Sokea apina heittää tikkaa osa 2 (ulkomaailma)

Tällä kertaa ennustetaan vuodelle 2013 muun maailman tapahtumia. Tunnetusti nämä ennusteet ovat vain viihdettä eikä niitä kannata ottaa kovin vakavasti. Mikäli nyt jostain syystä otatte nämä sokean apinan heittämät tikat vakavasti ja kärsitte niin muistakaa katsoa peiliin! Tästä kaikesta huolimatta tunnen mielenkiintoa näiden tikkojen heittämiseen, joten here we go again:

Ennustan naapurivaltioissamme olevan kaikki kutakuinkin kohdallaan ensi vuonna. Mitä nyt venäjällä näemme taas jälleen kerran nykyhallinnon laittavan vastustajiaan lusimaan veden ja leivän voimalla siperiaan. Venäjän talous saattaa ottaa hieman osumaa johtuen öljyn hinnan laskemisesta ensi vuonna. Ruotsissa ja Norjassa on taas kaikki hyvin ja saatamme kuitenkin nähdä muutaman urheilijan doping-käryn jotka aiheuttavat suurimmat skandaalit. Näissä maissa on siis kaikki hyvin, vaikka varsinkin länsinaapurissamme talous hieman ottaakin osumaa. Kaiken kaikkiaan Suomella menee ensi vuonna naapureita huonommin, mutta siinä ei ole mitään yllättävää.

Eurostoliiton ennustan pysyvän pystyssä ainakin vuoden 2013 huolimatta kaikesta paskasta mitä kansalaisille niskaan tuleekaan satamaan, sillä onhan kyseessä poliitikkojen märkä uni jonka hajoaminen tarkoittaa suurta tuskaa niille jotka haaveilevat hyvistä palkoista tekemättä oikeastaan muuta kuin jakelemalla kaikkia turhia lakeja ja rajoituksia jotka jatkavat Euroopan kilpailukyvyn tuhoamista. Näistä säännöistä ja määräyksistä ei tietenkään pidetä kiinni kuin Suomessa ja meidän typeryytemme saa taas aikaan entistä suurempia naurunpurskahduksia aikaan niille jotka edes tietävät maamme olemassaolosta. Kylmä faktahan on se ettei Euro pysy kasassa yhtään hetkeä kauempaa kuin saksalaiset saavat laskettua kyseisen valuutan ylläpidon tulevan kalliimmaksi veronmaksajilleen kuin heille tulevat hyödyt. Oma huomioni tulee ensi vuonna kääntymään Ranskaan, jossa sosialistit ovat seonneet sen verran pahasti ettei siitä voi seurata kuin katastrofi maan taloudelle. Tämän lisäksi ennustan jonkin taloudellisesti näennäisen vahvan Euromaan joutuvan konkurssiuhkan alle. Itse ennustan tämän maan olevan joko Belgia tai Alankomaat. Ensimmäisessä on vaikeuksissa pankkisektori ja toisessa alkaa asuntokupla räjähtää käsiin. Ennustan myös ainakin yhden ranskalaisen autofirman menevän konkurssiin ensi vuonna huolimatta valtiontuista.

Yhdysvalloissa niin sanottu Fiscal Cliff ei tule juurikaan vaikuttamaan talouteen alkuvuonna vaan jonkinlainen kompromissi saadaan aikaan mikä tarkoittaa sitä ettei kumpikaan osapuoli joudu kärsimään tappioista omien kannattajiensa mielestä. Ensi vuonna näemme hämmästyttävän vahvan talousvireen maailman suurimmalta talousmahdilta, vaikka talous tuleekin pysymään aika lailla nollakasvun tasolla. Tämä on hyvä suoritus Euroopan talouden hyytyessä Saksaa lukuunottamatta. FED tulee edelleen jatkamaan ”rahan painamista” eikä sille näy loppua. En usko kuitenkaan inflaation iskevän vielä ensi vuonnakaan, koska deflaatiovoimat ovat liian vahvat. En usko suurempien pankkien joutuvan purkkalassa maksuvaikeuksiin, joten mitään suurempaa pörssikatastrofia en näe tulevan. Kuitenkin yritysten tulokset tulevat laskemaan jonkin verran mikä tulee johtamaan myös pörssikurssien laskuun. Oma arvioni on S&P-indeksin käyvän 1050:ssä pisteessä jossain vaiheessa kesää ja nousun lähtevän sieltä kohti uusia huippuja. Asuntomarkkinoiden ennustan pysyvän +- 5% nykytasosta. Tämä johtuu FED:n korko-ostoista. Jossain vaiheessa tämäkin taisto tulee kääntymään markkinatalouden voitoksi, mutta tuskin vielä ensi vuonna.

Muun maailman suhteen ei ole tapahtumassa mitään yllätyksiä. Kiinan talous tulee jatkamaan kasvuaan, mutta hieman edellisvuosia vähemmän. Kiinassa saattaa olla joitakin mellakoita paikallishallintojen korruption suhteen, mutta keskushallinto onnistuu pitämään vielä suuremmat kansannousut ulee hallinnassa. Mitä taas tulee Japaniin niin sille tulee suurempia ongelmia pitää velkaantuminen hallinnassa, vaikka suurin osa maan velasta on kotimaisten velkojien hallussa. Lähi-idässä emme tule näkemään muita sotilasoperaatioita kuin Syyrian taistelut. Huolimatta kovista puheista niin Iraniin ei tule kukaan hyökkäämään eikä mitään suurempaa konfliktia ole eikä tämän seurauksena tapahtuvaa raakaöljyn kallistumista tule tapahtumaan vaan oma arvioni on kaikkien raakaöljylaatujen hinnan laskemisen nykyisestä kaksikymmentä dollaria. Suuriin luonnonmullistuksiin en usko vaan joitakin pienempiä katastrofeja voidaan tulla näkemään. Kaiken kaikkian en usko mihinkään suuriin muutoksiin ensi vuonna vaan näillä mennään mitä on tälläkin hetkellä menossa. Ennustan myös Ompun markkinaosuuksien selkeää laskua varsinkin älypuhelimiessa. Mitä taas tulee käyttöjärjestelmiin niin ennustan Windows kasin floppaavan pahasti mitä tulee yrityskoneisiin.

Urheilusta vielä sen verran, että jalkapallon mestareiden liigan voitto menee ensi keväänä FC nahkapöksyille (FC bayern munchen). Muita arvauksia ei minulla sitten olekaan urheilun saralla muun maailman osalta. Usain Bolt ei tule tekemään maailmanennätyksiä ensi vuonna. Muita urheilusuorituksia en ala arpomaan, joten tällä kertaa kaikki ennustukset ovat tässä.

Jossain vaiheessa palan vielä tän vuoden ennustusten seurantaan, mutta sitä ennen tulee ilmeisesti muita juttuja. Palataan asiaan uuden vuoden jälkeen.

