sekalaista Saksasta

Terveisiä Saksan maalta. Lupasin edellisen kirjoituksen kommenteissani vilkaisun saksalaisten elintarvikkeiden hintatasoon, mutta näin normaalia hieman lyhyemmän työpäivän kunniaksi ajattelin tempaista hieman kuulumisia täältä. Tänään olin noin 11 tuntia töissä normaalin 12-13 tunnin sijaan ja huomasin yhtäkkiä omaavani zeniläisen mielenrauhan joka odottaa huomisen vapaapäivän johdosta. Käytännössä olen ollut töissä noin 10 päivää tuolla pidemmällä työpäivällä, joten lomapäivä tulee tarpeeseen.

Tällä reissulla olen kyllä oppinut taas arvostamaan yhtä ammattiryhmää aikaisempaa enemmän ja tämän seurauksena olen itsekin päässyt ”nauttimaan” ylipitkistä työpäivistä ilman riittävää arvostusta. Suurimmalla osalla tästä porukasta on hyvin paljon lyhyemmät työpäivät ja jotkut heistä jaksavat silti valittaa, mutta suotakoon se heille. Kaikki asiat eivät aina mene elämässä tasan eikä siitä kannata ottaa enempää stressiä. Mitä taas tulee omaan työhöni niin fyysinen rasitus on selkeästi suurempi kuin mitä olin ajatellut ja välillä kiirekin puskee päälle. Kaikkia tuntuu välillä vituttavan ja tällä reissulla olen taas oppinut inhoamaan tiettyä ihmisryhmää joita voi vaikka kutsua teennäisiksi paskoiksi. Onneksi näitä mulkvisteja ei juurikaan ole tällä reissulla, mutta yksikin on liikaa. Tarkempiin yksityiskohtiin en mene, mutta en todellakaan halua katsella tällaista ihmistä ja se onkin suurin syy miksi en tule tänne enää uudestaan. Muuten meillä on täällä helvetin hyvä porukka eikä juuri ketään tarvitse mielestäni vaihtaa. Mikään ei ainakaan allekirjoittanutta vituta enemmän kuin ”kerätä käpyjä” kuvainnollisesti metsästä kuten huomenna itsenäisyyspäivänämme tuleva tuntematon sotilas taas näyttää. Tämä jo noin parisenkymmentä vuotta katkeamatta jatkunut perinne jää väliin huomisen osalta.  

Kuitenkin joskus on välillä hyvä päästä eroon tietyistä käyttäytymismalleista jo ihan turtumisenkin osalta. Näiden käyttäytymismallien rikkoutuminn on kuitenkin aika hyvä asia loppujen lopuksi. Tämä ei tietystikään koske varsinaisesti tuntemattoman sotilaan katsomista itsenäisyyspäivänä vaan eräitä henkilökohtaisia asioita joita on vaikea muuttaa.  Tämän tarkemmin en halua näitä selittää. Tällä hetkellä näyttää siltä ettei eräs käyttäytymismallini tule muuttumaan, mutta olen jo pikkuhiljaa alkanut sen tiedostamaan. Tiedostaminen on tietysti yksi askel muutokseen, mutta vasta ensimmäinen ja matka on näissä tapauksissa hyvinkin pitkä. Jokaisella meistä kuitenkin on näitä ja toivottavasti mahdollisimman monet tulevat pääsemään niistä pahimmistaan eroon mikäli ne tiedostavat. Kerrotaan nyt sen verran ettei tällä kertaa ole kyseessä alkoholinkäyttö vaan ihmissuhdeasiat.

Mainittakoon sen verran täältä Stuttgartista, että ainakin vaatteiden hinnat ovat selkeästi halvemmat kuin siellä kotimaassa ja ajattelin tämän asian käyttää hyväkseni ja ostan hieman sellaista vaatetta, jota tarvitsen vuodesta toiseen. Kuitenkin tämän reissun seurauksena on myös pakko heittää roskiin kasa vaatteita, sillä työnkuvani vuoksi ne haisevat eräälle Suomessakin hyvin tunnetulle kalalle eikä sitä hajua oikein pääse karkuun edes hostellihuoneessani. Pakko kuitenkin sanoa, että itsepä olen paskani valinnut, joten kuukausi sitä on nyt kärsittävä. Onneksi juuri muita miinuspuolia pitkien työpäivien lisäksi ei ole kuitenkaan ja kokemuksenahan tämä taas näyttää sen kuinka vähemmän on oikeasti enemmän, sillä aika pitkälti pidän liian pitkiä työpäiviä valintana jota ei ole pakko tehdä, vaikka sitä tietysti nykypäivänä vaaditaankin. Vaihtoehto tälle valinnalle on joko ala joka ei ole kovin kilpailtu tai sitten erittäin suuren lisäarvon tuottaminen asiakkaille. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee koko ajan kilpailun koventuessa ympäri maailmaa, joten kaikkien olisi tähän todellisuuteen jo vihdoinkin herättävä mitä se sitten jokaisen kohdalla ikinä tarkoittaakin.

Palaan hintatasoon seuraavassa kirjoituksessani tarkemmin ja siihen voi joko mennä pidempään tai sitten ei mene huomisiltaa kauempaa. Riippuu niin paljon siitä miten jaksan kierrellä ympäri kaupunkia ensimmäisenä päivänä jolloin on aikaa esimerkiksi käydä kaupoissa. On sataprosenttisen varmaa, että aion ainakin huomenna syödä hyvin, sillä siihen ei ole montaa hyvää tilaisuutta vielä ollut. Tämän lisäksi aion myös nauttia omasta tilastani, sillä vapaapäivänäni ovat melkein kaikki muut töissä. Mainittakoon muuten tähän loppuun vielä sellainen seikka, että hyvin monet meistä tällä hetkellä miettivät onko pakko palata takaisin sinne Suomeen? Tällä hetkellä Saksa vaikuttaa oikealta hyvinvointivaltiota Suomeen verrattuna.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille sinne koti-Suomeen ja nauttikaa vapaistanne, sillä niin minäkin aion tehdä!

-TT