Vähemmän on Enemmän kirja 30/xx

Vahvuudet

Vahvuutesi ovat tietojesi, taitojesi ja lahjakkuutesi yhdistelmiä. Tarvitset niitä kaikkia saadaksesi parhaat puolesi esiin. Näistä kolmesta tärkein ja selkeästi pesäeron muihin tekevä osio on lahjakkuutesi eli toistuvat ajattelumallisi. Ne ovat ainutlaatuisia kykyjäsi. Olet erilainen, koska aivojesi impulssit toivat eri tavoin. Tietojen ja taitojen hankkiminen ovat olennaisia asioita, mutta ne voivat myös muut hankkia. Henkilökohtaista suodatintasi on mahdotonta kopioida. Olet erilainen kuin muut, joten löydä omat vahvuutesi. Niillä on yhteisiä piirteitä.

Kirjassa käytän neljää eri osaa. Kolme viimeistä ovat enemmän tai vähemmän psyykkisiä yhtäläisyyksiä ja menestys kertoo siitä kuinka hyvin vahvuudet tulevat esiin.

1. Menestys
   
2. Vaisto
   
3. Kasvu
   
4. Tarve
   

Menestys on selkein piirre. Menestys kertoo sen, että sinulla on jokin kyky. Kyvystä on vielä pitkä matka vahvuudeksi. Itse pystyn hajottamaan ja hävittämään minkä tahansa tavaran. Tätä kykyä minun on vaikea jalostaa vahvuudeksi. Jos tiedät miten voin tehdä tämän niin kerro allekirjoittaneelle. Pelkkä kyky tehdä jotain ja siinä menestyminen ei riitä mikäli tietyt psykologiset määreet eivät täyty.



Vaistojen varassa tapahtuva vahvuuksien hyödyntämisen on yleisempää kuin tietoinen toiminta. Tämä kertoo paljon vahvuuksien ainutlaatuisuuksista. Toimit vahvasti vaistojesi varassa. Se on edellytys olemassaolollesi. Vaistot saavat sinut hakeutumaan vapaaehtoisesi asioihin, joissa olet hyvä.



Kasvu tarkoittaa kykyä oppia asioita erittäin nopeasti ja jalostaa kykyään tehdä asioita nopeasti. Nämä ovat sinusta helpoilta tuntuvia asioita. Ne eivät vaadi erityistä keskittymistäsi vaan tuntuvat luonnollisilta. Voit kadottaa ajantajusi. Tämä tarkoittaa niin sanottua flow-tilaa. Tällöin olet onnellinen ja saat paljon huomaamattasi aikaan. Kasvu tapahtuu hyödyntämällä vahvuuksia.



Tarve tarkoittaa hetkeä toiminnan jälkeen. Olet mm. tyytyväinen, iloinen ja tunnet saavuttaneesi raukean olotilan. Pyritä samaan tilaan yhä uudelleen. Tunnet itsesi henkisesti vahvaksi, vaikka olet fyysisesti lopussa. Tarpeesi tehdä jotain on ollut voimakkaampi lapsena. Pyrit lapsena tekemään lähinnä asioita, jotka tuntuvat hyvälle. Aikuisena sinulle tulee paljon henkisiä esteitä, jotka pienentävät tarvetta. Vahvuutesi ovat tekemisiä, jotka saavat sinut tuntemaan itsesi vahvaksi ja heikkoutesi niitä, jotka saavat sinut heikoksi. Voit olla jossain hyvä, mutta tunnet silti itsesi henkisesti väsyneeksi. Tämä on merkki heikkoudestasi. Hyödynnä vahvuuksiasi, koska ne sujuvat vähemmällä vaivalla. Niiden hyödyntäminen antaa sinulle etulyöntiaseman niitä kohtaan, jotka eivät omiaan käytä.



