Pollea lautasella. So what?

Otsikosta huolimatta kirjoituksen ei ole tarkoitus käsitellä pelkästään tämän viikon kohua hevosenlihasta tuotteissa joissa sitä ei pitäisi olla vaan elintarvikeliiketoimintaa yleisemmällä tasolla ja miksi ruoka on ylipäätänsä niin kallista ja laatukin tuppaa olemaan sitä sun tätä? Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaudesta ollaan tietysti ylpeitä, mutta ovatko ne sitä on sitten jo aivan toinen asia. Itse pidän tuota hevosen löytämistä eineksistä lähinnä sivuseikkana, koska se on suuremmassa kuvassa kuitenkin hyvin pieni asia. Ruoan kalleus tässä maassa johtuu oikeastaan kahdesta eri asiasta tai nekin voidaan lyödä oikeastaan yhteen lokeroon ainakin osittain ja nämä ovat sijainti ja markkinatalouden puute mikä tosin johtuu aika lailla tuosta ensimmäisestä mainitusta asiasta, mutta ei kuitenkaan täysin.

Käytännössä Suomi on niin syrjässä ja harvaanasuttu ettei tässä maassa ole kovin helppoa saada markkinataloutta toimimaan millään liiketoiminnan alueella, jossa pyöritään kotimarkkinoiden varassa. Tämän seurauksena lähes kaikissa tapauksissa mennään siihen tilanteeseen, että kotimarkkinoita pyörittävät harvat oligopolit kuten Kesko ja s-ryhmä kulutustuotteiden myynnissä. Varsinkin elintarvikkeiden myynnissä, jossa on pienet katteet on vaikeaa saada ulkomaisia yrityksiä kilpailemaan suomalaisten kanssa, koska ulkomailta ei kannata hirveän paljon kuljetella elintarvikkeita katteiden tuhoutuessa mikäli kyseessä olisi markkinatalouden pelisäännöt. Näin ei kuitenkaan ole johtuen siitä ettei markkinatalous toimi kahden toimijan käytännössä hallitessa näitä markkinoita. Kesko ja S-ryhmä hallitsevat markkinoita ja voivat käytännössä pitää huolen siitä etteivät elintarvikkeiden tuottajat pysty juurikaan vaikuttamaan siihen hintaan jonka he saavat omista tuotteistaan paitsi poikkeustapauksissa kuten maidontuotannossa. Miksi näin sitten on niin siitä seuraavassa kappaleessa.

Hyvin moni ajattelee varsinkin ruokakauppoja yrityksinä joiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa elintarvikkeita kuluttajille mikä sinänsä pitää paikkansa. Kuitenkin kyseessä on loppujen lopuksi kiinteistöbisnes, jossa käytännössä tärkein syy menestymiseen on hyvät kauppapaikat. Miksi sitten nämä kaksi toimijaa saavat parhaat kauppapaikat? Kyseessä on kaavoitusmafia joka on suoranaista korruptiota, koska parhaiden tonttien kaavoituksesta vastaavat kunnalliset kaavoitustoimijat jotka ovat k- ja s-mafioiden hallussa poliitikkojen ollessa näiden toimijoiden hallinnossa mukana. Esimerkiksi s-ryhmän vaaleissa parhaiten Helsingissä ovat pärjänneet kunnallispoliitikot jotka voivat sitten helposti jakaa parhaat tontit tai kauppapaikat nimenomaan edustamillensa toimijoille. Tietysti poliitikot aina ”vääjäävät” itsensä päätöksistä, mutta väitän tämän olevan silkkaa paskaa josta sitten kaikki kansalaiset saavat maksaa tavalla tai toisella. Tämän voi myös helposti todeta katsahtamalla näiden eri ryhmien kauppapaikkoihin ja niitä voi vaikka verrata sen saksalaisen vaihtoehdon paikkoihin joka pitää yllä edes jonkinlaista hintakilpailua. Kuinka sitten ratkaista tämä ongelma?