-TT

Sokea apina heittää tikkaa osa 1 Ennustukset 2013 (Suomi)

Monet ”asiantuntijat” ovat jo ehtineet edelle ja julkaisseet ennusteensa vuodelle 2013 ennen allekirjoittanutta, mutta kaipa yhdet arvaukset nyt mukaan vielä mahtuu. Loppujen lopuksi ennustaminen on aivan älytöntä ja vielä älyttömämpää on näiden ennustusten uskominen. Tällä kertaa keskityn vain tuleviin tapahtumiin, vaikka voin kuitenkin todeta vuodelle 2012 tekemieni ennusteiden olleen enemmän tai vähemmän viturallaan, mutta ei sitä voi pitää minään yllätyksenä. Tärkeämpää kuin se meneekö ennustukset oikein on mielestäni perustelut niille, sillä niissä voi olla joitain hyödyllisiäkin tiedonjyviä.

Politiikka Suomessa tulee taas jälleen kerran pyörimään Eurokriisin ympärillä eikä vallanpitäjät ole edelleenkään valmiita hyväksymään tosiasioita. Toisin sanoen pitäydytään lillukanvarsissa ilman mitään järkevämpiä rakennemuutoksia jotka ovat välttämättömiä maamme tulevaisuuden kannalta. Näistä suurin ongelmakohta on maamme suhteellisen kilpailukyvyn jatkuva heikkeneminen mikä johtuu lähinnä vallanpitäjiemme toimista. Nämä vallanpitäjät sisältävä suomalaisen troikan eli poliitikot, ay-liikkeen ja työnantajat. Oma arvioni tulevista palkkaneuvotteluista on nollalinjalle ryhtyminen mikä käytännössä tulee tarkoittamaan laajempaa lakkoilua työntekijöiden ollessa tähän tyytymättömiä. Tähän nollalinjalle ei siis siirrytä ihan helposti vaan neuvottelut tulevat olemaan pitkät ja vaativat. Valitettavasti nollalinja ei riitä pitämään töitä täällä kotiSuomessa johtuen hallituksemme päätöksistä nostaa taas jokaisen veroja niiltä osin joita on mahdollisimman hankalaa välttää eli toisin sanoen ainakin energian hinta tulee nousemaan.

Oma arvioni Suomen bruttokansantuotteesta vuodelle 2013 on sen tippuminen nelisen prosenttia mikä tarkoittaa kestävyysvajeemme pahentumista noin viiteentoista miljardiin Euroon. Tämä tulee tarkoittamaan myös luottoluokituksemme laskemista ainakin kahdella pykälällä. Oma arvioni on hallituksemme tarttumista lillukanvarsiin ja heidän lisäävän veroja ja suorittavan kuluvähennyksiä yhteensä neljällä miljardilla Eurolla mikä ei tietystikään riitä mihinkään. Valitettavasti kaikki veronkorotukset tulevat vain lisäämään kestävyysvajettamme, sillä kansamme veronkantokyky on jo ylitetty ja jokainen korotus vain pahentaa tilannetta. Tätä eivät poliitikkomme valitettavasti pienessä päässään tajua, joten kaikki paska tulee pyytämättä ja yllätyksenä heillekin. Mitä tulee taas Eurokriisiin Suomen osalta niin meidän kaikkien yhteenlaskettu laskumme tulee kasvamaan huomattavasti. Kylmä tosiasia on se ettei ”Jykä” joko osaa tehdä mitään järkevää isompien poikien vedellessä naruista tai sitten hänellä on ihan toiset motiivit kuin kotimaamme edut.

Mitä tulee yleiseen talouteen niin ennustan asuntojen hintojen tippuvan ensi vuonna pk-seudulla 10% ja muualla 15%. Nämä lukemat perustuvat yleisen taloustilanteen heikkenemiseen. PK-seudulla hintojen lasku on pienempää johtuen kaavoituksen riittämättömyydestä ja julkishallinnon työpaikkojen pysymisestä kehä kolmosen sisäpuolella ainakin ensi vuoden ajan. Ruoan hinnan ennustan nousevan noin 10% ja tämä perustuu mm. kuljetusliikkeiden kustannusten nousuun polttoaineiden verojen noustessa. Pörssikurssien ennustan laskevan ainakin 15% maailmantalouden heikkouden pienentäessä vientiyritystemme tuloksia. Etunenässä konepajayhtiöt tulevat laskemaan huomattavasti. Pankkien luottotappiot tulevat myös kääntymään jyrkempään nousuun kotimaassamme kotitalouksien lainanhoitokustannuksien noustessa. Tämä johtuu siitä, että monet kotitaloudet joutuvat tinkimään lainojenmaksusta mikä lisää pankkien mahdollisuuksia periä suurempia marginaaleja. Matkapuhelinmarkkinoilla lippulaivamme Nokia parantaa hieman markkinaosuuksiaan lähinnä iföönin kustannuksella ensi vuonna. Mitä taas tulee uuteen toivoomme Jollaan niin uskon käyttöjärjestelmän olevan paljon myöhemmin valmis kuin mitä vielä loppuvuonna on ilmoitettua ja hyvällä tuurilla vuoden lopussa on Sailfish käytössä markkinoilla, mutta kuitenkin hyvin pahasti niche-tuotteena.

Ja sitten urheiluun joka on omia suosikkejani vuodesta toiseen. Ennustan ettei NHL pelaa kautta 2012-2013 ollenkaan vaan syksyllä alkaa uusi kausi jolloin tositoimet on taas helppo aloittaa. Itse tekisi mieli tietysti ennustaa jotain hiihdon ja yleisurheilun arvokisoista, mutta en ole ollenkaan varma onko niitä ensi vuonna. Mitä tulee keihäänheittoon niin Pitkämäki ei ensi kesänäkään pääse lähelle yhdeksääkymppiä eikä hän tule olemaan edes paras suomalainen. Ennustan jääkiekon SM-liigan voiton menevän narripaidoille ihan vaan ilman mitään syytä, koska en oikeastaa seuraa edes kyseistä sarjaa. Tämän takia ennustukseni on oikeastaan puhdas arvaus. MM-kisoissa leijonamme hoitavat ”kunniakkaan”hopean jota kummeli Kummola juhlii voitettuna mitalina, vaikka finaalivastustajamme saa vain yhden maalipaikan jonka käyttää hyväkseen. Mitä tulee jalkapallon Eurocupeihin niin joku suomalaisjoukkueista yllättää ja pääsee euroopan liigaan vai mikä se nyt sitten ikinä onkaan nimeltään ensi vuonna? Suomen mestaruus lajissa menee TPS:lle. Muista lajeista mainittakoon se ettei niissä tule mainittavaa menestystä, vaikka sekä koripallojoukkueemme että lentopalloilijamme ovatkin hyvin lähellä maanosan huippuja.

Tässä nämä sokean apinan heittämät tikat Suomen osalta. Seuraavat tikat lentävät kohti muuta maailmaa.

