Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilpailun puute. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kilpailun puute. Näytä kaikki tekstit

torstai 2. lokakuuta 2014

Lyhyitä mietteitä markkinataloudesta

Markkinatalous on toimiessaan selkeästi paras yhteiskuntajärjestelmä ihmisille. Ei pidä olla niin sinisilmäinen ettei voi nähdä siinä olevan selkeitä puitteita, jotka voivat tuottaa suuria ongelmia yhteiskunnalle. Markkinatalouden hyödyt voittavat selkeästi sen haitat. Tällä hetkellä en tosin ole ihan varma siitä, että onko todella käytössä markkinatalous vai jokin sekasikiömalli.

Jos katsotaan historian valossa markkinataloutta niin huomataan sen olevan paras vaihtoehto kaikkine vikoineen. Joissakin maissa on kokeiltu myös monia muita malleja, jotka ovat ennen pitkään tuhoutuneet. Esimerkiksi itänaapurissamme kokeiltu kommunistinen hallintomalli tuhoutui verrattain lyhyen aikavälin jälkeen. Myös diktatuurit ovat olleet epäonnistuneita kokeiluita, jotka ovat tuottaneet kansalaisille paljon enemmän tuskaa kuin iloa. Tällä hetkellä emme mielestäni elä puhtaassa markkinataloudessa maapallolla, koska monet riskejä ottaneet tahot eivät ole joutuneet maksamaan omista virheistään sitä hintaa mikä heidän olisi kuulunut maksaa. Tähän syitä on tietysti useampia. Tähän löytyy useampia syitä jotka ovat myös markkinatalouden haittapuolia kuten mm. ahneuden ruokkiminen ja pyrkiminen suurempiin yksiköihin. Jälkimmäiset tuottavat suurimmat voitot todellisen kilpailun vähentyessä.

Markkinatalous tarvitsee säännöstelyä, koska muuten se pyrkii monopoleihin ennen pitkää. Tästä meillä on historian valossa esittää joitakin esimerkkejä kuten John D. Rockefellerin Standard Oil aikoinaan ja AT&T. Nämä molemmat yritykset hajoitettiin pienempiin yksiköihin aikoinaan, koska muuten niillä oli liian suuri hinnoitteluvoima niiden ollessa enemmän tai vähemmän monopoleja. Viimeisten vuosikymmenien aikana suurimmat ongelmatapaukset ovat olleet rahoituslaitoksia. Joillakn pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on yksinkertaisesti ollut liian suuri liikevaihto ja liian vähän sääntelyä. Pankit ovat olleet myös malliesimerkkejä liiallisen ahneuden vaikutuksesta ja sitä ne ovat vieläkin. Meillä on vielä tänäkin päivänä aivan liian monia liian suuria pankkeja joita ei tämän vuoksi ole varaa päästää konkurssiin. Säätelyä joka lisää kilpailua ja pitää huolta mm. ympäristön tilasta tullaan aina tarvitsemaan. Nämä edellämainitut asiat, kun eivät kuulu varsinaisesti markkinatalouden hyveisiin.

Tällaist säätelyä, jossa kilpailua lisätään tarvitaan markkinatalouden kanssa jatkossakin, koska seurauksena on muuten kovat hinnat huonon palvelun kera. Se onko monopoli yksityinen vai julkinen toimija ei ole merkittävä ero. Tästä omina lähiaikojen esimerkkeinä ovat olleet VR ja eräs yksityinen yritys jolla on käytännössä monopoli pienellä toimialueellaan. VR:n lippujen hinnat ovat aikalailla omaa luokkaansa, koska ne voivat olla moninketaiset verrattuna esimerkiksi Onnibus.comin hintoihin tietyillä väleillä. Itseäni ei varsinaisesti juuri haittaa VR:n myöhästely, koska muissa maissa pitkän matkan junat ovat vielä enemmän myöhässä kuin Suomessa. Monopolit ovat lähestulkoon aina pahasta, vaikka joitakin poikkeuksia on tietysti historiassa ollut. Esimerkiksi halpaa energiaa tuottavat sähköyhtiöt ovat esimerkki siitä, että monopolit voivat edes joskus toimia. Ne ovat tosin harvoja poikkeuksia.

