Vähemmän on Enemmän kirja 15/xx

3.3 Pessimisti ei pety, mutta sitä ketuttaa aina

Kummalla on parempi mahdollisuus saada kasvatettua pieni lumipallo suuremmaksi? Optimistilla joka uskoo sen olevan mahdollista vai pessimistillä joka ei usko siihen? On selvää ettei pelkkä optimistisuus vie eteenpäin, mutta se parantaa mahdollisuuksia. Perusteeton optimistisuus ja usko omiin kykyihin on varma tie katastrofiin. Optimistit aloittavat ja kokeilevat useammin uusia asioita. Pessimistit eivät aloita mitään, koska he olettavat kaiken olevan turhaa jo ennen aloittamista. Seurauksena on keskimäärin tylsempi elämä kuin ihmisillä, jotka liikkuvat pois mukavuusalueiltaan ja ovat valmiita kokeilemaan uusia asioita. Optimistisuus ei ole sisäänrakennettu ominaisuus. Sitä voi opetella. Jos et ole varma oletko optimistinen niin aloita kuuntelemalla itseääsi ja keskity siihen mitä sanot. Jos olet optimistinen niin kuulet enemmän positiivisia kuin negatiivisia asioita.

Realistinen optimistisuus

Optimisteilla on keskimäärin paremmat mahdollisuudet päästä pidemmälle kuin pessimistit. Tässä asiassa unohtuu usein tärkeä mutta. Ylioptimistisuus johtaa katastrofiin ennen pitkää. Se ei vie eteenpäin. ”Happy happy, joy joy! Ei johda hyödyllisiin asioihin. Vanhemmat sortuvat usein lastensa kehumiseen, vaikka siihen ei olisi aihetta. Realistinen optimistisuus voidaan määrittää seuraavalla tavalla: Nykyisen todellisuuden hyväksyminenja tyydyttävän merkityksen löytyminen eri tilanteissa. Sokean uskon ja turhan toivon sijaan realistinen optimistisuus tarkoittaa sen hyväksymistä että jokin asia joko onnistuu tai epäonnistuu. Realistinen optimistisuus tarkoittaa menneiden hyväksymistä, lähestyen nykyistä tilannetta positiivisista lähtökohdista korostaen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Jos realistisuus viittaa tosiasioihin niin optimistisuus kuvaa myönteisellä tavalla tarinaa, jota kerromme tosiasioihin viitaten.

Keskittyminen positiiviseen lopputulokseen negatiivisen sijaan johtaa periksiantamattomuuden lisääntymiseen, tavoitteisiinsa pääsemiseen, lisääntyvään joustavuuteen, luovaan ongelmanratkaisuun, suurempaan tyytyväisyyteen ja parempiin tuloksiin. Realistinen usko menestykseen parantaa mahdollisuuksia menestyä. Tarvitset realistista optimistisuutta, koska ylioptimistisuus tarkoittaa todellisuuden kieltämistä.

Mikäli et usko sinulle epämieluisiin asioihin, tarkoittaa se pääsi laittamista sinne minne aurinko ei paista. Et voi keskittyä vain uskoasi vahvistaviin lähteisiin, jotka kertovat sinua miellyttäviä asioita. Kriittisen tiedon etsiminen on yksi hyvä tapa hakea realismia. Kohtaa todellisuus ja hyväksy sinua koskettavat pahoilta tuntuvat tosiasiat. Mikäli et löydä niitä, olet todennäköisemmin oikeassa. Prosessi on usein tiedostamaton etkä edes huomaa sitä. Harjoittele kriittisten lähteiden etsimistä jatkuvasti. Optimististasi tulee tätä kautta realistisempaa.

3.4 Yhteenveto

Ajattelet, siis olet. Vaikka ajatus pohdiskelijasta puun alla makaamassa tuntuu nykyään huvittavalta niin voit saavuttaa ajattelemalla kilpailuedun muihin verrattuna. Ajattelu on aliarvostettua. Pystyt vähentämään turhaa tekemistä ajattelemalla. Ajattele omilla aivoillasi. Sinä tiedät itse parhaiten sinulle tärkeät asiat ja ne teot, jotka hoidat parhaiten. Suurin osa nykyihmisistä säntäilee edestakaisin ilman ajattelua. Ajatteluprosessin seurauksena teet oikeita kysymyksiä. Ne ovat edellytys oikeiden asioiden tekemiselle.

