Vähemmän on Enemmän kirja 12/xx

3.1.1 Oikeat kysymykset tärkeimpiä kriittisessä ajattelussa

Oikeat kysymykset ovat kriittisen ajattelun tärkein lähde. Niiden tekeminen on tärkeämpää kuin saada oikeat vastaukset vääriin kysymyksiin. Otetaan yksi esimerkki tälläisesta kysymysparista:

Miten voin tehdä asian tehokkaammin?
Tarvitseeko tätä asiaa tehdä ollenkaan?

Meidän ei tarvitse tehdä ensimmäistä kysymys ollenkaan mikäli vastaus toiseen kysymykseen on ei. Mikäli vastaus toiseen kysymykseen on kyllä, tulee meidän kysyä itseltämme myös ensimmäinen kysymys. Oikeat kysymykset vähentävät radikaalisti jätettämme. Saamme laadukkaita vastauksia vain laadukkailla kysymyksillä. Meidän tulee varata aikaamme laadukkaiden kysymysten tekoon, koska niiden hyöty voi olla korvaamaton. Saadessamme oikeat vastaukset vääriin kysymyksiin, luomme itsellemme mahdollisuuden suureen katastrofiin. Seurauksena voi olla pidemmällä tähtäimellä suuren katastrofin aiheuttava ketjureaktio.

Suurin osa tekemistämme kysymyksistämme ovat vääriä. Ne johtavat vääriin johtopäätöksiin. Kysymys on lähes aina tärkeämpi kuin vastaus. Esimekiksi tehdessämme tiedettä, teemme kysymyksiä, joiden vastauksista meillä ei ole tietoa etukäteen. Seurauksena voi tulla yllättäviä läpimurtoja. Oikeiden kysymysten hyöty muuttuu tällöin korvaamaattomaksi. Oikeat kysymykset yksinkertaistavat asioita. Saadaksemme oikeita vastauksia on meidän pidettävä kysymyksemme yksinkertaisina, koska aivokapasiteettimme on rajallinen. Seuraavassa pari kysymysparia, joissa ensimmäinen kysymys on väärä ja toinen oikea:

Miksi minulla kuluu niin paljon vaivaa tähän asiakkaaseen?
Tarvitsenko tätä asiakasta ollenkaan?

Miksi poliitikoiden pitää koko ajan lisätä veroja?
Miten voin maksaa vähemmän veroja?

Oikeiden kysymysten tekeminen on vaikeaa, mutta ne tuovat suuria hyötyjä. Vähemmän on enemmän filosofiassa yksi kysymys ylittää merkitykseltään kaikki muut:

Mitkä ovat ne muutamat kriittiset asiat, jotka voimme tehdä, jotta ne tekemällä kaikista muista asioista tulee joko helpompia tai tarpeettomia?

Meidän tulee käydä tämän kysymyksen anatomia tarkasti läpi:

Kohta 1. Mitkä ovat ne muutamat kriittiset asiat, jotka Voimme tehdä. Tämän kohdan tärkein sana on voida. Kyseessä mahdollinen tekeminen. Emme voi laittaa voimme sanan tilalle ehdollista muotoa, kuten voisimme, tekisimme, meidän pitäisi tehdä. Tekeminen voittaa aina aikomuksen.

Kohta 2. Jotta ne tekemällä. Tämä kohta tarkoittaa tarkoituksenmukaista tekemistä. Se ei tarkoita sitä, että teemme asiat tekemisen vuoksi. Tarkoituksenmukaisuuden löytäminen vaatii syvällistä ajatteluamme, koska tekemällä yhtä asiaa, jäävät muut tekemättä.

Kohta 3. muista asioista tulee joko helpompia tai tarpeettomia. Tämä tarkoittaa sitä, että kriittiset asiamme tuottavat niin suuret hyödyt, että pääseminen omiin tavoitteisiimme helpottuu muiden asioiden tullessa helpommiksi tai tarpeettomiksi. Meistä suurin osa ei ymmärrä kuinka paljon meillä on asioita, joi meidän ei tarvitse tehdä saavuttaaksemme jotain merkittävää. Näiden sijaan meidän tulee tehdä oikeita asioita.