- TT

Tilinpäätös Saksan reissusta

Kuvittele kolmen viikon flunssassa kuutena päivänä viikossa kaksitoista tuntia töitä joista ei oikeastaan edes pidä eläen hostellihuoneessa jossa oma terveydentila huononee sinne mentäessä. Tämän huoneen haistessa kalalle neljä viikkoa putkeen. Tienaten käytännössä saman verran rahaa kuin mitä olisi voinut tienata tekemällä viikossa saman verran töitä kuin nykyhommissa päivässä. Kun sitten viimeisen kerran lentokentällä takastullessa kysyttiin kaduttiko lähteä niin vastaus oli kumminkin ei. Voisi siis sanoa ettei joku tässä yhtälössä aivan täysin täsmää, joten kaikkien lukijoiden on sitten mitä ilmeisimmin vain käytävä tulevat avautumiseni läpi ennen kuin selviää koko totuus.

Kaikki alkoi oikeastaan facebook-keskustelussa tulleesta tilanteesta, jossa kaverini joka toimi eräänä johtajista suomalaisella joulutorilla etsi Saksan kielen taitoisia työläisiä kuukaudeksi Stuttgartiin ja itse sitten vitsillä väänsin osaavani ”korkkari-Saksaa” sen verran, että kielitaito riittää. No tästä innostuneena kaverini sitten heitti ilmoille ajatuksen jossa lähtisin mukaan hanttihommiin kalamiesten mukaan. Tässä vaiheessa en sitten juuri enempää viitsinytkään ottaa selvää mitä itse reissuun tulee vaan ajattelin selviäväni ihan missä tahansa paskassakin työssä kuukauden, vaikka päälläni seisten ja niin siinä sitten loppujen lopuksi kävi, että huomasin olevani Tampereella kirjoittamassa työsopimustani jo hyvissä ajoin ennen lähtöä. Oikeastaan vasta sopimukseni nähtyäni hieman aloin epäröimään, mutta en ole tunnettu sanojeni syömisestä, joten lähin mukaan ihan seikkailumielellä. Tietysti sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tämä olisi ollutkin aika kallista, sillä lentolippuni oli jo tilattu etukäteen puhumattakaan sopimusrikkomuksesta ja sen seurauksista.

Työstäni sen verran, että se sisälsi lähinnä kalojen käsitttelyä eri tavoin keittiössämme kokkien ja heidän apulaistensa kanssa. Tämä keittiömme oli hyvin pieni eikä todellakaan tehty mihinkään suurempaan käyttöön, joten sitä voi jopa pitää pieneneä ihmeenä ettei meillä ollut suuriakaan vaikeuksia onnistua käyttämään se pieni tila niin ettei ollut vaikeuksia saada käsiteltyä montaa sataa kiloa fisua päivässä sekä tehdä monia satoja tai joinakin päivinä ainakin toista tuhatta sämpylää lisukkeeksi. Nämä niin sanotut höttö-sämpylät ovat jostain syystä hyvin suosittuja Saksassa ja niitä syödään joka paikassa. Itse en niistä voi juurikaan sanoa tykkääväni, joten tämän vuoksi ihmettelen suuresti miten niitä meni niin paljon kaupaksi lisukkeineen. Muuten myymissämme ruoissa ei kyllä ollut mitään valitettavaa, vaikka viimeisinä päivinä jouduimmekin myymään kengurua poron sijaan, kun tavarantoimittajan varastot loppuivat kesken. Kengurun liha oli jopa yllättävän hyvän makuista ja ihan jännää vaihtelua poronsyöntiin.

Huolimatta hyvin pitkistä työpäivistämme jäi minulle kuitenkin aika paljon lähinnä henkistä pääomaa reissusta johtuen ääriolosuhteista joissa tuon kuukauden vietin. Lähinnä tämä siis johtui terveydentilastani joka tuntui pahenevan varsinkin pakkasessa ja kivutessani työpäivän päätteeksi viidenteen kerrokseen rappusia johtuen siitä ettei hostellissamme ollut hissiä. Keittiön myös huomasin olevan hyvin tiivistunnelmainen ja tämän vuoksi sitten huomasinkin sen olevan sellainen paikka, jossa tulee avauduttua omasta elämästään huomattavan paljon enemmän kuin mitä omien kavereidensa kanssa tulee tehtyä. Kokkimme myös vakuuttivat minulle tämän olevan normaalia ja niin sanottu ristiinnaiminen myös tavallista yleisempää. Itseasiassa eräät kokkimmehan sitten heti pariutuivatkin parin ekan päivän aikana mikä ei tietysti ollut kovin suuri yllätys paitsi ehkä heille itselleen. Täytyy kyllä tunnustaa noiden joulutorien romantiikan voima, sillä aika monet entisetkin työntekijät olivat juuri noilla toreilla pariutuneet. Tällaisissa tilanteissa, kun ollaan hyvin tiiviisti yhdessä tullaan pakostakin hieman läheisemmiksi kuin mitä voitaisiin normiolosuhteissa tulla. Itse myös vietin hyvin suuren osan vapaa-ajastani muualla kuin huoneessamme johtuen käsittämättömästä katkusta ja tämä toinen paikka oli viiden tytön huone jota niin sanotusti leikkisästi kutsuimme ”penthouseksi” (tämä nimitys johtui huoneen sijainnista). Myönnettäköön myös se tosiasia, että penthousessa oli myös parikin kauniimman sukupuolen yksilöä jota voisin hyvin kuvitella vaimoke-ehdokkaana. Kuitenkin johtuen juuri ajoituksesta eli toisin sanoen heidän parisuhdestatuksestaan ei mitään ikinä tapahtunut enkä voi sanoa kumpaakaan vonganneeni kovin paljoa. Vielä muutama vuosi sitten olisin tuskin tästä mitään välittänyt, mutta nykypäivänä en halua muiden ihmisten elämää enää sotkea, joten aika lailla onnistuin jättämään kyseiset naiset rauhaan. Sitä mitä tulevaisuus taas tuo tullessaan ei voi kukaan tietää.