Vähemmän on enemmän ajattelu on syvällisempää, yksilöllisempää ja saa lineaarista ajattelua enemmän tuloksia aikaan. Lineaarisessa ajattelussa sama määrä impulsseja aiheuttaa saman määrän tuloksia. Näin ajattelevat ihmiset ovat kuvitteellisen tasapainotilan vankeja. Maailmassa harva asia jakautuu tasan. Sinun on ehkä vaikea hyväksytä tätä, koska kaikkia haluavat asioiden olevan tasapuolisia. Valitettavasti haluilla ja todellisuudella on vähän tekemistän keskenään. Tässä luvussa oli tarkoitus saada sinut ajattelemaan eri tavalla. Se ei tapahdu käskemällä. Siksi pyydän sinua ajattelemaan ympäröivää maailmaa. Mieti mm. seuraavia kysymyksiä:

• Teetkö sinä saman palkan eteen yhtä paljon työtä kuin kollegasi? Teettekö työnne yhtä tehokkaasti?
  
• Tuottavatko toiset asiakkaanne paljon enemmän vaivaa ja työtä saman korvauksen eteen kuin muut?
  
• Saatko sinä samanlaiset kiksit lukiessasi tiettyä kirjaa kuin lukiessasi muita?
  
• Tuottavatko tietyt läheisesi suurimman osan murheistasi ja toiset iloistasi?
  
• Miksi joidenkin laulajien sinkut tuotttavat moninkertaiset määrät rahaa kuin muut yhtä paljon markkinoidut sinkut?
  

Tee itse lisää kysymyksiä. Opit ajattelmaan parhaiten tehdessäsi kysymyksiä. Mitä parempia kysymyksiä teet sitä parempia vastauksia saat. Paremmat kysymykset saavat sinut keskittymään parempiin tekoihin. Tekosi helpottavat ajattelemista ja ajattelusi helpottaa tekemistäsi.

Vähemmän on Enemmän kirja 11/XX

3.1 Kriittinen ajattelu

Kriittisen ajattelun merkitys kasvaa tietomäärän lisääntyessä. Seurauksena on kriittisen ajattelun vaikeutuminen. Meidän ei kannata suoraan miettiä minkään kirjan tekstiä sellaisenaan. Ei edes tämän. Sen sijaan meidän tulee ajatella kuinka hyvin teksti pitää paikkansa. Toimimme vaiston varassa suurimman osan ajastamme. Se toimii useimmiten hyvin.Tärkeissä asioissa meidän pitää harkita enemmän. Kriittisen ajattelun rooli korostuu. Sen tiellä on paljon esteitä ja niiden vaikutus voi ylittää järkevien päätösten teon. Kritittinen ajattelu tarkoittaa asioiden tutkimista ja tarkkaa pohdintaamme niiden eri puolista. Tämä vaatii meiltä oikeiden kysymysten tekoa. Kriittinen ajattelu on nykypäivänä kilpailuetu. Monet nykyiset yliopistotutkinnot eivät tähän juuri kannusta. Mitä, miksi, miten, jne. ovat kysymyksiä, joita meidän pitäisi tehdä koko ajan ajatellaksemme kriittisesti.



Nykyajan stressin, työn kuormittavuuden ja tietomäärän kasvu vaikuttavat kykyymme ajatella aivoillamme kriittisesti. Kriittisen ajattelun parantamiseen kuuluvat tärkeysjärjestykset, työmuistimme hyötykäytön maksimointi ja tiedollinen joustavuus. Meillä on paljon huomioitavia asioita. Niiden tärkeysjärjestysten ratkaiseminen helpottaa meitä keskittymään olennaisuuksiin. Liian monta rautaa ollessa tulessa, hoituu hommat puoliteholla ja tuotoksetkin ovat puolittaisia. Joudumme koko ajan lisäämään työmuistimme käyttöä ja meidän tulee keskittyä paremmin häiriöistä huolimatta. Tiedollinen joustavuus tarkoittaa sitä, että pystymme muuttamaan käyttäytymismallejamme joustavasti tilanteen ja tosiasioiden mukaan.