Oma näkemykseni markkinataloudesta Suomessa on aika synkkä. Sisämarkkinoilla ainoastaan harvoilla aloilla on todellista kilpailua joka pitää hinnat alempina kuluttajien kannalta. Ravintola-ala suuremmissa kaupungeissa on yksi harvoista valopilkuista tämän asian suhteen. Sekin tosin kärsii liian suuresta viranomaissäätelystä, mutta se ei taas suoranaisesti vaikuta kilpailun määrään. Myös telekommunikaation suhteen kilpailu on kovaa ja tästä osoituksena ovat kilpailukykyiset hinnat verrattuna muihin maihin. Tämä on minulle sinänsä hieman yllätys, koska näillä markkinoilla ei ole niin monia suuria yrityksiä. Kaiken kaikkiaan Suomessa olemme enemmän tai vähemmän oligopolien varassa eli kärsimm liian vähäisestä kilpailusta. Tämä on suurin syy hintojen kalleudelle liiallisen säätelyn kanssa. Suomi on liian syrjässä ja asutusta on liian harvassa, jotta suurempien yritysten kannattaisi tulla tänne kilpailemaan muutamien kotimarkkinayritysten kanssa. Tämä tulee niin kauan olemaan Suomen ongelma kunnes maailma muuttuu vielä paljon tehokkaammaksi logistiikan suhteen ja ihmisten tarpeet muuttuvat sähköisemmiksi.

Tässä lyhyesti mietteitäni markkinataloudesta. Minkäslaisia ajatuksia teillä on siitä kuinka hyvin se toimii ja kuinka paljon sitä on olemassa Suomessa tai muualla?

Eipä muuta,

TT

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Pollea lautasella. So what?

Otsikosta huolimatta kirjoituksen ei ole tarkoitus käsitellä pelkästään tämän viikon kohua hevosenlihasta tuotteissa joissa sitä ei pitäisi olla vaan elintarvikeliiketoimintaa yleisemmällä tasolla ja miksi ruoka on ylipäätänsä niin kallista ja laatukin tuppaa olemaan sitä sun tätä? Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaudesta ollaan tietysti ylpeitä, mutta ovatko ne sitä on sitten jo aivan toinen asia. Itse pidän tuota hevosen löytämistä eineksistä lähinnä sivuseikkana, koska se on suuremmassa kuvassa kuitenkin hyvin pieni asia. Ruoan kalleus tässä maassa johtuu oikeastaan kahdesta eri asiasta tai nekin voidaan lyödä oikeastaan yhteen lokeroon ainakin osittain ja nämä ovat sijainti ja markkinatalouden puute mikä tosin johtuu aika lailla tuosta ensimmäisestä mainitusta asiasta, mutta ei kuitenkaan täysin.

Käytännössä Suomi on niin syrjässä ja harvaanasuttu ettei tässä maassa ole kovin helppoa saada markkinataloutta toimimaan millään liiketoiminnan alueella, jossa pyöritään kotimarkkinoiden varassa. Tämän seurauksena lähes kaikissa tapauksissa mennään siihen tilanteeseen, että kotimarkkinoita pyörittävät harvat oligopolit kuten Kesko ja s-ryhmä kulutustuotteiden myynnissä. Varsinkin elintarvikkeiden myynnissä, jossa on pienet katteet on vaikeaa saada ulkomaisia yrityksiä kilpailemaan suomalaisten kanssa, koska ulkomailta ei kannata hirveän paljon kuljetella elintarvikkeita katteiden tuhoutuessa mikäli kyseessä olisi markkinatalouden pelisäännöt. Näin ei kuitenkaan ole johtuen siitä ettei markkinatalous toimi kahden toimijan käytännössä hallitessa näitä markkinoita. Kesko ja S-ryhmä hallitsevat markkinoita ja voivat käytännössä pitää huolen siitä etteivät elintarvikkeiden tuottajat pysty juurikaan vaikuttamaan siihen hintaan jonka he saavat omista tuotteistaan paitsi poikkeustapauksissa kuten maidontuotannossa. Miksi näin sitten on niin siitä seuraavassa kappaleessa.

