Vähemmän on Enemmän kirja 12/xx

3.1.1 Oikeat kysymykset tärkeimpiä kriittisessä ajattelussa

Oikeat kysymykset ovat kriittisen ajattelun tärkein lähde. Niiden tekeminen on tärkeämpää kuin saada oikeat vastaukset vääriin kysymyksiin. Otetaan yksi esimerkki tälläisesta kysymysparista:

Miten voin tehdä asian tehokkaammin?
Tarvitseeko tätä asiaa tehdä ollenkaan?

Meidän ei tarvitse tehdä ensimmäistä kysymys ollenkaan mikäli vastaus toiseen kysymykseen on ei. Mikäli vastaus toiseen kysymykseen on kyllä, tulee meidän kysyä itseltämme myös ensimmäinen kysymys. Oikeat kysymykset vähentävät radikaalisti jätettämme. Saamme laadukkaita vastauksia vain laadukkailla kysymyksillä. Meidän tulee varata aikaamme laadukkaiden kysymysten tekoon, koska niiden hyöty voi olla korvaamaton. Saadessamme oikeat vastaukset vääriin kysymyksiin, luomme itsellemme mahdollisuuden suureen katastrofiin. Seurauksena voi olla pidemmällä tähtäimellä suuren katastrofin aiheuttava ketjureaktio.

Suurin osa tekemistämme kysymyksistämme ovat vääriä. Ne johtavat vääriin johtopäätöksiin. Kysymys on lähes aina tärkeämpi kuin vastaus. Esimekiksi tehdessämme tiedettä, teemme kysymyksiä, joiden vastauksista meillä ei ole tietoa etukäteen. Seurauksena voi tulla yllättäviä läpimurtoja. Oikeiden kysymysten hyöty muuttuu tällöin korvaamaattomaksi. Oikeat kysymykset yksinkertaistavat asioita. Saadaksemme oikeita vastauksia on meidän pidettävä kysymyksemme yksinkertaisina, koska aivokapasiteettimme on rajallinen. Seuraavassa pari kysymysparia, joissa ensimmäinen kysymys on väärä ja toinen oikea:

Miksi minulla kuluu niin paljon vaivaa tähän asiakkaaseen?
Tarvitsenko tätä asiakasta ollenkaan?

Miksi poliitikoiden pitää koko ajan lisätä veroja?
Miten voin maksaa vähemmän veroja?

Oikeiden kysymysten tekeminen on vaikeaa, mutta ne tuovat suuria hyötyjä. Vähemmän on enemmän filosofiassa yksi kysymys ylittää merkitykseltään kaikki muut:

Mitkä ovat ne muutamat kriittiset asiat, jotka voimme tehdä, jotta ne tekemällä kaikista muista asioista tulee joko helpompia tai tarpeettomia?

Meidän tulee käydä tämän kysymyksen anatomia tarkasti läpi:

Kohta 1. Mitkä ovat ne muutamat kriittiset asiat, jotka Voimme tehdä. Tämän kohdan tärkein sana on voida. Kyseessä mahdollinen tekeminen. Emme voi laittaa voimme sanan tilalle ehdollista muotoa, kuten voisimme, tekisimme, meidän pitäisi tehdä. Tekeminen voittaa aina aikomuksen.

Kohta 2. Jotta ne tekemällä. Tämä kohta tarkoittaa tarkoituksenmukaista tekemistä. Se ei tarkoita sitä, että teemme asiat tekemisen vuoksi. Tarkoituksenmukaisuuden löytäminen vaatii syvällistä ajatteluamme, koska tekemällä yhtä asiaa, jäävät muut tekemättä.

Kohta 3. muista asioista tulee joko helpompia tai tarpeettomia. Tämä tarkoittaa sitä, että kriittiset asiamme tuottavat niin suuret hyödyt, että pääseminen omiin tavoitteisiimme helpottuu muiden asioiden tullessa helpommiksi tai tarpeettomiksi. Meistä suurin osa ei ymmärrä kuinka paljon meillä on asioita, joi meidän ei tarvitse tehdä saavuttaaksemme jotain merkittävää. Näiden sijaan meidän tulee tehdä oikeita asioita.

3.1.2 Elämänlaatu VS Elintaso

Vähemmän on enemmän ajattelun yksi pääperiaatteista on elämänlaatumme parantaminen. Se ei tarkoita suoraan elintason nostoa. Elintaso on määriteltävissä rahassa. Elämänlaatu ei ole elintasosta kiinni. Vähemmän on enemmän filosofia oon tarkoitettu nostamaan elämänlaatua mahdollisimman hyväksi, mahdollisimman pienellä panostuksella. Voimme nostaa elintasoamme työskentelemällä ympäri vuorokauden. Tämä johtaa elämänlaadun laskemiseen, koska meitä ei ole tarkoitettu näin pitkien työpäivien tekemiseen.

Varsinkin Suomessa ylipitkät työpäivät ovat järjettömiä, koska verottja ottaa aina suuremman osan ylimääräisestä työstämme. Meidän tulee kysyä itseltämme, haluammeko tehdä kahdeksankymmentä tuntia viikossa töitä verojen ja veronkaltaisten maksujen viedessä maksimissaan viisikymmentä prosenttia enemmän kuin työskennellessämme puolet vähemmän. Meidän kannattaa maksimoida jokaista työtuntiamme kohden tienaamamme rahasumma mieluummin kuin tulojemme suuruus. Suhteellisen hyödyn ajattelu on paras vaihtoehto panostaessamme elämäämme. Meidän tulisi pohtia sen maksimoimista tasaisin väliajoin. Suhteellinen hyöty ei koske vain työntekoa. Se toimii kaikilla elämämme osa-alueilla koulutuksesta siivoamiseen. Lähes jokainen meistä panostaa elintasonsa nostamiseen. Se tulee koko ajan vaikeammaksi. Monissa muissa maissa ollaan valmiita elintason nostamiseen pitkien työpäivien avulla.

Meidän kannattaa ajatella eri tavoin. Meidän tulee parantaa suhteellista hyötyämme ajattelemalla eri tavoin kuin muut. Tämä tapa voi yllättää monet, koska esimerkiksi hieman halvempi isompi talo kauempana työpaikasta voi tuntua hyvältä idealta. Laskemalla suhteellista hyötyä, voimme huomata pitenevien työmatkojen laskevan suhteellista hyötyämme enemmän kuin mitä talo kauempana työpaikaltamme säästää asumiskuluissamme.