3.1.2 Elämänlaatu VS Elintaso

Vähemmän on enemmän ajattelun yksi pääperiaatteista on elämänlaatumme parantaminen. Se ei tarkoita suoraan elintason nostoa. Elintaso on määriteltävissä rahassa. Elämänlaatu ei ole elintasosta kiinni. Vähemmän on enemmän filosofia oon tarkoitettu nostamaan elämänlaatua mahdollisimman hyväksi, mahdollisimman pienellä panostuksella. Voimme nostaa elintasoamme työskentelemällä ympäri vuorokauden. Tämä johtaa elämänlaadun laskemiseen, koska meitä ei ole tarkoitettu näin pitkien työpäivien tekemiseen.

Varsinkin Suomessa ylipitkät työpäivät ovat järjettömiä, koska verottja ottaa aina suuremman osan ylimääräisestä työstämme. Meidän tulee kysyä itseltämme, haluammeko tehdä kahdeksankymmentä tuntia viikossa töitä verojen ja veronkaltaisten maksujen viedessä maksimissaan viisikymmentä prosenttia enemmän kuin työskennellessämme puolet vähemmän. Meidän kannattaa maksimoida jokaista työtuntiamme kohden tienaamamme rahasumma mieluummin kuin tulojemme suuruus. Suhteellisen hyödyn ajattelu on paras vaihtoehto panostaessamme elämäämme. Meidän tulisi pohtia sen maksimoimista tasaisin väliajoin. Suhteellinen hyöty ei koske vain työntekoa. Se toimii kaikilla elämämme osa-alueilla koulutuksesta siivoamiseen. Lähes jokainen meistä panostaa elintasonsa nostamiseen. Se tulee koko ajan vaikeammaksi. Monissa muissa maissa ollaan valmiita elintason nostamiseen pitkien työpäivien avulla.

Meidän kannattaa ajatella eri tavoin. Meidän tulee parantaa suhteellista hyötyämme ajattelemalla eri tavoin kuin muut. Tämä tapa voi yllättää monet, koska esimerkiksi hieman halvempi isompi talo kauempana työpaikasta voi tuntua hyvältä idealta. Laskemalla suhteellista hyötyä, voimme huomata pitenevien työmatkojen laskevan suhteellista hyötyämme enemmän kuin mitä talo kauempana työpaikaltamme säästää asumiskuluissamme.

Vähemmän on Enemmän kirja 1/XX

ESIPUHE

Vähemmän on Enemmän kirjan tarkoitus on parantaa elämänlaatua minimoimalla ihmiselämän turhaa jätettä, jotta lukija voisi panostaa suurimman ilon ja hyödyn tuottaviin asioihin. Elämä on rajallista. Siitä muistutti myös edesmennyt Steve Jobs kuuluisassa Stanfordin puheessaan. Hän totesi ette kannata tuhlata päivääkään viettämällä muiden elämää vaan tehdä rakastamiaan asioita. Puhe löytyy seuraavasta linkistä.

Kirjan tarkoitus on auttaa lukija löytämään ratkaisumalleja mm. taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen, työuran lyhentämiseen ja vähempiin työtunteihin. Harvat kuolinvuoteellaan haastatellut ihmiset ovat kertoneet tehneensä liian vähän töitä.

• Tuntuuko sinusta siltä, että naapurillasi on enemmän kaikkea ja parempi elintaso?
• Oletko ajatellut, että hän voi olla onnekas tunari, jonka onni loppuu jossain vaiheessa tai velkarahalla patsasteleva persaukinen kaveri?

Vähemmän on usein enemmän. Iso asunto, tavaranpaljous, hienot autot ja kuumin elektroniikka tuovat ongelmia, pidentäen ja kiihdyttäen oravanpyörässä juoksemista. Oravanpyörä on siitä ilkeä sen liike lopu helposti. Asian pohtimisen sijaan olisi syytä ottaa askelia sen lopettamiseen. Vaikka tuntisit olevasi hieman hukassa niin tämä kirja on yksi askel irtioton tekemiseen. Jokaisen pitää muistaa ettei ole olemassa taikatemppuja, jotka tekemällä saa aikaan pysyviä muutoksia. Irtiotto vaatii työtä, varsinkin alussa. Hyödyntämällä kirjan oppeja elämäsi helpottuu pitkällä aikavälillä. Pelkkä kirjan lukeminen ei vie sinua vielä minnekään vaan lukemasi hyödyntäminen.

