Lyhyitä mietteitä markkinataloudesta

Markkinatalous on toimiessaan selkeästi paras yhteiskuntajärjestelmä ihmisille. Ei pidä olla niin sinisilmäinen ettei voi nähdä siinä olevan selkeitä puitteita, jotka voivat tuottaa suuria ongelmia yhteiskunnalle. Markkinatalouden hyödyt voittavat selkeästi sen haitat. Tällä hetkellä en tosin ole ihan varma siitä, että onko todella käytössä markkinatalous vai jokin sekasikiömalli.

Jos katsotaan historian valossa markkinataloutta niin huomataan sen olevan paras vaihtoehto kaikkine vikoineen. Joissakin maissa on kokeiltu myös monia muita malleja, jotka ovat ennen pitkään tuhoutuneet. Esimerkiksi itänaapurissamme kokeiltu kommunistinen hallintomalli tuhoutui verrattain lyhyen aikavälin jälkeen. Myös diktatuurit ovat olleet epäonnistuneita kokeiluita, jotka ovat tuottaneet kansalaisille paljon enemmän tuskaa kuin iloa. Tällä hetkellä emme mielestäni elä puhtaassa markkinataloudessa maapallolla, koska monet riskejä ottaneet tahot eivät ole joutuneet maksamaan omista virheistään sitä hintaa mikä heidän olisi kuulunut maksaa. Tähän syitä on tietysti useampia. Tähän löytyy useampia syitä jotka ovat myös markkinatalouden haittapuolia kuten mm. ahneuden ruokkiminen ja pyrkiminen suurempiin yksiköihin. Jälkimmäiset tuottavat suurimmat voitot todellisen kilpailun vähentyessä.

Markkinatalous tarvitsee säännöstelyä, koska muuten se pyrkii monopoleihin ennen pitkää. Tästä meillä on historian valossa esittää joitakin esimerkkejä kuten John D. Rockefellerin Standard Oil aikoinaan ja AT&T. Nämä molemmat yritykset hajoitettiin pienempiin yksiköihin aikoinaan, koska muuten niillä oli liian suuri hinnoitteluvoima niiden ollessa enemmän tai vähemmän monopoleja. Viimeisten vuosikymmenien aikana suurimmat ongelmatapaukset ovat olleet rahoituslaitoksia. Joillakn pankeilla ja vakuutusyhtiöillä on yksinkertaisesti ollut liian suuri liikevaihto ja liian vähän sääntelyä. Pankit ovat olleet myös malliesimerkkejä liiallisen ahneuden vaikutuksesta ja sitä ne ovat vieläkin. Meillä on vielä tänäkin päivänä aivan liian monia liian suuria pankkeja joita ei tämän vuoksi ole varaa päästää konkurssiin. Säätelyä joka lisää kilpailua ja pitää huolta mm. ympäristön tilasta tullaan aina tarvitsemaan. Nämä edellämainitut asiat, kun eivät kuulu varsinaisesti markkinatalouden hyveisiin.

Tällaist säätelyä, jossa kilpailua lisätään tarvitaan markkinatalouden kanssa jatkossakin, koska seurauksena on muuten kovat hinnat huonon palvelun kera. Se onko monopoli yksityinen vai julkinen toimija ei ole merkittävä ero. Tästä omina lähiaikojen esimerkkeinä ovat olleet VR ja eräs yksityinen yritys jolla on käytännössä monopoli pienellä toimialueellaan. VR:n lippujen hinnat ovat aikalailla omaa luokkaansa, koska ne voivat olla moninketaiset verrattuna esimerkiksi Onnibus.comin hintoihin tietyillä väleillä. Itseäni ei varsinaisesti juuri haittaa VR:n myöhästely, koska muissa maissa pitkän matkan junat ovat vielä enemmän myöhässä kuin Suomessa. Monopolit ovat lähestulkoon aina pahasta, vaikka joitakin poikkeuksia on tietysti historiassa ollut. Esimerkiksi halpaa energiaa tuottavat sähköyhtiöt ovat esimerkki siitä, että monopolit voivat edes joskus toimia. Ne ovat tosin harvoja poikkeuksia.

