Ihmiskoe-eläin

Sen lisäksi, että aion saada ensimmäisen kirjani valmiiksi on myös syytä ruveta ihmiskoe-eläimeksi. En aio pelkästään kirjoittaa asioista vaan aion myös tällä samalla reissulla myös todistaa ne ainakin omalta kohtaltani oikeiksi. Se, että onnistunko siinä vai en on tietysti vielä tässä vaiheessa hämärän peitossa ja siksi voin vain omalta kohdaltani todeta alkupisteeni ja jatkaa siitä matkaani.

Mitä tämä ihmiskoe-eläimeksi sitten käytännössä tarkoittaa? Kyseessä ei ole juurikaan siitä kuinka raha-asioita hoidetaan vaan siitä kuinka vähällä ajalla on mahdollisuus saada erinomaisia tuloksia aikaan. Tämä koskee ennen kaikkea omaa fyysistä ja henkistä kapasiteettiani ja siitä kuinka asioita voi oppia hyvin nopeasti kunhan tekee ne eri tavalla kuin meille suurimmalle osalle opetetaan. Näiden asioiden hyväksyminen on sen verran vaikeata, että ilman näyttämättä konkreettisia tuloksia ei suurin osa ihmisistä tule uskomaan pelkkiä kirjoituksia. En mene tässä kirjoituksessa vielä tarkasti yksityiskohtiin, koska minulla on vielä viimeinen suhteellisen lyhyt siirtymä vielä edessä. Tulen jatkamaan blogiani  kertomalla yksityiskohtaisemmin mitä olen tehnyt ja se tulee muistuttamaan enemmän päiväkirjaa kuin aiemmin. Tulevaisuus näyttäköön kuinka ahkerasti tulen tätä ja Lontoon murteella tehtyä blogiani päivittämään tämän reissun aikana. Mikäli asiat menevät putkeen niin päivitystahti kiihtyy molemmissa.

Koska Suomessa minulla on vielä tällä hetkellä liian paljon häiriötekijöitä oli syytä ottaa niistä välimatkaa, jotta suurempi muutos on mahdollinen. Ymmärrän hyvin, että se ei tietystikään ole sama asia laittaa asioita kuntoon ilman niitä ulkoisia häiriötekijöitä ja palata niiden keskuuteen sitten myöhemmin. Rehellisesti sanottuna olen varma siitä, että olisin epäonnistunut pahasti mikäli olisi jäänyt Suomeen. Yksi syy siihen on se, että uusien tapojen muodostamiseen kuluu tutkimusten mukaan ihan helvetin kauan aikaa ja mitä vaikeammista asioista on kyse sitä kauemmin niihin menee. Ulkoisia häiriötekijöitä olisi ollut tapojen luomiseen yksinkertaisesti liikaa. Nämä eivät ole niin helppoja asioita kuin voisi luulla.

Epäonnistumiseen on suuri mahdollisuus ja olen sen ottanut huomioon. Joudun varmasti taistelemaan ennen kaikkea oman pääkoppani kanssa eikä minulle muiden mielipiteet juurkaan mitään merkitse. Pahimmassa tapauksessa palaan takaisin kotimaahan entistä läskimpänä ja laiskempana sekä muutamaa tuhatta Euroa köyhempänä. Tämän lisäksi olen tietysti hukannut muutaman kuukauden elämästäni turhaan kokeiluun. Parhaimmassa tapauksessa voin niin fyysisesti kuin henkisestikin paljon lähtöäni paremmin ja saan näiden parannusten seurauksena tulevaisuudessa huomattavan paljon enemmän aikaan. Jokainen voi sitten itse muodostaa mielipiteensä siitä, että ovatko kertoimet puolellani vai vastaan. Koska emme voi tulevaisuutta tietää on sitä turha sen enempää spekuloida ja keskittykäämme siis seuraamaan miten käy.

Eipä tässä muuta,

Hyvää alkavaa viikkoa!