Kirjan yksi tarkoituksista on vähentää turhaa työtä. Jokainen meistä tekee sitä. Sen sijaan lukijan tulee kiinnittää huomio olennaiseen. Kirjan tavoite on ensisijaisesti parantaa elämänlaatua elintason kasvattamisen sijaan.

Kenelle kirja sopii parhaiten?

Kirja sopii parhaiten niille, jotka pystyvät ajattelemaan omilla aivoillaan ja kyseenalaistamaan nyky-yhteiskunnassa vallitsevat totuudet siitä kuinka pitäisi elää. Kirja ei ehkä sovi heille, joille ainoa oikea tapa elää on lukio, korkeakouluopinnot, työpaikka suuryrityksestä ja iso asuntolaina. Kirja voi toisaalta olla tärkeä heille, koska se eroaa ajatusmaailmaltaan radikaalisti heidän tavastaan nähdä elämän kiertokulku. Kirja ei vaadi suurempaa matemaattista lahjakkuutta tai kykyä ymmärtää monimutkaisia kokemuksia vaan avoimen mielen ja hieman loogista päättelykykyä. Kirja kyseenalaistaa yleiset totuudet niin menestyksestä kuin siitä kuinka kannattaa elää.

 

Kirja sopii paremmin sinkuillle ja parisuhteessa eläville kuin lapsiperheen vanhemmille. Monet siinä esitetyt ajattelumallit ja toimenpide-ehdotukset monimutkaistuvat sitä mukaa, kun huomioonotetttavien ihmisten määrä lissäntyy. Kirjassa on paljon lapsiperheillekin hyödyllistä asiaa. Vähemmän tekemällä on mahdollista pärjätä paremmin elämässään. Pieni osa ihmisten omakohtaisista tapahtumista ja teoista noudattaa kaavaa, jossa jokainen osa tuottaa yhtä suuren tuloksen. Ihmisten käyttämä aika vaihtelee tehokkuudessaan lähes aina. Seurauksena myös tulokset vaihtelevat. Kirja paljastaa suuria eroja ihmisten näkemysten välillä ja siinä kuinka asiat oikeasti ovat. Usein nämä faktat ovat vaikeita uskoa, mutta niiden takana on paljon todistusaineistoa. 

Kirja saisi paljon enemmän lukijoita mikäli kertoisin asiat sellaisina kuin millaisina ihmiset haluaisivat ne lukea. En ole kirjoittaessani ajatellut mitä lukijat haluavat vaan miten asiat todellisuudessa menevät. Kirja ei myöskään ole niille, joilla kaikki asiat ovat niin kuin he haluavat. Jos olet täysin onnellinen ja tyytyväinen et saa lukemisesta juurikaan lisäarvoa. Kirja ei ole myöskään heitä varten, jotka uskovat rikastuvansa sen lukemalla. Vaikka raha ja työ ovatkin suuressa osassa kirjaa niin on muistettava rahan olevan vain rikkaan elämän sivutuote eikä syy rikkaaseen elämään. On tärkeämpää olla onnellinen ja tyytyväinen kuin omistaa paljon kaikkea. Mikäli etsit vain keinoja saada lisää rahaa niin on olemassa paljon parempia kirjoja sitä varten.

Tahdonvoiman rajallisuus

Meillä kaikilla on tietty määrä tahdonvoimaa. Toisilla sitä on enemmän ja toisilla sitä on vähemmän. Siitä huolimatta meidän on ymmärrettävä, että sillä on omat rajoituksensa. Ilman näiden rajoitusten ymmärtämistä elämänlaatumme huononee. Me emme voi luottaa siihen, että tahdonvoimamme riittää päivästä tai tunnista toiseen. Vaikka tahdonvoimaa voi kehittää, niin se loppuu kaikilta jossain vaiheessa. Se on onneksemme myös uusiutuva voimavara, joten antamalla tahdonvoiman levätä välillä voi sitä alkaa käyttämään taas uudestaan.