Oma näkemykseni markkinataloudesta Suomessa on aika synkkä. Sisämarkkinoilla ainoastaan harvoilla aloilla on todellista kilpailua joka pitää hinnat alempina kuluttajien kannalta. Ravintola-ala suuremmissa kaupungeissa on yksi harvoista valopilkuista tämän asian suhteen. Sekin tosin kärsii liian suuresta viranomaissäätelystä, mutta se ei taas suoranaisesti vaikuta kilpailun määrään. Myös telekommunikaation suhteen kilpailu on kovaa ja tästä osoituksena ovat kilpailukykyiset hinnat verrattuna muihin maihin. Tämä on minulle sinänsä hieman yllätys, koska näillä markkinoilla ei ole niin monia suuria yrityksiä. Kaiken kaikkiaan Suomessa olemme enemmän tai vähemmän oligopolien varassa eli kärsimm liian vähäisestä kilpailusta. Tämä on suurin syy hintojen kalleudelle liiallisen säätelyn kanssa. Suomi on liian syrjässä ja asutusta on liian harvassa, jotta suurempien yritysten kannattaisi tulla tänne kilpailemaan muutamien kotimarkkinayritysten kanssa. Tämä tulee niin kauan olemaan Suomen ongelma kunnes maailma muuttuu vielä paljon tehokkaammaksi logistiikan suhteen ja ihmisten tarpeet muuttuvat sähköisemmiksi.

Tässä lyhyesti mietteitäni markkinataloudesta. Minkäslaisia ajatuksia teillä on siitä kuinka hyvin se toimii ja kuinka paljon sitä on olemassa Suomessa tai muualla?