Kriittinen ajattelu on muuttunut viime aikoina ja sen vaatimukset meitä kohtaan ovat kasvaneet. Tavat saada tietoa ovat muuttuneet. Sen vuoksi on hyvä miettiä kuinka ympäristömme vaikuttaa meihin. Nykyään propagandan ja omien hyötyjen tavoitteleminen vaikuttamalla muille syötettyyn tietoon lisääntyy jatkuvasti. Kuka tahansa voi julkaista omia mielipiteitään ja omia faktojaan. Lähdekritiikkimme tulee tiukentua. Meidän piitää ajatella entistä enemmän julkaisijan tarkoitusperiä. Googlaaminen ei aina tuo faktoja esille. Elämäntilanteemme muuttuvat nopeammin ja sopeutuminen uuteen tilanteeseen voi vaatia faktojen uutta pohdintaa, syrjäyttämällä vanhoja faktoja. Olennaisuuksien selvittäminen vaatii entistä enemmän ajattelultamme. Kriittisen ajattelumme hyväksikäyttäminen kärsii monista esteistä. Ne voivat aiheuttaa rationaaliseen ajatteluumme virheitä, jotka tuottavat vääriä johtopäätöksiä. Käyn esteistä läpi seuraavat:

1. Liian suuri itseluottamus
   
2. Omien ajatusten vahvistaminen niitä puoltavilla lähteillä
   
3. Keskittyminen muiden virheisiin
   
4. Auktoriteettiusko
   
5. Lauman seuraaminen
   

Yksi yleisimmistä virheistämme on luonnollinen tapamme keskittyä omia näkemyksiämme puoltaviin lähteisiin sen sijaan, että yrittäisimme ajatella asioita toisista näkökulmista. Muiden syyllistäminen omista virheistämme ja keskittyminen muiden virheisiin peiliimme katsomisen sijaan. Auktoriteettiusko tarkoittaa ettemme kyseenalaista jonkun tahon faktoja, koska pidämme häntä erehtymättömänä. Tämä voi koske perheenjäseniämme, pomojamme ja poliitikkojamme. Myös ylpeytemme voi olla esteenä kriittiselle ajattelulle, koska meidän on vaikea myöntää ettemme tiedä kaikkia faktoja. Lauman seuraaminen voi myös johtaa vääristyneeseen ajatteluun. Voimme kehittää kriittistä ajatteluamme. Voimme kehittää aivokapasiteettiamme. Tapoja on monia. Jotkin niistä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Siitä huolimatta me monesti unohdamme ne. Kapasiteettimme kehittäminen on suhteellisen helppoa. Kyseenalaistamalla oletuksemme ja tutkimalla tietoa monista näkökulmista saamme ajateltua kriittisemmin. Emme voi kuitenkaan tutkia liian monia näkökulmia, koska ajattelumme voi tätä myötä halvaantua liian moneen näkökulmaan.



Voimme tulkita asioita eri tavoin. Meidän ei tulisi hirttäytyä vain yhteen ja meille sopivaan tapaan käsitellä asiaa. Meidän tulee opetella ajattelemaan eri tavoin. Yksi tapa on tehdä asiat välillä normaalista poikkeavasti. Tämä auttaa meitä hahmottamaan eri näkökulmia. Meidän tulee aina ajatella olevamme myös väärässä. Meidän tulee kysyä itseltämme myös ”mitä emme tiedä?” Itsensä kehittäminen ja rehellisyys osaamisestamme auttavat myös parantamaan ajatteluamme.



Varatkaamme aikaa kriittisen ajatteluun, jotta pystymme reagoimaan yhä nopeampaan maailmaan. ”Kerran myönsin olevani vääräss, mutta silloinkin erehdyin” on Paavo Väyrysen joltain kopioima mietelause. Viisaimmatkin meistä ovat välillä väärässä. Mitä paremmin hyväksymme tämän tosiasian sitä paremmin kriittinen ajattelumme kehittyy. Senousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi. Vaikka kriittinen ajattelu voi tuntua meistä kuorman lisäämiseltä niin se muuttuu tavaksi välttää turhia tekoja ja turhien asioiden ajattelua. Tämän seurauksena meille jää enemmän aikaa tulevaisuudessa.

Ajattele toisin

Suurin osa ihmisistä on suurimman osan ajasta väärässä. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän on myös syytä ajatella eri tavoin kuin muut lähes aina. Tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että meidän kannattaa olla aina eri mieltä kuin muut ihan viran vuoksi. Jokaisen kannattaa siis harkita sitä, koska ja minkä takia on eri mieltä. Se myös vaatii syiden etsimistä eikä vain pelkää perstuntumaa.

On paljon helpompaa seurata laumaa kuin poiketa siitä ja siksi lauman käytöksestä poikkeaminen on vaikeampaa. Laumasta poikkeamisen hyödyt ovat nykypäivänä paljon suuremmat kuin mitä ne olivat silloin, kun keskityimme lähinnä kävelemään savanneilla metsästämässä ja etsimässä ruokaa. Silloin lauman hylkääminen merkitsi todennäköisesti lyhyempää elinkaarta muihin verrattuna. Nykypäivänä asiat ovat päinvastoin. Nykyajan maailma on paljon monimutkaisempi paikka kuin mitä se oli aiemmin. Tämän takia itsestäänselvät asiat eivät enää ole automaattisesti parhaimpia vaihtoehtoja.