-TT

Yksilöllisestä oppimisesta

Jos haluaa muuttaa omaa elämäntapaansa niin on hyvä rekisteröidä myös tapa kuinka ihmiset oppivat ja se on jokaisella hyvin yksilöllinen. Keskimäärin koulutusjärjestelmämme vertaa oppimistamme suoraan käytettyihin tuntimääriin ja lähestulkoon mestarin rajana pidetään klassista kymmenentuhannen tunnin rajaa jolloin ihmisestä voi tulla huippu omalla alallaan. Jos sitten mietitään kuinka pitkä aika se on niin vuosi ei riitä vaikka tekisi jotain 24/7. Tämä on muutenkin mahdotonta, joten parempi olisi ehkä todeta tämän ajan olevan vaikka 5 tuntia päivässä 2000 päivää joka on palttiarallaa vajaa kuusi vuotta mitä ei tehdä tietystikään järjestelmän kautta vaan se vaatii omaehtoista toimintaa erittäin paljon. Ilman tiettyä määrää harjoitus on kuitenkin mahdotonta tulla hyväksi tai erinomaiseksi kyvyksi.Yksilöllisempi tapa jakaa oppiminen voidaan tehdä toisellakin tavalla ja se voidaan jakaa kuuteen eri asteeseen:

1. Kopiointi
2. Vertailu
3. Keräily
4. Käsittely
5. Koordinointi
6. Luonti

Kopiointi on alkeellisin ja ylivoimaisesti kaikista vaarallisin tapa oppia asioita ja monissa tärkeissäkin jutuissa saattaa olla sellainen tilanne, että tämä on ainut menetelmä jolla ihminen oman oppimisensa hoitaa. Tällöin poimitaan omasta ympäristöstä tapoja tehdä jokin asia miettimättä sen enempää tapojen hyvyyttä vai huonoutta. Tämä on myös tapa jolla pikkulapset reagoivat silloin, kun heillä ei ole mitään mahdollisuuttakaan ajatella vielä omilla aivoillaan. Tämä tapa on kuitenkin luonnollisin ja siksi olisi parempi itse toimia positiivisena roolimallina niille, jotka mahdollisesti sinua kunnioittavat ja sinusta ottavat oppia. Tämä tapa on kyllä jossain määrin jopa pakollinen ihmiselle, koska aivokapasiteettimme rajat tulevat vastaan jossain vaiheessa.

Vertaillessa ihminen ehtii jo havahtumaan siihen ettei ole olemassa ainoastaan yhtä tapaa tehdä asiat vaan niitä on monia. On kuitenkin huomattava, että vertailu ei itsessään kuitenkaan sisällä vielä minkäänlaista kriittistä ajattelua. Nämä kaksi ensimmäistä tapaa oppia ovat molemmat hyvin alttiita ulkopuolisille vaikutteille eivätkä itsessään juurikaan paranna omaa kriittistä ajattelutapaa ja sen myötä oppimista ajattelemalla omilla aivoilla.

Keräily onkin sitten jo hieman edistyneempi tapa päästä eteenpäin, sillä se vaatii jo jonkin verran myös omaa aktiivisuutta. Keräilyssä ihminen aktiivisesti etsii eri tapoja tehdä jokin asia. Tämä tapahtuu erilaisia tietolähteitä etsimällä. Näitä voivat olla kirjat, blogit, jne. Kolmatta vaihetta voi vaikka kuvata ihmisen etsimässä tietoa siitä mitä eri osia moottoreista löytyy.

Käsittelyvaiheessa hyödynnetäänkin sitten noita kolmannessa vaiheessa keräiltyjä tapoja tehdä asioita ja aletaan hyödyntää niitä jokapäiväisessä elämässä. Tämä neljäs vaihe on yleensä jo sellainen ettei suurin osa ihmisistä tule sitä ikinä hyödyntämään vaan viimeistään kolmas vaihe on jo se viimeinen. Neljännessäkin vaiheessa yleensä ollaan vielä suhteellisen alkeellisella tasolla, vaikka kolmanneessa vaiheessa keräiltyjä tapoja käytetäänkin jo silloin tällöin jokapäiväisessä elämässä. Jos nyt sitten mietiään jatkoa noille kolmannessa vaiheessa esitetyille moottorien osille niin neljännessä vaiheessa voidaan kuvata sitä miten nuo eri osat moottoreissa toimiva ja kuinka ne yhdessä muodostavat toimivan moottorin.

