Evoluutio ja markkinatalous

Evoluutiota usein kutsutaan vahvimman selviytymiseksi, mutta kyse ei ole siitä vaan siitä mikä tai kuka sopeutuu parhaiten vallitseviin olosuhteisiin. Todennäköisesti ihmiskuntakin olisi jo mennyttä kauraa ja Neanderthalilaiset voisivat olla vallitseva ihmisapinalaji mikäli kyse olisi vahvimman selviytymisestä. Tämä on tietysti vain spekulaatiota, koska asiat eivät menneet siten. Nykymaailmassa muutokset ja niihin sopeutuminen vain kasvattavat jatkuvasti merkitystään johtuen siitä, että maailma tulee koko ajan monimutkaisemmaksi ja kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen eikä enää muusta maailmasta eriytyneitä saarekkeita oikeastaan enää ole. Poikkeuksia tähän ovat kuitenkin jotkin diktatuurit jotka ei sitten kyllä kosketa tämän blogin lukijoita juuri ollenkaan. Paras tapa sopeutua tähän kaikkeen on evoluution mallintaminen omassa elämässään, koska nykyaikainen markkinatalous on malliesimerkki siitä kuinka kehitys kehittyy evoluution lailla. Se on prosessi joka tuottaa jatkuvasti uusia ratkaisuja juuri tämän hetken ongelmiin. Tässä kirjoituksessa yritän selvittää mitä yhteistä evoluutiolla ja markkinataloudella on keskenään ja kuinka omassa elämässään voi evoluutioprosessin ymmärtämisellä tehdä valintoja.
Evoluutio on prosessi joka ohjautuu muutoksen ja valinnan myötä. Biologiassa muutokset tapahtuvat mutaatioiden ja niiden seksuaalisessa kontaktissa tapahtuvan lisääntymisen myötä. Valinta tapahtuu perittyjen geenien kautta: onnistuneet yksilöt lisääntyvät ennen kuolemaansa ja tuottavat jälkeläisiä joilla on joko osa tai kaikki heidän geeninsä. Markkinataloudessa sama prosessi pyörii eikä siltä voida välttyä. Hyvin suuri osa insinöörien, tiedemiesten tai johtajien ideoista ei ikinä selviä markkinatalouden haasteista ja ne hylätään ennen pitkää. Tuotteiden on pakko olla sellaisia, että ne saavat asiakkaat liikkeelle sellaisiin hintoihin joilla pystytään lyömään kilpailijoiden vastaavat tuottaen voittoa yritykselle. Hyvät ideat taas joutuvat usein kilpailijoiden kopioitaviksi, spin-off-yrityksiin tai sitten ne onnistuvat kasvattamaan yrityksen liikevaihtoa ja voittoa. Nämä ovat markkinatalouden muutoksia ja valintoja. Toisin sanoen yritysten evoluutioprosessi tapahtuu ratkaisemalla ongelmia kokeiluiden ja virheiden myötä. Jos haluaa sitten miettiä mitä tämä kaikki tarkoittaa markkinatalouden kannalta niin se viittaisi siihen ettei hyvin suuret palkat johtoportaalle tai konsulteille ole perusteltuja, koska suuri osa heidän työtaakastaan valuu hukkaan mikäli tämä jatkuva evoluutioprosessi todellakin on käynnissä. Tämän sijaan olisi parempi hajauttaa päätöksentekoa alemmille portaille mikä maksaisi yrityksillekin vähemmän.
Tästä evoluutioprosessista kaikista parhaimpana nykypäivän esimerkkinä voidaan pitää Googlea joka antaa jokaiselle työntekijälleen yhden työpäivän omien projektiensa kehittämiseen ja hoitamiseen. Tällaisesta onnistuneesta prosessista yhtenä esimerkkinä on Gmail. Epäonnistuneesta prosessista Neuvostoliiton hajoaminen on hyvä esimerkki. Koska keskusjohto päätti miten asiat hoidetaan ei järjestelmä tuottanut minkäänlaisia muutoksia eikä sen myötä harjoittanut myöskään valintaa vaan piti asiat samanlaisina ympäri maata. Kun tämä olosuhteisiin sopeutuminen oli olematonta ei pidemmällä aikavälillä tullut kestävää kehitystä hajosi järjestelmä omaan mahdottomuuteensa. Tällainen top-down prosessi ei mahdollista sopeutumista muutoksiin jotka tapahtuvat ruohonjuuritasolla.
Tämä jatkuva kokeile ja epäonnistu prosessi on haastava myös ihmisille, koska meidän on vaikea ajatella kriittisesti omia tekemisiämme ja siksi onnistuminen vaatii palautetta josta voimme sitten jatkuvasti oppia. Palaute voi tulla joko sisäisen kriittisen ajattelun kautta tai ulkoisesta lähteestä. Tämä palautteesta oppiminen on meille vaikeinta juuri tappioiden hetkellä. Esimerkiksi monet pokerinpelaajat kokevat tappiot hyvin raskaiksi ja ottavat niiden jälkeen suurempia riskejä, vaikka järkevintä olisi vain hyväksyä tappionsa ja miettiä pelistrategiansa uudelleen. Omien tappioidensa jahtaaminen saattaa aiheuttaa vielä suuremmat häviöt. Tämä näkyy myös usein sijoittamisessa, kun jonkin yrityksen liiketoiminnassa tapahtuu iso muutos joka sitten aiheuttaa tappiot ja osakekurssin laskut niin monet sijoittajat ostavat vielä enemmän näitä tappiollisia osakkeita. Parempia vaihtoehto olisi näistä osakkeista luopuminen ja joidenkin toisten osto. Ihmisten luontainen reaktio on epäonnistumisensa kieltäminen ja jos siitä vaiheesta ei pääse yli niin seurauksena on kasvavat tappiot.
Sopeutumisen onnistuminen vaatii kolmea perusasiaa ja niiden tajuamista: Uusien menetelmien ja asioiden kokeilemista olettaen joidenkin niistä epäonnistuvan, Näistä epäonnistumisista pitää olla mahdollisuus selvitä ja pitää pystyä selvittämään itselleen milloin on epäonnistunut hakkaamatta päätänsä seinään samalla tavalla jatkuvasti. Nämä kaikki kolme asiaa ovat myös haasteellisia. Uusien asioiden ja menetelmien kokeileminen vaatii vallitsevien olosuhteiden haastamista, haasteista selviäminen vaatii yleensä hyvin pieniä muutoksia ja niitä on oltava valmis kokeilemaan useampia kertoja tai sitten hyvin isojen muutosten täytyy olla sellaisia etteivät ne tuhoa sinua kokonaan. Kaikista suurin haaste on kuitenkin tietää milloin on onnistunut ja kuinka saada muut ja itsensä siitä vakuuttuneeksi.
Tässä hieman pähkäilyjä evoluutiosta ja markkinataloudesta. Mikä on sinun mielipiteesi asiasta? Voiko evoluutioprosessia jäljittelevä yritys pärjätä muita paremmin? Omasta mielestäni voi. Myös yhteiskuntajärjestystä pitäisi enemmän ohjata siihen suuntaan, että annettaisiin mahdollisuus epäonnistua ja jopa kannustettaisiin siinä, koska parhaiten oppii omista virheistään. Eli toisin sanoen konkurssin tehnyttä yrittäjää ei pitäisi saattaa velkavankeuteen vaan pistää velkajärjestelyyn ja sen jälkeen antaa uusi mahdollisuus. Olenko mahdollisesti täysin väärässä? Jos ajatteluprosessini ei toimi niin kuulisin siitä mielelläni.



- TT