulo

6.4 Budjetointi

6.4.1 Maksa ensin itsellesi

6.4.2 Raha-asioiden automatisointi on vaihtoehto budjetoinnille

6.5 Tili tuli, tili meni, kuka välistä sen veti?

6.6 Kuluttaminen

6.6.1 Säästäminen

6.6.2 Vararahasto

6.6.3 Säästönäpertely on hyödytöntä isommassa kuvassa

6.6.4 Eri maksutavat

6.6.5 Velka

6.7 Kuluttamisen psykologiasta lyhyesti

6.7.1 Yliarvioimme omistustemme arvoa

6.7.2 Hinnan vaikutus ostopäätöksiimme ja ostoksesta saatuun arvoon

6.7.3 Sosiaaliset paineet kulutuspäätöksissä vaikuttavat kaikkiin

6.7.4 Muita tapoja vaikuttaa kulutuspäätöksiimme

6.8 Tavara

6.8.1 Tavaroiden kustannukset

6.8.2 Mitä tavaroita kannattaa omistaa

6.8.3 Tavaroiden hankkiminen

6.8.4 Tavaroista luopuminen

6.9 Asuminen

6.9.1 Sijainti, sijainti, sijainti

6.9.2 Kustannukset

6.9.3 Omistaminen/vuokraaminen
6.10 Muu kulutus

6.10.1 Liikkuminen

6.10.2 Ruoka

6.10.3 Palvelut

6.11 Sijoittaminen

6.11.2 Sijoittamisen aikavälit

6.11.3 Aloita nuorena

6.11.4 Osakesijoittaminen

  6.12 Hyvät rahankäyttötavat

6.13 Miljoona "helposti" esimerkki rahankäytöstä
6.14 Yhteenveto
 

7. Ihmissuhteet

7.1 Ihmissuhteiden avulla ihminen saa aikaan enemmän

7.1.1 Hyvät ihmissuhteet antavat paljon

7.1.2 Vältä ihmisiä jotka imevät elämänhalun itsestäsi

7.2 Anna ihmisille mitä he haluavat

7.2.1 Miten saada toinen tekemään sen mitä haluat

7.2.2 Pienet asiat isossa roolissa

7.2.3 No No's

7.3 (1+1)>2

7.4 Yhteenveto 

8. Hyvinvointi

8.1 Luolamiessyndrooma

8.2 Fyysinen hyvinvointi

8.2.1 Uni on tärkein yksittäinen tekijä

8.2.2 Liikunta on toinen tärkeä fyysisen hyvinvoinnin lähde

8.2.3 Ravinto

8.3 Henkinen hyvinvointi

8.3.1 Valitse ensin itsesi

8.3.2 Emotionaalinen ruumis

8.3.3 Henkinen ruumis

8.3.4 Hengellinen ruumis

8.4 Päivittäiset pienet teot esimerkkinä hyvinvoinnista

8.5 Yhteenveto 

9. Strategia

9.1 Evoluutio

9.1.1 Yritä ja erehdy

9.2 Elämänsuunnittelu

9.2.1 Vähemmän on enemmän strategia

9.3 Sopeutuva ihminen

9.4 Yhteenveto  

10. Yhteenveto ja loppusanat

10.1 Yhteenveto

10.2 Loppusanat 

 LÄHDELUETTELO
KIRJOITTAJASTA

-TT

Lokakuu2014 Cash +330€ Salkku -4.8%

Vihdoinkin plussalla. Pitkä putki miinuksella on vihdoin ohi ja ihan odotetusti. Enemmänkin olisi voinut itsestään puristaa irti, mutta pakko tähänkin on olla tyytyväinen. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja pyrin myös jatkossakin pysymään nollan oikealla puolella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että näin tulee käymään seuraavat noin puoli vuotta, mutta aina voi tulla joitakin yllätyksiä.

Minulla ei ole liikaan tyytyväisyyteen varaa, koska menoni olivat hieman odotettua suuremmat. Tämä johtui lähinnä siitä, että onnistuin hukkaamaan hieman ylimääräistä rahaa mm. päivittäistavaroiden ostoon. Marraskuussa on odotettavissa hieman pienemmät kulut, mutta suurta eroa lokakuuhun ei ole tulossa muuten kuin sen takia, että marraskuun alussa ostan matkakortin jouluun saakka. Päivittäisostosten ja matkakortin lisäksi minulla ei ole tiedossa suurempia menoja marraskuussa. Ensi viikolla käyn tosin pitämässä itseni kanssa palaveria, jossa päätän tulevan kirjani sisällöstä tarkemmin. Tähän menee suurin osa marraskuun huvibudjetistani.

Tulojen suhteen lokakuuni oli odotettu eli tienasin kutakuinkin juuri sen verran kuin olin ajatellutkin. Olisin mahdollisesti voinut tienata hieman enemmän, mutta en merkittävästi. Tienausintoani rajoitti ensimmäinen flunssani joka veti olon aika lailla veteläksi. Marraskuun tuloni oletan noin sata Euroa pienemmiksi kuin lokakuussa, koska aion saada kirjani julkaisuvalmiiksi sen aikana. Kirjasta lisää myöhemmin. Omien laskujeni mukaan olisin marraskuussa plussalla noin 100€:a.