Mitä s-ryhmään tulee niin sen vaaleissa tulee äänestää ainoastaan niitä jotka eivät omaa minkäänlaisia kontakteja poliitikkoihin. Koska näitä ihmisiä on kuitenkin hyvin vähän niin käytännössä ainut ratkaisu on irtisanoa s-ryhmän jäsenyytensä. Tämä ei tietystikään pienempää kuvaa ajatteleville ihmisille ole heidän mielestään järkevä ratkaisu, koska ”bonukset” jää sitten saamatta. I got news for you! Sinä maksat ne tulevat bonuksesi kohonneena ruoan hintana jo kauan ennen kuin ikinä niitä bonuksia edes näet mikä taas ainakin omasta näkökulmastani on aivan järjetöntä. Käytännössä kaikenlaisessa liiketoiminnassa asiakas maksaa AINA omasta pussistaan kaikenlaiset kaupankäyntijärjestelmät ja nämä bonuksensa kohonneina maksuina. Tätä ei pitäisi olla vaikea käsittää, mutta aika harva sitä edes ajattelee. Paras tapa siis pudottaa ruoan hintaa olisi katkaista ne miljoonat bonus- ja plussakortit heti. Tämä ensinnäkin halventaisi ruoan hintaa ja toiseksi vähentäisi tätä suomalaista ”piilokorruptiota” jota jotkut kutsuu hyvä veli järjestelmäksi. Toinen hyvä tapa tiputtaa ruoan hintaa on äänestää rahoillaan ja käydä ostamassa mahdollisimman paljon elintarvikkeita siitä saksalaisesta vaihtoehdosta joka ei pidä yllä tätä kaavoitusmafiaa mikä sitten vaikuttaa myös mm. asuntojen hintoihin. Tämä keskon ja s-ryhmän vaikutusvallan heikentäminen saattaisi rohkaista myös muita isompia ulkomaalaisia ketjuja Suomen markkinoille.

Mitä tulee taas ruoan laatuun niin myös tässä tapauksessa on aika lailla mahdollista myös vaikuttaa rahoillaan ostamalla vähemmän eineksiä ja enemmän marinoimatonta lihaa. Tässä jälkimmäisessä kun on lähinnä vain nestettä ja säilöntäaineita mikä taas saa ihmiset maksamaan turhasta. Nämä marinoidut tuotteet ovat halvempia johtuen juuri ihmisten halusta ostaa mahdollisimman valmista ruokaa, jotta selviäisivät pienemmällä vaivalla. Valitettavasti tämä sitten suoraan vaikuttaa marinoimattoman lihan saatavuuteen. Suurin osa myytävistä eineksistä on myös aika lailla surkeaa laatua eivätkä ne sisällä niin sanottua ”kunnon tavaraa” vaan aika lailla vähän ravitsevaa roskaa. Näitä sitten myydäänkin hyllykaupalla ihmisille isoissa supermarketeissa.

Tässä hieman pohdittavaa jokaiselle näin sunnuntain ratoksi. Mikäli olette eri mieltä asioista niin muistakaa kommentoida. Edelleen on syytä muistuttaa etteivät kirjoitukseni edusta mitään absoluuttista totuutta vaan ovat lähinnä omia mielipiteitäni joita jotkut voivat myös analyyttiseksi kirjoituksiksi kutsua.

- TT

Joskus pitää mennä kauas, jotta näkee lähelle

Eli kuten lupasin niin tällä kertaa aikomuksenani on kirjoittaa aika pitkälti Espanjan reissun tuntemuksista ja siitä kuinka kyseinen maa eroaa tästä meidän rakkaasta kotimaastamme Suomesta. Erot ovat kyllä aika suuria eikä se varmaan ole kenellekään yllätys. Kuitenkin on huomioitava se tosiasia, että on vaikeampaa huomata rakkaan asuinpaikkamme järjettömyydet sekä hyvät puolet pysyessä rajojen sisäpuolella. Itselläni meni oli parin vuoden tauko ulkomaan matkailusta. (en laske etelä-helsingin reissuja ulkomaanmatkoiksi)

