Laatu ja kilpailukyky sekä lisäarvon tuottaminen palveluilla

Taisteluväsymys alkaa painaa niin henkisesti kuin fyysisestikin tällä Saksan keikalla, joten saa nähdä miten tätä kirjoittaessa se tulee näkymään. Kuitenkin olen aika hyvillä mielin juuri tällä hetkellä, sillä tunnelin päässä alkaa pikkuhiljaa näkymään valoa ja kaikki alkaa taas pikkuhiljaa näyttämään kirkkaammalta kuin vielä muutama päivä sitten. Kuitenkin on huomioitava, että tietysti tämä ainut viikoittainen vapaapäiväni parantaa fiilistäni ja huomenna asiat voivat olla taas ihan toisin. Elämään tosin kuuluvat ylä- ja alamäet eikä varsinkaan jälkimmäisiltä voi välttyä vaikka asiat näyttäisivät menevän juuri siihen suuntaan kuin on itse halunnut.

Paskanjauhanta on hyvä sitten lopettaa aika nopeasti, sillä tiedän joidenkin teistä lukijoista kuitenkin jopa todella odottavan aina seuraavaa kirjoitusta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomen hintakilpailukyky teollisuudessa alkaa olla mennyttä tuottavuuden hyvästä pitkäaikaisesta kasvusta huolimatta. Tässä tapauksessa onkin sitten pakko löytää uusia kilpailuvaltteja joista itse ainakin näiden vähäisten Saksan kokemusten perusteella olettaisin laadun olevan kuitenkin se juttu jolla myös suomalaistenkin on mahdollista kilpailla muiden maiden kanssa globaalissa kilpailukentässä.  Ainakin itse täällä Saksassa törmään kahteen sanaan, jotka ovat ylitse muiden mitä asiakkaiden suusta pääsee. Toinen on Schlecht ja toinen lecker ensimmääinen on huono tai surkea ja lecker on sitten maukasta tai jotain vastaavaa ja varsinkin paikalliset lapset tuntuvat sitä sanaa viljelevän, kun he meidän markkinapaikkamme ohi kulkevat. Koska ”tavaramme” ovat aika pitkälti kaikkien näkyvillä niin vähäisellä Saksan kielen taidollanikin on helppo nähdä mahdolliset maksavat asiakkaamme. Kun tavaran laatu näyttää huonolle niin tässä tapauksessa se myös yleensä onkin sitä. Itse tosin tykkäsin ruoastamme pari ekaa viikkoa, mutta kaikki alkaa jossain vaiheessa maistumaan puulta. Hyvä laatu on mielestäni olennainen osa hyvää tuotetta ja sekundaa voi aina myydä hyvin vähän aikaa ennen kuin totuus paljastuu ja se paljastuu aina ennemmin tai myöhemmin. Suomessa on aivan ainutlaatuiset mahdollisuudet tehdä laatua, sillä ainakin vielä tällä hetkellä monien vientiyritysten työntekijät ovat hyvin ammattitaitoisia johtuen korkeasta koulutuksesta. Itse koulutus ei tietenkään ole tae mistään ammattitaidosta vaan se luo paremmat mahdollisuudet sitä hankkia. Varsinkin nykypäivänä suomalainen koulutus keskittyy enemmän tasapäistämiseen ja muodolliseen pätevyyteen kuin itse oikeaan asiaan. Korkeakouluissa on paljon sellaisia opiskelijoita jotka eivät pysty minkäänlaiseen kunnolliseen itsenäiseen ajatteluun vaan jopa teknillinen korkeakoulutus on mahdollista hankkia opettelemalla kaiken ulkoa ja opettelemalla vanhojen tenttien kysymykset ja niihin vastaukset. Jos miettii eri alojen huippuja Suomessakin niin suurin osa heistä ei ole koulutusjärjestelmämme tulosta vaan he ovat menestyneet siitä huolimatta mikä kertoo aika pitkälti siitä ettei meidän tarvitsisi laittaa suurinta osaa ikäluokistamme korkeakoulutukseen vaan jotenkin onnistua kannustamaan heitä luottamaan omaan tekemiseensä ja kehitykseensä. Pidän omaehtoista kouluttautumista kaikista parhaimpana vaihtoehtona mitä tulee todelliseen oppimiseen. Myös tekeminen on ihan helvetin tärkeää, sillä ilman tiettyjä määriä harjoitusta on turha odottaa kovin laadukasta tekemistä. Itselleni tämä tekeminen on hyvinkin vaikeaa aina välillä, sillä olen huomattavan paljon enemmän pohdiskelevaa kuin tekevää ihmistyyppiä. Tämä on ehkä tällä hetkellä suurin kuiluni sen suhteen, että olisi mahdollista luoda tästä blogista ja asiasta bisnestä. Lukijoiden määrää en usko pystyväni kasvattamaan juuri muilla tavoin kuin luomalla parempaa sisältöä.

Mitä sitten taas tulee lisäarvon tuottamiseen niin Suomesta on tullut järkyttävän selkeästi itsepalveluyhteiskunta mikä ei sitten taas yhtään helpota teollisuutemme kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla. Ainakin täällä Saksassa sentään saa jonkinlaista palvelua mitä ei oikein voi millään sanoa Suomesta, kun siellä ei edes monilla huoltoasemilla saa minkäänlaista huoltoa autoonsa. En tosin ole täälläkään huoltoasemilla vieraillut, mutta esimerkiksi paikallisessa kirjakaupassa on sijoitettu sohvia ihmisille, jotta he voivat lukea kirjoista osia. Itse käytin tätä mahdollisuutta viime viikolla ja tulen sitä varmaan tänäänkin käyttämään. Tämän seurauksena myös ostin itselleni kirjan jota en muuten olisi tullut hankkineeksi mikä tarkoitaa käytännössä sitä etten usko näiden sohvien ja näiden seurauksena suuremman tilantarpeen maksavan tälle kirjakaupalle yhtään vaan itseasiassa tuovan huomattavan paljon lisäarvoa asiakkaille. Nykypäivänä kun on varsin helppoa tilata kirjansa netin kautta ”ilmaisella postituksella” ihan mihin maahan tahansa. Ilmaiseksi on tietysti lainausmerkeissä, sillä asiakas maksaa lähestulkoon aina osansa yritysten kuluista tavalla tai toisella. Itse en usko ostavani suomalaisista kirjakaupoista juuri tämän lisäarvon puuttumisen vuoksi mitään, sillä nettikaupoistakin joutuu tilatessaan joko maksamaan ylisuuren postimaksun tai sitten hakemaan itse kirjakaupasta asti tilaamansa. Näitä esimerkkejä riittää monia, mutta ehkä itselleni tämä asia on kaikista läheisin johtuen juuri siitä, että luen hyvin paljon.

Jos löytyy kommentteja niin yritän tänään niihin vastata. Viikonloppuna ovat kiireisimmät aikamme, joten en varmaan jaksa kovin paljoa nettiä selata työpäivien jälkeen. Seuraava kirjoitus tulee varmaan vasta viikon päästä.

Over and out,

TT