Mitäs konkreettista sitten tästä jäi itselleni käteen? Voisi tietysti sanoa, että hapankaalia ja chilikastiketta joita molempia ostin tuliaisiksi itselleni. Mainittakoon tästä sen verran, että kun työkaverini kuulivat ostokseni niin ensimmäisenä heille tuli mieleen kuinka masentavalta se kuulosti, kun vertaa kavereideni ostoksiin. Jos nyt sitten taas miettii omaa elämää ja mitä olen vailla niin se mitä tarvitsen ei ole rahalla ostettavissa, joten miksi täyttää kämppää lisää turhalla roskalla jota ei tarvitse? Toisena konkreettisena asiana jäi mieleen se kuinka riittävän laadukasta tavaraa myymällä on varaa pyytää kovempaa hintaakin. Kolmas konkreettinen asia on se ettei hyvinvointivaltion ylläpitoon tarvitse samanlaista pilkunnussimista ja kaiken vahtimista ja kieltämistä kuin mitä Suomessa harrastetaan. Vaikka Saksa on omalla tavallaan yhtä vittumainen niin on siellä meno kuitenkin ihan helvetin paljon vapaampaa kuin Suomessa. Neljäntenä asiana jäi mieleen Suomen kalleus verrattuna Saksaan mm. asuntojen ja ruokien suhteen. Tämä tarkoittaa aikamoista kuilua mitä tulee ihmisten elintasoon. Itse en tosin pidä elintasoa minkäänlaisena mittarina, mutta Saksassa voi elää pienituloisenakin suhteellisen hyvää elämää eikä tarvitse samalla tavalla taistella olemassaolostaan tai olla tukiviidakon vietävänä. Täytyy myös muistaa Saksan suuremmat palkat, jotta kaikki saa riittävää perspektiiviä. Ruoan hinnasta täytyy kuitenkin muistaa sen verran, että yksikköhinnat ovat tietysti pienemmät kuin Suomessa johtuen juuri myyntimääristä. Itselleni tärkein asia on kuitenkin uudet ihmissuhteet joista ainakin toisia tulen vaalimaan enemmän kuin toisia. Kaikki ihmiset eivät voi olla yhtä rakkaita jokaiselle, joten eipä tästä sen enempää.

Tärkein konkreettinen asia on kuitenkin se ettei pitkät työpäivät ole mikään itsetarkoitus eikä niitä kannata tehdä mikäli ei oikeasti rakasta sitä mitä on tekemässä. En pidä niitä välttämättöminä vaan asiat yksinkertaisesti kannattaa tehdä niin hyvin ettei työmäärää tarvitse pitää minään mahdottomana. Jokaisen vain täytyy löytää oma juttunsa, jossa on parempi kuin muut. Tämä ei tietysti ole itsestään selvää kenellekään enkä itsekään ole vielä tässä vaiheessa, joten jatkan itseni kehittämistä edelleen hamaan tappiin saakka.

Seuraavassa kirjoituksessa sokea apina heittää tikkaa eli toisin sanoen ennustukseni vuodelle 2013.

-TT

PS. en kadu omia mokiani, sillä kun on paskat jo housuissa niin ei sitä vahinkoa enää mitenkään korjata.

Hyvää joulua

Haluan puolestani toivottaa rauhallista joulua kaikille lukijoilleni! Vietän jouluni perheen kanssa rauhassa ja toivon kaikille laatuaikaa omien läheistensä kanssa!

Viisaat miehet eivät käy niitä taisteluità joita eivät voi voittaa

Monille ihmisille Don Quijote on hyvin tuttu tarina miehestä joka taistelee tuulimyllyjä vastaan tutun aseenkantajan Sancho Panchan kanssa eikä ikinä pääse taistelussaan alkua pidemmälle. Asia on kuitenkin siten ettei tällaisia toivottomia taisteluita tarvitse juurikaan käydä vaan viisas mies tai nainen valitsee ne paremmin ja selviää sen takia elämästään paljon helpommalla kuin monet muut.

Tällä kertaa voin ihan rehellisesti sanottuna myöntää valinneeni väärin Saksaan lähtemällä, mutta elämä opettaa eikä ilman riittävää informaatiota tehty lähtöpäätös enää oikeastaan vituta vaan on vain todettava erehtyneensä ja jatkettava matkaa kohti uusia taisteluja. Mainittakoon tämänhetkisen taisteluni olevan lähinnä terveyspainotteinen enkä osannut sitä mitenkään ennakoida. Tämä alkaa kuitenkin olla aika pitkälti lopussa ja olen tästä taas oppinut ottamaan enemmän asioista selvää kuin toimia vain ja ainoastaan perstuntumalla. En voisi väittää etten olisi välillä nauttinutkin täällä olostani, sillä varsinkin työkaverini ovat hyvin mukavia ja tuntuvat jossakin määrin perheenjäseniltäni. Tämä on aika normaali tilanne mielestäni, sillä olen ennenkin parilla aikaisemmalla ulkomaankomennuksellani saanut monta uutta perheenjäsentä jota on kiva tavata aina kun on vain mahdollista. Olen täällä reissulla tehnyt terveyteni reistaillessa kahdentoista tunnin työpäiviä ja niillä on varmasti ollut myös jonkinlainen vaikutus oman vointiini. Lähinnä kyse on hengitysteiden ongelmista ja ainakin savulla on tässä ollut jonkinlainen vaikutus. Myös hostellihuoneemme ilma on niin surkea ettei siellä voi oleilla yhtään enempää yskimättä. Tämä tosin koskee lähinnä vain allekirjoittanutta, joten tarkkaa analyysia on vaikea tehdä enkä ole lääkäriin mennyt johtuen lähinnä siitä ettei työmaata kehtaa jättää kovin pienten asioiden takia eikä vapaa-aikaakaan viitsi tuhlata lekuriin menoon, vaikka ei se kovin järkevääkään ole. Tähän asti olen selvinnyt kuitenkin suhteellisen hyvin, mutta mikäli tänne tulee vielä kovempia pakkasia niin kusessa ollaan.

Eteenpäin ajattelin mennä valitsemalla taisteluni paljon paremmin ja odotan innolla täältä Saksasta kotiutumistani, sillä käytännössä heti joulun jälkeen alkaa oman elämäni muutostyöt ja tällä kertaa en niitä aio enää jättää pelkiksi puheiksi vaan lopettaa kaikki ”sitku, mutku, eiku,” tekosyyt ja aloittaa tositoimet. Tällä kertaa ne taitavat alkaa ortopedillä käymisellä, sillä vaikka hengitystieni ovat reistailleet enemmän niin jalkanikaan ei ole vielä kunnolla parantunut, joten nyt alkaa olla viimeiset hetket hoitaa se asia. Tämä saattaakin siirtää allekirjoittaneen pidemmälle ”lomalle”, mutta en näe tätä minään ongelmana vaan lähinnä mahdollisuutena hoitaa omat asiani uuteen uskoon. Olen tällä reissullani nimittäin huomannut ettei ole mitään järkeä olla puolet vuorokaudesta töissä, kun asiansa oikein hoitamalla voi tehdä työtä vain pari tuntia päivässä ja elää silti ihan täyttä elämää. En sano tämän olevan mitenkään helppoa, mutta se on myös mahdollista. Kylmä fakta on se ettei tämä muutos onnistu uskomalla vanhoihin totuuksiin kuten kovaan työntekoon, sillä kova työnteko ei todellakaan auta mikäli et hoida asioitasi selkeästi paremmin kuin muut. Tiedän ettei suurin osa usko tätä, mutta ihminen voi olla lähestulkoon mitä tahansa kuin vain haluaa. Ei tämä muutos tule itsellenikään olemaan yksinkertainen asia enkä pidä sitä missään nimessä itsestään selvänä, mutta seuraavat vuodet tulevat näyttämään miten tulee käymään. Tarkoitus on pystyä työskentelemään paikasta riippumatta pari tuntia päivässä tuottaen riittävän toimeentulon. Tämä tarkoittaa huomattavasti suurempia tuloja kuin mitä tällä hetkellä, sillä aion pystyä matkustelemaan samalla, kun töitäni teen. Tietysti muutokset matkan varrella ovat aina mahdollisia, joten saa nähdä miten projekti tästä etenee. Voi tietysti olla, että löydän itseni loppujen lopuksi samasta paikasta kuin mistä olen lähtenytkin, mutta se saattaa sittenkin olla paras paikka ainakin allekirjoittaneelle.