Se asia mikä allekirjoittanutta eniten puistatti Espanjassa oli tajuta taas jälleen kerran kuinka pieniä summia pyydetään ruokakaupoissa elintarvikkeista verrattuna Suomen hintakartelleihin. Kylmä faktahan on se, että Suomessa ei mitään kilpailua juurikaan synny, kun on vain kolme suurta ketjua jotka hallitsevat ja oikeastaan käytännössä vain yksi, jolla on selkeästi suurin markkinaosuus. Mitä taas tulee näiden mafioiden kortteihin ja niiden bonuksiin niin jokaisen olisi parempi muistaa se, että asiakas maksaa AINA! Myöskin alkoholin hinnat ovat poskettomat johtuen verotuksesta ja ovat varmasti omalta osaltaan vaikuttamassa siihen etteivät suomalaiset muutu ikinä kohtuukäyttäjiksi vaan tulevat aina hamassa tulevaisuudessakin vetämään kännit, kun alkavat juomaan. Espanjassa, saa saman viinipullon muutamalla Eurolla joka maksaa täällä noin kympin. Monissa välimeren maissa viini on lähinnä ruokajuoma, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että kehitys menee sielläkin koko aika lähemmäs pohjoismaita. Valitettavasti meidän sosiaalitanttamme eivät tajua ettei ihmiset opi juomaan ”eurooppalaisittain” vain kieltämällä heitä eikä myöskään syyllistämällä ihmisiä heidän juomisestaan.

Toinen asia mikä tuolla reissullani vain niin hirveästi ihmetytti oli tajuta kuinka poskettomia summia ihmiset maksavat vuokria mm. täällä pääkaupunkiseudulla verrattuna OIKEAN metropolin Barcelonan hintoihin. Siellä kun ex-kämppikseni maksaa noin 400 Euroa yksiöstään melkein keskustassa. Tietysti on otettava huomioon infran surkeus tuolla päin maailmaa, mutta ei sekään kaikkea selitä. Tästä infran surkeudesta hauskin esimerkki oli ex-kämppikseni nettipiuhan veto kylppärin ikkunasta. Tämä ei kyllä taitaisi ihan heti mennä läpi Suomessa. Myös putket alkavat monissa taloissa olla siellä suhteellisen huonossa kunnossa eikä aina voi olla varma miten lämmintä vettäkään tulee tai kuinka kauan sitä joutuu odottamaan puhumattakaan siitä miten helppoa on tuolla saada hanoista tuleva vesi sopivan lämpöiseksi. Tämä on taas mielestäni Suomen paras puoli, sillä itselläni ei ole ollut kotimaassamme kovin montaa kertaa ongelmia saada lämmintä vettä, jos ei lasketa Helsingin kaupungin omistamia liikunta-areenoita mukaan. Sähkökatkoksista en tosin ole joutunut kärsimään sielläkään päin.

Mitä taas tulee yleiseen turvallisuuteen ja ihmisten luotettavuuteen niin muutamista hulluista huolimatta arvioisin suomen olevan tässä suhteessa ihan helvetin paljon parempi paikka. Esimerkkinä voi pitää entisten duunikavereideni lupauksia tavata jossain vaiheessa, mutta sitten kun yritti soitella perään niin ei viitsitä edes vastata puhelimeen. No eipä tuo mitään. Hyvä muistutus taas siitä ettei aina hommat mene tuolla päin ihan niin kuin haluaisi. Toinen esimerkki on taskuvarkaiden määrä barcelonassa. Olen tosin hyvin perillä siitä, että onhan niitä kyllä aina suomessakin, mutta lähinnä pk-seudulla ja vain kesäisin ja mitä ilmeisimmin hyvin harvoin on kyseessä kotimaiset tekijät. Mitä taas tulee yleiseen vaurauteen niin tosiasia on se ettei mikään alue suomessa kilpaile esimerkiksi barcelonan kanssa ihmisten ostovoimalla mitattuna. Siellä kun voi selkeästi nähdä katukuvassa yleisen varallisuuden ja kulutusmahdollisuuksien olevan ihan eri luokkaa kuin esimerkiksi tsadilaisilla joiden ”varallisuus” on kaikki keskittynyt lähinnä asuntoihin. Tämä johtuu lähinnä kuntien kaavoitusmonopoleista, asuntojen korkotukivähennyksestä ja matalista koroista joiden ansiosta normaaleissa markkinatalouksissa asuntojen hinnat nousevat johtuen kysynnän ja tarjonnan laista. Markkinakorot olisivat ilman Euroa selkeästi korkeammat ja asuntojen hinnat taas matalammat.

