Pankkien stressitesteistä

Eilen sunnuntaina saatiin julkaistua euroalueen pankkien stressitestit. Tällä kertaa ne olivat hyvin kattavia, mutta niissä on omat puutteensa. Kun testaamme jotain niin ei ole kovin vaikeaa saada aikaiseksi sellaisia tuloksia kuin halutaan. Tämä tapahtuu määrittelemällä testit halutulla tavalla. Tällä kertaa julkaistut tulokset olivat sellaisia, että ”ongelmapankkeja” oli 25 ja niiden vaatimat uudet pääomat olivat 25 miljardia euroa. Tämä oli siis EKP:n tuottaman propagandan ilmoittama tilanne. Jos asiat olisivat oikeasti noin hyvin niin ainakin minun on vaikea ymmärtää miksi EKP on tarjonnut satoja miljardeja pankkien käyttöön viimeisten vuosien aikana?

Testeistä on tosiaan helppo saada halutut tulokset manipuloimalla testien yksityiskohtia kuten tällä kertaa tehtiin mm. jättämällä huomiotta mahdollisen deflaation vaikutukset. Minun on vaikea ymmärtää miksi niin on tehty, koska useat välimeren maat ovat jo deflaatiossa. Näistä ensimmäisenä minulle tulee mieleen Italia. Minulla ei ammattitaito tietystikään riitä määrittelemään sopivia parametrejä tällaisille stressitesteille, mutta en myöskään ymmärrä miksi näin tärkeä asia jätetään huomioimatta?

EKP:n Draghi on monesti luvannut tehdä mitä tahansa vaaditaan, jotta deflaatiota ei tulisi, mutta tällä hetkellä näen hänen tulevan epäonnistumaan. Vaikka EKP onkin hyvin onnistunut markkinahäiriköinnissään, lainatessaan rahaa pankeille olemattomilla koroilla huonoja vakuuksia vastaan, niin sekään ei voi mitään sille tosiasialle ettei tuottavia investointikohteita ole euroalueella riittävästi. Draghin tarjoamaa likviditeettiä ei ole näkemykseni mukaan hyödynnetty talouskasvun luomisessa vaan likviditeettiä on käytetty lähinnä zombi-pankkien pitämiseen hengissä. EKP:lta lainatut rahat on laitettu mm. valtionlainoihin ja sen seurauksena olemme muodostaneet jonkinlaisen bondikuplan. Tämän bondikuplan puhkeaminen on vain ajan kysymys. Se kuinka kauan siihen menee aikaa on minulle hämärän peitossa. Mielestäni olemme aika lailla samanlaisessa tilanteessa korkojen suhteen kuin mitä olimme ennen edellistä kriisiä, jossa mm. Kreikan valtionlainoihin sijoittaneet pankit pelastetiin veronmaksajien rahoilla. Todennäköisesti seuraava kriisi on pahempi kuin edellinen, mutta se jääköön nähtäväksi.

25:ttä miljardia euroa paljon mielenkiintoisempi luku on hieman vajaa 900 miljardia joka kertoo euroalueen pankkien ongelmaluottojen määristä. Ongelmaluotot ovat niitä joiden takaisinmaksua ei tule todennäköisesti tapahtumaan kokonaan. On tietysti hyvä mainita, että tuo vajaa 900 miljardia on hieman vajaa 3%:ia koko lainakannasta. Kyse ei siis ole mahdottomasta määrästä, mutta sekin on jo monessa mielessä ongelmallinen luku. Tämä johtuu siitä, että hyvin monien pankkien pääomat ovat erityisen vivutettuja mikä tarkoittaa sitä, että omia pääomia pankeilla on paljon vähemmän kuin lainattua rahaa. Pahimmassa tapauksessa velkavipu voi olla jopa 20:1:n mikä tarkoittaa sitä, että pankilla on 5%:ia omia pääomia verrattuna vieraaseen pääomaan. Seurauksena edellämainittu lainakannan sulaminen kolmella prosentilla tekee pankista käytännössä kelvottoman muiden toimijoiden seurauksena mikä johtaa konkurssiin hyvin nopeasti.

Tämän lisäksi meidän tulee muistaa, että pankit ovat enemmän tai vähemmän toistensa kanssa naimisissa. Rahoja on siis sijoitettuna mm. toisten pankkien tarjoamiin rahastoihin. Pankit ovat hyvin vahvasti kytköksissä toisiinsa kuten nähtiin edellisen finanssikriisin yhteydessä, jossa koko järjestelmän kaatuminen oli hyvin lähellä. Yhden dominon kaatuminen tulee johtamaan ketjureaktioon ja tämä tulee tapahtumaan uudelleen, koska huonoja pankkeja ei päästetty kaatumaan. Näkemykseni mukaan euroalueen pankit ovat suuremmassa vaarassa kuin Atlantin toisella puolen, vaikka sielläkin tullaan olemaan ongelmissa jos ja kun euroalue jossain vaiheessa kriisiytyy.

Mikä sitten ratkaisuksi tähän dominopalikoiden ongelmaan? Se ei ole rahanpainaminen, koska se ei ole Euroopassa tähän astikaan toiminut. Se ei tule myöskään toimimaan, vaikka EKP nyt alkaakin ostelemaan yrityslainoja. Tämä sen takia etteivät yritykset tule osallistumaan lainamarkkinoille mikäli ne eivät löydä järkeviä sijoituskohteita lainarahalle. Järkevin tapa ehkäistä järjestelmäkriisi on hajoittaa pankit niin pieniksi palasiksi etteivät ne pysty aiheuttamaan suurta vahinkoa. Tällä hetkellä suurimmat pankit ovat aivan liian isoja ja niistä yhdenkin kaatuminen tulee aiheuttamaan järjestelmäkriisin. Vaikka monet isot pankit ovat terveitä niin sekään ei riitä järjestelmäkriisin iskiessä. Pidän pankkien kaatumista todennäköisimpänä vaihtoehtona järjestelmäkriisille ja seuraava vaihtoehto on suursota. Huolimatta Ukrainan tapahtumista uskon suursodan tulevan vasta sen jälkeen, kun olemme nähneet järjestelmäkriisin jossain toisessa muodossa. Muita vaihtoehtoja on mm. EU:n hajoaminen ja sota sääntelyä ja yksityisten oikeuksien polkemista vastaan. Kriisejä on ollut aina ja niitä tulee olemaan myös jatkossakin, joten liian huolestunut niiden tulemisesta ei kannata olla.

Hyvää viikonjatkoa!