Vähemmän on Enemmän kirja 12/xx

3.1.1 Oikeat kysymykset tärkeimpiä kriittisessä ajattelussa

Oikeat kysymykset ovat kriittisen ajattelun tärkein lähde. Niiden tekeminen on tärkeämpää kuin saada oikeat vastaukset vääriin kysymyksiin. Otetaan yksi esimerkki tälläisesta kysymysparista:

Miten voin tehdä asian tehokkaammin?
Tarvitseeko tätä asiaa tehdä ollenkaan?

Meidän ei tarvitse tehdä ensimmäistä kysymys ollenkaan mikäli vastaus toiseen kysymykseen on ei. Mikäli vastaus toiseen kysymykseen on kyllä, tulee meidän kysyä itseltämme myös ensimmäinen kysymys. Oikeat kysymykset vähentävät radikaalisti jätettämme. Saamme laadukkaita vastauksia vain laadukkailla kysymyksillä. Meidän tulee varata aikaamme laadukkaiden kysymysten tekoon, koska niiden hyöty voi olla korvaamaton. Saadessamme oikeat vastaukset vääriin kysymyksiin, luomme itsellemme mahdollisuuden suureen katastrofiin. Seurauksena voi olla pidemmällä tähtäimellä suuren katastrofin aiheuttava ketjureaktio.

Suurin osa tekemistämme kysymyksistämme ovat vääriä. Ne johtavat vääriin johtopäätöksiin. Kysymys on lähes aina tärkeämpi kuin vastaus. Esimekiksi tehdessämme tiedettä, teemme kysymyksiä, joiden vastauksista meillä ei ole tietoa etukäteen. Seurauksena voi tulla yllättäviä läpimurtoja. Oikeiden kysymysten hyöty muuttuu tällöin korvaamaattomaksi. Oikeat kysymykset yksinkertaistavat asioita. Saadaksemme oikeita vastauksia on meidän pidettävä kysymyksemme yksinkertaisina, koska aivokapasiteettimme on rajallinen. Seuraavassa pari kysymysparia, joissa ensimmäinen kysymys on väärä ja toinen oikea:

Miksi minulla kuluu niin paljon vaivaa tähän asiakkaaseen?
Tarvitsenko tätä asiakasta ollenkaan?

Miksi poliitikoiden pitää koko ajan lisätä veroja?
Miten voin maksaa vähemmän veroja?

Oikeiden kysymysten tekeminen on vaikeaa, mutta ne tuovat suuria hyötyjä. Vähemmän on enemmän filosofiassa yksi kysymys ylittää merkitykseltään kaikki muut:

Mitkä ovat ne muutamat kriittiset asiat, jotka voimme tehdä, jotta ne tekemällä kaikista muista asioista tulee joko helpompia tai tarpeettomia?

Meidän tulee käydä tämän kysymyksen anatomia tarkasti läpi:

Kohta 1. Mitkä ovat ne muutamat kriittiset asiat, jotka Voimme tehdä. Tämän kohdan tärkein sana on voida. Kyseessä mahdollinen tekeminen. Emme voi laittaa voimme sanan tilalle ehdollista muotoa, kuten voisimme, tekisimme, meidän pitäisi tehdä. Tekeminen voittaa aina aikomuksen.

Kohta 2. Jotta ne tekemällä. Tämä kohta tarkoittaa tarkoituksenmukaista tekemistä. Se ei tarkoita sitä, että teemme asiat tekemisen vuoksi. Tarkoituksenmukaisuuden löytäminen vaatii syvällistä ajatteluamme, koska tekemällä yhtä asiaa, jäävät muut tekemättä.

Kohta 3. muista asioista tulee joko helpompia tai tarpeettomia. Tämä tarkoittaa sitä, että kriittiset asiamme tuottavat niin suuret hyödyt, että pääseminen omiin tavoitteisiimme helpottuu muiden asioiden tullessa helpommiksi tai tarpeettomiksi. Meistä suurin osa ei ymmärrä kuinka paljon meillä on asioita, joi meidän ei tarvitse tehdä saavuttaaksemme jotain merkittävää. Näiden sijaan meidän tulee tehdä oikeita asioita.