Eipä muuta,

TT

Evoluutio ja markkinatalous

Evoluutiota usein kutsutaan vahvimman selviytymiseksi, mutta kyse ei ole siitä vaan siitä mikä tai kuka sopeutuu parhaiten vallitseviin olosuhteisiin. Todennäköisesti ihmiskuntakin olisi jo mennyttä kauraa ja Neanderthalilaiset voisivat olla vallitseva ihmisapinalaji mikäli kyse olisi vahvimman selviytymisestä. Tämä on tietysti vain spekulaatiota, koska asiat eivät menneet siten. Nykymaailmassa muutokset ja niihin sopeutuminen vain kasvattavat jatkuvasti merkitystään johtuen siitä, että maailma tulee koko ajan monimutkaisemmaksi ja kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen eikä enää muusta maailmasta eriytyneitä saarekkeita oikeastaan enää ole. Poikkeuksia tähän ovat kuitenkin jotkin diktatuurit jotka ei sitten kyllä kosketa tämän blogin lukijoita juuri ollenkaan. Paras tapa sopeutua tähän kaikkeen on evoluution mallintaminen omassa elämässään, koska nykyaikainen markkinatalous on malliesimerkki siitä kuinka kehitys kehittyy evoluution lailla. Se on prosessi joka tuottaa jatkuvasti uusia ratkaisuja juuri tämän hetken ongelmiin. Tässä kirjoituksessa yritän selvittää mitä yhteistä evoluutiolla ja markkinataloudella on keskenään ja kuinka omassa elämässään voi evoluutioprosessin ymmärtämisellä tehdä valintoja.
Evoluutio on prosessi joka ohjautuu muutoksen ja valinnan myötä. Biologiassa muutokset tapahtuvat mutaatioiden ja niiden seksuaalisessa kontaktissa tapahtuvan lisääntymisen myötä. Valinta tapahtuu perittyjen geenien kautta: onnistuneet yksilöt lisääntyvät ennen kuolemaansa ja tuottavat jälkeläisiä joilla on joko osa tai kaikki heidän geeninsä. Markkinataloudessa sama prosessi pyörii eikä siltä voida välttyä. Hyvin suuri osa insinöörien, tiedemiesten tai johtajien ideoista ei ikinä selviä markkinatalouden haasteista ja ne hylätään ennen pitkää. Tuotteiden on pakko olla sellaisia, että ne saavat asiakkaat liikkeelle sellaisiin hintoihin joilla pystytään lyömään kilpailijoiden vastaavat tuottaen voittoa yritykselle. Hyvät ideat taas joutuvat usein kilpailijoiden kopioitaviksi, spin-off-yrityksiin tai sitten ne onnistuvat kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa ja voittoa. Nämä ovat markkinatalouden muutoksia ja valintoja. Toisin sanoen yritysten evoluutioprosessi tapahtuu ratkaisemalla ongelmia kokeiluiden ja virheiden myötä. Jos haluaa sitten miettiä mitä tämä kaikki tarkoittaa markkinatalouden kannalta niin se viittaisi siihen ettei hyvin suuret palkat johtoportaalle tai konsulteille ole perusteltuja, koska suuri osa heidän työtaakastaan valuu hukkaan mikäli tämä jatkuva evoluutioprosessi todellakin on käynnissä. Tämän sijaan olisi parempi hajauttaa päätöksentekoa alemmille portaille mikä maksaisi yrityksillekin vähemmän.
Tästä evoluutioprosessista kaikista parhaimpana nykypäivän esimerkkinä voidaan pitää Googlea joka antaa jokaiselle työntekijälleen yhden työpäivän omien projektiensa kehittämiseen ja hoitamiseen. Tällaisesta onnistuneesta prosessista yhtenä esimerkkinä on Gmail. Epäonnistuneesta prosessista Neuvostoliiton hajoaminen on hyvä esimerkki. Koska keskusjohto päätti miten asiat hoidetaan ei järjestelmä tuottanut minkäänlaisia muutoksia eikä sen myötä harjoittanut myöskään valintaa vaan piti asiat samanlaisina ympäri maata. Kun tämä olosuhteisiin sopeutuminen oli olematonta ei pidemmällä aikavälillä tullut kestävää kehitystä hajosi järjestelmä omaan mahdottomuuteensa. Tällainen top-down prosessi ei mahdollista sopeutumista muutoksiin jotka tapahtuvat ruohonjuuritasolla.
Tämä jatkuva kokeile ja epäonnistu prosessi on haastava myös ihmisille, koska meidän on vaikea ajatella kriittisesti omia tekemisiämme ja siksi onnistuminen vaatii palautetta josta voimme sitten jatkuvasti oppia. Palaute voi tulla joko sisäisen kriittisen ajattelun kautta tai ulkoisesta lähteestä. Tämä palautteesta oppiminen on meille vaikeinta juuri tappioiden hetkellä. Esimerkiksi monet pokerinpelaajat kokevat tappiot hyvin raskaiksi ja ottavat niiden jälkeen suurempia riskejä, vaikka järkevintä olisi vain hyväksyä tappionsa ja miettiä pelistrategiansa uudelleen. Omien tappioidensa jahtaaminen saattaa aiheuttaa vielä suuremmat häviöt. Tämä näkyy myös usein sijoittamisessa, kun jonkin yrityksen liiketoiminnassa tapahtuu iso muutos joka sitten aiheuttaa tappiot ja osakekurssin laskut niin monet sijoittajat ostavat vielä enemmän näitä tappiollisia osakkeita. Parempia vaihtoehto olisi näistä osakkeista luopuminen ja joidenkin toisten osto. Ihmisten luontainen reaktio on epäonnistumisensa kieltäminen ja jos siitä vaiheesta ei pääse yli niin seurauksena on kasvavat tappiot.
Sopeutumisen onnistuminen vaatii kolmea perusasiaa ja niiden tajuamista: Uusien menetelmien ja asioiden kokeilemista olettaen joidenkin niistä epäonnistuvan, Näistä epäonnistumisista pitää olla mahdollisuus selvitä ja pitää pystyä selvittämään itselleen milloin on epäonnistunut hakkaamatta päätänsä seinään samalla tavalla jatkuvasti. Nämä kaikki kolme asiaa ovat myös haasteellisia. Uusien asioiden ja menetelmien kokeileminen vaatii vallitsevien olosuhteiden haastamista, haasteista selviäminen vaatii yleensä hyvin pieniä muutoksia ja niitä on oltava valmis kokeilemaan useampia kertoja tai sitten hyvin isojen muutosten täytyy olla sellaisia etteivät ne tuhoa sinua kokonaan. Kaikista suurin haaste on kuitenkin tietää milloin on onnistunut ja kuinka saada muut ja itsensä siitä vakuuttuneeksi.
Tässä hieman pähkäilyjä evoluutiosta ja markkinataloudesta. Mikä on sinun mielipiteesi asiasta? Voiko evoluutioprosessia jäljittelevä yritys pärjätä muita paremmin? Omasta mielestäni voi. Myös yhteiskuntajärjestystä pitäisi enemmän ohjata siihen suuntaan, että annettaisiin mahdollisuus epäonnistua ja jopa kannustettaisiin siinä, koska parhaiten oppii omista virheistään. Eli toisin sanoen konkurssin tehnyttä yrittäjää ei pitäisi saattaa velkavankeuteen vaan pistää velkajärjestelyyn ja sen jälkeen antaa uusi mahdollisuus. Olenko mahdollisesti täysin väärässä? Jos ajatteluprosessini ei toimi niin kuulisin siitä mielelläni.