Heikkoudet

Heikkoutesi ovat henkisellä tasolla vahvuuksiesi vastakohtia. Ne eivät välttämättä ole asioita, joissa olet huono. Sinä voit olla hyvä, mutta heikkoutesi ovat henkisiä. Et odota jotain asiaa tai saa tyydytystä sitä tehdessäsi. Tunnet itsesi tekemisen jälkeen väsyneeksi ja välinpitämättömäksi etkä odota tekemistä ilolla vaan yrität välttää sitä. Voit yrittää parantaa heikkouksiasi, mutta nekin ovat toistuvia ajattelumallejasi, joten joudut ohjelmoimaan aivosi ja se on vaikeaa. Yksi heikkouksistani on puolituttujen tapaaminen. Koitan välttää sitä viimeiseen saakka. Kierrän mieluummin kauempaa toisen ihmisen kuin menen häntä kohti. Minua ahdistaa pelkkä ajatuskin tästä tapahtumasta. Siksi en välitä myöskään kissanristiäisistä. Heikkouksien käsittely on haastavaa. On olemassa tapoja välttää ja vähentää niiden roolia. Niitä tulee ensimmäisenä viisi mieleen:

1. Älä tee sitä
2. Kehitä itseäsi siinä
3. Hanki kumppani
4. Kehitä tukijärjestelmä
5. Käytä vahvuuttasi heikkouden sijaan

Kuten jo mainitsin niin käytän ensimmäistä tapaa vältelläkseni puolituttujen kohtaamisia. Käytän aikaa enemmän niiden välttelemiseen kuin mitä itse kohtaamisiin kuluisi aikaa. Tämä ei ole järkevää, mutta pakko tunnustaa etten aina toimi järkevästi. Yritän pyrkiä siihen, mutta heikkoudet ovat usein tiedostamattomia käyttäytymismalleja. Et pysty välttämään kaikkia asioita. Kehitä silloin heikkouttasi. Tämä vaatii sinulta suurempia henkisiä ponnisteluja. Siksi panostaminen tähän ei ole järkevää, jos ei ole pakko. Tämä hukkaa voimavaroja hyödyllisemmistä tekemisistäsi.

Tarvitset toisia ihmisiä. Lähipiirissäsi on monia ihmisiä, joiden vahvuudet ovat heikkouksiasi. Työpaikoilla kannattaa panostaa tällaisten kumppanuuksien muodostamiseen. Sinä voit auttaa lähipiiriäsi vahvuuksillasi mikäli ne ovat heidän heikkouksiaan. Tukijärjestelmän kehittäminen vaatii aikaa. Voit hyödyntää apuvälineitä järjestelmän kehittämiseen. Automatisoi tekosi mikäli sinulta puuttuu halua jotakin. Mikäli haluat säästää rahaa säännöllisesti niin laita suoraveloitukseen jatkuva tilisiirto säästämistä varten. Joskus sinulta voi löytyä heikkous, jonka voit piilottaa vahvuuksiesi avulla. Voit päästä asioiden jännittämisestä eroon kuvittelemalla olevasi muualla. Stand Up koomikko voi luoda sketsihahmon liioittelemalla heikkouksiaan. Hän ajattelee roolia lavalla kuvitellen olevansa vain näyttelemässä.

Mikäli et pysty välttämään tai kiertämään heikkouksiasi, tulee sinun parantaa niitä siedettäville tasoille. Et voi antaa niiden pilata koko elämääsi. Ota itseäsi niskasta ja paranna niitä. Matkasi voi olla tuskainen, mutta heikkoutesi voivat tuottaa suurimmat jätteet elämääsi. Voit saada pienellä ponnistelulla aikaan suuria tuloksia. Vahvuuksien ja heikkouksien hyödyt ja haitat vaihteleva henkilökohtaisesti. Sinun pitää itse ratkaista asiat. Muista, että muutaman kriittisen asian muuttamalla voit saada aikaan isoja tuloksia, olivat ne vahvuuksiasi tai heikkouksiasi.

Kurssilasku, hieno homma

Jos joku kokee tämän otsikon hieman sarkastiseksi niin se on ihan ymmärrettävää, koska me ihmiset suhtaudumme usein asioihin tunteilla ja osakekurssien lasku on yksi niistä asioista joka aiheuttaa meihin tunneperäisiä reaktioita. Kurssilasku on hyvä asia pitkäjänteiselle sijoittajalle eikä siitä pidä hankkia itselleen suuria paineita. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus käydä läpi sitä miten kurssilaskuun pitäisi suhtautua ja minkä takia ihmiset reagoivat siihen juuri päinvastoin.