Osakemarkkinoilla tuli lunta tupaan erityisesti Outotecin takia, mutta en voi pitää sitä mitenkään suurena yllätyksenä. Yhtiö joutuu saneeraamaan lisää mikä ei ole minulle suuri yllätys. Kiinteät kulut ovat yrityksellä liian suuret ja niitä on tarkoitus vähentää 45 miljoonalla eurolla. En tiedä onko tämä riittävästi. Yrityksellä on vieläkin liikaa työntekijöitä ja ne ovat keskimäärin kalliimpia kuin kilpailijoista esimerkiksi Metsolla. Suoraan näitä lukuja ei voi verrata, mutta jonkinlaisia asioita ne kertovat. Tällä hetkellä pidän omia sijoituksiani kyseiseen yritykseen kysymysmerkkinä, koska yritys ei ole mielestäni reagoinut riittävän nopeasti muutoksiin tilausvirroissa. En aio hätiköidä, joten tällä hetkellä en tee vielä mitään. PKC Groupin osavuosikatsaus ei sisältänyt minulle suuria yllätyksiä, vaikka markkinat reagoivatkin yllättävän positiivisesti. Osasyy tähän oli varmasti rankka pudotus osakekurssissa ennen osaria.

Henkilökohtaisessa elämässä ei tapahtunut mitään mullistavaa, joten siitä on aika vähän kerrottavaa. Suurin osa ”ylimääräisestä” vapaa-ajastani meni kirjaprojektiini joka eteni erittäin hyvin eteenpäin. Koelukijoiltani sain hyvää palautetta, jota olen hyödyntänyt saadakseni tehtyä paremman kirjan. Koelukijani ovat paljastaneet joitakin puutteita joita olen yrittänyt korjata. Suurimpana näistä on abstraktien asioiden konkretisointi. Tämä on yllättävän haastavaa, mutta uskon pystyväni siihen. Toinen asia mihin pitää keskittyä on se, että tekee kielestä sujuvampaa. Tällä hetkellä olen tyytyväinen siihen mitä olen tähän asti saanut tehtyä. Aina on toki varaa parantaa, mutta joka päivä kun oppii uutta niin kaikkea ei voi yhteen kirjaan laittaa. Tämän vuoksi en enää aio lisätä kirjaan sisältöä enää ollenkaan vaan yritän saada vanhaa muokattua paremmin ymmärrettäväksi. Kirja on tarkoitus julkaista viimeistään joulukuun puolessa välissä. Tarkemmat tiedot laitan heti jakoon, kun tiedän ne itsekin.

Mites teidän lokakuu meni?

-TT

Pankkien stressitesteistä

Eilen sunnuntaina saatiin julkaistua euroalueen pankkien stressitestit. Tällä kertaa ne olivat hyvin kattavia, mutta niissä on omat puutteensa. Kun testaamme jotain niin ei ole kovin vaikeaa saada aikaiseksi sellaisia tuloksia kuin halutaan. Tämä tapahtuu määrittelemällä testit halutulla tavalla. Tällä kertaa julkaistut tulokset olivat sellaisia, että ”ongelmapankkeja” oli 25 ja niiden vaatimat uudet pääomat olivat 25 miljardia euroa. Tämä oli siis EKP:n tuottaman propagandan ilmoittama tilanne. Jos asiat olisivat oikeasti noin hyvin niin ainakin minun on vaikea ymmärtää miksi EKP on tarjonnut satoja miljardeja pankkien käyttöön viimeisten vuosien aikana?

Testeistä on tosiaan helppo saada halutut tulokset manipuloimalla testien yksityiskohtia kuten tällä kertaa tehtiin mm. jättämällä huomiotta mahdollisen deflaation vaikutukset. Minun on vaikea ymmärtää miksi niin on tehty, koska useat välimeren maat ovat jo deflaatiossa. Näistä ensimmäisenä minulle tulee mieleen Italia. Minulla ei ammattitaito tietystikään riitä määrittelemään sopivia parametrejä tällaisille stressitesteille, mutta en myöskään ymmärrä miksi näin tärkeä asia jätetään huomioimatta?

EKP:n Draghi on monesti luvannut tehdä mitä tahansa vaaditaan, jotta deflaatiota ei tulisi, mutta tällä hetkellä näen hänen tulevan epäonnistumaan. Vaikka EKP onkin hyvin onnistunut markkinahäiriköinnissään, lainatessaan rahaa pankeille olemattomilla koroilla huonoja vakuuksia vastaan, niin sekään ei voi mitään sille tosiasialle ettei tuottavia investointikohteita ole euroalueella riittävästi. Draghin tarjoamaa likviditeettiä ei ole näkemykseni mukaan hyödynnetty talouskasvun luomisessa vaan likviditeettiä on käytetty lähinnä zombi-pankkien pitämiseen hengissä. EKP:lta lainatut rahat on laitettu mm. valtionlainoihin ja sen seurauksena olemme muodostaneet jonkinlaisen bondikuplan. Tämän bondikuplan puhkeaminen on vain ajan kysymys. Se kuinka kauan siihen menee aikaa on minulle hämärän peitossa. Mielestäni olemme aika lailla samanlaisessa tilanteessa korkojen suhteen kuin mitä olimme ennen edellistä kriisiä, jossa mm. Kreikan valtionlainoihin sijoittaneet pankit pelastetiin veronmaksajien rahoilla. Todennäköisesti seuraava kriisi on pahempi kuin edellinen, mutta se jääköön nähtäväksi.