3.1.2 Elämänlaatu VS Elintaso

Vähemmän on enemmän ajattelun yksi pääperiaatteista on elämänlaatumme parantaminen. Se ei tarkoita suoraan elintason nostoa. Elintaso on määriteltävissä rahassa. Elämänlaatu ei ole elintasosta kiinni. Vähemmän on enemmän filosofia oon tarkoitettu nostamaan elämänlaatua mahdollisimman hyväksi, mahdollisimman pienellä panostuksella. Voimme nostaa elintasoamme työskentelemällä ympäri vuorokauden. Tämä johtaa elämänlaadun laskemiseen, koska meitä ei ole tarkoitettu näin pitkien työpäivien tekemiseen.

Varsinkin Suomessa ylipitkät työpäivät ovat järjettömiä, koska verottja ottaa aina suuremman osan ylimääräisestä työstämme. Meidän tulee kysyä itseltämme, haluammeko tehdä kahdeksankymmentä tuntia viikossa töitä verojen ja veronkaltaisten maksujen viedessä maksimissaan viisikymmentä prosenttia enemmän kuin työskennellessämme puolet vähemmän. Meidän kannattaa maksimoida jokaista työtuntiamme kohden tienaamamme rahasumma mieluummin kuin tulojemme suuruus. Suhteellisen hyödyn ajattelu on paras vaihtoehto panostaessamme elämäämme. Meidän tulisi pohtia sen maksimoimista tasaisin väliajoin. Suhteellinen hyöty ei koske vain työntekoa. Se toimii kaikilla elämämme osa-alueilla koulutuksesta siivoamiseen. Lähes jokainen meistä panostaa elintasonsa nostamiseen. Se tulee koko ajan vaikeammaksi. Monissa muissa maissa ollaan valmiita elintason nostamiseen pitkien työpäivien avulla.

Meidän kannattaa ajatella eri tavoin. Meidän tulee parantaa suhteellista hyötyämme ajattelemalla eri tavoin kuin muut. Tämä tapa voi yllättää monet, koska esimerkiksi hieman halvempi isompi talo kauempana työpaikasta voi tuntua hyvältä idealta. Laskemalla suhteellista hyötyä, voimme huomata pitenevien työmatkojen laskevan suhteellista hyötyämme enemmän kuin mitä talo kauempana työpaikaltamme säästää asumiskuluissamme.

Mistä lisätuloja?

Joskus juttuaiheita voi saada jopa hakusanoista joilla blogia etsitään. Näinä tiukkoina taloudellisina aikoina lisätulot ovat monille se asia, josta pelastusta tiukkaan rahatilanteeseen etsitään. Olen joskus aiemminkin todennut etteivät lisätulot ole ratkaisu suurimmalle osalle rahapulasta kärsivistä ihmisistä, koska heidän ongelmansa ovat pikemminkin menopuolella. Monet rahapulasta kärsivistä ovat luoneet itselleen elämäntyyli-inflaation missä menot nousevat vähintään samaa vauhtia kuin tulotkin. Suomessa lisätulojen hankkiminen kärsii vielä kohoavista veroprosenteista, joten ne eivät senkään takia ole mikään ratkaisu ongelmaan.