Kuvittele itsesi sadantuhannen vuoden päähän ja etsimään ruokaa vihamielisessä ympäristössä, jossa suurimmat uhat ovat suurpedot ja toiset vihamieliset heimot. Tällöin sinun jokapäiväinen selviytymisesi on usein vaakalaudalla. Tällöin koet vaarantunteen ja huomaat, että joku vihamielinen olento on havainnut sinut. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: Joko lähdet karkuun tai taistelet. Ensimmäinen on varmasti järkevämpi reaktio, mutta joka kerta tämä ei ole ollut mahdollinen, joten olet joutunut tappelemaan pedon kanssa. Tällöin lopputulema on ollut se, että olet joko taistellut voitokkaasti ja selvinnyt ilman vaurioita tai sitten olet saanut joko vakavan tai kuolettavan vamman. Ihmisaivot ja fysiologia eivät ole kehittyneet noista ajoista kovin paljoa. Sen vuoksi reagointi tappioihin on niin voimakas. Tämän takia ihmiset sitten tutkimusten mukaan kärsivät paljon enemmän kurssien laskemisesta kuin iloitsevat kurssinoususta. Tämä pätee myös kaikkeen muuhunkin rahan kanssa toimimiseen.

Miksi kurssilasku on sitten hyvä asia, jos kerrran psykologinen kipu tuntuu suuremmalta kuin voitontunne toiseen suuntaan mentäessä? Suurin syy tähän on se, että kurssien laskiessa osakkeet muuttuvat halvemmiksi ja silloin tuotto-odotukset myös nousevat. Tämä yksinkertainen tosiasia on helppo unohtaa silloin, kun psykologinen paine alkaa kasvaa ja muut ihmiset alkavat panikoida. Ihmiset ovat laumaeläimiä ja toisten käytös tartuu hyvin helposti. Tämän näkee, vaikka liikennevaloissa jolloin yhden lähtiessä ylittämään tietä seuraavat toisetkin helposti ja lauma valuu yli suojatien. Toisten ihmisten käytös on vahvistus sille, että on itse oikeassa. Itsekin olen tämän saman tosiasian huomannut itsessäni kurssilaskun iskiessä ja välillä tulee hetkiä jolloin tunne vahvistuu, vaikka se itsessään onkin täysin järjetön. Tunteet ovat kuitenkin mahdollisia pitää kurissa, kun keskittyy aina miettimään asioita lukujen kautta. Tämän vuoksi on syytä keskittyä aina analysoimaan omistamiaan yrityksiä ja laskemaan onko kurssilasku perusteltua vai ei. Oma ajattelu on hyvin tärkeää sijoittamisessa ja pään pitäminen koossa on yksi suurin syy sille miten oma sijoitustulos vuosien myötä muotoutuu.

Kurssilasku on hyvä asia, koska on hyvin hankalaa saada laatuyhtiöiden osakkeita ostettua kohtuuhintaan ilman jonkinlaista yleistä paniikkireaktiota markkinoilla. Joskus voi laatuyhtiökin kokea joitain tilapäisiä vaikeuksia joiden myötä sijoittajatkin alkavat myydä osakkeitaan, mutta nämä tapahtumat ovat yhtä harvinaisia kuin suuremmat kurssilaskut. Näitä molempia tapahtumia varten täytyy sijoittajan keskittyä ensisijaisesti keräämään ostovoimaa joka tapahtuu muilla tavoilla kuin myymällä osakkeita. Suurin tarmo pitäisikin keskittyä nimenomaan ylimääräisen rahan keräämiseen. Tähän toimintaan paras aika on silloin, kun kurssit ovat nousseet jo monta vuotta putkeen kuten tällä hetkellä. Tällöin on yleensä paras hetki painaa tukka putkella töitä jo senkin takia, että niitä tuppaa yleensä olemaan eniten juuri kovimman kurssinousun aikaan. Tämä rahankerääminen on se asia johon sijoittajan tulisi enimmäkseen keskittyä menestyäkseen. Hyvän ostohetken tullessa voi sitten tehdä sijoituksia riittävän kustannustehokkaasti.