Bloggaaminen tulee varmasti jatkumaan tulevaisuudessakin, mutta saatan jossain vaiheessa vaihtaa sekä kieltä että hieman formaattia. Myös julkaisutiheys tulee mitä todennäköisimmin kasvamaan heti joulun jälkeen. Tämä johtuu aika pitkälti siitä, että tarkoitus on erityisesti kehittyä kirjoittamisessa. Alkuun voi tietysti olla vaikeampaa löytää riittävästi mielenkiintoisia aiheita, mutta en anna sen tosiseikan masentaa itseäni vielä ennen kuin olen kunnolla aloittanut. Näillä fiiliksillä mennään juuri tällä hetkellä. Täältä Saksasta tämä on viimeinen kertomukseni ennen Suomeen saapumistani, mutta teen vielä jonkin tilinpäätöksen tästä reissusta ennen vuoden loppua.

-TT

PS. Erityisesti lapsiperheille joululahjavinkkinä ettei laatuaikaa voi mikään tavara ikinä voittaa!

Laatu ja kilpailukyky sekä lisäarvon tuottaminen palveluilla

Taisteluväsymys alkaa painaa niin henkisesti kuin fyysisestikin tällä Saksan keikalla, joten saa nähdä miten tätä kirjoittaessa se tulee näkymään. Kuitenkin olen aika hyvillä mielin juuri tällä hetkellä, sillä tunnelin päässä alkaa pikkuhiljaa näkymään valoa ja kaikki alkaa taas pikkuhiljaa näyttämään kirkkaammalta kuin vielä muutama päivä sitten. Kuitenkin on huomioitava, että tietysti tämä ainut viikoittainen vapaapäiväni parantaa fiilistäni ja huomenna asiat voivat olla taas ihan toisin. Elämään tosin kuuluvat ylä- ja alamäet eikä varsinkaan jälkimmäisiltä voi välttyä vaikka asiat näyttäisivät menevän juuri siihen suuntaan kuin on itse halunnut.

Paskanjauhanta on hyvä sitten lopettaa aika nopeasti, sillä tiedän joidenkin teistä lukijoista kuitenkin jopa todella odottavan aina seuraavaa kirjoitusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen hintakilpailukyky teollisuudessa alkaa olla mennyttä tuottavuuden hyvästä pitkäaikaisesta kasvusta huolimatta. Tässä tapauksessa onkin sitten pakko löytää uusia kilpailuvaltteja joista itse ainakin näiden vähäisten Saksan kokemusten perusteella olettaisin laadun olevan kuitenkin se juttu jolla myös suomalaistenkin on mahdollista kilpailla muiden maiden kanssa globaalissa kilpailukentässä.  Ainakin itse täällä Saksassa törmään kahteen sanaan, jotka ovat ylitse muiden mitä asiakkaiden suusta pääsee. Toinen on Schlecht ja toinen lecker ensimmääinen on huono tai surkea ja lecker on sitten maukasta tai jotain vastaavaa ja varsinkin paikalliset lapset tuntuvat sitä sanaa viljelevän, kun he meidän markkinapaikkamme ohi kulkevat. Koska ”tavaramme” ovat aika pitkälti kaikkien näkyvillä niin vähäisellä Saksan kielen taidollanikin on helppo nähdä mahdolliset maksavat asiakkaamme. Kun tavaran laatu näyttää huonolle niin tässä tapauksessa se myös yleensä onkin sitä. Itse tosin tykkäsin ruoastamme pari ekaa viikkoa, mutta kaikki alkaa jossain vaiheessa maistumaan puulta. Hyvä laatu on mielestäni olennainen osa hyvää tuotetta ja sekundaa voi aina myydä hyvin vähän aikaa ennen kuin totuus paljastuu ja se paljastuu aina ennemmin tai myöhemmin. Suomessa on aivan ainutlaatuiset mahdollisuudet tehdä laatua, sillä ainakin vielä tällä hetkellä monien vientiyritysten työntekijät ovat hyvin ammattitaitoisia johtuen korkeasta koulutuksesta. Itse koulutus ei tietenkään ole tae mistään ammattitaidosta vaan se luo paremmat mahdollisuudet sitä hankkia. Varsinkin nykypäivänä suomalainen koulutus keskittyy enemmän tasapäistämiseen ja muodolliseen pätevyyteen kuin itse oikeaan asiaan. Korkeakouluissa on paljon sellaisia opiskelijoita jotka eivät pysty minkäänlaiseen kunnolliseen itsenäiseen ajatteluun vaan jopa teknillinen korkeakoulutus on mahdollista hankkia opettelemalla kaiken ulkoa ja opettelemalla vanhojen tenttien kysymykset ja niihin vastaukset. Jos miettii eri alojen huippuja Suomessakin niin suurin osa heistä ei ole koulutusjärjestelmämme tulosta vaan he ovat menestyneet siitä huolimatta mikä kertoo aika pitkälti siitä ettei meidän tarvitsisi laittaa suurinta osaa ikäluokistamme korkeakoulutukseen vaan jotenkin onnistua kannustamaan heitä luottamaan omaan tekemiseensä ja kehitykseensä. Pidän omaehtoista kouluttautumista kaikista parhaimpana vaihtoehtona mitä tulee todelliseen oppimiseen. Myös tekeminen on ihan helvetin tärkeää, sillä ilman tiettyjä määriä harjoitusta on turha odottaa kovin laadukasta tekemistä. Itselleni tämä tekeminen on hyvinkin vaikeaa aina välillä, sillä olen huomattavan paljon enemmän pohdiskelevaa kuin tekevää ihmistyyppiä. Tämä on ehkä tällä hetkellä suurin kuiluni sen suhteen, että olisi mahdollista luoda tästä blogista ja asiasta bisnestä. Lukijoiden määrää en usko pystyväni kasvattamaan juuri muilla tavoin kuin luomalla parempaa sisältöä.