Viidennessä vaiheessa ihminen pystyykin jo koordinoimaan ja kehittämään eri vinkkejä päästäkseen tiettyihin tavoitteisiin. Viides vaihe on niin sanottu elämäntyylin suunnitteluvaihe eli tällöin muutetaan kaikki opittu elämäntyyliksi, jossa on tietyt periaatteet joita noudatetaan suunnitelmien mukaisesti. Itse seilailen tällä hetkellä neljännen ja viidennen vaiheen välimaastossa raha-asioiden suhteen. Kuitenkin on tyypillistä, että joissakin asioissa mennään alkuvaiheissakin ja tämähän johtuu jo ihmisen tiedonkäsityskyvyn rajallisuudesta.

Viimeisessä kuudennessa vaiheessa ihminen pystyy itse luomaan uusia malleja tehdä asioita ja silloin ihminen taas palaa perusasioiden äärelle ja näiden luomiseen ei sitten tarvitakaan suurempaa ajan- tai rahankäyttöä vaan asiat onnistuvat itsestään. Tässä viimeisessä vaiheessa näyttää siltä, että ihminen kopioi niin sanottuja ammattilaisia, mutta silloin ihminen ei kopioi mitä muut tekevät vaan on sellainen kuin nämä ammattilaiset. Jos tätä viimeistä konseptia on vaikea käsittää niin se on ymmärrettävää, koska se tarkoittaa käytännössä ihmisessä tapahtuvaa sisäistä muutosta enemmän kuin sitä tekemistä joka ulkopuolisille saattaa näyttää muiden seuraamiselta.

Seuraavassa kirjoituksessani on tarkoitus hieman käydä läpi tätä prosessia omalta kohdaltani ja siitä miten hyvin tai huonosti olen onnistunut muuttamaan omia tapojani käyttää rahaa ja kuinka olen tähän asti päässyt eteenpäin. Tätä niin sanottua oppimiskehystä voi käyttää aika lailla kaikkeen mahdolliseen, mutta itselleni tutuin raha-asiat ovat kuitenkin selkeimmät selittää. Ensi viikolla siis jatketaan samasta aiheesta.

Muuta vain yksi asia, paranna elämänlaatuasi huomattavasti.

Tällä kertaa kirjoittelen siitä, että yksi muutos elämässä voi saada aikaan ison eron entiseen mitä tulee elämänlaatuun. Jotta ei menisi hommat sekaisin niin huomioikaa se ettei elämänlaatu ole suoraan verrannollinen elintasoon vaan kyse on paljon enemmästä kuin siitä mikä on tilisi saldo. Toisaalta elämänlaatu voi parantua elintason noustessa, mutta kyseessä ei ole suorasta syy-seuraus-suhteesta.

Koska juuri nyt tällä hetkellä on taas menossa uudenvuodenlupauksien kulta-aika eli hyvin monet ovat taas luvanneet itselleen kaikkea ylimääräistä kivaa ja äkillistä ryhdistäytymistä mitä tulee eri elämän osa-alueisiin. Kuitenkin monesti on kyse siitä, että luvataan paljon kaikkea jota ei sitten pystytäkään pitämään vaan tämän epäonnistumiseen jälkeen seuraa katastrofi ja palataan entiseen tai jopa entistä huonompiin tapoihin. Monet eri lupaukset eivät myöskään helpota itselleen tärkeimpien lupauksien pitämistä. Tähän liian monta kärpästä yhdellä iskulla syndroomaan annan seuraavan neuvon: Muuta vain yksi asia elämässäsi kerralla ja valitse se asia niin, että sinulle on eniten siitä hyötyä. Tämä ei tietystikään ole kaikista yksinkertaisin asia, mutta aika monelle mielestäni löytyy yksittäinen asia joka vaikuttaa omaan elämänlaatuun negatiivisemmin kuin muut.