25:ttä miljardia euroa paljon mielenkiintoisempi luku on hieman vajaa 900 miljardia joka kertoo euroalueen pankkien ongelmaluottojen määristä. Ongelmaluotot ovat niitä joiden takaisinmaksua ei tule todennäköisesti tapahtumaan kokonaan. On tietysti hyvä mainita, että tuo vajaa 900 miljardia on hieman vajaa 3%:ia koko lainakannasta. Kyse ei siis ole mahdottomasta määrästä, mutta sekin on jo monessa mielessä ongelmallinen luku. Tämä johtuu siitä, että hyvin monien pankkien pääomat ovat erityisen vivutettuja mikä tarkoittaa sitä, että omia pääomia pankeilla on paljon vähemmän kuin lainattua rahaa. Pahimmassa tapauksessa velkavipu voi olla jopa 20:1:n mikä tarkoittaa sitä, että pankilla on 5%:ia omia pääomia verrattuna vieraaseen pääomaan. Seurauksena edellämainittu lainakannan sulaminen kolmella prosentilla tekee pankista käytännössä kelvottoman muiden toimijoiden seurauksena mikä johtaa konkurssiin hyvin nopeasti.

Tämän lisäksi meidän tulee muistaa, että pankit ovat enemmän tai vähemmän toistensa kanssa naimisissa. Rahoja on siis sijoitettuna mm. toisten pankkien tarjoamiin rahastoihin. Pankit ovat hyvin vahvasti kytköksissä toisiinsa kuten nähtiin edellisen finanssikriisin yhteydessä, jossa koko järjestelmän kaatuminen oli hyvin lähellä. Yhden dominon kaatuminen tulee johtamaan ketjureaktioon ja tämä tulee tapahtumaan uudelleen, koska huonoja pankkeja ei päästetty kaatumaan. Näkemykseni mukaan euroalueen pankit ovat suuremmassa vaarassa kuin Atlantin toisella puolen, vaikka sielläkin tullaan olemaan ongelmissa jos ja kun euroalue jossain vaiheessa kriisiytyy.

Mikä sitten ratkaisuksi tähän dominopalikoiden ongelmaan? Se ei ole rahanpainaminen, koska se ei ole Euroopassa tähän astikaan toiminut. Se ei tule myöskään toimimaan, vaikka EKP nyt alkaakin ostelemaan yrityslainoja. Tämä sen takia etteivät yritykset tule osallistumaan lainamarkkinoille mikäli ne eivät löydä järkeviä sijoituskohteita lainarahalle. Järkevin tapa ehkäistä järjestelmäkriisi on hajoittaa pankit niin pieniksi palasiksi etteivät ne pysty aiheuttamaan suurta vahinkoa. Tällä hetkellä suurimmat pankit ovat aivan liian isoja ja niistä yhdenkin kaatuminen tulee aiheuttamaan järjestelmäkriisin. Vaikka monet isot pankit ovat terveitä niin sekään ei riitä järjestelmäkriisin iskiessä. Pidän pankkien kaatumista todennäköisimpänä vaihtoehtona järjestelmäkriisille ja seuraava vaihtoehto on suursota. Huolimatta Ukrainan tapahtumista uskon suursodan tulevan vasta sen jälkeen, kun olemme nähneet järjestelmäkriisin jossain toisessa muodossa. Muita vaihtoehtoja on mm. EU:n hajoaminen ja sota sääntelyä ja yksityisten oikeuksien polkemista vastaan. Kriisejä on ollut aina ja niitä tulee olemaan myös jatkossakin, joten liian huolestunut niiden tulemisesta ei kannata olla.

Hyvää viikonjatkoa!

Mistä lisätuloja?

Joskus juttuaiheita voi saada jopa hakusanoista joilla blogia etsitään. Näinä tiukkoina taloudellisina aikoina lisätulot ovat monille se asia, josta pelastusta tiukkaan rahatilanteeseen etsitään. Olen joskus aiemminkin todennut etteivät lisätulot ole ratkaisu suurimmalle osalle rahapulasta kärsivistä ihmisistä, koska heidän ongelmansa ovat pikemminkin menopuolella. Monet rahapulasta kärsivistä ovat luoneet itselleen elämäntyyli-inflaation missä menot nousevat vähintään samaa vauhtia kuin tulotkin. Suomessa lisätulojen hankkiminen kärsii vielä kohoavista veroprosenteista, joten ne eivät senkään takia ole mikään ratkaisu ongelmaan.

Oma näkemykseni lisätuloista on se, että ne voivat parantaa ennen kaikkea elämisenlaatua ja hieman elintasoakin niille, joilla raha-asiat ovat jo ennestään kunnossa. Tämä on se lähtökohta, josta tässä kirjoituksessa lähden liikkeelle. Mainittakoon vielä sen verran, että aiheen rajaamiseksi on syytä keskittyä aktiivisiin tuloihin eli jätetään sijoitustulot ja muut vastaavat kokonaan väliin. Kotimaamme veropolitiikan progressiivisuuden vuoksi lisätuloista lähtee aina hieman suurempi osa suuremman veroprosentin myötä pois. Jokainen lisäeuro siis toisin sanoen vähentää lisätöistä saatuja hyötyjä. Tästä poikkeuksena ne henkilöt, jotka voivat laskuttaa osakeyhtiön kautta lisätulojaan ja joiden veroprosentti on suurempi kuin yhteisövero. Tämäkin hyöty menee käytännössä siinä vaiheessa, kun oman osakeyrityksen kautta alkaa tienaamaan yli 7500€:a joka on käsittääkseni raja, jolloin joutuu hankkimaan itselleen vakuutuksen ja maksamaan eläkemaksuja. Ainakin P.ohatta/ on tehnyt tällaisen ratkaisun lisätulojensa suhteen. En ole vielä sen tarkemmin perehtynyt asiaan, joten edellämainitussa pohdinnassa voi esiintyä asiavirheitä. Mikäli asia kiinnostaa tarkemmin niin menkää lukemaan hänen blogiaan.