Jos nyt sitten ruvetaan miettimään työelämää niin siinäkin on hyvin suuret erot, sillä hyvin monissa työpaikoissa siestan viettäminen käytännössä jakaa työpäivän kahteen osaan mikä taas mielestäni aivan järjettömästi pidentää aikaa jolloin pääsee taas kotiinsa tai ulos illanviettoon. Toisaalta välimeren maissa pitkät lounaat ovat myös osa kulttuuria mikä taas on heille varsin normaali asia, mutta allekirjoittaneen ollessa duunissa siestaan tottuminen oli hyvin vaikeaa, vaikka vietimmekin kollegoiden kanssa nuo pitkät lounaat. Mitä taas tulee ex-kollegoihin niin lähestulkoon kaikki lähimmät työtoverini ovat saaneet monoa persiilleen ex-duunissani, joten kyllä tuo maan taloudellinen alakulo vaikuttaa ihmisiin hyvinkin paljon. Mitä taas tulee Suomen apuun Espanjan pankeille niin pidän sitä vielä järjettömämpänä kuin Kreikan valtiolle vaikka sekin on täysin järjettömyyden huippu. Täytyy kuitenkin ottaa huomioon se, että Madrid ja Barcelona ovat kuitenkin selkeästi vauraampia kuin pk-seutumme täällä Suomessa, joten hoitakoot noi keskukset sitten solidaarisuudesta muiden seutujen tukemisen siellä. Tiedän Katalonian itsehallinnon surkean taloustilanteen, mutta yksityisillä ihmisillä on selkeästi enemmän vaurautta kuin meillä.

Tiivistyksenä voisi vielä sanoa, että aion tästäkin lähin lomailla kyseisessä maassa, vaikka veronmaksajamme itsensä konkurssiin veisivätkin Espanjan pankkeja tukemalla. Seuraavaan kertaan tosin voi kulua hieman aikaa. Tämän lisäksi muistuttaisin Espanjan kielen perusteiden oppimisen olevan verrattain helppoa suomalaiselle ja mikäli tunnette kiinnostusta kyseisen kielen oppimiseen niin antaa soittaa vaan! Se ei ole vaikeaa, vaikka verbimuotoja siellä riittää. Niitä ei kuitenkaan montaa tarvitse pärjätäkseen siellä maan omalla kielellä vaan puhuminen riittää. Espanjalaiset kyllä arvostavat kielitaitoa vaikka korjailevatkin välillä mikäli jotkut lauseet menevät hieman väärin. Suomalainen kielten opetus on kyllä ihan hanurista eikä siinä keskitytä puhumiseen vaan kielioppiin jota ei kovin paljoa tarvitse osatakseen vierasta kieltä ja selvitäkseen sillä ulkomailla.

Tällästä tällä kertaa. Valitettavasti tuli taas turhan pitkän tauko kirjoituksissa alkuviikon kiireiden vuoksi ja lähden huomenna taas matkalle, joten en tiedä milloin jatkan kirjoittamista, mutta joskus ensi viikon puolella varmaan tulee uutta matskua.

-TT