Näitä yksittäisiä asioita on niin paljon kuin on ihmisiäkin, mutta monilla ne ovat seuraavia: päihteiden käyttö, liikasyöminen, epäonnistuneessa parisuhteessa pysyminen, liikunnan puute ja monet muut. Itselleni tuo ongelma tulee käytännössä suurilta osin alkoholin käytössä, sillä vaikka en viime vuosina ole juonutkaan kuin ehkä kerran kuussa niin käytännössä siinä on sitten mennyt ainakin viikko kuten suurimmalla osalla muistakin yli kolmekymppisistä. Itselleni ei kuitenkaan ryyppääminen ole ollut varsinaisesti hirveän iloinen asiaa enää muutaman ensimmäisen jälkeen vaan pikemminkin pakoa todellisuudesta ja itsesäälistä sen lyhyen hetken ajan, kun kaikki asiat ovat tuntuneet olevan hallussa. Kuitenkin kerrannaisvaikutukset ovat olleet sen verran pahoja, että lopputulos näistä keikoista on ollut hyvinkin päinvastainen kuin mitä alkuperäisen suunnitelman mukaan on ollut tarkoitus. Käytännössä ryyppäämisen jättäminen väliin parantaa elämänlaatuani noin keskimäärin yhtenä päivänä neljästä joista toisina tietysti enemmän, sillä alkoholin vaikutukset elämään ovat pahimmat heti seuraavana päivänä. Tietysti tämän laadun mittaaminen ei sitten olekaan mikään yksinkertainen asia eikä sitä välttämättä voi juuri kertomallani tavalla kvantifioida, mutta kuitenkin suunta on oikea mikäli pystyn tämän päätökseni pitämään varsinkin täällä kotiSuomessa.

Kun mahdollisesti valitsette sitä yhtä asiaa niin muistakaa se, että kannattaa keskittyä ainoastaan suuriin voittoihin eli toisin sanoen ainoastaan niihin asioihin jotka muuttavat elämäänne. Omani olen jo niin moneen kertaan käynyt läpi, joten ei siitä sen enempää. Eräs ystäväni taas on sellaisessa parisuhteessa mikä ei tuota hänelle juuri muuta kuin mielipahaa, vaikka ulkoiset kulissit ovatkin kunnossa. Totuus on niin päinvastainen, että hänelle tekisi hyvää päästä siitä eroon. Suuret voitot ovat tärkeitä siitäkin syystä, että niissä onnistuessaan itseluottamus nousee kohisten, kun taas monet pienet epäonnistumiset voivat saada aikaan kierteen jossa itseluottamus on kuralla. Isommat muutokset ovat taas sen verran haastavia etteivät välttämättä epäonnistuessaan aiheuta samanlaisia tunnontuskia. Tämä on kyllä taas sen verran henkilökohtaista ettei pidä hirveästi yleistää. Mikäli koette tarvitsevanne muutosta niin valitkaa silti tämä yksi asia hyvin tarkkaan, sillä onnistuessaan tulokset ovat mittavia. Tähän isoon muutokseen tottumisen jälkeen voittekin sitten harkita uutta haastetta, mutta sitä ei kannata harkita ennen kuin on varmasti sopeutunut muutokseen.

Hyvin monessa tapauksessa muutosten tekeminen kohtaa myös laajaa vastarintaa jota voi kokea niin puolison, ystävien ja työtoverien keskuudessa ja tämä saattaa muodostaa ratkaisevan kompastuskiven monille. En väitä tietäväni yhtä ainoata ratkaisumallia tai edes kaikkia toimivia, sillä loppujen lopuksi kyse on jokaisen omasta asiasta. Sen kuitenkin tiedän ettei oikotietä ole vaan on pakko muuttaa omaa käyttäytymismalliaan oli sitten mikä tahansa asia kyseessä. Oman kokemukseni mukaan tekosyitä on ihan helvetin helppoa keksiä ja monet näistä kuulee myös muiden ihmisten suusta. Ehdottomasti yleisin kohtaamani vastustusargumentti on ”Elämästä pitää nauttia” jota kuulen ihan helvetin usein kun on kyse omasta alkoholinkäytöstäni. Monet kavereistani eivät ehkä ole kuitenkaan sisäistäneet sitä ettei alkoholinkäytöllä ole juurikaan positiivisia vaikutuksia vähänkään pidemmällä tähtäimellä allekirjoittaneelle. Tämä on kyllä hyvin ymmärrettävää, sillä ei ole ollut aina selvää edes itselleni ja monesti tietysti inhimillisesti tulee epäilyksen hetkiä.

Kaiken kaikkiaan on syytä muistaa, että muutos on aina mahdollisuus ja joskus kyseessä voi olla pakollinen ja hyvin mittavakin muutos elintavoissa. Jos epäonnistumisia tulee niin niistä kannattaa vain ottaa oppia. Epäonnistumisen jälkeen ei kannata masentua vaan tähdätä kohti uusia yrityksiä.

- TT