Koska me hyödymme lisätuloistamme vähemmän sitä mukaa kuin ne lisääntyvät, on meidän keskityttävä hankkimaan tuloja ainoastaan niistä asioista, joista pidämme. Minusta lisätulojen hankinta valuu muuten lähinnä hukkaan tässä maassa. Toinen syy tähän on se, että ilman intohimoa johonkin asiaan on vaikea jaksaa käyttää aikaansa riittävästi siihen, että lisätuloja alkaa syntyä. Joissakin poikkeustapauksissa lisätuloja voi alkaa tippua heti, mutta ne ovat yleensä tapauksia joissa kilpailu ei ole ihan niin kovaa kuin muissa vaihtoehdoissa. Edellämainituista esimerkkinä voisi olla taksin ajaminen. Sitä voi tehdä myös sivutoimisesti ja taksikurssin läpäisemisen jälkeen sinulla on rajoitettu määrä kilpailijoita. Tämän lisäksi on tietysti tuhkimotarinoita, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia. Näitä ovat mm. Youtube-julkkikset ja jotkin television talenttikisojen voittajat. Heitä ei tosiaan ole monia ja he joutuvat kilpailemaan satoja tai tuhansia ihmisiä vastaan. Pelkkä lahjakkuuskaan ei näissä tapauksissa vielä välttämättä riitä.

Lisätulojen lähteitä on syytä etsiä niistä asioista, joita rakastaa ja joihin on palava intohimo. Monilla on harrastuksia, joista tykkää enemmän kuin ansiotyöstään. Mikäli näin ei ole niin silloin on syytä olla onnellinen siitä asiasta ja nauttia työstään. Tämä ei estä hankkimasta lisätuloja jostakin toisesta intohimon kohteestaan. Mikäli on esimerkiksi kiinnostunut jostain urheilulajista niin voi miettiä voisiko siitä jollakin tavalla tienata rahaa. Esimerkkeinä voisi olla toimiminen valmentajana tai tuomarina. Vaikka näistä vaihtoehdoista ei välttämättä tienaa kovin paljon niin ne voivat nostaa elämisenlaatua, koska ihmiset saavat näistä hommista monesti elämyksiä. Tämä ei tietystikään koske kaikkia, joten kaikille kyseisiä tapoja tienata lisätuloja ei voi suositella. Lisäksi voi miettiä voisiko tehdä taidetta tai opettaa jotakin asiaa muille, jossa on erityisen hyvä. Muiden auttaminen on hyvä tapa tuottaa lisäarvoa ja sitä myötä hankkia lisätuloja. Se ei tietystikään ole helppoa ja vaatii todennäköisesti pitkän ajan ennen kuin on vakiinnuttanut asemansa lisäarvon tuottajana muille ihmisille.

Lisätulot eivät ole oikotie onneen, eivätkä ne ole ratkaisu myöskään rahaongelmiin suurimmalle osalle ihmisistä. Niiden hankkimisesta on syytä nauttia täysin rinnoin tai vaihtoehtoisesti keskittyä muihin asioihin vapaa-ajallaan. Lisätulojen hankkiminen vaatii monilta pitkäjänteistä työtä, johon ei innostus riitä ilman todellista intohimoa johonkin asiaan. Intohimon kohteet vaihtelevat ja jokaisen on syytä miettiä omiaan ja mahdollisuutta saada niistä lisätuloja. Kaikki intohimon kohteet eivät mahdollista lisätuloja, joten kannattaa harkita tapauskohtaisesti asioita.

Tässä minun näkemykseni lisätulojen hankinnasta, miten te lukijat olette omat mahdolliset lisätulonne järjestäneet?

-TT

Luottoluokitus meni, entä sitten?

Perjantai-iltana Suomen aikaa Standard & Poors laski luottoluokitustamme yhdellä pykälällä. Tämä ei ollut mikään suurempi yllätys varmaan kenellekään. Syy siihen on päin sitä itseään hoidettu julkinen taloutemme ja teollisuutemme kilpailukykyvyn rapautuminen. Varsinkin vallassa olevat poliitikkomme vierittävät syyt muiden kuin omien toimiensa niskoille. Tämän kirjoituksen aihe on se mitä tämä luottoluokituksen lasku tarkoittaa.

Käytännössä maailmassa on kolme suurta luottoluokituslaitosta ja niistä jokainen antaa tiettyä maksua vastaan lausunnon jokaisen maan taloudellisesta tilanteesta ja siitä kuinka luotettava velanmaksaja kukin maa on. Tämä pätee myös yrityksiin, mutta tällä kertaa keskitytään vain maihin. Mitä huonompi luottoluokitus on kyseessä sitä kalliimmaksi keskimäärin rahan lainaaminen tulee. Tämä yksittäinen luottoluokituksen lasku tulee nostamaan Suomen maksamia lainakorkoja ehkä noin sata miljoonaa euroa vuodessa. Suomen valtion vuosibudjetti on kymmeniä miljardeja Euroja, joten lainojen maksun osuus budjetista tulee nousemaan hyvin vähän verrattuna kokonaissummaan. Meidän jokaisen tulee muistaa se, että luottoluokituksen laskeminen on vain seuraus eikä syy. Sen takia se ei merkitse juuri yhtään mitään. Syyt luokituksen laskuun ovatkin paljon hälyttävämpiä kuin pienet seuraukset.