Mitä sitten taas tulee lisäarvon tuottamiseen niin Suomesta on tullut järkyttävän selkeästi itsepalveluyhteiskunta mikä ei sitten taas yhtään helpota teollisuutemme kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Ainakin täällä Saksassa sentään saa jonkinlaista palvelua mitä ei oikein voi millään sanoa Suomesta, kun siellä ei edes monilla huoltoasemilla saa minkäänlaista huoltoa autoonsa. En tosin ole täälläkään huoltoasemilla vieraillut, mutta esimerkiksi paikallisessa kirjakaupassa on sijoitettu sohvia ihmisille, jotta he voivat lukea kirjoista osia. Itse käytin tätä mahdollisuutta viime viikolla ja tulen sitä varmaan tänäänkin käyttämään. Tämän seurauksena myös ostin itselleni kirjan jota en muuten olisi tullut hankkineeksi mikä tarkoitaa käytännössä sitä etten usko näiden sohvien ja näiden seurauksena suuremman tilantarpeen maksavan tälle kirjakaupalle yhtään vaan itseasiassa tuovan huomattavan paljon lisäarvoa asiakkaille. Nykypäivänä kun on varsin helppoa tilata kirjansa netin kautta ”ilmaisella postituksella” ihan mihin maahan tahansa. Ilmaiseksi on tietysti lainausmerkeissä, sillä asiakas maksaa lähestulkoon aina osansa yritysten kuluista tavalla tai toisella. Itse en usko ostavani suomalaisista kirjakaupoista juuri tämän lisäarvon puuttumisen vuoksi mitään, sillä nettikaupoistakin joutuu tilatessaan joko maksamaan ylisuuren postimaksun tai sitten hakemaan itse kirjakaupasta asti tilaamansa. Näitä esimerkkejä riittää monia, mutta ehkä itselleni tämä asia on kaikista läheisin johtuen juuri siitä, että luen hyvin paljon.

Jos löytyy kommentteja niin yritän tänään niihin vastata. Viikonloppuna ovat kiireisimmät aikamme, joten en varmaan jaksa kovin paljoa nettiä selata työpäivien jälkeen. Seuraava kirjoitus tulee varmaan vasta viikon päästä.

Over and out,

TT

Suomi VS Saksa, perstuntuma

Vajaa pari viikkoa on täällä Saksassa nyt mennyt ja jonkinlainen perstuntuma on otettu tähän maahan. Tämän innoittama ajattelinkin nyt vapaapäivänäni (ei välttämättä julkaisupäivä) kirjoitella ensivaikutelmia mitä tulee näiden kahden maan eroihin. Tällä hetkellä Suomi on aika pahasti tappiolla mitä tulee hyvien asioiden määrään, mutta yksi tärkeimmistä asioista eli ihmiset ovat mielestäni Suomen puolella kaiken kaikkiaan. Tätähän on tosin vaikea mitata, sillä se perustuu lähinnä allekirjoittaneen mielipiteisiin eikä mihinkään numeroarvioihin.

Kuitenkin on myös helppo keskittyä numeroihin, sillä varsinkin hintojen kohdalla kyse on pelkästään siitä. Ensimmäinen huomioon otettava asia ainakin itselleni tuppaa olemaan alv joka on täällä Saksassa tietääkseni 19%. Jo pelkästään tämä tuo jonkin verran eroa hintoihin, jotka eivät ainakaan tietyissä asioissa täällä Saksassa ole juurikaan halvempia suppean yhden päivän kaupoissa pyörimisen jälkeen. Täällä Saksassa tuntuvat olevan hyvinkin laatutietoisia eivätkä suostu ostamaan ihan mitä roskaa tahansa. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. se tosiasia ettei lihaa ostaessa tarvitse kuljettaa kotiinsa valmismarinadipaskaa, jota lähinnä vain Suomessa tarjotaan. Ostovoimaakin on huomattavan paljon enemmän johtuen kovemmista palkoista ja pienemmistä veroista. Tämä on mielikuvani, mutta ilmeisesti Saksan verojärjestelmä on vielä selkeästi monimutkaisempi kuin kotimaassamme, joten se on sitten mitä ilmeisemmin tapauskohtaista.  Jotkin hinnat ovat täällä suunnilleen samalla tasolla kuin Suomessa ja tästä parhaimpana esimerkkinä viihde-elekotroniikka mikä itselle hyvin suppealla otannalla näytti suunnilleen samanhintaiselta, mutta mitä ilmeisemmin ainakin nettikaupasta saa Suomeen tilattuna nämäkin tuotteet ainakin jonkin verran halvemmalla. Mitä tulee ainakin vaatteisiin niin Saksa on selkeästi halvempi monessa mielessä.

Mitä taas tulee ruokiin ja juomiin niin täällä molemmat ovat aika selkeästi halvempia ja varsinkin ”ulkona” syöminen ja juominen on selkeästi halvempaa. Täällä normaali puolenlitran tuoppi on kolmisen Euroa baarissa ja syominenkin on varmaan kolmisenkymmentä prosenttia halvempaa, mutta sitä on suhteellisen vaikea todeta, sillä saksalainen ruoka on aika helvet paljon erilaista kuin mitä Suomessa on oppinut syömään. Varsinkin täällä Stuttgartissa Schwaabilainen ruoka on aika lailla erilaista ja se on mielestäni jotenkin juusto- ja perunapitoista, mutta voin yhtä hyvin olla täysin väärässä. Itse olen yleensä ”ilmaisesta” ruoasta irtauduttuani syönyt lähinnä kiinalaista nuudelihöttöä erinäisten friteerattujen lisukkeiden kanssa. Tämä ateria on maksanut peräti nelisen Euroa ”perinteisessä” muovisessa take away pakkauksessa. Sanoisin, että suhteellisen halpaa ja se myös näkyy ravintolan jonoissa. Kaipailin tällaista vaihtoehtoa edes suunnilleen samoilla hinnoilla Suomeenkin, mutta eipä taida näkyä kun kukaan ei pysty myymään tappiolla kovin pitkään. Koska tuossa jo kyseltiinkin hintavertailun perään niin kävin tänään paikallisessa Lidlissä tekemässä hyvin suppean hintatarkastelun, joten tässä se tulee:

Saskia-vesi 1.5l 0.19€+pantti 0.25€

Freeway cola 1.5l 0.39+pantti 0.25€

banaani 1.15€/kg

patonkin 0.69€

pekoni 1.66€ 2*125g

maito 1l 0.54€

sokeri/kg 0.89€

munat 10kpl 1.09€

primadonna oliiviöljy 750ml 2.59€

omenamehu 1.5l 1.12€

Jokainen voi sitten käydä tarkastelemassa siellä Suomessa miltä hinnat näyttävät. Olen pahoillani ettei juuri tullut lihojen hintoja esille, mutta ongelmana on oma kielitaitoni ja se ettei paikallisesta Lidlistä löytynyt marinoitua lihaa juuri ollenkaan. Oma perstuntumani on, että jauheliha on hieman halvempaa kuin Suomessa ja varmaan muutkin, mutta tätä tarkemmin en osaa sanoa. Suppeatahan tämä tietysti on, mutta kaipa tosta listasta saa jo jotain irti. Nämä kaikki tuotteet löytyvät kuitenkin molempien maiden saksalaisSiwoista, joten ne ovat suoraan vertailukelpoisia.