Hyvin moni ajattelee varsinkin ruokakauppoja yrityksinä joiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa elintarvikkeita kuluttajille mikä sinänsä pitää paikkansa. Kuitenkin kyseessä on loppujen lopuksi kiinteistöbisnes, jossa käytännössä tärkein syy menestymiseen on hyvät kauppapaikat. Miksi sitten nämä kaksi toimijaa saavat parhaat kauppapaikat? Kyseessä on kaavoitusmafia joka on suoranaista korruptiota, koska parhaiden tonttien kaavoituksesta vastaavat kunnalliset kaavoitustoimijat jotka ovat k- ja s-mafioiden hallussa poliitikkojen ollessa näiden toimijoiden hallinnossa mukana. Esimerkiksi s-ryhmän vaaleissa parhaiten Helsingissä ovat pärjänneet kunnallispoliitikot jotka voivat sitten helposti jakaa parhaat tontit tai kauppapaikat nimenomaan edustamillensa toimijoille. Tietysti poliitikot aina ”vääjäävät” itsensä päätöksistä, mutta väitän tämän olevan silkkaa paskaa josta sitten kaikki kansalaiset saavat maksaa tavalla tai toisella. Tämän voi myös helposti todeta katsahtamalla näiden eri ryhmien kauppapaikkoihin ja niitä voi vaikka verrata sen saksalaisen vaihtoehdon paikkoihin joka pitää yllä edes jonkinlaista hintakilpailua. Kuinka sitten ratkaista tämä ongelma?

Mitä s-ryhmään tulee niin sen vaaleissa tulee äänestää ainoastaan niitä jotka eivät omaa minkäänlaisia kontakteja poliitikkoihin. Koska näitä ihmisiä on kuitenkin hyvin vähän niin käytännössä ainut ratkaisu on irtisanoa s-ryhmän jäsenyytensä. Tämä ei tietystikään pienempää kuvaa ajatteleville ihmisille ole heidän mielestään järkevä ratkaisu, koska ”bonukset” jää sitten saamatta. I got news for you! Sinä maksat ne tulevat bonuksesi kohonneena ruoan hintana jo kauan ennen kuin ikinä niitä bonuksia edes näet mikä taas ainakin omasta näkökulmastani on aivan järjetöntä. Käytännössä kaikenlaisessa liiketoiminnassa asiakas maksaa AINA omasta pussistaan kaikenlaiset kaupankäyntijärjestelmät ja nämä bonuksensa kohonneina maksuina. Tätä ei pitäisi olla vaikea käsittää, mutta aika harva sitä edes ajattelee. Paras tapa siis pudottaa ruoan hintaa olisi katkaista ne miljoonat bonus- ja plussakortit heti. Tämä ensinnäkin halventaisi ruoan hintaa ja toiseksi vähentäisi tätä suomalaista ”piilokorruptiota” jota jotkut kutsuu hyvä veli järjestelmäksi. Toinen hyvä tapa tiputtaa ruoan hintaa on äänestää rahoillaan ja käydä ostamassa mahdollisimman paljon elintarvikkeita siitä saksalaisesta vaihtoehdosta joka ei pidä yllä tätä kaavoitusmafiaa mikä sitten vaikuttaa myös mm. asuntojen hintoihin. Tämä keskon ja s-ryhmän vaikutusvallan heikentäminen saattaisi rohkaista myös muita isompia ulkomaalaisia ketjuja Suomen markkinoille.
Mitä tulee taas ruoan laatuun niin myös tässä tapauksessa on aika lailla mahdollista myös vaikuttaa rahoillaan ostamalla vähemmän eineksiä ja enemmän marinoimatonta lihaa. Tässä jälkimmäisessä kun on lähinnä vain nestettä ja säilöntäaineita mikä taas saa ihmiset maksamaan turhasta. Nämä marinoidut tuotteet ovat halvempia johtuen juuri ihmisten halusta ostaa mahdollisimman valmista ruokaa, jotta selviäisivät pienemmällä vaivalla. Valitettavasti tämä sitten suoraan vaikuttaa marinoimattoman lihan saatavuuteen. Suurin osa myytävistä eineksistä on myös aika lailla surkeaa laatua eivätkä ne sisällä niin sanottua ”kunnon tavaraa” vaan aika lailla vähän ravitsevaa roskaa. Näitä sitten myydäänkin hyllykaupalla ihmisille isoissa supermarketeissa.

Tässä hieman pohdittavaa jokaiselle näin sunnuntain ratoksi. Mikäli olette eri mieltä asioista niin muistakaa kommentoida. Edelleen on syytä muistuttaa etteivät kirjoitukseni edusta mitään absoluuttista totuutta vaan ovat lähinnä omia mielipiteitäni joita jotkut voivat myös analyyttiseksi kirjoituksiksi kutsua.

- TT