Syyt eivät ehkä ole kaikista yksinkertaisimpia, koska yhteiskuntamme koostuu ihmisistä ja vaaleilla valitut poliitikkomme ovat meidän valitsemia lisäksi teollisuutemme kilpailukyky on rapautunut. Teemme päätöksemme vaalilupausten ja niistä muodostamiemme mielikuvien tai mahdollisten muuttumattomien ennakkokäsitystemme mukaan. Kyvyttömyytemme valita kansanedustajiksi sellaisia ihmisiä, jotka eivät pelkästään keskity uudelleenvalitsemisen varmistamiseen on ehkä se suurin syy miksi saamme sellaiset poliitikot kuin ansaitsemme. Toinen mahdollisuus on tietysti se, että kuka tahansa eduskuntaan valittu ihminen muuttuu siinä paikassa omia ja puolueensa etuja ajavaksi byrokraatiksi joka ostaa ääniä lupauksilla joita ei kannattaisi pitää. Ehkä tämä riittää itse poliitikoista. Teollisuutemme kilpailukyky on osittain rapautunut myös poliitikkojemme päätösten seurauksena, mutta myös omien virheidensä vuoksi.

Mennään sitten pikemminkin siihen mitä viimeiset kaksi hallitusta ovat tehneet, jottta luottoluokituksemme on tippunut. Tärkein syy tähän on se ettemme yhteiskuntana ole pysyneet muuttuvan maailman mukana vaan olemme toimineet kuten aina ennenkin. Entiset tavat hoitaa asiat eivät enää toimi nykymaailmassa. Tämä koskee niin poliitikkojamme kuin liike-elämäämme. Tämän asian suhteen on poikkeuksia, joten täydellistä asioiden yleistämistä ei kannata harrastaa. Entiset rakenteet eivät enää toimi, joten meidän on rakennettava uudet. Tämä valitettavasti tarkoittaa sitä, että muutokset koskevat kaikkia. Niin poliitikkoja kuin kansalaisiakin. Päätä ei voi laittaa perseeseen enää jatkossa ja toivoa parasta eli tulematonta talouskasvua. Sitä ei näillä rakenteilla saada aikaan, koska kilpailu on selkeästi koventunut.

Meidän pitää tehdä uudistuksia, joiden seurauksena rakenteemme kevenevät. Nykypäivänä on entistä vähemmän reagointiaikaa maailman tapahtumiin. Tämän seurauksena entiset kankeat organisaatiot eivät pärjää. Sote-uudistus on hyvä esimerkki uudistuksesta joka voisi toimia ihmisten parhaaksi, mutta mikäli seurauksena on isot ja kankeammat rakenteet tulee siitä vielä suurempi katastrofi kuin nykytilanteesta. Jostain syystä minä en usko kyseisen uudistuksen tuovan mitään muuta kuin lisää byrokratiaa ja virkamiehiä. Toivottavasti olen väärässä. Korupuheita poliitikkomme ovat aina osanneet pitää, mutta tekemiset ovat olleet toisia. Valitettavasti nyt ollaan jo siinä tilanteessa etteivät pelkät puheet enää auta, koska ikävä todellisuus hyppää kansalaisten silmille.

Rakenteiden pienentyessä tulee meidän kansalaisten keskittyä jatkossa pitämään parempaa huolta itsestämme. Vastuumme tulevat kasvamaan. Meillä jokaisella on ensisijaisesti vastuu itsestämme ja hyvinvoinnistamme jatkossa. Tältä tosiasialta emme voi paeta. En tietystikään ole sitä mieltä, ettei heikompiosaisista pitäisi pitää huolta. Yhteiskuntamme tulee menemään enemmän siihen suuntaan, että ihmiset joutuvat itse pitämään huolta heikommin pärjäävistä lähimmäisistään tulevaisuudessa. Ensimmäinen näyte tulevaisuudesta saatiin uuden lastenklinikan rahankeräyksessä. Me voimme tietysti olla mitä mieltä tahansa siitä kenen pitäisi tuokin laitos rahoittaa, mutta tulevaisuuden päänäkymä on se ettei yhteiskunnan rahat enää tule riittämään tässä maassa ilman suuria muutoksia. Luottoluokituksemme tulee laskemaan tämänkin jälkeen ja todennäköisesti paljon nopeammin kuin aiemmin. Jos meiltä meni 12 vuotta menettää tämä yksi pykälä niin todennäköisesti meiltä menee 12 kuukautta seuraavaan. Seurauksena alkaakin olla jo merkittävämpi korkojemme nousu ja se voi tulla liian kalliiksi. Suunta on tämä ilman todellisia muutoksia ja niitä eivät poliitikkomme ole tehneet aiemmin, joten on epätodennäköistä, että he tekisivät niitä seuraavien vuosien aikana.

Tämmöstä tällä kertaa,

-TT

Onko Suomessa kallista vai Halpaa?

Valtiollinen propagandatoimistomme YLE julkaisi tällä viikolla uutisen uutisen, jossa oltiin kumoamassa väitettä kotimaamme kalleudesta. Tämä väite pitää jossain määrin paikkansa, koska kyse on aika pitkälti siitä, mihin maihin hintoja vertaa. Meillä jokaisella on varmasti jonkinlainen mielipide Suomen kalleudesta, koska kaikki tuntuu täällä maksavan paljon ja veroja on hinnoissa merkittävästi. Silti täällä on monet asiat edullisia, kun vertailukohde on esimerkiksi köyhemmät maat Euroopassa. Kun verrataan Suomen kanssa suunnilleen samoissa tilanteissa oleviin maihin niin tilanne onkin toinen.