Oma näkemykseni lisätuloista on se, että ne voivat parantaa ennen kaikkea elämisenlaatua ja hieman elintasoakin niille, joilla raha-asiat ovat jo ennestään kunnossa. Tämä on se lähtökohta, josta tässä kirjoituksessa lähden liikkeelle. Mainittakoon vielä sen verran, että aiheen rajaamiseksi on syytä keskittyä aktiivisiin tuloihin eli jätetään sijoitustulot ja muut vastaavat kokonaan väliin. Kotimaamme veropolitiikan progressiivisuuden vuoksi lisätuloista lähtee aina hieman suurempi osa suuremman veroprosentin myötä pois. Jokainen lisäeuro siis toisin sanoen vähentää lisätöistä saatuja hyötyjä. Tästä poikkeuksena ne henkilöt, jotka voivat laskuttaa osakeyhtiön kautta lisätulojaan ja joiden veroprosentti on suurempi kuin yhteisövero. Tämäkin hyöty menee käytännössä siinä vaiheessa, kun oman osakeyrityksen kautta alkaa tienaamaan yli 7500€:a joka on käsittääkseni raja, jolloin joutuu hankkimaan itselleen vakuutuksen ja maksamaan eläkemaksuja. Ainakin P.ohatta/ on tehnyt tällaisen ratkaisun lisätulojensa suhteen. En ole vielä sen tarkemmin perehtynyt asiaan, joten edellämainitussa pohdinnassa voi esiintyä asiavirheitä. Mikäli asia kiinnostaa tarkemmin niin menkää lukemaan hänen blogiaan.

Koska me hyödymme lisätuloistamme vähemmän sitä mukaa kuin ne lisääntyvät, on meidän keskityttävä hankkimaan tuloja ainoastaan niistä asioista, joista pidämme. Minusta lisätulojen hankinta valuu muuten lähinnä hukkaan tässä maassa. Toinen syy tähän on se, että ilman intohimoa johonkin asiaan on vaikea jaksaa käyttää aikaansa riittävästi siihen, että lisätuloja alkaa syntyä. Joissakin poikkeustapauksissa lisätuloja voi alkaa tippua heti, mutta ne ovat yleensä tapauksia joissa kilpailu ei ole ihan niin kovaa kuin muissa vaihtoehdoissa. Edellämainituista esimerkkinä voisi olla taksin ajaminen. Sitä voi tehdä myös sivutoimisesti ja taksikurssin läpäisemisen jälkeen sinulla on rajoitettu määrä kilpailijoita. Tämän lisäksi on tietysti tuhkimotarinoita, jotka ovat äärimmäisen harvinaisia. Näitä ovat mm. Youtube-julkkikset ja jotkin television talenttikisojen voittajat. Heitä ei tosiaan ole monia ja he joutuvat kilpailemaan satoja tai tuhansia ihmisiä vastaan. Pelkkä lahjakkuuskaan ei näissä tapauksissa vielä välttämättä riitä.

Lisätulojen lähteitä on syytä etsiä niistä asioista, joita rakastaa ja joihin on palava intohimo. Monilla on harrastuksia, joista tykkää enemmän kuin ansiotyöstään. Mikäli näin ei ole niin silloin on syytä olla onnellinen siitä asiasta ja nauttia työstään. Tämä ei estä hankkimasta lisätuloja jostakin toisesta intohimon kohteestaan. Mikäli on esimerkiksi kiinnostunut jostain urheilulajista niin voi miettiä voisiko siitä jollakin tavalla tienata rahaa. Esimerkkeinä voisi olla toimiminen valmentajana tai tuomarina. Vaikka näistä vaihtoehdoista ei välttämättä tienaa kovin paljon niin ne voivat nostaa elämisenlaatua, koska ihmiset saavat näistä hommista monesti elämyksiä. Tämä ei tietystikään koske kaikkia, joten kaikille kyseisiä tapoja tienata lisätuloja ei voi suositella. Lisäksi voi miettiä voisiko tehdä taidetta tai opettaa jotakin asiaa muille, jossa on erityisen hyvä. Muiden auttaminen on hyvä tapa tuottaa lisäarvoa ja sitä myötä hankkia lisätuloja. Se ei tietystikään ole helppoa ja vaatii todennäköisesti pitkän ajan ennen kuin on vakiinnuttanut asemansa lisäarvon tuottajana muille ihmisille.

Lisätulot eivät ole oikotie onneen, eivätkä ne ole ratkaisu myöskään rahaongelmiin suurimmalle osalle ihmisistä. Niiden hankkimisesta on syytä nauttia täysin rinnoin tai vaihtoehtoisesti keskittyä muihin asioihin vapaa-ajallaan. Lisätulojen hankkiminen vaatii monilta pitkäjänteistä työtä, johon ei innostus riitä ilman todellista intohimoa johonkin asiaan. Intohimon kohteet vaihtelevat ja jokaisen on syytä miettiä omiaan ja mahdollisuutta saada niistä lisätuloja. Kaikki intohimon kohteet eivät mahdollista lisätuloja, joten kannattaa harkita tapauskohtaisesti asioita.