Käytä tahdonvoimaasi säästeliäästi

Koska tahdonvoimamme on rajallinen, tulee sitä myös käyttää säästeliäästi. Me emme voi tuhlata sitä jatkuvasti, koska sen käyttö turhiin asioihin hukkaa sitä ja se saattaa loppua ennen kuin ehdimme käyttää sitä tärkeisiin päätöksiin tai tekemisiin. Tahdonvoimaa me käytämme ennen kaikkea silloin, kun meidän tarvitsee tehdä jotain tietoisesti. Suurin osa päivästämme kuluu suorittaessamme asioita tiedostamattomasti. Tällöin aivomme säästävät energiaa, koska se on meille rajallinen voimavara. Tahdonvoimaamme voi verrata vesivoimalaan, jonka altaaseen ei tule lisää vettä. Kun meidän täytyy saada energiaa vesivoimalasta, käytämme osan vedestä ja loput jää altaaseen odottamaan käyttöä. Sama pätee tahdonvoimaamme. Ilman sen uusiutumista meille jää tietty määrä odottamaan seuraavaa käyttöä. Mikäli käyttää kaiken energian ei vesivoimalasta enää saa energiaa lisää. Tahdonvoiman loppuu samalla tavalla. Mitä enemmän tahdonvoimaa käyttää sitä nopeammin se loppuu.

Tahdonvoima on uusiutuva voimavara

Tahdonvoimamme uusiutuu parhaiten nukkuessa. Tämän lisäksi tahdonvoimaa voi lisätä pitämällä verensokeritasonsa sopivan korkealla. Verensokeri pysyy parhaiten sopivalla tasolla syötäessä hitaita hiilihydraatteja ja proteiineja. Väsyneenä ja nälkäisenä on vaikea käyttää tahdonvoimaansa. Kaikki tärkeimmät asiat tulisi hoitaa silloin, kun tahdonvoima on uusiutunut eli joko unten tai ruokailujen jälkeen. Mitä tärkeämmästä asiasta on kyse sitä enemmän tahdonvoimaa tarvitaan. Jos mietitään esimerkiksi tärkeitä taloudellisia päätöksiä, kuten sijoituksia, työpaikan hankkimista tai vaihtoa on syytä pitää huoli siitä, että on levännyt riittävästi ja uusinut omaa tahdonvoimaansa nostamalla verensokerinsa sopivalle tasolle. Näitä päätöksiä ei myöskään kannata tehdä enää myöhään illalla, koska silloin on todennäköisemmin ehtinyt tuhlata jo suurimman osan tahdonvoimastaan.

Rutiinien kehittäminen vähentää tahdonvoiman tarvetta

Rutiinien kehittäminen on tärkeätä tahdonvoiman rajallisuuden näkökulmasta. Aivomme käyttävät jopa viidesosan kaikesta ruumiimme kuluttamasta energiasta, vaikka painavat noin viideskymmeneosan kokonaismassastamme. Tietoiset, tahdonvoimaa tarvitsevat päätöksemme rasittavat paljon ruumistamme ja vaativat enemmän energiaa kuin rutiinimme. Mitä tehokkaammat ja mitä vähemmän tietoisuuttamme rutiinit omaamme, sitä enemmän meillä jää energiaa tärkeisiin asioihin jotka vaativat tietoista päätöksentekoa. Kun tahdonvoimamme loppuu päivän aikana, palaamme suorittamaan rutiinejamme, koska meillä ei energiaa enää riitä muuhun.

Ympäristöä on helpompi muokata kuin itseään

Me emme ole pelkästään riippuvaisia siitä mitä itse päätämme tehdä. Me toimimme myös ympäristömme meille luomien viitekehysten perusteella. Mitä enemmän ympäristömme luo houkutuksia joita torjumme tahdonvoimallamme sitä vähemmän meillä riittää voimia tärkeiden asioiden tekemiseen. Jos noudatat jotain tiettyä ruokavaliota, on turhaa jättää sen vastaisia houkutuksia näkyville. Kahden hengen taloudessa toisen osapuolen syödessä ruokavaliosi vastaisesti on sinun helpompi sortua samojen ruokien syöntiin. Keskimäärin on helpompaa muokata ympäristöään kuin yrittää selvitä asioista pelkän tahdonvoiman avulla. Kenelläkään ei tahdonvoimaa ole jatkuvasti niin paljon kuin mitä tarvitaan. Tällöin ympäristön vaikutus näkyy välittömästi.