Kyseenomaisessa uutisessa verrattiin asioiden hintoja ihmisten reaalipalkkoihin eli toisin sanoen siihen kuinka paljon maksetaan palkkaa verrattuna maiden hintatasoon. Jutussa kyseinen toimittaja oli ottanut tilastonsa EuroStatilta ja uutisessa mainittiin mm. seuraavaa: ”Saksassa, jossa kaikki tuntuu olevan Suomea halvempaa, tienaa yksinelävä keskimäärin yhden kuukauden bruttopalkan verran vähemmän kuin Suomessa.” Itse taas löysin OECD:n tilaston. Jos sitä taas katsoo niin ostovoimakorjattu keskimääräinen (PPP tilastoissa) vuosipalkka on Saksassa noin 9%:ia Suomea korkeampi. Minulla on sellainen hämärä mielikuva, että Saksassa on perheverotus, mutta en ole siitä ihan varma. Se saattaisi selittää eron tilastoissa. Tämä siksi, että YLE:n uutisessa puhutaan yksinelävän tuloista. Jos tätä epämääräistä eroa katsoo niin voi tietysti ajatella YLE:n tai minun valinneen rusinat pullasta.

OECD:n tilastoja katsellessa näkyy myös se tosiasia, että Suomalaisten ostovoimakorjatut palkat eivät pärjää tilastoissa esiintyville maille, jotka ovat suunnilleen samassa tilanteessa, mutta kovin suurista eroista ei ole kyse etenkään Ranskaan, Saksaan tai Ruotsiin verrattuna. Näitä maita on syytä käyttää verrokkeina Suomen suhteen, koska ne ovat ehkä lähinnä maatamme keskimäärin. Pientä eroa näihin maihin verrattuna voidaan pitää pienenä yllätyksenä, koska ainakin allekirjoittanut oli odottanut suurempaa eroa. Muihin vauraisiin Euroopan maihin kuten Belgiaan, Alankomaihin, Itävaltaan ja Tanskaan nähden erot ovat jo reilusti yli 10%:ia. Suomi on siis toisin sanoen peränpitäjä vauraiden maiden joukossa ja tämä ei varmasti ole yllätys kenellekään.

Vaikka Suomessa erityisesti puhutaan polttoaineiden kalleudesta niin verrattuna köyhempiin maihin on se melkein halpaa kuin saippua. Tämä korkeista polttoaineveroista huolimatta. Sen verran voidaan mielestäni yleistää asioita, että tuontituotteet ovat köyhissä maissa keskimäärin kalliita. Tämä on tietysti luonnollinen ilmiö. Kotimaiset tuotteet köyhissä maissa ovat sen sijaan hyvinkin kilpailukykyisiä reaalipalkkojen suhteen verrattuna moniin rikkaisiin maihin. Köyhemmissä maissa tuloerot ovat valtavat ja siksi köyhät ovat siellä todella köyhiä ja rikkaat taas vastaavasti erittäin rikkaita jopa verrattuna suomalaisiin. Tämän takia monissa kaupunkien keskustoissa näkyy enemmän luksustuotteiden myymälöitä kuin Suomessa. Köyhillä taas on vaikeuksia selviytyä heille kalliiden hintojen vuoksi.

Yksi iso ongelma ihmisten omissa hintavertailuissa on se, että ne ovat lähes aina erittäin suppeita. Esimerkiksi Saksassa käydessäni ruoka tuntui ihan järjestään olevan jopa 30%:ia halvempaa kuin Suomessa. Varsinkin siinä saksalaisessa joka toimii molemmissa maissa. Tämän takia on vaikeaa suhtautua tilastoihin puolueettomasti. Verrattaessa Suomea Saksaan tulee myös jonkinlaisia harhakäsityksiä, koska itä-Saksassa on paljon huonommat palkat. Tämän takia läntisessä Saksassa tuntuvat ihmiset olevan paljon rikkaampia kuin Suomessa. Ruotsissa ja varsinkin Tukholmassa on mielestäni hintataso vähintään suomalainen. Länsinaapuriimme verrattuna meillä on hintataso palkkoihin nähden aika lailla kohdillaan. Saksa ja Ruotsi ovat ainoat maat niistä maista joita voin henkilökohtaisesti verrata Suomeen.

Jos katsotaan tulevaisuuteen niin silloin uskon Suomen jäävän pahasti jälkeen ainakin Ruotsista ja Saksasta ostovoiman suhteen. Suomessa on paljon enemmän paineita laskea palkkoja kuin edellämainituissa. Suomessa ollaan myös viime vuodet keskitytty verojen nostamiseen ja suunta tuntuu olevan sama, vaikka vaalilupauksia annetaankin toiseen suuntaan. Viimeiset pari kuukautta ovat olleet sen verran synkkiä yt-neuvotteluiden suhteen, että palkat eivät varmasti ainakaan nouse. Tämän seurauksena ihmisten ostovoima tulee tippumaan nousevien ”pakollisten” verojen kuten kiinteistöverojen myötä. En tietystikään omaa kristallipalloa asioiden suhteen, mutta oletan asioiden menevän kuten aiemminkin. Mikäli tulee jostain syystä positiivinen yllätys niin olen siitä varsin iloinen.