Yksi asia mikä täällä Saksassa hieman hämmästyttää on se, että täällä on kuitenkin selkeästi monissa määrin vapaampaa kuin Suomessa joka on kyllä kieltojen ja määräysten yksi kärkimaista enkä todellakaan tarkoita sitä hyvässä mielessä vaan pikemminkin päinvastoin. Osataan sitä toisaalta myös täälläkin eikä tietyt viranomaise eroa mitenkään suomalaisista. Pilkunnussiminen on täällä myös aikamoista ja jotkin säädökset joihin itse olen törmännyt täällä käsittämättömiä. Myös tietyn viranomaisen pikkumaisuus oltuaan väärässä on vittumainen ilmiö, mutta tuskin ainutlaatuinen siellä kotimaassakaan. Tästä ei nyt sitten tällä kertaa enempää, mutta tällaiset pikkuasiat ainakin saavat vitutuskäyräni nousemaan. En tosin ole harkinnut tänne muuttamista, joten eipä tarvitse hirveästi näistä asioista huolehtia.

Vielä lopuksi haluan sanoa pari asiaa meille kaikille hyvin tärkeistä asioista eli säästä ja ihmisistä. En kommentoi kesäsäätä sen enempää, mutta ainakin alkutalvi täällä etelä-Saksassa on ollut sateinen, tuulinen ja lämpötilat ovat pyörineet noin nollasta asteesta vajaaseen kymmeneen. Tänään tuli lunta, mutta aika laillahan se on vaan höttöä joka sulaa heti pois. Mitä tulee ihmisiin niin tykkään kyllä suomalaisista enemmän kuin saksalaisista, mutta tämäkin on niin pieni otos ettei siitä pitäisi tehdä juurikaan suurempia johtopäätöksiä. Se mikä nyt ensimmäisenä tulee mieleen niin saksalaisnaiset ovat mielestäni aika lailla harmaata massaa, jos ei lasketa mukaan niitä joista selkeästi näkee etteivät heidän sukunsa ole ainakaan kovin kauaa maassa asuneet. Saksalaisista voi myös sanoa etteivät suurin osa heistä halua juurikaan erottua toisistaan ainakaan vaatetukselta mikä on tietysti aika lailla tuttua myös Suomessakin, joten suomalaisten on varmasti helppo sulautua joukkoon kunhan opettelevat riittävästi kieltä.

Mainittakoon nyt sen verran, että mitä tulee niin sanottuun hyvinvointivaltioon niin minä näen niin paljon etumatkaa Saksalle, että kyllä Suomestakin on mahdollista saada selkeästi parempi paikka kunhan tulee pakkomuutos ja se todellinen katastrofi on jo näkyvissä. Täällä ei nimittäin juurikaan näy köyhiä ja keskimäärin kaikki isommat kulutushyödykkeet kuten autot ovat täällä paljon parempia mikä kertoo huomattavasti vauraammasta maasta kuin Suomi. Turvallisuusasioista sen verran, että täällä on mielestäni hyvin turvallinen olo iltaisin, mutta mikäli olet yksinäinen nainen niin siinä tapauksessa on syytä varoa hyvin paljon eikä ikinä pysähtyä, vaikka miehet mukavia juttelisivatkin. Huolimatta Saksan etumatkasta muissa asioissa niin suomalaiset ihmiset kaikkine huonoine puolineenkin kääntävät edun hieman Suomelle ainakin juuri näiden vajaan kahden viikon perusteella. Voisin kuitenkin hyvin nähdä asuvani myös täällä, mutta mitään syytä siihen ei juuri tällä hetkellä ole.

Mitä todennäköisimmin julkaisupäivä on huominen perjanta 7. joulukuuta, sillä en halua tällaista vertailua julkaista juuri kun maamme juhlii vuoden tärkeintä päiväänsä. Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän vielä mainitsemalla etten usko seuraavan kirjoituksen tulevan julkaistuksi ennen seuraavaa vapaapäivääni. Kaikkea hyvää sinne koti-Suomeen!

-TT

sekalaista Saksasta

Terveisiä Saksan maalta. Lupasin edellisen kirjoituksen kommenteissani vilkaisun saksalaisten elintarvikkeiden hintatasoon, mutta näin normaalia hieman lyhyemmän työpäivän kunniaksi ajattelin tempaista hieman kuulumisia täältä. Tänään olin noin 11 tuntia töissä normaalin 12-13 tunnin sijaan ja huomasin yhtäkkiä omaavani zeniläisen mielenrauhan joka odottaa huomisen vapaapäivän johdosta. Käytännössä olen ollut töissä noin 10 päivää tuolla pidemmällä työpäivällä, joten lomapäivä tulee tarpeeseen.

Tällä reissulla olen kyllä oppinut taas arvostamaan yhtä ammattiryhmää aikaisempaa enemmän ja tämän seurauksena olen itsekin päässyt ”nauttimaan” ylipitkistä työpäivistä ilman riittävää arvostusta. Suurimmalla osalla tästä porukasta on hyvin paljon lyhyemmät työpäivät ja jotkut heistä jaksavat silti valittaa, mutta suotakoon se heille. Kaikki asiat eivät aina mene elämässä tasan eikä siitä kannata ottaa enempää stressiä. Mitä taas tulee omaan työhöni niin fyysinen rasitus on selkeästi suurempi kuin mitä olin ajatellut ja välillä kiirekin puskee päälle. Kaikkia tuntuu välillä vituttavan ja tällä reissulla olen taas oppinut inhoamaan tiettyä ihmisryhmää joita voi vaikka kutsua teennäisiksi paskoiksi. Onneksi näitä mulkvisteja ei juurikaan ole tällä reissulla, mutta yksikin on liikaa. Tarkempiin yksityiskohtiin en mene, mutta en todellakaan halua katsella tällaista ihmistä ja se onkin suurin syy miksi en tule tänne enää uudestaan. Muuten meillä on täällä helvetin hyvä porukka eikä juuri ketään tarvitse mielestäni vaihtaa. Mikään ei ainakaan allekirjoittanutta vituta enemmän kuin ”kerätä käpyjä” kuvainnollisesti metsästä kuten huomenna itsenäisyyspäivänämme tuleva tuntematon sotilas taas näyttää. Tämä jo noin parisenkymmentä vuotta katkeamatta jatkunut perinne jää väliin huomisen osalta.  

Kuitenkin joskus on välillä hyvä päästä eroon tietyistä käyttäytymismalleista jo ihan turtumisenkin osalta. Näiden käyttäytymismallien rikkoutuminn on kuitenkin aika hyvä asia loppujen lopuksi. Tämä ei tietystikään koske varsinaisesti tuntemattoman sotilaan katsomista itsenäisyyspäivänä vaan eräitä henkilökohtaisia asioita joita on vaikea muuttaa.  Tämän tarkemmin en halua näitä selittää. Tällä hetkellä näyttää siltä ettei eräs käyttäytymismallini tule muuttumaan, mutta olen jo pikkuhiljaa alkanut sen tiedostamaan. Tiedostaminen on tietysti yksi askel muutokseen, mutta vasta ensimmäinen ja matka on näissä tapauksissa hyvinkin pitkä. Jokaisella meistä kuitenkin on näitä ja toivottavasti mahdollisimman monet tulevat pääsemään niistä pahimmistaan eroon mikäli ne tiedostavat. Kerrotaan nyt sen verran ettei tällä kertaa ole kyseessä alkoholinkäyttö vaan ihmissuhdeasiat.