Koska en omista kristallipalloa niin en tiedä milloin ostohetki tulee olemaan parhaimmillaan. Tiedän kuitenkin sen ettei tällä hetkellä kannata keskittyä sijoituksiin vaan rahankeräämiseen. On siis odotettava kärsivällisesti hyviä ostohetkiä ja niitä tulee harvakseltaan. Loppuaika on sitten keskityttävä muuhun tuottavaan toimintaan. Mikäli harrastaa kuukausisäästämistä indeksirahastoihin eikä juurikaan seuraa osakkeita niin silloin suosittelen jatkamaan kyseistä toimintaa katkeamattomasti.

Tsemppiä menestystä olivat sijoituspäätökset millaisia tahansa!

-TT

Bättre folk

Tämän kirjoituksen aihe on lähinnä Ruotsi, ruotsalaiset ja miksi heillä menee nykyään paremmin kuin meillä suomalaisilla. Suurin osa lukijoista yhdistää varmasti otsikon suomenruotsalaisiin ja jossain määrin varmasti kirjoitukseni kohdistuu heihinkin, mutta pääosassa on kuitenkin läntisen naapurimaamme menestys viime aikoina verrattuna meihin ”metsäläisiin”. Tästä pienen annokseni sain vierailemalla Tukholmassa joulukuun alussa. Reissu oli hyvin lyhyt, joten tämä kirjoitus sisältää enemmän perstuntumaa vaikka perustuu myös joihinkin hyvin tunnettuihin faktoihin.

Katsotaan sitä lähes millä mittarilla tahansa niin Ruotsilla menee tällä hetkellä paremmin kuin meillä. Syitä on monia ja joidenkin mielestä suurin niistä on oma valuutta joka on kaukana siitä todellisuudesta, jossa me täällä Suomessa Euroaikana elämme. Tässä on jonkin verran totuuden siementä mukana, mutta en usko sen olevan läheskään niin suuri syy kuin monet olettavat. Itse löydän aika monta muutakin syytä siihen miksi Ruotsilla menee paremmin. Varsinkin viime vuosina he ovat ottaneet selviä askeleita eri suuntaan kuin täällä entisestään kurjistuvassa kotimaassamme. Ainakin lähitulevaisuudessa erot maiden välillä kasvavat entisestään, vaikka Suomella onkin monia kansainvälisesti tunnettuja start-up-yrityksiä niin niiden positiivinen kehitys ei vain riitä kansantaloutemme nostamiseen.

Ruotsin suurin ero meihin on se, että markkinatalouden suhteen mennään eri suuntaan kuin Suomessa. Täällä liike-elämän sääntely kasvaa koko ajan ja päinvastoin liike-elämän rooli naapurimaassamme hyvinvoinnin luojana kasvaa koko ajan. Tämä näkyy helposti myös kun käy kiertelemässä Tukholmassa ja sen keskustasta löytyy paljon päivittäistavarayrityksiä joita Suomeen asti ei ole tullut. Tämä johtuu osittain varmasti siitä, että Ruotsi on lähempänä isoja markkinoita kuin Suomi. Toinen iso syy siihen on se, että he ovat myös oppineet hyväksymään markkinatalouden vaatiman tuhon välttämättömyytenä. Tästä esimerkkinä voidaan pitää sitä ettei tappiollista liiketoimintaa olla väkisin ylläpidetty valtiontuilla kuten Suomessa. Autotehtaat ollaan myyty ulkomaiseen omistukseen ja keskitytty muihin paremmin pärjääviin liiketoimintoihin.