Näin minä asiat näen, mites te muut? Mikäli tulkintani noista OECD:n tilastaoista ostovoiman suhteen ovat vääriä niin korjatkaa ne ihmeessä.

-TT

Ajattele toisin

Suurin osa ihmisistä on suurimman osan ajasta väärässä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on myös syytä ajatella eri tavoin kuin muut lähes aina. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että meidän kannattaa olla aina eri mieltä kuin muut ihan viran vuoksi. Jokaisen kannattaa siis harkita sitä, koska ja minkä takia on eri mieltä. Se myös vaatii syiden etsimistä eikä vain pelkää perstuntumaa.

On paljon helpompaa seurata laumaa kuin poiketa siitä ja siksi lauman käytöksestä poikkeaminen on vaikeampaa. Laumasta poikkeamisen hyödyt ovat nykypäivänä paljon suuremmat kuin mitä ne olivat silloin, kun keskityimme lähinnä kävelemään savanneilla metsästämässä ja etsimässä ruokaa. Silloin lauman hylkääminen merkitsi todennäköisesti lyhyempää elinkaarta muihin verrattuna. Nykypäivänä asiat ovat päinvastoin. Nykyajan maailma on paljon monimutkaisempi paikka kuin mitä se oli aiemmin. Tämän takia itsestäänselvät asiat eivät enää ole automaattisesti parhaimpia vaihtoehtoja.

”Opiskele itsellesi hyvä tutkinto, hanki hyvä työpaikka, tee paljon työtä ahkerasti joka päivä vuodesta toiseen niin työnantaja palkitsee sinut paremmalla palkalla ja pääset viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä tulevaisuudessa.” Tämä ”itsestäänselvyys” on ehkä aikaisemmin pitänyt paikkansa, mutta se ei valitettavasti vastaa nykypäivää. Tästä hyvänä esimerkkinä on, kun juttelin viime viikonloppuna erään kaverini kanssa joka oli tehnyt pitkää päivää viimeiset viisitoista vuotta ja sai ilmoituksen siitä, että hänen pitää etsiä uusi työpaikka. Tämä tapahtui organisaatiouudistuksen takia. Hyvällä tuurilla hän tosin löytää uuden roolin samassa yrityksessä, mutta se ei ole varmaa.

Ihmiset ovat usein väärässä suurimman osan ajasta sen vuoksi etteivät he osaa esittää itselleen oikeita kysymyksiä. Toisin ajatteleminen vaatii niiden tekoa. Ilman oikeita kysymyksiä ei voi saada myöskään oikeita vastauksia. Oikeiden kysymysten teko ei ole niin hirveän monimutkainen asia kuin voisi kuvitella. Pitäisin suurempana ongelmana pikemminkin sitä ettei itseltään kysytä yhtikäs mitään. Itsekin elän suurimman osan elämästäni tekemättä kysymyksiä, mutta yritän pysähtyä tasaisin väliajoin niitä tekemään. On tietysti olemassa päätöksiä joiden tekemiseen ei kannata juuri aikaansa vaivata, mutta myös tavalliseen elämään liittyvien kysymysten suhteen voi noudattaa samoja periaatteita kuin isompien päätösten tekemiseen.

Yhtenä esimerkkinä voimme käyttää keskittymistä pieniin yksityiskohtiin miettimättä kokonaishyötyä. Tästä hyvänä esimerkkinä voimme käyttää nykypäivänä ah niin muodikasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tavanomaisessa elämässä. Ihmiset esimerkiksi ostavat paikallisesti tuotettua lähiruokaa vähentääkseen aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tietysti säästää ruoan kuljetuksessa aiheutuneita päästöjä, mutta ei ota huomioon Suomessa vallitsevaa hyvin lyhyttä ja satokautta joka tarkoittaa sitä ettei kokonaispäästöt pienen ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että lämpimämmissä maissa satokausia on useampia ja tuotteiden laivaaminen Suomeen aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin satokauden lyhyys. Lähiruokaa kannattaa tietysti ostaa maun vuoksi, mutta päästöttömyys on typerä syy.

Koska kirjoitukseni aihe on toisin ajatteleminen niin on syytä tehdä lisää siihen liittyviä kysymyksiä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

• Mitä muut ihmiset tekevät oikein ja mitä väärin?
• Onko muiden ihmisten muodostamat mielipiteet asioista x ja y järkeviä?
• Osakkeiden hinnat nousevat hirveää vauhtia ja kaikki tuntuvat niitä ostavan, kannattaako nyt ostaa vai myydä? (tämä pätee myös muiden hintaheilahteluista kärsivien asioiden ostoon)

Tällaisia kysymyksiä voi esittää itselleen rajoittamattomia määriä, mutta sekään ei riitä, jos ei ole valmis muuttamaan ajatteluaan. Muuttaessaan ajatteluaan on pakko myöntää itselleen, että on ollut väärässä. Mitä pidempään on toiminut väärällä tavalla sitä vaikeampaa ajattelunsa muuttaminen on. Tämän lisäksi on vaikeampaa muuttaa ajatteluaan silloin kun suurin osa ihmisen läheisistä on toiminut samoin. Ei ole helppoa kulkea omia polkujaan, mutta niiden kulkeminen on on kaiken vaivan arvoista. Ajattele toisin niin saat myös enemmän aikaan.