Muun muassa seuraavat asiat kuluttavat meidän jokaisen tahdonvoimaa:

• Uudet käyttäytymismallit
• Häiriöiden suodattaminen
• Houkutusten vastustaminen
• Tunteiden tukahduttaminen
• Pelonhallinta
• Pitkän aikavälin palkintojen valitseminen lyhyen sijaan
• Niiden asioiden tekeminen joista ei pidä

Lyhyesti voidaan todeta tahdonvoiman olevan yksi tärkeimmistä voimavaroistamme, mutta jokaisen tulee muistaa, että sillä on rajoituksensa. Me tarvitsemme tahdonvoimaamme erityisesti silloin, kun meidän täytyy tehdä tärkeitä tehtäviä tai päätöksiä. Niitä tehtäessä tahdonvoimamme tulisi olla korkeimmillaan. Tahdonvoiman tulisi antaa uusiutua, joten verensokerin pitäminen sopivalla tasolla on tärkeää ja lisäksi tahdonvoimaa käyttäessä tulee pitää riittäviä taukoja.

Miten te säätelette tahdonvoimanne rajallisuutta?

-TT

Muuta vain yksi asia, paranna elämänlaatuasi huomattavasti.

Tällä kertaa kirjoittelen siitä, että yksi muutos elämässä voi saada aikaan ison eron entiseen mitä tulee elämänlaatuun. Jotta ei menisi hommat sekaisin niin huomioikaa se ettei elämänlaatu ole suoraan verrannollinen elintasoon vaan kyse on paljon enemmästä kuin siitä mikä on tilisi saldo. Toisaalta elämänlaatu voi parantua elintason noustessa, mutta kyseessä ei ole suorasta syy-seuraus-suhteesta.

Koska juuri nyt tällä hetkellä on taas menossa uudenvuodenlupauksien kulta-aika eli hyvin monet ovat taas luvanneet itselleen kaikkea ylimääräistä kivaa ja äkillistä ryhdistäytymistä mitä tulee eri elämän osa-alueisiin. Kuitenkin monesti on kyse siitä, että luvataan paljon kaikkea jota ei sitten pystytäkään pitämään vaan tämän epäonnistumiseen jälkeen seuraa katastrofi ja palataan entiseen tai jopa entistä huonompiin tapoihin. Monet eri lupaukset eivät myöskään helpota itselleen tärkeimpien lupauksien pitämistä. Tähän liian monta kärpästä yhdellä iskulla syndroomaan annan seuraavan neuvon: Muuta vain yksi asia elämässäsi kerralla ja valitse se asia niin, että sinulle on eniten siitä hyötyä. Tämä ei tietystikään ole kaikista yksinkertaisin asia, mutta aika monelle mielestäni löytyy yksittäinen asia joka vaikuttaa omaan elämänlaatuun negatiivisemmin kuin muut.