- TT

Pollea lautasella. So what?

Otsikosta huolimatta kirjoituksen ei ole tarkoitus käsitellä pelkästään tämän viikon kohua hevosenlihasta tuotteissa joissa sitä ei pitäisi olla vaan elintarvikeliiketoimintaa yleisemmällä tasolla ja miksi ruoka on ylipäätänsä niin kallista ja laatukin tuppaa olemaan sitä sun tätä? Suomalaisten elintarvikkeiden puhtaudesta ollaan tietysti ylpeitä, mutta ovatko ne sitä on sitten jo aivan toinen asia. Itse pidän tuota hevosen löytämistä eineksistä lähinnä sivuseikkana, koska se on suuremmassa kuvassa kuitenkin hyvin pieni asia. Ruoan kalleus tässä maassa johtuu oikeastaan kahdesta eri asiasta tai nekin voidaan lyödä oikeastaan yhteen lokeroon ainakin osittain ja nämä ovat sijainti ja markkinatalouden puute mikä tosin johtuu aika lailla tuosta ensimmäisestä mainitusta asiasta, mutta ei kuitenkaan täysin.

Käytännössä Suomi on niin syrjässä ja harvaanasuttu ettei tässä maassa ole kovin helppoa saada markkinataloutta toimimaan millään liiketoiminnan alueella, jossa pyöritään kotimarkkinoiden varassa. Tämän seurauksena lähes kaikissa tapauksissa mennään siihen tilanteeseen, että kotimarkkinoita pyörittävät harvat oligopolit kuten Kesko ja s-ryhmä kulutustuotteiden myynnissä. Varsinkin elintarvikkeiden myynnissä, jossa on pienet katteet on vaikeaa saada ulkomaisia yrityksiä kilpailemaan suomalaisten kanssa, koska ulkomailta ei kannata hirveän paljon kuljetella elintarvikkeita katteiden tuhoutuessa mikäli kyseessä olisi markkinatalouden pelisäännöt. Näin ei kuitenkaan ole johtuen siitä ettei markkinatalous toimi kahden toimijan käytännössä hallitessa näitä markkinoita. Kesko ja S-ryhmä hallitsevat markkinoita ja voivat käytännössä pitää huolen siitä etteivät elintarvikkeiden tuottajat pysty juurikaan vaikuttamaan siihen hintaan jonka he saavat omista tuotteistaan paitsi poikkeustapauksissa kuten maidontuotannossa. Miksi näin sitten on niin siitä seuraavassa kappaleessa.