Tämmöistä tällä kertaa,

-TT

Lyhyitä mietteitä markkinataloudesta

Markkinatalous on toimiessaan selkeästi paras yhteiskuntajärjestelmä ihmisille. Ei pidä olla niin sinisilmäinen ettei voi nähdä siinä olevan selkeitä puitteita, jotka voivat tuottaa suuria ongelmia yhteiskunnalle. Markkinatalouden hyödyt voittavat selkeästi sen haitat. Tällä hetkellä en tosin ole ihan varma siitä, että onko todella käytössä markkinatalous vai jokin sekasikiömalli.

Jos katsotaan historian valossa markkinataloutta niin huomataan sen olevan paras vaihtoehto kaikkine vikoineen. Joissakin maissa on kokeiltu myös monia muita malleja, jotka ovat ennen pitkään tuhoutuneet. Esimerkiksi itänaapurissamme kokeiltu kommunistinen hallintomalli tuhoutui verrattain lyhyen aikavälin jälkeen. Myös diktatuurit ovat olleet epäonnistuneita kokeiluita, jotka ovat tuottaneet kansalaisille paljon enemmän tuskaa kuin iloa. Tällä hetkellä emme mielestäni elä puhtaassa markkinataloudessa maapallolla, koska monet riskejä ottaneet tahot eivät ole joutuneet maksamaan omista virheistään sitä hintaa mikä heidän olisi kuulunut maksaa. Tähän syitä on tietysti useampia. Tähän löytyy useampia syitä jotka ovat myös markkinatalouden haittapuolia kuten mm. ahneuden ruokkiminen ja pyrkiminen suurempiin yksiköihin. Jälkimmäiset tuottavat suurimmat voitot todellisen kilpailun vähentyessä.

Markkinatalous tarvitsee säännöstelyä, koska muuten se pyrkii monopoleihin ennen pitkää. Tästä meillä on historian valossa esittää joitakin esimerkkejä kuten John D. Rockefellerin Standard Oil aikoinaan ja AT&T. Nämä molemmat yritykset hajoitettiin pienempiin yksiköihin aikoinaan, koska muuten niillä oli liian suuri hinnoitteluvoima niiden ollessa enemmän tai vähemmän monopoleja. Viimeisten vuosikymmenien aikana suurimmat ongelmatapaukset ovat olleet rahoituslaitoksia. Joillakn pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on yksinkertaisesti ollut liian suuri liikevaihto ja liian vähän sääntelyä. Pankit ovat olleet myös malliesimerkkejä liiallisen ahneuden vaikutuksesta ja sitä ne ovat vieläkin. Meillä on vielä tänäkin päivänä aivan liian monia liian suuria pankkeja joita ei tämän vuoksi ole varaa päästää konkurssiin. Säätelyä joka lisää kilpailua ja pitää huolta mm. ympäristön tilasta tullaan aina tarvitsemaan. Nämä edellämainitut asiat, kun eivät kuulu varsinaisesti markkinatalouden hyveisiin.

Tällaist säätelyä, jossa kilpailua lisätään tarvitaan markkinatalouden kanssa jatkossakin, koska seurauksena on muuten kovat hinnat huonon palvelun kera. Se onko monopoli yksityinen vai julkinen toimija ei ole merkittävä ero. Tästä omina lähiaikojen esimerkkeinä ovat olleet VR ja eräs yksityinen yritys jolla on käytännössä monopoli pienellä toimialueellaan. VR:n lippujen hinnat ovat aikalailla omaa luokkaansa, koska ne voivat olla moninketaiset verrattuna esimerkiksi Onnibus.comin hintoihin tietyillä väleillä. Itseäni ei varsinaisesti juuri haittaa VR:n myöhästely, koska muissa maissa pitkän matkan junat ovat vielä enemmän myöhässä kuin Suomessa. Monopolit ovat lähestulkoon aina pahasta, vaikka joitakin poikkeuksia on tietysti historiassa ollut. Esimerkiksi halpaa energiaa tuottavat sähköyhtiöt ovat esimerkki siitä, että monopolit voivat edes joskus toimia. Ne ovat tosin harvoja poikkeuksia.

Oma näkemykseni markkinataloudesta Suomessa on aika synkkä. Sisämarkkinoilla ainoastaan harvoilla aloilla on todellista kilpailua joka pitää hinnat alempina kuluttajien kannalta. Ravintola-ala suuremmissa kaupungeissa on yksi harvoista valopilkuista tämän asian suhteen. Sekin tosin kärsii liian suuresta viranomaissäätelystä, mutta se ei taas suoranaisesti vaikuta kilpailun määrään. Myös telekommunikaation suhteen kilpailu on kovaa ja tästä osoituksena ovat kilpailukykyiset hinnat verrattuna muihin maihin. Tämä on minulle sinänsä hieman yllätys, koska näillä markkinoilla ei ole niin monia suuria yrityksiä. Kaiken kaikkiaan Suomessa olemme enemmän tai vähemmän oligopolien varassa eli kärsimm liian vähäisestä kilpailusta. Tämä on suurin syy hintojen kalleudelle liiallisen säätelyn kanssa. Suomi on liian syrjässä ja asutusta on liian harvassa, jotta suurempien yritysten kannattaisi tulla tänne kilpailemaan muutamien kotimarkkinayritysten kanssa. Tämä tulee niin kauan olemaan Suomen ongelma kunnes maailma muuttuu vielä paljon tehokkaammaksi logistiikan suhteen ja ihmisten tarpeet muuttuvat sähköisemmiksi.

Tässä lyhyesti mietteitäni markkinataloudesta. Minkäslaisia ajatuksia teillä on siitä kuinka hyvin se toimii ja kuinka paljon sitä on olemassa Suomessa tai muualla?

Eipä muuta,

TT