Näitä yksittäisiä asioita on niin paljon kuin on ihmisiäkin, mutta monilla ne ovat seuraavia: päihteiden käyttö, liikasyöminen, epäonnistuneessa parisuhteessa pysyminen, liikunnan puute ja monet muut. Itselleni tuo ongelma tulee käytännössä suurilta osin alkoholin käytössä, sillä vaikka en viime vuosina ole juonutkaan kuin ehkä kerran kuussa niin käytännössä siinä on sitten mennyt ainakin viikko kuten suurimmalla osalla muistakin yli kolmekymppisistä. Itselleni ei kuitenkaan ryyppääminen ole ollut varsinaisesti hirveän iloinen asiaa enää muutaman ensimmäisen jälkeen vaan pikemminkin pakoa todellisuudesta ja itsesäälistä sen lyhyen hetken ajan, kun kaikki asiat ovat tuntuneet olevan hallussa. Kuitenkin kerrannaisvaikutukset ovat olleet sen verran pahoja, että lopputulos näistä keikoista on ollut hyvinkin päinvastainen kuin mitä alkuperäisen suunnitelman mukaan on ollut tarkoitus. Käytännössä ryyppäämisen jättäminen väliin parantaa elämänlaatuani noin keskimäärin yhtenä päivänä neljästä joista toisina tietysti enemmän, sillä alkoholin vaikutukset elämään ovat pahimmat heti seuraavana päivänä. Tietysti tämän laadun mittaaminen ei sitten olekaan mikään yksinkertainen asia eikä sitä välttämättä voi juuri kertomallani tavalla kvantifioida, mutta kuitenkin suunta on oikea mikäli pystyn tämän päätökseni pitämään varsinkin täällä kotiSuomessa.

Kun mahdollisesti valitsette sitä yhtä asiaa niin muistakaa se, että kannattaa keskittyä ainoastaan suuriin voittoihin eli toisin sanoen ainoastaan niihin asioihin jotka muuttavat elämäänne. Omani olen jo niin moneen kertaan käynyt läpi, joten ei siitä sen enempää. Eräs ystäväni taas on sellaisessa parisuhteessa mikä ei tuota hänelle juuri muuta kuin mielipahaa, vaikka ulkoiset kulissit ovatkin kunnossa. Totuus on niin päinvastainen, että hänelle tekisi hyvää päästä siitä eroon. Suuret voitot ovat tärkeitä siitäkin syystä, että niissä onnistuessaan itseluottamus nousee kohisten, kun taas monet pienet epäonnistumiset voivat saada aikaan kierteen jossa itseluottamus on kuralla. Isommat muutokset ovat taas sen verran haastavia etteivät välttämättä epäonnistuessaan aiheuta samanlaisia tunnontuskia. Tämä on kyllä taas sen verran henkilökohtaista ettei pidä hirveästi yleistää. Mikäli koette tarvitsevanne muutosta niin valitkaa silti tämä yksi asia hyvin tarkkaan, sillä onnistuessaan tulokset ovat mittavia. Tähän isoon muutokseen tottumisen jälkeen voittekin sitten harkita uutta haastetta, mutta sitä ei kannata harkita ennen kuin on varmasti sopeutunut muutokseen.

Hyvin monessa tapauksessa muutosten tekeminen kohtaa myös laajaa vastarintaa jota voi kokea niin puolison, ystävien ja työtoverien keskuudessa ja tämä saattaa muodostaa ratkaisevan kompastuskiven monille. En väitä tietäväni yhtä ainoata ratkaisumallia tai edes kaikkia toimivia, sillä loppujen lopuksi kyse on jokaisen omasta asiasta. Sen kuitenkin tiedän ettei oikotietä ole vaan on pakko muuttaa omaa käyttäytymismalliaan oli sitten mikä tahansa asia kyseessä. Oman kokemukseni mukaan tekosyitä on ihan helvetin helppoa keksiä ja monet näistä kuulee myös muiden ihmisten suusta. Ehdottomasti yleisin kohtaamani vastustusargumentti on ”Elämästä pitää nauttia” jota kuulen ihan helvetin usein kun on kyse omasta alkoholinkäytöstäni. Monet kavereistani eivät ehkä ole kuitenkaan sisäistäneet sitä ettei alkoholinkäytöllä ole juurikaan positiivisia vaikutuksia vähänkään pidemmällä tähtäimellä allekirjoittaneelle. Tämä on kyllä hyvin ymmärrettävää, sillä ei ole ollut aina selvää edes itselleni ja monesti tietysti inhimillisesti tulee epäilyksen hetkiä.

Kaiken kaikkiaan on syytä muistaa, että muutos on aina mahdollisuus ja joskus kyseessä voi olla pakollinen ja hyvin mittavakin muutos elintavoissa. Jos epäonnistumisia tulee niin niistä kannattaa vain ottaa oppia. Epäonnistumisen jälkeen ei kannata masentua vaan tähdätä kohti uusia yrityksiä.

- TT