Mainittakoon sen verran täältä Stuttgartista, että ainakin vaatteiden hinnat ovat selkeästi halvemmat kuin siellä kotimaassa ja ajattelin tämän asian käyttää hyväkseni ja ostan hieman sellaista vaatetta, jota tarvitsen vuodesta toiseen. Kuitenkin tämän reissun seurauksena on myös pakko heittää roskiin kasa vaatteita, sillä työnkuvani vuoksi ne haisevat eräälle Suomessakin hyvin tunnetulle kalalle eikä sitä hajua oikein pääse karkuun edes hostellihuoneessani. Pakko kuitenkin sanoa, että itsepä olen paskani valinnut, joten kuukausi sitä on nyt kärsittävä. Onneksi juuri muita miinuspuolia pitkien työpäivien lisäksi ei ole kuitenkaan ja kokemuksenahan tämä taas näyttää sen kuinka vähemmän on oikeasti enemmän, sillä aika pitkälti pidän liian pitkiä työpäiviä valintana jota ei ole pakko tehdä, vaikka sitä tietysti nykypäivänä vaaditaankin. Vaihtoehto tälle valinnalle on joko ala joka ei ole kovin kilpailtu tai sitten erittäin suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaille. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee koko ajan kilpailun koventuessa ympäri maailmaa, joten kaikkien olisi tähän todellisuuteen jo vihdoinkin herättävä mitä se sitten jokaisen kohdalla ikinä tarkoittaakin.

Palaan hintatasoon seuraavassa kirjoituksessani tarkemmin ja siihen voi joko mennä pidempään tai sitten ei mene huomisiltaa kauempaa. Riippuu niin paljon siitä miten jaksan kierrellä ympäri kaupunkia ensimmäisenä päivänä jolloin on aikaa esimerkiksi käydä kaupoissa. On sataprosenttisen varmaa, että aion ainakin huomenna syödä hyvin, sillä siihen ei ole montaa hyvää tilaisuutta vielä ollut. Tämän lisäksi aion myös nauttia omasta tilastani, sillä vapaapäivänäni ovat melkein kaikki muut töissä. Mainittakoon muuten tähän loppuun vielä sellainen seikka, että hyvin monet meistä tällä hetkellä miettivät onko pakko palata takaisin sinne Suomeen? Tällä hetkellä Saksa vaikuttaa oikealta hyvinvointivaltiota Suomeen verrattuna.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille sinne koti-Suomeen ja nauttikaa vapaistanne, sillä niin minäkin aion tehdä!

-TT

Marraskuu2012 Cash +535€ salkku +3.0% yhteensä 9000€

Totuus on muuten joskus tarua ihmeellisempää, sillä jostain syystä marraskuun jälkeen saldo näyttää tasan yhdeksän tonnia aika lailla muutaman kympin tarkkuudella riippuen pyöristyksistä, sillä olen pitänyt kuukausisaldoja viiden Erkin tarkkuudella. Käteistä tuli kerättyä hieman yli viisisataa ja yllättävästi salkun hinta nousi jopa kolmisen prosenttia, kun taas luulin sen lähinnä lähtevän laskuun.

Menopuoli marraskuussa oli aika odotettu, joten siitä ei oikeastaan voi juuri enempää mainita. Ehkä pakolliset menot olivat hieman odotettua suuremmat mutta muuten ei niistäkään ole juuri mitään kerrottavaa. Joulukuussa odotan menojeni olevan hyvin paljon pienemmät johtuen siitä ettei minun tarvitse oikeastaan ennen jouluaattoa maksaa ruoasta juuri mitään. Jätin tosin rahat perheelle joulukinkkuun, koska en sitä ehdi itse hakemaan. Veljeni saa sen noutaa äitini kanssa perinteistä poiketen. En sitä kuitenkaan pane pahakseni, sillä ei se mikään ilo ole ikinä ollut vaikka ei se nyt mikään raskas taakkakaan ole. Joulukuussa menopuoleen on ruokien lisäksi tällä hetkellä kuulumassa pari joululahjaa ja illanistujaisia joissa menopuoli on hyvin pieni johtuen Saksan hintatasosta. Myöskin ajattelin hankkia muutaman kirjan itselleni joululahjaksi, sillä on taas se aika jolloin niitä tulee tilattua.

Tulopuoli on siitä erilainen pitkästä aikaa, että ne ovat jo tiedossa etukäteen ja sitä ei ole tapahtunut hyvin pitkään aikaan. Tämän seurauksena on helppo arvata käteisvarojeni muutoksen olevan noin 800 Euroa plussalla, jos en jostain syystä intoudu vielä menemään ”töihin” joulun ja uuden vuoden välillä, mutta en pidä sitä todennäköisenä vaihtoehtona. Pidän sitä kuitenkin mahdollisena, sillä vähän houkuttelisi kerätä sen verran ylijäämää, jotta ensimmäinen kymppitonni tulisi täyteen pidemmässä projektissani. Se tosin riippuu myös osakekurssien muutoksista. Joulukuussa on sitten aika harkita veroseuraamuksia, sillä olisi mielestäni tyhmää jättää tietyt mahdollisuudet käyttämättä. Joko myyn PKC:n osakkeita alle tuhannen Euron edestä tai sitten otan luovutustappiot Fortumin osakkeista, mutta en osaa vielä tässä vaiheessa kertoa kumpi on järkevämpi vaihtoehto. Odotan tosin kurssien laskevan, joten ehkä se olisi järkevämpi silloin myydä Fortumit pois, mutta se nähdään sitten joulukuun lopussa.

Henkilökohtaisesta elämästäni kirjoitan ensi viikolla kunhan ehdin viettää vapaapäivää, sillä varsinkin viikonloppuna ovat vuorossa kahdentoista tunnin työvuorot. Alkuviikosta palaan sitten sorvin ääreen ja kerron Saksan reissustani paljon lisää kunhan vapaapäivä koittaa. Sen verran voin jo kuitenkin tunnustaa, että olen nauttinut alkoholia muutaman annoksen, mutta kahta enempää en ole vielä yhtenä iltana ottanutkaan. Tämä sopii minulle oikein hyvin ja uskon palaavani alkoholittomaan elämään heti Suomeen palattuna, sillä pärjäilen varmasti siellä paremmin ilman tätä ”nautintoainetta”. Kirjottelen tästä lisää jossain vaiheessa. Nyt on aika pistää kirjoitukset pakettiin ja ruveta nukkumaan, kun on univajetta päässyt kertomaan. Valitettavasti kirjoitus on tällä kertaa näin lyhyt.

Hyvää joulukuun alkua!

-TT