Tässä minun näkemykseni lisätulojen hankinnasta, miten te lukijat olette omat mahdolliset lisätulonne järjestäneet?

-TT

5 Parasta tapaa pilata taloutensa

Tässä kirjoituksessa käyn läpi viisi ”parasta” tapaa pilata taloutensa. Nämä ovat myös omien käsityksieni mukaan ne yleisimmät. Kirjoitus on suppea, koska kaikkien viiden tavan käyminen läpi yhdessä kirjoituksessa perinpohjaisesti veisi niin pitkään ettei kukaan jaksaisi sitä lukea. Vaikka olen yksilöinyt kaikki viisi vaihtoehtoa niin totuus on, että ongelmatapauksissa kyse on mitä todennäköisimmin näiden useamman viiden mainitun ongelmakohdan yhdistelmä. Pahimmassa tapauksessa jopa näiden kaikkien. Pahimmat tapaukset ovat tietojeni mukaan harvassa, mutta Suomessa on noin 350 000 ihmistä jolla on maksuhäiriömerkintä, joten jotkut heistä varmasti omaavat lähes kaikki ongelmat.

1. Ylisuuri asuntolaina

En pidä asuntolainan ottamista hirveän negatiivisena asiana, koska monelle koti on se paikka, jossa halutaan viihtyä ja siellä vietetään suuri osa ajasta. Se mikä minua enemmän häiritsee on se, että monet ottavat asuntolainaa yksinkertaisesti liikaa. Ihmisellä on jonkinlainen taipumus virittää asuntolainansa määrän maksimiksi ja silloin pienetkin häiriöt rahatilanteessa voivat aiheuttaa lähes ylitsepääsemättömiä ongelmia. Tämä johtuu usein siitä, että hienon kodin hankkiessaan ihmiset eivät halua tai kykene siitä luopumaan sen ollessa ainut järkevä vaihtoehto. He ovat siinä vaiheessa investoineet niin paljon henkistä pääomaa ettei perääntyminen ole mahdollista. Ihmisillä on taipumus arvostaa omistamaansa enemmän kuin mitä pitäisi.

2. Ansaittua korkeamman elintason ylläpitäminen

Jotkut lukijoista varmasti rinnastavat liian suuren elintason ylläpitämisen syyksi kaikkiin rahaongelmiin. Ymmärrän yskän, mutta asia ei ehkä ole niin yksinkertainen. Liian monet ulkomaanmatkat, liian hienot pelit ja vehkeet, kallis koti ja monet muut status-symbolit tarkoittavat liian korkeaa elintasoa jota ei pystytä ylläpitämään. Tämän seurauksena ihmisillä ei riitä rahaa peruselämään kuten ruoan ostamiseen, asuntolainojen maksuun, jne. Ansaittua korkeampaa elintasoa ylläpidetään maksamalla liikaa asioita luotolla. Laskujenmaksaminen on jossain vaiheessa edessä ja silloin voi tulla ikävää jälkeä. Pahimmissa tapauksissa joudutaan luopumaan monista elintärkeistä asioista kuten katosta päänsä päällä ja joudutaan sossun armoille. Tällöin henkinen paine voi muodostua niin suureksi, että tavallisen elämän rytmi ja turva häviää. Silloin alkaa päihteidenkäyttö tai iskee masennus. Tällöin myös ihmissuhteet kärsivät ja pahimmassa tapauksessa seurauksena on romahtaminen.