”Opiskele itsellesi hyvä tutkinto, hanki hyvä työpaikka, tee paljon työtä ahkerasti joka päivä vuodesta toiseen niin työnantaja palkitsee sinut paremmalla palkalla ja pääset viettämään hyvin ansaittuja eläkepäiviä tulevaisuudessa.” Tämä ”itsestäänselvyys” on ehkä aikaisemmin pitänyt paikkansa, mutta se ei valitettavasti vastaa nykypäivää. Tästä hyvänä esimerkkinä on, kun juttelin viime viikonloppuna erään kaverini kanssa joka oli tehnyt pitkää päivää viimeiset viisitoista vuotta ja sai ilmoituksen siitä, että hänen pitää etsiä uusi työpaikka. Tämä tapahtui organisaatiouudistuksen takia. Hyvällä tuurilla hän tosin löytää uuden roolin samassa yrityksessä, mutta se ei ole varmaa.

Ihmiset ovat usein väärässä suurimman osan ajasta sen vuoksi etteivät he osaa esittää itselleen oikeita kysymyksiä. Toisin ajatteleminen vaatii niiden tekoa. Ilman oikeita kysymyksiä ei voi saada myöskään oikeita vastauksia. Oikeiden kysymysten teko ei ole niin hirveän monimutkainen asia kuin voisi kuvitella. Pitäisin suurempana ongelmana pikemminkin sitä ettei itseltään kysytä yhtikäs mitään. Itsekin elän suurimman osan elämästäni tekemättä kysymyksiä, mutta yritän pysähtyä tasaisin väliajoin niitä tekemään. On tietysti olemassa päätöksiä joiden tekemiseen ei kannata juuri aikaansa vaivata, mutta myös tavalliseen elämään liittyvien kysymysten suhteen voi noudattaa samoja periaatteita kuin isompien päätösten tekemiseen.

Yhtenä esimerkkinä voimme käyttää keskittymistä pieniin yksityiskohtiin miettimättä kokonaishyötyä. Tästä hyvänä esimerkkinä voimme käyttää nykypäivänä ah niin muodikasta hiilidioksidipäästöjen vähentämistä tavanomaisessa elämässä. Ihmiset esimerkiksi ostavat paikallisesti tuotettua lähiruokaa vähentääkseen aiheuttamiaan hiilidioksidipäästöjä. Tämä tietysti säästää ruoan kuljetuksessa aiheutuneita päästöjä, mutta ei ota huomioon Suomessa vallitsevaa hyvin lyhyttä ja satokautta joka tarkoittaa sitä ettei kokonaispäästöt pienen ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että lämpimämmissä maissa satokausia on useampia ja tuotteiden laivaaminen Suomeen aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin satokauden lyhyys. Lähiruokaa kannattaa tietysti ostaa maun vuoksi, mutta päästöttömyys on typerä syy.

Koska kirjoitukseni aihe on toisin ajatteleminen niin on syytä tehdä lisää siihen liittyviä kysymyksiä. Seuraavassa muutamia esimerkkejä:

• Mitä muut ihmiset tekevät oikein ja mitä väärin?
• Onko muiden ihmisten muodostamat mielipiteet asioista x ja y järkeviä?
• Osakkeiden hinnat nousevat hirveää vauhtia ja kaikki tuntuvat niitä ostavan, kannattaako nyt ostaa vai myydä? (tämä pätee myös muiden hintaheilahteluista kärsivien asioiden ostoon)

Tällaisia kysymyksiä voi esittää itselleen rajoittamattomia määriä, mutta sekään ei riitä, jos ei ole valmis muuttamaan ajatteluaan. Muuttaessaan ajatteluaan on pakko myöntää itselleen, että on ollut väärässä. Mitä pidempään on toiminut väärällä tavalla sitä vaikeampaa ajattelunsa muuttaminen on. Tämän lisäksi on vaikeampaa muuttaa ajatteluaan silloin kun suurin osa ihmisen läheisistä on toiminut samoin. Ei ole helppoa kulkea omia polkujaan, mutta niiden kulkeminen on on kaiken vaivan arvoista. Ajattele toisin niin saat myös enemmän aikaan.

Tämmöistä tällä kertaa,

-TT