Markkinatalous on myös maassa ollut aina vahvoilla heidän ollessa erityisen hyviä myymään itseään. Tästä esimerkkinä ovat IKEA, HenkkaMaukka, jne. Kulutustavaratuotteet ovat olleet heillä aina vahvaa maaperää muun teollisuuden kanssa. Ruotsalaiset eivät myöskään myy kansallisomaisuuttaan läheskään niin halvalla kuin mitä me olemme mm. viimeisen vuosikymmenen aikana tehneet. Harvoin olemme onnistuneet saamaan kohtuuhinnan tärkeistä resursseistamme. Ruotsalaiset kuluttavat myös enemmän rahaa ja tämä oli hyvin nähtävissä mm. kahvilla käydessä jossa yleensä kaikki tilasivat jotain pientä syötävääkin kofeiiniannostensa lisäksi. Tämä tietysti johtuu osittan siitä, että on enemmän rahaa käytössä.

Ruotsissa ollaan myös siirrytty julkisten palveluiden tuottamisessa enemmän joustamiseen ja yksilöiden valintamahdollisuuksien lisääntymiseen. Lisäksi siellä panostetaan enemmän ennaltaehkäisyyn ja mm. ennen veljeni kummitädin lonkkaleikkausta hänet on pistetty harjoituttamaan itseään, jotta kuntoutuminen leikkauksen jälkeen nopeutuu. Tällaista en ole ikinä kuullut Suomessa tehtävän, mutta korjatkaa vain jos olen väärässä. Ihmisillä on myös enemmän valinnanvaraa siellä muidenkin julkisten palveluiden suhteen. Jos olen oikein ymmärtänyt niin tilannetta on ryhdytty parantamaan myös täällä Suomessa. Ammattiyhdistysten rooli yhteiskunnassa on myös pienentynyt viime vuosina eikä se ole ruvennut heittämään hiekkaa samalla lailla yhteiskunnan rattaisiin. Ruotsissa on myös tärkeämpää yhteinen hyvinvointi kuin pitäminen kiinni jo saavutetuista eduista. Verojakin on tasaiseen laskettu mm. lopettamalla perintövero ja laskemalla tuloveroja. Suomessa on taas keskitytty tavallisen kuluttajan ostovoiman pienentämiseen pakollisten verojen nostamisella. Tämä tie on täällä nyt kuljettu loppuun ja julkisyhteisöjen rahoitusvaje kasvaa jatkuvasti.

Vaikka Ruotsista on paljon opittavaa niin ei sielläkään kaikki asiat ole Suomea paremmin. Siellä esimerkiksi holhotaan monissa asioissa vielä suomalaisiakin enemmän. Metrossa mm. ilmoitetaan parin minuutin välein, koska seuraava juna lähtee ja siellä varoitetaan myös jatkuvasti taskuvarkaista kuuluttamalla. Nämä asiat tulivat heti ensimmäisenä mieleen lyhyellä reissulla. Tämän lisäksi siellä ollaan myös aika lailla harmaata massa mitä tulee mm. pukeutumiseen. Suurimmalla osalla Tukholmassa on samanväriset harmaat tai mustat takit ja persoonallista pukeutumista näkee jopa Helsinkiäkin vähemmän. Ruotsissakaan ei tuntemattomille jutella sen enempää kuin täälläkään, vaikka varsinkin nuoret ovat erittäin kielitaitoisia ja he pystyvät varmasti kommunikoimaan ulkomaalaisten kanssa erinomaisella Englannillaan. Siellä on myös johonkin piillotettu suurin osa kerjäläisistä ja juopoista, koska heitä ei juurikaan näkynyt. En millään usko ettei heitä Ruotsissa olisi lähes yhtä paljon kuin täällä.

Ruotsista voitaisiin ottaa paljon oppia ja nyt alkavat olla viimeiset mahdollisuudet tehdä niin. Kohta olemme sellaisessa tilanteessa ettei meillä ole kuin yksi tie ja sen tien suuntaviivat vetävät sitten jotkut muut instanssit kuin maamme hallitus, eduskunta ja ay-liike halusimme tai emme. Muistakin maista on tietysti mahdollisuutta saada hyviä neuvoja, mutta Ruotsi on kuitenkin lähin ja heihin meillä on erinomaiset välit. Ei muuta kuin porukkaa sinne kyselemään ja katsomaan miten he toimivat. Sen jälkeen sitten miettimään mitkä asiat voidaan siirtää myös Suomeen.

Mitä muita asioita voisimme ottaa opiksemme länsinaapurista?