Hyvin moni ajattelee varsinkin ruokakauppoja yrityksinä joiden pääasiallinen tarkoitus on tuottaa elintarvikkeita kuluttajille mikä sinänsä pitää paikkansa. Kuitenkin kyseessä on loppujen lopuksi kiinteistöbisnes, jossa käytännössä tärkein syy menestymiseen on hyvät kauppapaikat. Miksi sitten nämä kaksi toimijaa saavat parhaat kauppapaikat? Kyseessä on kaavoitusmafia joka on suoranaista korruptiota, koska parhaiden tonttien kaavoituksesta vastaavat kunnalliset kaavoitustoimijat jotka ovat k- ja s-mafioiden hallussa poliitikkojen ollessa näiden toimijoiden hallinnossa mukana. Esimerkiksi s-ryhmän vaaleissa parhaiten Helsingissä ovat pärjänneet kunnallispoliitikot jotka voivat sitten helposti jakaa parhaat tontit tai kauppapaikat nimenomaan edustamillensa toimijoille. Tietysti poliitikot aina ”vääjäävät” itsensä päätöksistä, mutta väitän tämän olevan silkkaa paskaa josta sitten kaikki kansalaiset saavat maksaa tavalla tai toisella. Tämän voi myös helposti todeta katsahtamalla näiden eri ryhmien kauppapaikkoihin ja niitä voi vaikka verrata sen saksalaisen vaihtoehdon paikkoihin joka pitää yllä edes jonkinlaista hintakilpailua. Kuinka sitten ratkaista tämä ongelma?

Mitä s-ryhmään tulee niin sen vaaleissa tulee äänestää ainoastaan niitä jotka eivät omaa minkäänlaisia kontakteja poliitikkoihin. Koska näitä ihmisiä on kuitenkin hyvin vähän niin käytännössä ainut ratkaisu on irtisanoa s-ryhmän jäsenyytensä. Tämä ei tietystikään pienempää kuvaa ajatteleville ihmisille ole heidän mielestään järkevä ratkaisu, koska ”bonukset” jää sitten saamatta. I got news for you! Sinä maksat ne tulevat bonuksesi kohonneena ruoan hintana jo kauan ennen kuin ikinä niitä bonuksia edes näet mikä taas ainakin omasta näkökulmastani on aivan järjetöntä. Käytännössä kaikenlaisessa liiketoiminnassa asiakas maksaa AINA omasta pussistaan kaikenlaiset kaupankäyntijärjestelmät ja nämä bonuksensa kohonneina maksuina. Tätä ei pitäisi olla vaikea käsittää, mutta aika harva sitä edes ajattelee. Paras tapa siis pudottaa ruoan hintaa olisi katkaista ne miljoonat bonus- ja plussakortit heti. Tämä ensinnäkin halventaisi ruoan hintaa ja toiseksi vähentäisi tätä suomalaista ”piilokorruptiota” jota jotkut kutsuu hyvä veli järjestelmäksi. Toinen hyvä tapa tiputtaa ruoan hintaa on äänestää rahoillaan ja käydä ostamassa mahdollisimman paljon elintarvikkeita siitä saksalaisesta vaihtoehdosta joka ei pidä yllä tätä kaavoitusmafiaa mikä sitten vaikuttaa myös mm. asuntojen hintoihin. Tämä keskon ja s-ryhmän vaikutusvallan heikentäminen saattaisi rohkaista myös muita isompia ulkomaalaisia ketjuja Suomen markkinoille.