3. Pikavipit/kulutusluotot

Kulutusluotot ja pikavipit olen laittanut samaan kategoriaan, koska niiden yhteiset ominaisuudet eli korkeat korot luovat ongelmia. En ole sen tarkemmin perehtynyt pikavippien nykyiseen tilanteeseen, joten tarkkoja tietoja minulla ei niiden koroista ole. Mitä ilmeisimmin niille on luotu jotkin rajoitukset. Siitä huolimatta oletan niiden korkojen olevan kymmeniä prosentteja joka on aivan liian paljon kenellekään ihmiselle. Pikavippejä käyttävät yleensä vielä ne ihmiset joilla on jo muutenkin ongelmia rahojensa kanssa. Kulutusluotot menevät tähän samaan kategoriaan, koska niiden todelliset vuosikorot ovat käsittääkseni keskimäärin aivan liian suuret. Näiden rahankäyttötapojen todelliset kustannukset ovat yleensä piilotettu pienemmällä tekstillä sekä mainoksiin että sopimuspapereihin.

4. Muiden lainojen takaaminen

Muiden lainojen takaaminen oli yleistä 1980-luvun lopussa ja niiden ongelmat kärjistyivät 90-luvun alkuvuosina. Tällöin hyvää hyvyyttään toisten ihmisten lainoja takaavat ihmiset joutuivat maksumiehiksi. Kun meillä nyt on jo noin 350 000 maksuhäiriömerkintäistä niin me voimme hyvin olettaa joidenkin lainojen menevän pakkolunastukseen. Silloin lainojen takaajat joutuvat maksumiehiksi. Talousongelmat tulevat lähivuosina kärjistymään mm. irtisanomisten vuoksi. Älkää hyvät ihmiset menkö takaamaan kenenkään lainoja. Se ei ole viisasta. Te maksatte laskun siinä vaiheessa, kun se toinen ihminen heittää hanskat naulaan. Jos teillä on oikeasti varaa maksaa vaikka lastenne asuntolainat niiden mennessä pinnan alle niin siinä vaiheessa voitte tietysti harkita mitä teette, mutta en silti sitä suosittele. Tästä asiasta tarkemmin lisää seuraavassa kohdassa.

5. Läheisen rahantuhlaamisen mahdollistaminen

Monet tekevät sellaisen virheen, että he pelastavat läheisen ihmisen rahaongelmista ilman ehtoja. Toinen vaihtoehto on se, että jotkut tietoisesti haluavat elättää toista ihmistä ja silloin he kustantavat läheiselle sellaisen elämäntyylin jota ei ole mahdollista ylläpitää. Kun sinä pelastat läheisen ihmisen kerran rahaongelmista ilman minkäänlaisia ehtoja sinä annat hänelle luvan jatkaa samaan malliin niin pitkään kunnes omat rahasi loppuvat. Ihmiset jatkavat samaa toimintaa niin pitkään kuin pystyvät ellei heille aseta rajoja. Sekään ei välttämättä toimi. Silloin sinun on pakko antaa toisen ihmisen pilata rahatilanteensa, koska sinun ei kannata kaivautua samaan kuoppaan läheisesi mukana.

Paremman/pahemman puolison liian kalliin elämän ylläpitäminen on yksi hyvä tapa sotkea myös oma rahatilanteensa. Mikäli antaa puolisolle luvan käyttää rahojaan ilman suurempaa valvontaa voi huomata yhtäkkiä olevansa persaukinen. On parempi mieluummin pistää osa omista rahoistaan yleiseen kassaan jota molemmat voivat käyttää. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että vain toinen pistää rahaa tähän kassaan, mutta asiassa pitää säilyttää kohtuus eli yhteinen kassa ei saa vaarantaa kokonaan kummankaan puoliskon rahatilannetta. Ymmärrän kyllä, että hyvässä parisuhteessa kaikki asiat voivat olla yhteisiä, mutta en uskaltaisi olla asiasta sataprosenttisen varma, joten jotain puskuria on hyvä pitää myös itsellään.

Jotain varmasti unohtui, joten laittakaa ihmeessä palautetta asiasta. Seuraava julkaistava kirjoitus on todennäköisesti blogin 3V syntymäpäivä ja silloin pitäisi jonkinlaisen apinan kuva ilmestyä blogiin. Se on todennäköisesti hieman vanhempi, koska joistakin ihmisistä ei vaan kannata ottaa kovin usein valokuvia..

-TT