Mitä tulee taas ruoan laatuun niin myös tässä tapauksessa on aika lailla mahdollista myös vaikuttaa rahoillaan ostamalla vähemmän eineksiä ja enemmän marinoimatonta lihaa. Tässä jälkimmäisessä kun on lähinnä vain nestettä ja säilöntäaineita mikä taas saa ihmiset maksamaan turhasta. Nämä marinoidut tuotteet ovat halvempia johtuen juuri ihmisten halusta ostaa mahdollisimman valmista ruokaa, jotta selviäisivät pienemmällä vaivalla. Valitettavasti tämä sitten suoraan vaikuttaa marinoimattoman lihan saatavuuteen. Suurin osa myytävistä eineksistä on myös aika lailla surkeaa laatua eivätkä ne sisällä niin sanottua ”kunnon tavaraa” vaan aika lailla vähän ravitsevaa roskaa. Näitä sitten myydäänkin hyllykaupalla ihmisille isoissa supermarketeissa.

Tässä hieman pohdittavaa jokaiselle näin sunnuntain ratoksi. Mikäli olette eri mieltä asioista niin muistakaa kommentoida. Edelleen on syytä muistuttaa etteivät kirjoitukseni edusta mitään absoluuttista totuutta vaan ovat lähinnä omia mielipiteitäni joita jotkut voivat myös analyyttiseksi kirjoituksiksi kutsua.

- TT

Palkka-ale? Ma en ollenka ymmarra

Mun täytyy kyllä tunnustaa etten mä oikeastaan ymmärrä kokonaan tätä keskustelua, jossa mietitään onko meidän presidenttimme näyttämä esimerkkimme moraalisesti oikeaa ja kenen pitää palkkojaan laskea ja miten paljon pitäisi tämän aleen olla? Kylmä faktahan nyt vaan tuppaa olemaan se, että me emme maailmanmarkkinoillamme nykyisellä kilpailukyvyllämme pärjää riittävän hyvin. Tämän takia markkinatalous tulee siirtämään palkat ennen pitkää oikealle tasolle. Jos nyt kuitenkin jonkinlainen mielipide tulee esittää niin here we go.

Rakennemuutos, rakennemuutos, rakennemuutos. Jos jollekin vielä jäi epäselväksi mistä on kyse niin tällä hetkellä Suomi on menossa nykyaikaisella rakennemuutoksellaan suoraa tietä uudeksi Kreikaksi, sillä kylmä fakta on se, että julkisen sektorin työpaikat lisääntyvät koko ajan yksityisen sektorin työpaikkojen vähentyessä. Toisaalta voidaan sanoa, että ihmisten vanhetessa tarvitaan lisää tekijöitä hoitamaan vanhuksia. Ja sitten kysymys julkisen sektorin työntekijöille: Oletteko te oikeasti huomanneet, että näitä tekijöitä olisi lisätty vai pikemminkin vähennetty? En tarkoita tekijöillä kaikkia työntekijöitä vaan niitä jotka ihan oikeasti tekevät eivätkä vain keksi tekemistä ja perusta erilaisia työryhmiä tai lisää paperitöitä? Kaikki tämä julkisen sektorin paisuttaminen vaikuttaa epäsuorasti työpaikkojemme kilpailukykyyn, koska lisääntyvien verojen ja maksujen myötä eläminen tulee jatkuvasti kalliimmaksi mikä taas pakottaa yksityisen sektorin palkansaajien vaatimaan korotuksia, jotta he pystyvät elättämään itsensä.

Tässä oravanpyörässä alkaa pää nyt vihdoinkin tulla vetävän käteen eikä loppua näy ennen kuin tämä kehitys katkaistaan ja tosiasiat hyväksytään mikä tarkoittaa joko julkisen sektorin työpaikkojen radikaalia vähentämistä tai sitten samaa operaatiota palkkojen pienentämisen suhteen. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä kertaheitolla vaan siten ettei sopeutumisesta tulee liian vaikeaa. Oma arvioni on kuitenkin se ettei enää voi odottaa vaan aloittaa toimenpiteet jo tänä vuonna. Oma ehdotukseni on laskea palkkoja julkisella sektorilla joka vuosi viitisen prosenttia 4-6:n vuoden ajan. Mitä taas tulee julkisen sektorin pahimpiin syöttöporsaisiin eli niihin joilla ovat palkat yli 5000€/kk niin heidän palkkojaan voisi heti laskea enemmänkin eli 30-40%. Julkisen sektorin palkanalennusten kanssa ei sitten voi kyllä tehdä minkäänlaisia veronkorotuksia vaan varsinkin pakollisia veroja kuten kiinteistö- ja energiaveroja on laskettava. Tämä ei tietystikään riitä vaan kun taloudellinen tilanne paranee niin verojen laskua on jatkettava. Jos joku luulee ettei tämä palkkojen pienentäminen ei ole välttämätöntä niin voi mielestäni ihan rauhassa odottaa sen 3-5 vuotta kunnes IMF ja muut ulkopuoliset tulevat päättämään palkoista julkisella sektorilla tässä maassa. Sen jälkeen tämä sopeutus tulee tapahtumaan yhdellä kertaa ja silloin ihmiset kärsivät vielä pahemmin. En luule ettei palkkojen laskemisella ole negatiivisia kerrannaisvaikutuksia lyhyellä tähtäimellä, mutta en näe muita vaihtoehtoja, kun talouskasvua on turha odotella vielä hyvin pitkään täällä Euroopassa.

Mitä taas tulee yksityisen sektorin palkanalennuksiin niin antaa markkinatalouden ratkaista ne ilman minkäänlaista keskusjohtoista väliintuloa. Viime vuosina nämä niin sanotut raamisopimukset ovat tuottaneet vain ja ainoastaan työttömyyttä yksityiselle sektorille. Pidän huomattavan paljon tärkeämpänä paikallista sopimista kuin kaikkia koskevia työmarkkinaratkaisuja, koska toisissa työpaikoissa on varaa nostaa palkkoja ja toisissa taas niitä pitäisi laskea selvästi, jotta yritykset voisivat pitää työntekijänsä ”sorvien ääressä” heidän poispotkimisensa sijaan. Koska joukkoja johdetaan nimenomaan edestäpäin niin johtajien esimerkki palkkojen laskussa yksityisellä sektorilla on mielestäni kannatettavaa, sillä on vaikea vaatia muita luopumaan ”saavutetuista” eduistaan mikäli ei luovu omistaan. Kansantaloudellisestihan tällä johtajien palkkojen laskemisella ei ole minkäänlaista vaikutusta eikä edes heidän verojen nostollaan, sillä tälle vuodelle tullut niin sanottu solidaarisuusvero tuottaa laskujen mukaan muutamia kymmeniä miljoonia Euroja.

Mitä taas tulee yksittäisiin työntekijöihin niin julkisen sektorin työntekijöiden olisi syytä muistaa, että yksityisen sektorin yritysten työntekijät maksavat teidän palkat omilla ylijäämillään aika pitkälti halusitte sitä tai ette. Jos tämä fakta vituttaa niin kannattaa siten pyrkiä suosiolla yksityiselle sektorille töihin. Mitä taas tulee yksittäisiin ihmisiin ja palkanalennuksiin niin mikäli ette pysty tulemaan toimeen hieman pienemmällä palkalla niin vaikka tiedän monen lukijani vetävän herneen nenään niin te jotka ette pysty elämään hieman pienemmällä palkalla niin te elätte juuri TÄLLÄ HETKELLÄ löysässä hirressä joka vain odottaa katkeamistaan. Teillä on tässä tapauksessa kaksi vaihtoehtoa eli joko elää säästävämmin tai hankkia lisätuloja jostakin. Itse pystyn säästämään pienestä palkastani noin 30%, joten keskituloiset pystyvät varmasti tinkimään elintasostaan joka ei ole kestävällä tasolla aivan varmasti.

Tässä avautumiseni tästä ajankohtaisesta asiasta tällä kertaa. Kaikki eriävät mielipiteet ovat tervetulleita.

-TT